Merivoimien kehitysnäkymät

Ei ne ainakaan ole tukialuksia vähentämässä.

Tukialusten tavoitemäärä on tällä haavaa 11, ja jos JFK valmistuu ajallaan se nousee 12:een, mutta tulee putoamaan kymmeneen jossain välissä koska uusia aluksia valmistuu hitaammin mitä entisiä pykättiin kylmän sodan aikana. JFK pitäisi saada laivastoon jo 2020 mutta ainakin minä epäilen tuon tavoitteen saavuttamista. Kymmenenkin tukialusta tuntuu isolta muttei vastuualueet huomioon ottaen oikeastaan ole sitä, sillä kolmannes aluksista on aina huollossa eikä niitä kaikkia voi yhteen operaatioon maailmalta irroittaa. 2003 Irakin sotaan saatiin 12:sta tukialuksesta kuusi. Kylmän sodan lopussahan USN:llä oli noin 16 tukialusta ja pari reservissäkin.
 
Tukialusten tavoitemäärä on tällä haavaa 11, ja jos JFK valmistuu ajallaan se nousee 12:een, mutta tulee putoamaan kymmeneen jossain välissä koska uusia aluksia valmistuu hitaammin mitä entisiä pykättiin kylmän sodan aikana. JFK pitäisi saada laivastoon jo 2020 mutta ainakin minä epäilen tuon tavoitteen saavuttamista. Kymmenenkin tukialusta tuntuu isolta muttei vastuualueet huomioon ottaen oikeastaan ole sitä, sillä kolmannes aluksista on aina huollossa eikä niitä kaikkia voi yhteen operaatioon maailmalta irroittaa. 2003 Irakin sotaan saatiin 12:sta tukialuksesta kuusi. Kylmän sodan lopussahan USN:llä oli noin 16 tukialusta ja pari reservissäkin.
Suurinpiirtein 2010 paikkeille Yhdysvalloilla oli reservissä neljä konventionaalista supercarrieria, viimeisinä 2x Kitty Hawk ja 2xForrestal, ne olivat Evertonissa ns."mothballed" tilassa. Epävirallisesti siinä kunnossa että voidaan ottaa käyttöön "nopeasti" jos tarvetta ilmenee, eivätkä uppoa laituriin kuten venäjän "reservit". USS Independence tosin viimeisinä vuosinaan alkoi olemaan niin kannibalisoitu että sodan painaessa päälle USS Ranger, USS Constellation ja USS Kitty Hawk olisivat olleet ehkä ainoat merille lähtijät.
Mutta.

"Käytännöllisistä" syistä USAn laivasto on luopunut reserveistään Obaman hallinnon aikana. Viimeinen -reservissä- statuksen omaava lentotukialus on CV63 U.S.S Kitty Hawk itse.

Tilanne Bremertonissa viime vuonna

The shipyard’s Naval Inactive Fleet Maintenance Facility, or mothball fleet, is becoming thin. Two aircraft carriers — USS Ranger and USS Constellation — left within the past year for dismantling. USS Independence will follow them, though a date hasn’t been determined, Naval Sea systems spokesman Chris Johnson said Thursday.

After the frigates and Independence are gone, only four surface ships will remain — carrier Kitty Hawk, amphibious transport dock Dubuque, fast combat support ship Bridge and frigate Ford. The Ford, named for Gunner’s Mate Patrick O. Ford, not the president, is available for scrap. The other three are being kept in reserve.

About a dozen submarines are at the shipyard and will be dismantled here
 
Tässä juttua jenkkien tukialuksista:

The U.S. Navy Could Get More Aircraft Carriers
Taxpayers, open your wallets
by DAVID AXE

The U.S. Navy wants to add a carrier battle group to its force structure. And it might actually succeed in doing so, despite the eye-watering high cost.

That’s because, for the first time in more than a decade, the hawkish, free-spending Republican Party will have unified control of the U.S. presidency and Congress. That unified control will last at least two years starting in January 2017. The ruling party traditionally loses seats in midterm elections.

Two years. Two defense budgets. With more money and strong political support, the Navy’s “big sticks” — its centerpiece fleet of powerful aircraft carriers and carrier-like assault ships — might get more numerous in coming years.

Today the Navy operates 10 Nimitz-class nuclear-powered aircraft carriers. An 11th flattop, the first-in-class USS Gerald R. Ford, is scheduled to join the fleet in 2017. Each carrier can support an air wing of 60 or more aircraft, including more than 40 strike fighters.

There are nine big-deck amphibious assault ships in the fleet. While their main mission is supporting amphibious assaults alongside 25 other amphibs including landing docks and landing platforms, the assault ships can also pull double duty as light carriers embarking AV-8B or F-35B jump jets.

The Navy claimed in its latest force-structure assessment, published in December 2016, that this combined force of 19 carriers and assault ships is no longer adequate. “Since the last full FSA was conducted in 2012, and updated in 2014, the global security environment changed significantly, with our potential adversaries developing capabilities that undermine our traditional military strengths and erode our technological advantage.”

1*GYoQ_LI2JaZIh5aV6LSPpA.jpeg

The assault ship USS ‘America.’ Youtube capture
“Within this new security environment, defense planning guidance directed that the capacity and capability of the joint force must be sufficient to defeat one adversary while denying the objectives of a second adversary.”

Achieving this goal requires 12 full-size carriers and four more amphibious ships of all classes. It’s not clear how many of the four additional amphibs are assault ships, but it’s likely that the Navy intends to add an entire Amphibious Ready Group to its force structure. Each ARG includes a carrier-style assault ship.

The Navy’s new force-structure assessment calls for an overall increase in warship numbers, from today’s 282 hulls to an eventual total of 355. The assessment does not say how fast the Navy could achieve this new force goal, although it’s worth noting that the Navy generally plans its shipbuilding over a 30-year span.

Perhaps not coincidentally, the administration of new president Donald Trump has also called for a bigger navy of at least 350 ships, although Trump has not said which mix of ships he wants.

The administration of ex-president Barack Obama also had plans to grow the fleet — albeit more modestly. Obama’s fleet would have peaked at around 308 vessels in the year 2021. What Trump and the Navy are proposing could stretch the U.S. government’s finances, especially in the context of Trump’s overarching economic plans.

A new warship costs U.S. taxpayers nearly $2 billion on average, according to the Congressional Research Service. Growing the fleet by 73 ships could cost $150 billion — and that doesn’t include the cost of crewing, fueling, arming and repairing the new vessels. An aircraft carrier costs at least $500 million per year to operate.

$100 billion for ship-construction isn’t necessarily an extraordinary expense, especially stretched across years or even decades. The U.S. Defense Department’s annual budget usually exceeds $600 billion.

But Trump will have to find potentially tens of billions of dollars a year for new ships amid falling federal revenues. While Trump and his Republican allies in Congress agree on the need for more ships, they’re also determined to deeply cut taxes — especially for the wealthy.

In December 2015, the nonprofit Tax Policy Center estimated that Trump’s tax “reforms” would reduce federal revenues by at least $9.5 trillion over the first decade. Tax cuts and sustained high levels of federal spending could nearly double the national debt, the Tax Policy Center warned.

A bigger navy could be a huge driver of this new, enormous national debt under President Trump. The stars are aligned for the U.S. Navy — in particular, its big-stick force of carriers and assault ships — to grow in coming years. But at great cost to America’s overall fiscal health.

https://warisboring.com/the-u-s-navy-could-get-more-aircraft-carriers-5646752b40bd#.9r73niwkf
 
Tukialusten tavoitemäärä on tällä haavaa 11, ja jos JFK valmistuu ajallaan se nousee 12:een, mutta tulee putoamaan kymmeneen jossain välissä koska uusia aluksia valmistuu hitaammin mitä entisiä pykättiin kylmän sodan aikana. JFK pitäisi saada laivastoon jo 2020 mutta ainakin minä epäilen tuon tavoitteen saavuttamista. Kymmenenkin tukialusta tuntuu isolta muttei vastuualueet huomioon ottaen oikeastaan ole sitä, sillä kolmannes aluksista on aina huollossa eikä niitä kaikkia voi yhteen operaatioon maailmalta irroittaa. 2003 Irakin sotaan saatiin 12:sta tukialuksesta kuusi. Kylmän sodan lopussahan USN:llä oli noin 16 tukialusta ja pari reservissäkin.

Toisaalta täytyy huomioida, että uudet lentotukialukset kykenevät tukemaan suurempia konemääriä kuin entiset (Nimitzin ja Fordin välillä ei ole niin suurta eroa, mutta vanhempiin nähden kyllä). Samalla Yhdysvaltain viholliskuva on muuttunut, ja konemäärät ovat yleismaailmallisesti laskusuuntaiset.
 
^ei taitais Gripenin toimintamatka olla tuohon kovin hyvä. Ennemmin F-35 jolle reissu Itämeren yli ei ole yhtä paha rasti. Teoriaa kun Ruotsi ei kuuluu Liittojen Liittoon.
 
^ei taitais Gripenin toimintamatka olla tuohon kovin hyvä. Ennemmin F-35 jolle reissu Itämeren yli ei ole yhtä paha rasti. Teoriaa kun Ruotsi ei kuuluu Liittojen Liittoon.
Käytettyä Gripeniä irtoaisi halvalla. Balttian pojat voitaisiin kouluttaa myös alusta asti Ruotsissa. Tuo liittojen liitto ei ole ongelma, kun tilannetta tarkastellaan viiden vuoden päähän.
F-35 utopiaa, kun Tallinnan keskustan ulkopuolella ajellaan edelleen Ladoilla ja asutaan neukku betonihelvetissä.
Edit: Saa siirtää Eesti ketjuun.
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta täytyy huomioida, että uudet lentotukialukset kykenevät tukemaan suurempia konemääriä kuin entiset (Nimitzin ja Fordin välillä ei ole niin suurta eroa, mutta vanhempiin nähden kyllä). Samalla Yhdysvaltain viholliskuva on muuttunut, ja konemäärät ovat yleismaailmallisesti laskusuuntaiset.

Nojuu maksimikapasiteetti on epäilemättä kasvanut monessakin mielessä, mutta rauhan ajan konemäärät ovat kyllä laskeneet. Nykyään amerikkalaiseen tukialuslennostoon kuuluu enää neljä taistelukonelaivuetta, kun aikaisemmin niitä oli viisi. Samaten suto on nykyään yhden helikopterilaivueen varassa, kun S-3 Vikingeistä ensiksi otettiin suto-aseistus pois ja sitten koko kone heitettiin kaatikselle ilman korvaajaa.
 
Nojuu maksimikapasiteetti on epäilemättä kasvanut monessakin mielessä, mutta rauhan ajan konemäärät ovat kyllä laskeneet. Nykyään amerikkalaiseen tukialuslennostoon kuuluu enää neljä taistelukonelaivuetta, kun aikaisemmin niitä oli viisi. Samaten suto on nykyään yhden helikopterilaivueen varassa, kun S-3 Vikingeistä ensiksi otettiin suto-aseistus pois ja sitten koko kone heitettiin kaatikselle ilman korvaajaa.
Maksimikapasiteetti on toisaalta laskenut, kun A-4 yms. pienet koneet on korvattu Horneteilla ja muilla isommilla. Samalla koneiden kykyjen monipuolistuminen on tasannut lukumäärien laskuja, kun ilmaherruus- ja rynnäkkötehtäviin ei tarvita eri konetyyppejä. Ja jotta tämä matematiikka ei jäisi liian helpoksi, niin tietenkään äärimmilleen lastattu tukialus ei enää voi suorittaa lento-operaatioita täydellä teholla, koska lentokoneet ovat koko ajan toistensa tiellä.

Ei mulla tässä mitään terävää pointtia tosin ole. Kunhan pohdiskelen aihetta teille muille pureksittavaksi.
 
Juu tietysti kehitys on kehittynyt tukialuspuolellakin. Täsmäpommit ovat suhteessa hyödyttäneet juuri tukialuksia koska niiden varastoihin mahtuu rajallinen määrä pommeja. Jonkun A-6 Intruderin "täsmäisku" vaati ison kasan pommeja, nykyään riittää yleensä yksi. Kokonaisuutena 'Peace Dividend' on kuitenkin haukannut noin puolet tukialusten konemäärästä, eli suhteessa aika tarkkaan samoissa liikutaan kuin muukin laivasto. Sukellusveneiden ja pinta-alusten määrä on myös pudonnut n. puoleen kylmän sodan lopun lukemista. Nythän Trump on luvannut nostaa alusmääriä.
 
Juu tietysti kehitys on kehittynyt tukialuspuolellakin. Täsmäpommit ovat suhteessa hyödyttäneet juuri tukialuksia koska niiden varastoihin mahtuu rajallinen määrä pommeja. Jonkun A-6 Intruderin "täsmäisku" vaati ison kasan pommeja, nykyään riittää yleensä yksi. Kokonaisuutena 'Peace Dividend' on kuitenkin haukannut noin puolet tukialusten konemäärästä, eli suhteessa aika tarkkaan samoissa liikutaan kuin muukin laivasto. Sukellusveneiden ja pinta-alusten määrä on myös pudonnut n. puoleen kylmän sodan lopun lukemista. Nythän Trump on luvannut nostaa alusmääriä.


Toki mitään todellista haastetta ei ole asetettu joka pakottaisi lisäämään konemääriä jokaiselle tukialukselle, noitahan voi napata kyytiin sivussa olevista aluksista miten haluaa.
Luulisi että suurimmat puutteet on ilmatorjunnassa ja suto kyvyissä noissa tukialusosastoissa.
Kellään listaa kaikista tukialus tai maihinnousualus kelpoisista laivueista, laivasto että merijalkaväki?
 
Palatakseni takaisin Laivue 2020:een ja sen kustannusarvioihin, niin joitain yleisempiä sudenkuoppia jotka vaikuttavat sota-aluksissa(kin) hinnan nousuun ovat mm. vaatimuksien muuttaminen kesken projektin. Eli esimerkiksi jos - hypoteettinen esimerkki - päätetään tehdä STOVL-tukialus, kesken rakennuksen päätetäänkin muuttaa se konventionaaliseksi tukialukseksi ja sitten vähän ajan päästä pyörretään sekin päätös niin tällainen vekslaus syö paljon aikaa ja rahaa kun pitää piirtää alusta uusiksi, purkaa valmista, työt venyy yms.
Toinen tapa polttaa rahaa on vaatia jotain sellaista ominaisuutta joka on tämän tyyppisissä aluksissa ennennäkemätön. Tällaisia hypoteettisia ominaisuuksia voisivat olla vaikka yli 40 solmun nopeus, modulaarisuus tai erinomaiset häiveominaisuudet. Tällaiset ominaisuudet vaikuttavat aluksen kokonaissuunnitteluun niin että joka aspektissa ne on otettava huomioon jolloin jo pelkästä rungosta tulee kallis, testaus vie aikaa ja rahaa ja parhaassa tapauksessa ei kenties jää aseisiin rahaa ollenkaan.
Kolmas erittäin yleinen ongelma on vaatia rungolta liikoja, eli siihen tungetaan niin paljon aseita, varusteita ja sensoreita että niiden integrointi ja huolto on hankalaa ja kallista. Eräs alussuunnittelija loihe kerran sanomaan että pieni on kallista, on halvempi tehdä 10 metriä suoraa putkea kuin 5 metriä putkea jossa on neljä mutkaa. Tämän teeman modifikaatio on pienemmissä maissa usein esiintyvä "shoppailuvimma" jossa innostutaan valitsemaan varustus 'karkkikaupan hyllyltä' ja tuloksena integraatio-ja yhteensopivuusongelmat. Vuoden 2009 ukrainalainen korvettisuunnitelma on tässä lähes karikatyyrimainen. Huomatkaa hinta-arvio!

Vihdoin viimein voi käydä niin että valtiolta rahat loppuvat kesken projektin ja alukset jäävät lojumaan puolivalmiina telakalle. Tällöin säästetään hetkeksi rahaa mutta pitemmän päälle kustannukset nousevat.

Meidän osaltamme riski on ehkä kaksi viimeistä ominaisuutta. Monitoimisuus pieneen runkoon yhdistettynä voi olla melko kallista toteuttaa, tosin pelkoa hiukan hälventää merivoimien lupaus hankkia taistelujärjestelmä mahdollisimman yhtenä pakettina, joka pienentää integraatioriskiä. Aluksilta vaadittu "erikoisominaisuus" eli jäävahvistus ei pitäisi olla niin ennennäkemätön että rungon osalta tulisi suurta kustannusriskiä.
 
Olisiko se parempi ostaa pieniä kettereitä ohjusveneitä ja lisää merimaali ohjuksia manterelle? kun tämä Laive 2020 homma.?
 
Ohjusveneillä kun ei suojata merenkulkua kun niillä ei voi. Se nyt vaan on fakta.

Monella tuntuu olevan täysin väärä kuva miksi Laivue 2020-hankinta on vireillä ja mikä korvettien tarkoitus on.
 
Ohjusveneillä kun ei suojata merenkulkua kun niillä ei voi. Se nyt vaan on fakta.

Monella tuntuu olevan täysin väärä kuva miksi Laivue 2020-hankinta on vireillä ja mikä korvettien tarkoitus on.
En tiedä merihommista oikeen mitään. Mutta pystyykö neljä(4) korvettia suojaamaan merenkulun riittävän hyvin? Onko aluksille tulossa sellaisia ominaisuuksia, mitkä haittaavat/hankaloittavat tätä tärkeintä tehtävää eli merenkuljun suojaamista?
 
En tiedä merihommista oikeen mitään. Mutta pystyykö neljä(4) korvettia suojaamaan merenkulun riittävän hyvin? Onko aluksille tulossa sellaisia ominaisuuksia, mitkä haittaavat/hankaloittavat tätä tärkeintä tehtävää eli merenkuljun suojaamista?

Suomen kauppamerenkulun ongelmat sotatilanteessa liittyvät ilmatorjuntaan. Ilman korvettiluokan aluksia ko. kykyä on mahdoton hankkia.

Sukellusveneet eivät ole ongelma, koska niiden on miltei mahdotonta toimia Pohjanlahdella, syvyys kun ei riitä. Ko. korvettien tehtävä on suojata kauppamerenkulkua Suomesta Pohjanlahden Ruotsin satamiin, ei patsastella Suomenlahdella tai eteläisellä Itämerellä. Ohjusveneet ovat hyviä suojaamaan Ahvenanmaata maihinnousuilta, mutta toisten alusten suojaamiseen niistä ei ole.
 
Olisiko se parempi ostaa pieniä kettereitä ohjusveneitä ja lisää merimaali ohjuksia manterelle? kun tämä Laive 2020 homma.?

Nuo eivät ole vaihtoehtoja toisilleen. 4 korvetin todellisia vaihtoehtoja ovat esim 4 x 4 = 16 alusta joista jokainen tekee jotain seuraavista tehtävistä:

- miinoitus
- pintatorjunta
- ilmatorjunta
- suto

Tai sitten 2 x 4 = 8 alusta joista molemmat luokat kykenevät kahteen tehtävään.

Käsi ylös joka uskoo 8 tai 16 "ohjusveneen" elinkaarikustannusten olevan vähemmän kuin neljän korvetin? Suorituskyky olisi samanlainen, tappioiden sietokyky parempi.
 
Maksimikapasiteetti on toisaalta laskenut, kun A-4 yms. pienet koneet on korvattu Horneteilla ja muilla isommilla. Samalla koneiden kykyjen monipuolistuminen on tasannut lukumäärien laskuja, kun ilmaherruus- ja rynnäkkötehtäviin ei tarvita eri konetyyppejä. Ja jotta tämä matematiikka ei jäisi liian helpoksi, niin tietenkään äärimmilleen lastattu tukialus ei enää voi suorittaa lento-operaatioita täydellä teholla, koska lentokoneet ovat koko ajan toistensa tiellä.

Ei mulla tässä mitään terävää pointtia tosin ole. Kunhan pohdiskelen aihetta teille muille pureksittavaksi.

Nuo täyden tehon lento-operaatiot ovat IMHO vähän menneen talven lumia. Siirtomaasodat ovat ohi, nyt soditaan jälleen Keltaista uhkaa vastaan. Siinä syntyy tappioita, joten parin päivän operaatioiden jälkeen tukialuksella on jo paljon paremmin tilaa.

Kellään listaa kaikista tukialus tai maihinnousualus kelpoisista laivueista, laivasto että merijalkaväki?

Wikipedialla, kenties?

https://en.wikipedia.org/wiki/Carrier_strike_group#List_of_active_CSG
https://en.wikipedia.org/wiki/Expeditionary_Strike_Group#Expeditionary_Strike_Groups
 
Back
Top