Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Yksi syy 130 käyttöön leireillä varusmiesten kanssa on myös että 155k83 ei voi ampua kuin rajoitetuin tehoin ja silti helvetin pitkällä narulla tai tulee jopa kallonmurtumia

Joku ois voinu kertoa ton sille lutille joka käski ottaa laitteet päästä kun ne meni mykiksi ton koon tykkien ampuessa max. 50 m tulenjohdon takaa !?! :eek: Paukkui lukitsematon panssariovi ilmanpaineesta auki, ja korvista osa kuulosta.. urpolla oli varmaan omissa tärinöissä unohtunut ettei oltu oikeasti sodassa
 
Rafael launches Spike missiles from Protector USV
1682698_-_MAIN.jpg

Protector is a multimission platform that has a modular design and is able to accommodate a range of payloads, including, among others, intelligence, surveillance, and reconnaissance (ISR) systems; a stabilised mount for machine guns; water cannon; mine countermeasures equipment; and electronic warfare packages.

The system can be configured as a 9 m- or 11 m-long platform and features an endurance of up to 48 hours, and a top speed of 40 kt.

The Spike ER missile offers a range of up to 8 km and offers multiple operating modes, including fire-and-forget and the ability to steer the missile following launch

Voisiko tälläisistä ohjuksia ampuvista miehittämättömistä veneistä olla MTA2020 Korveteille hyötyä? Emoalus ja vaikuttamiskykyisiä drone veneitä?

http://www.janes.com/article/68558/rafael-launches-spike-missiles-from-protector-usv
 
1682698_-_MAIN.jpg



Voisiko tälläisistä ohjuksia ampuvista miehittämättömistä veneistä olla MTA2020 Korveteille hyötyä? Emoalus ja vaikuttamiskykyisiä drone veneitä?

http://www.janes.com/article/68558/rafael-launches-spike-missiles-from-protector-usv

Miehittämättömät alukset ovat tulevaisuutta, niin merellä kuin ilmassakin.

Heikoin lenkki pinta- ja ilma-aluksissa on aina miehistönä toimiva ihminen, jonka pudottaminen pois järjestelmästä on erinomaisen hyvä tavoite, sillä järjestelmän toiminnan kannalta ihminen on lähinnä ollut pakollinen paha. Miehittämätön sota-alus ei esimerkiksi tarvitsisi lainkaan miehistötilaa eikä miehistön toimintakyvyn ylläpitoon tarvittavia raskaita ja tilaa vieviä järjestelmiä, kuten juomavesi-, harmaa- ja mustavesitankkeja tai elintarvikkeiden säilömiseen ja käsittelyyn tarvittavia tiloja.

Jos miehistö ylläpitojärjestelmineen saataisiin pudotettua aluksesta pois, säästyisi runsaasti tilaa ja kantokykyä aluksen merenkulku- ja asejärjestelmille sekä polttoainetankeille. Ulkomitat kutistuisivat nykyisestä ja aluksen toiminta-aika merellä lisääntyisi merkittävästi, eikä kovempikaan merenkäynti tai liikehtiminen johtaisi toimintakyvyn alenemiseen. Jos alus menetettäisiinkin taistelussa, niin sen tuhoutuminenkaan ei tarkoittaisi merisodankäynnin perinteitä kunnioittaen vähintään kymmeniä, satoja tai tuhansia kuolonuhreja.

Tekniikan, robotiikan ja tekoälyn kehittyminen ovat pian mahdollistamassa tämän kaiken. Merisodankäynti voi vielä hyvinkin kokea mullistuksia.
 
Miehittämättömien vekottimien vaarallisuus vihollisen näkökulmasta on aina myös niiden tunkeutumiskyky. Jos maali tai maalit ovat riittävän arvokkaita, voidaan miehittämättömällä tehdä melkoisia kamikaze-juttujakin. 50 miljoonan euron tai dollarin miehittämätön on eri juttu menettää kuin sen tuhoamat tai upottamat 500 miljoonan kapineet.

Merivälineeksi tulee varmasti tulevaisuudessa miehittämättömiä sukellusveneitä tasaiseen tahtiin. Lamiksen pohdinnan mukaisesti vekottimien kokoluokka on muuttumassa, kun ei tarvitse ihmisille järjestää pingishallia ja kuntosalia, ruokailutiloja ja nukkumapaikkoja. Aseet kehittyvät sitä mukaa, kun on alustat.
 
Miehittämättömien vekottimien vaarallisuus vihollisen näkökulmasta on aina myös niiden tunkeutumiskyky. Jos maali tai maalit ovat riittävän arvokkaita, voidaan miehittämättömällä tehdä melkoisia kamikaze-juttujakin. 50 miljoonan euron tai dollarin miehittämätön on eri juttu menettää kuin sen tuhoamat tai upottamat 500 miljoonan kapineet.

Merivälineeksi tulee varmasti tulevaisuudessa miehittämättömiä sukellusveneitä tasaiseen tahtiin. Lamiksen pohdinnan mukaisesti vekottimien kokoluokka on muuttumassa, kun ei tarvitse ihmisille järjestää pingishallia ja kuntosalia, ruokailutiloja ja nukkumapaikkoja. Aseet kehittyvät sitä mukaa, kun on alustat.
Miehittämättömillä vehkeillä on varmastikin etunsa, tulevaisuudessa nykyistä enemmän, mutta tuota kamikaze miehittämätöntä voisit vähän avata paremmin:
Mitä etua näet miehittämättömällä ilma-aluksella kamikaze hommassa ohjukseen verrattuna?
Entä miehittämättömällä sukellusveneellä kamikaze hommassa torpedoon verrattuna?

Itse näkisin että miehittämätön suunnitellaan ja valmistetaan takaisin palaamis kykyiseksi, toiminta ajaltaan ja/tai -matkaltaan paremmaksi, mikä tekee siitä huomattavasti kalliimman kuin ohjus tai torpedo, eikä niiden tehtävissä kuitenkaan ole yhtään parempi, vaan päinvastoin huonompi, joten en näe syytä käyttää miehittämättömiä kamikaze tehtävissä, ellei tilaisuus tule yllättäen ja sillä oletuksella ettei samaan tilaisuuteen jatkossa päästä sillä eikä ohjuksella tai torpedolla.
 
Voisiko tälläisistä ohjuksia ampuvista miehittämättömistä veneistä olla MTA2020 Korveteille hyötyä? Emoalus ja vaikuttamiskykyisiä drone veneitä?

Kyllä. Meillähän on jo yksi emoalus jonka todellinen toimintakyky on droneissa, eli Katainen -luokan mifu-alus, jonka toimintakyky on sen kuljettamissa erilaisissa miehittämättömissä aluksissa.

MTA2020 -aikaan miehittämättömät pinta-alukset ja sukellusvenet jotka käyttävät MTA:ta emoaluksenaan voinevat hoitaa aluksen sukellusveneentorjunnan. Kuvittelisin itse, että suto käyttäisi kolmea eri miehittämätöntä alusta:

1.) Havaitsija Kyylä: passiivinen vedenalainen jossa hydrofoni. Pitkä toiminta-aika, pieni liikkuvuus, alustava signaalinkäsittely ja tiedonsiirto potentiaalisista kontakteista akustisella modeemilla tukiasemalle. Toiminta-alueena Suomenlahti, Pohjois-Itämeri ja Saaristomeren kapeikot. Mahdollisesti myös esim. saattuereitin eteläreunasta n. 50nm.

2.) Tarkastaja Gadget: Siipipurjeella ja sähkömoottorein havaittu miehittämätön pinta-alus jonka max. nopeus n. 20kts. Pitkä-toiminta-aika. Passiivinen ja aktiivinen akustinen sensori, MAD-sensori. Tarkastaa havaitut kontaktit. Luo meri- ja ilmatilannekuvaa omin optisin ja lämpösensorein.

3.) Vaikuttaja Simpauttaja: Toimii esim. MTA:lta tai vaikkapa rannikkosatamasta käsin. Pohjautuu RIB:n. Lyhyt toiminta-aika, suuri nopeus (40-60kts). Varustuksena syvyyspommit, RWS tai ohjus pintamaaleja vastaan. Sensoreina tutka, optroninen sensori, aktiivikaiku vedenalaisia maaleja vastaan. Tällaisia voisi käyttää myös rannikkotaistelun tukena ja myös esim. alustarkastusosastojen ym. tukena, miksipä ei myöskään esim. rajavalvonnan tukena.

Talviolosuhteet luovatkin sitten oman haasteensa pintatoiminnan vaatiessa hydrokopteria tai ilmatyynyalusta. MAD-sensorilla varustettua lennokkia voisi käyttää myös kontaktien tarkastamiseen ja toki pintakontaktien tarkastamiseen.

Saaristosodankäyntiin miehittämättömät lavetit sopivat kuin liha piiloon. Sen sijaan että laitetaan joku ohjusryhmä kallioluodolle värisemään ja lämpöilemään voidaan pistää luodon kylkeen robotti, jonka vaikka naamiointiryhmä voi tarpeen vaatiessa naamioida. Jos langattomaan tiedonvälitykseen ei luoteta, vedetään valokaapeli mantereelle. Kun maali havaitaan (miehittämättömällä sensorilla, luonnollisesti) aktivoidaan robotti ja ammutaan ohjus.

Villinä korttina voisi olla erittäin hiljainen miinoittamiskykyinen sukellusvene jossa olisi jonkinlainen spurttimoottori, ts. torpedo jonka voisi laukaista itsenäisesti tehtävään ja joka havaitessaan riittävän kalliin maalin tai eri käskyn mukaan hyökkäisi vedenalaista reittiä arvokkaan maalin kimppuun.
 
Viimeksi muokattu:
Jos miehistö ylläpitojärjestelmineen saataisiin pudotettua aluksesta pois, säästyisi runsaasti tilaa ja kantokykyä aluksen merenkulku- ja asejärjestelmille sekä polttoainetankeille. Ulkomitat kutistuisivat nykyisestä ja aluksen toiminta-aika merellä lisääntyisi merkittävästi, eikä kovempikaan merenkäynti tai liikehtiminen johtaisi toimintakyvyn alenemiseen. Jos alus menetettäisiinkin taistelussa, niin sen tuhoutuminenkaan ei tarkoittaisi merisodankäynnin perinteitä kunnioittaen vähintään kymmeniä, satoja tai tuhansia kuolonuhreja.

Jos pohditaan MTA2020:lle puuhatuista suorituskyvyistä niin ilmatorjunta on oikeastaan kaikkein hankalin nähtävissä olevilla teknologioilla siirtää miehittämättömälle tai verkostopohjaiselle lavetille. Pintatorjuntahan hoituu pitkälti maista käsin, sutoon kehitellään jatkuvasti miehittämättömiä aluksia, miinoitus voitaisiin hoitaa miehittämättömin pienin aluksin, lentokonein tai vaikka kuljetuslautoin tilanteen mukaan.

(Tämä on toki kaukaisempaa tulevaisuutta ja MTA2020 -hanke on järkevä. Ei voi jäädä aina odottamaan sitä juuri nurkan takana odottavaa teknologiaa. Todennäköisesti jo MTA2020 -hanke hyödyntänee sutossa jo miehittämättömiä aluksia ja miinakansi on hyödynnettävissä kaikkeen muuhun.)
 
Miehittämättömillä vehkeillä on varmastikin etunsa, tulevaisuudessa nykyistä enemmän, mutta tuota kamikaze miehittämätöntä voisit vähän avata paremmin:
Mitä etua näet miehittämättömällä ilma-aluksella kamikaze hommassa ohjukseen verrattuna?
Entä miehittämättömällä sukellusveneellä kamikaze hommassa torpedoon verrattuna?

Itse näkisin että miehittämätön suunnitellaan ja valmistetaan takaisin palaamis kykyiseksi, toiminta ajaltaan ja/tai -matkaltaan paremmaksi, mikä tekee siitä huomattavasti kalliimman kuin ohjus tai torpedo, eikä niiden tehtävissä kuitenkaan ole yhtään parempi, vaan päinvastoin huonompi, joten en näe syytä käyttää miehittämättömiä kamikaze tehtävissä, ellei tilaisuus tule yllättäen ja sillä oletuksella ettei samaan tilaisuuteen jatkossa päästä sillä eikä ohjuksella tai torpedolla.
Miehittämättömillä aluksilla voidaan esim viedä sensoriverkko hetkellisesti ulos merelle havaitsemaan tutkahorisontin takana piileskelevä vihollislaivasto, johon sitten vaikutetaan meritorjuntaohjuksin maalta tai laivoista. Tehtävä saattaa olla osalle droneja itsemurhaa, mutta kokonaisuutena jäädään reilusti voiton puolelle.

Tämä esimerkkinä. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka.

Edit: Osaamistakin meillä tältä saralta löytyy http://yle.fi/uutiset/3-9498587
 
Miehittämättömillä aluksilla voidaan esim viedä sensoriverkko hetkellisesti ulos merelle havaitsemaan tutkahorisontin takana piileskelevä vihollislaivasto, johon sitten vaikutetaan meritorjuntaohjuksin maalta tai laivoista. Tehtävä saattaa olla osalle droneja itsemurhaa, mutta kokonaisuutena jäädään reilusti voiton puolelle.

Tämä esimerkkinä. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka.

Jeps, näissä kannattaa ottaa vielä huomioon COTS-sensorien käyttö joka halventaa kustannuksia huomattavasti. Vaikkapa miehittämätön suto-alus ei vaadi mil-spec -aktiivikaikua, vaan kalastusaluskaiku riittää. Samoin optroniikan ei tarvitse olla paras mahdollinen, vaan hyvä siviililaatu riittää. Oikeastaan viestintälaitteisto on ainoa jonka tarvitsee olla sotilaslaatua.

Miehittämättömien alusten toimintakykyyn positiivisesti vaikuttavia siviiliteknologian kehityskulkuja ovat mm. akkuteknologian kehittyminen. Pitkän toiminta-ajan pinta-alusten osalta huomioon tulee ottaa aurinkokenno- ja tuulivoimalateknologian halventuminen. Näitä teknologioita käytetään laajalti siviilipuolella pitkänmatkan purjehtijoiden toimesta jo nyt. Erinäisten sähkökäyttöisten laitteiden lisäksi miehittämättömät alukset voivat käyttää liikkumiseen tehokkaasti myös vaikkapa siipi- tai dzonkkipurjetta.

Käyttävätkö muuten rannikkojoukot aurinkokennoja ja/tai tuuligeneraattoreita sähköntuotantoon?


Yhdistetty potkuri / generaattori:

http://oceanvolt.com/create-energy-while-sailing

Siipipurje:

https://en.wikipedia.org/wiki/Wingsail

Aurinkokennot purjeissa:

http://oceanvolt.com/arcona-380-z

Tyypillinen tuulivoimala purjeveneessä:

https://www.emarineinc.com/categories/Rutland-914i-Marine-Wind-Turbine
 
Viimeksi muokattu:
Jos pohditaan MTA2020:lle puuhatuista suorituskyvyistä niin ilmatorjunta on oikeastaan kaikkein hankalin nähtävissä olevilla teknologioilla siirtää miehittämättömälle tai verkostopohjaiselle lavetille. Pintatorjuntahan hoituu pitkälti maista käsin, sutoon kehitellään jatkuvasti miehittämättömiä aluksia, miinoitus voitaisiin hoitaa miehittämättömin pienin aluksin, lentokonein tai vaikka kuljetuslautoin tilanteen mukaan.

(Tämä on toki kaukaisempaa tulevaisuutta ja MTA2020 -hanke on järkevä. Ei voi jäädä aina odottamaan sitä juuri nurkan takana odottavaa teknologiaa. Todennäköisesti jo MTA2020 -hanke hyödyntänee sutossa jo miehittämättömiä aluksia ja miinakansi on hyödynnettävissä kaikkeen muuhun.)

Ei kukaan ole väittänyt LV2020 hankkeen olevan kannattamaton tai ainakaan perustellut väitettään mahdollisesti tulevaisuudessa käyttöön yleistyvällä teknologialla. Miehittämättömät alukset tulevat jollain aikajänteellä yleistymään ja ainakin aluksi pieninä drone-tyyppisinä pienempinä aluksina, joita on jo nytkin käytössä. Sama kehityssuunta pätee myös kauppamerenkulkuun, jossa "aavelaivamalli" on kovaa vauhtia kehittymässä. Se voi toteutuessaan parantaa meriliikenteen kannattavuutta jopa ilman banaanilippuvaltioiden suojaa.

Mikä mielestäsi tekee juuri ilmatorjunnasta miehittämättömälle alustalle hankalasti sijoitettavan ja käytettävän suorituskyvyn? Samalla tavalla aluksen ilmatorjuntajärjestelmät on liitettävissä muuhun ILPU-verkkoon, oli alus miehitetty tai miehittämätön.

Ennen tehtävää miehittämättömän aluksen polttoaine- ja ampumatarvikevarastot täydennetään joko maissa tai huoltoaluksen toimesta merellä, minkä jälkeen alus toimii sillä "täytöllä" seuraavaan täydennykseen asti. Täydennysten väli määräytyy tietysti kulutuksen mukaan.
 
Entä miehittämättömällä sukellusveneellä kamikaze hommassa torpedoon verrattuna?

Tunkeutuminen alueelle, jonne ei tulisi mieleenkään lähettää miehitettyä kapinetta? Länsimaat kestävät sodankäynnissään paljon kaikenlaista, mutta henkilötappiot ovat nou. Teknologia alkaa jo sallia "miehittämättömän" taistelukentän. Aivan taatusti miehittämättömät vempeleet ovat SE juttu, joka täyttää tst-kentät jossain tulevaisuudessa.
 
Mikä mielestäsi tekee juuri ilmatorjunnasta miehittämättömälle alustalle hankalasti sijoitettavan ja käytettävän suorituskyvyn? Samalla tavalla aluksen ilmatorjuntajärjestelmät on liitettävissä muuhun ILPU-verkkoon, oli alus miehitetty tai miehittämätön.

Lähinnä sen puolesta, että tällä hetkellä ilmapuolustukseen sopivat ohjukset ja tutkat ovat isoja ja kalliita ja näin ollen hankittavia vain harvoihin alustoihin jolloin nämä on sama pitää miehitettyinä. Ihmisten avulla huolto- ja korjaustoimenpiteet ovat joustavampia. Erilaiset raidetykit ja laserit voivat muuttaa tätä tulevaisuudessa. Samoin toki kehityskulku jossa tutkat halpenisivat radikaalisti.

Ennen tehtävää miehittämättömän aluksen polttoaine- ja ampumatarvikevarastot täydennetään joko maissa tai huoltoaluksen toimesta merellä, minkä jälkeen alus toimii sillä "täytöllä" seuraavaan täydennykseen asti. Täydennysten väli määräytyy tietysti kulutuksen mukaan.

PA-täytön osalta purjeiden + aurinko ja tuulienergian käyttö supistaa tarvetta kun koko supistuu radikaalisti.

A-tarvike ja muu huolto voidaan osittain hoitaa myös merellä. Tosin Suomen ja Itämeren osalta tällä ei liene merkitystä etäisyyksien ollessa pieniä.
 
Voisiko tälläisistä ohjuksia ampuvista miehittämättömistä veneistä olla MTA2020 Korveteille hyötyä? Emoalus ja vaikuttamiskykyisiä drone veneitä?

http://www.janes.com/article/68558/rafael-launches-spike-missiles-from-protector-usv

Ei varmaan siinä määrin että niitä otettaisiin käyttöön juuri LV2020. Kun mietitään mitä aseistusta (57mm, MTO, IT-ohjukset jne.) aluksilla on ei tuollaisista kevyistä "ohjusveneistä" olisi kauheasti käyttöä. Miehitettyjä veneitä aluksille on aivan varmasti tulossa ja sellaiseen voi asentaa sensorit jolla voidaan käydä kuvaamassa jotain kohdetta lähempää jos tarvetta on. Tilanteessa jossa aseellinen voimankäyttö on jo todennäköistä ei tuollaisia veneitä tarvitse enää lähetellä mihinkään vaan tervehditään sitä naapuria mieluummin MTO:lla.


Kevyt miehittämätön heko tai Orbiter kokoluokan lennokki on ainoa mitä voisi odottaa olevan tulossa. Hyvissä oloissa sillä voidaan sitten pidentää hiukan pintavalvontakykyä. Tehokkaat "jokasään" lennokit joissa olisi pintavalvontatutka ovat niin kalliita ettei sellaisista kannata unelmoida. SUTOa ei hoideta millään kevyillä vedenalaisilla ajoneuvoilla.
 
SUTOa ei hoideta millään kevyillä vedenalaisilla ajoneuvoilla.

RAF ja USN käyttivät kuuntelupoijuja ja ohjautuvia torpedoja jo toisen maailmansodan aikana varsin hyvällä menestyksellä. Herätemiinoja ja hydrofoneja käytettiin jo ensimmäisessä maailmansodassa. Robottialuksissa ei ole kyse mistään muusta kun saman toimintakyvyn jatkamisesta lähinnä liittyen parempaan liikkumiskykyyn, toiminta-aikaan sekä tiedonvälitykseen tietoverkkoon.

https://en.wikipedia.org/wiki/Mark_24_mine
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top