Merivoimien kehitysnäkymät

@Rannari nopeasti tutkailtuna ei taida Saaristomereltä löytyä kulkureittiä jossa olisi edes 25 m vettä koko matkalta. Lisäksi löytyy kapeikkoja jotka luulisi olevan helppo sulkea/valvoa. Osa miinoitetaan, osaan S**** ja osaan sitten tilapäisvälineitä. Melkonen suoritus olisi tavallisella sukellusveneellä seilata Saaristomeren kautta Pohjanlahdelle :D
 
Siirsin vastaukseni paremmin sopivaan ketjuun, nämä siis LV2020 ITO ketjusta poimittua.

Mistä kumpuaa tämä [merivoimien] halu vaihtaa Hamina-luokan IT-ohjukset uusiin? Hamina-luokkaan on valittu ja hankittu 2000-luvun it-ohjukset. Nytkö ne ovat vanhentuneet ~15 vuodessa? Ei vaikuta kovin pitkäjänteiseltä hankintakäytännöltä, jos asia on näin. Uhkaympäristössäkään on vaikea nähdä hirveän suurta muutosta, ja Hamina-luokan rooli huomioiden ei ole erityisen suurta tarvetta ulottuvammalle/suorituskykyisemmälle ilmatorjuntaohjukselle. Jos alukset kykenevät nytkin vain kahdeksan it-ohjuksen yhtäaikaiseen kantoon, niin pieni ohjusmäärä takaa, ettei aluksen ilmatorjunta sovellu kuin omasuojaan tai hyvin heikkoon kohdesuojaukseen, oli ohjuksena sitten nykyinen Umkhonto tai CAMM-ER tai jokin kolmas vaihtoehto.

En ole varma onko Haminoiden ohjusten merivoimien virallinen tavoite, vai jostain pienestä lauseesta tai pilkunpaikasta kasvamaan lähtenyt huhu. Varmana en asiaa pidä, mutta toisaalta jos aluksille halutaan rutkasti lisää painoa SUTO-vermeiden muodossa ja mahdollisesti pidentää toiminta-aikaa (toinen huhu) niin ITO:n vaihto voisi olla osa painoa säästäviä muutoksia. Tästä enemmän alempana.

Jos Haminaan tulee uuden sukupolven Umkhonto niin se voi hyvinkin mennä samaan rööriin kuin nykyinen? En tiedä mutta oletan. Ohjustyyppi pitää kuitenkin lukita ennen MLU:ta koska sen vaihdos vaikuttaisi aluksen rakenteisiin. Ja niitä ei remontoida joka vuosi. Voi siis olla niin että nykypuikoilla mennään 20-luvun alkupuolelle ja silloin ostetaan uudet. Tai ohjustyypin vaihtuessa nykyiset jäävät miinalaivoille varaohjuksiksi. Siellä niitä tarvitaan jonnekin n. 2025 saakka kunnes ensimmäiset uudet alukset saadaan riviin.

Meillähän on Umkhonto Mk2, jossa on ilmeisesti lähinnä softamuutoksilla pidennetty kantamaa alkuperäisestä. Käsittääkseni pari-kolme vuotta takaperin Denel on myös testannut vielä pidemmän kantaman (20+km, ehkä) varianttia jonka pitäisi mahtua suoraan nykyisiin putkiin. Nämä puheissa vilkkuvat vielä pidemmälle lentävät versiot vaatinevat sitten jo ainakin syvemmän asennuksen jos eivät leveämpääkin siiloa. Mutta siis tuo yksi parannus olisi saatavissa ilman aluksiin tehtäviä muutoksia ehkä softaa lukuunottamatta.

MLU:sta puheen ollen SUTO-kyvyn lisääminen vedettävien sonarien ja torpedoiden avulla lienee yleisesti varmana pidetty toimenpide? Jos oletamme että Haminoille asennetaan Raumojen sonarit, tai samanlaiset, niin tuo painaa melko paljon: Itse sonar-kala 535kg ja käsittelylaitteet aluksella 2550kg. (Lähde: http://textlab.io/doc/131351/kongsberg-maritime-as s. 76, 78) Torpedot tuovat painoa samassa luokassa: kolmeputkinen Mk32-laukaisin painaa tonnin verran ja torpedot siihen n. toisen mokoman, eli jos molemmille puolille halutaan laukaisin niin neljä tonnia. Yhteensä siis seitsemän tonnia. Tämä on aika paljon kannen yläpuolista painoa ohjusveneen kokoisessa aluksessa. Jotain saatettaisiin siis haluta keventää.

Tykkien siirtäminen LV2020:lle on ollut puheena myös, tämänkään varmuudesta en tiedä. Ase itsessään painaa 7000kg ja tuhannen ammuksen kanssa 14000kg. (Lähde: http://www.baesystems.com/en/download-en/20151124120318/1434555371458.pdf ) Pelkkään tykkiin mahtuu 120 ammusta, joten kuutisen tonnia voisi säästää jättämällä kannen alapuolisen ammusvaraston pois. Toisaalta tekeekö näin pienellä ammuslatauksella tarpeeksi merellä? Tykin vaihtaminen pienempään ja kevyempään olisi tietysti mahdollista. Millennium Gun painaa asennuksineen alle neljä tonnia, eikä vaadi tilaa kannen alta. Toisaalta siihenkin mahtuu ammuksia ampumavalmiiski vain n. 250kpl, joten en tiedä olisiko tuo parannus 57Mk3:een ilman makasiinia.

Entä jos tykki vaihdettaisiin ohjuksiin? Toisin kuin Haminoita rakennettaessa, viimeisin RAM-blokki on mahdollista ampua myös pintamaaliin, ja laukaisimeen mahtuu 21 ohjusta. Kantama on kyllä pienempi kuin Umkhontolla, mutta kuitenkin kymmenkunta kilometriä. Ampumavalmiiden ohjusten määrän yli kaksinkertaistuminen taas parantaa suoraan aluksen mahdollisuuksia saturaatiohyökkäystä vastaan. Umkhontosiilot voitaisiin siirtää miinalaivoille, jolloin näilläkin olisi yli kaksikymmentä ampumavalmista ohjusta. Ja Haminoille tulisi vapaata tilaa myös kansirakennelmaan, mihin saataisiin mahdutettua torpedojen ja sonarien laitteet, sekä mahdollisen lisämiehistön makuutilat. Mikäli paino- ja tilavuusbudjettia jää yli, niin voitaisiin kasvattaa myös toiminta-aikaa lisäämällä vesi-, ruoka- ja polttoainevarantoja. Tämä lisäisi vielä vähän alusten käyttökelpoisuutta meriliikenteen suojaamisessa.

Noin, sainpas tämän ajatuksen oksennettua, ei se olekaan kuin pari kuukautta vaivannut mielessä. Ihan oikeasti en tiedä mikä ratkaisu olisi paras, eikä minulla varmaan voikaan olla kaikkea tarpeellista perustietoa sen tietämiseen. Mikäs teidän suosikkinne LV2000-MLU:ksi on?
 
MLU:sta puheen ollen SUTO-kyvyn lisääminen vedettävien sonarien ja torpedoiden avulla lienee yleisesti varmana pidetty toimenpide? Jos oletamme että Haminoille asennetaan Raumojen sonarit, tai samanlaiset, niin tuo painaa melko paljon: Itse sonar-kala 535kg ja käsittelylaitteet aluksella 2550kg. (Lähde: http://textlab.io/doc/131351/kongsberg-maritime-as s. 76, 78) Torpedot tuovat painoa samassa luokassa: kolmeputkinen Mk32-laukaisin painaa tonnin verran ja torpedot siihen n. toisen mokoman, eli jos molemmille puolille halutaan laukaisin niin neljä tonnia. Yhteensä siis seitsemän tonnia. Tämä on aika paljon kannen yläpuolista painoa ohjusveneen kokoisessa aluksessa. Jotain saatettaisiin siis haluta keventää.

Tuohon massapohdiskeluun mainittakoon että esimerkiksi Merivoimien kaapeliveneiden kuljetuskyky on 6 tonnia.

Mikäs teidän suosikkinne LV2000-MLU:ksi on?

MTO:t rannalle. Mahdollisesti Spike NLOS tilalle jos niitä hankitaan muutenkin. Haminoista muokataan emoalus jolta voidaan laskea yksi miehittämätön "mittausvene" jossa Rauman sonar ja kaksi aktiivikaiulla varustettua pienempää RIB:iä. Raumojen keulatykit. Kullekin Haminalle 4kpl Umkhontoja lisää Hämeenmaasta ja Uudestamasta.

Realismia voisi olla: MTO:t pois, Raumojen sonarit ja 40mm tykit. Valmistaudutaan alusten poistamiseen LV2020 käyttöönoton myötä, näinhän tullee käymään joka tapauksessa.
 
Eiköhän Haminaan tule yksiputkiset torpedon laukaisimet. Riippuen sitten takakannen järjestelyistä MLUn jälkeen voi ne hyvin tulla vaihdettaviksi MTOn kanssa.

Tykkien osalta vaihtoehdot ovat seuraavat
1.Hamina saa käytetyt 40 mm (Raumalta) ja 57 mm siirtyvät LV2020
2.LV2020 hankitaan kokonaan uudet tykit. Tällöin 57 mm jäävät Haminalle

@Jukkis Siis 57/40mm a-tarviketilat taitavat olla siinä tykin takana ei suinkaan kannen alla. Miehistön hytit on siellä tykin alla.
 
Meillähän on Umkhonto Mk2, jossa on ilmeisesti lähinnä softamuutoksilla pidennetty kantamaa alkuperäisestä. Käsittääkseni pari-kolme vuotta takaperin Denel on myös testannut vielä pidemmän kantaman (20+km, ehkä) varianttia jonka pitäisi mahtua suoraan nykyisiin putkiin. Nämä puheissa vilkkuvat vielä pidemmälle lentävät versiot vaatinevat sitten jo ainakin syvemmän asennuksen jos eivät leveämpääkin siiloa. Mutta siis tuo yksi parannus olisi saatavissa ilman aluksiin tehtäviä muutoksia ehkä softaa lukuunottamatta.

Olisi hyvin karvas pettymys, jos Laivue 2020:ssä tyydyttäisiin n. 20 km kantaman it-ohjukseen. Paranema nykyiseen 15 kilometriin nähden olisi hyvin marginaalinen, ja esimerkiksi usein mainittu Ahvenanmaan suojaaminen jäisi pintapuoliseksi. Toki tärkein, eli Maarianhaminan kentän käytön estäminen, onnistuisi tuollakin tavalla.

Tykkien siirtäminen LV2020:lle on ollut puheena myös, tämänkään varmuudesta en tiedä. Ase itsessään painaa 7000kg ja tuhannen ammuksen kanssa 14000kg. (Lähde: http://www.baesystems.com/en/download-en/20151124120318/1434555371458.pdf ) Pelkkään tykkiin mahtuu 120 ammusta, joten kuutisen tonnia voisi säästää jättämällä kannen alapuolisen ammusvaraston pois. Toisaalta tekeekö näin pienellä ammuslatauksella tarpeeksi merellä? Tykin vaihtaminen pienempään ja kevyempään olisi tietysti mahdollista. Millennium Gun painaa asennuksineen alle neljä tonnia, eikä vaadi tilaa kannen alta. Toisaalta siihenkin mahtuu ammuksia ampumavalmiiski vain n. 250kpl, joten en tiedä olisiko tuo parannus 57Mk3:een ilman makasiinia.

40 mm tykit Raumoista Haminoihin ja Haminan tykit Laivue 2020:een? Ei edusta mitä haluaisin nähdä, mutta kustannustietoista ajattelua ainakin. Parhaassa tapauksessa Haminoihin hommataan uudet 40 mm tykit.

Viittaan aiempaan:

http://maanpuolustus.net/threads/merivoimien-kehitysnäkymät.55/page-318#post-425916

Entä jos tykki vaihdettaisiin ohjuksiin? Toisin kuin Haminoita rakennettaessa, viimeisin RAM-blokki on mahdollista ampua myös pintamaaliin, ja laukaisimeen mahtuu 21 ohjusta. Kantama on kyllä pienempi kuin Umkhontolla, mutta kuitenkin kymmenkunta kilometriä. Ampumavalmiiden ohjusten määrän yli kaksinkertaistuminen taas parantaa suoraan aluksen mahdollisuuksia saturaatiohyökkäystä vastaan. Umkhontosiilot voitaisiin siirtää miinalaivoille, jolloin näilläkin olisi yli kaksikymmentä ampumavalmista ohjusta. Ja Haminoille tulisi vapaata tilaa myös kansirakennelmaan, mihin saataisiin mahdutettua torpedojen ja sonarien laitteet, sekä mahdollisen lisämiehistön makuutilat. Mikäli paino- ja tilavuusbudjettia jää yli, niin voitaisiin kasvattaa myös toiminta-aikaa lisäämällä vesi-, ruoka- ja polttoainevarantoja. Tämä lisäisi vielä vähän alusten käyttökelpoisuutta meriliikenteen suojaamisessa.

RAM-ohjuksia harkittiin jo Umkhontoa hankittaessa (s. 8), ja Wikipedia-artikkelin mukaan kyky hyökätä pintamaaleja vastaan periytyy vuoteen 1998, jolloin Saksa ja Yhdysvallat sopivat kyvyn kehittämisestä, eli ihan uutta se ei ole.

HAS mode
In 1998, a memorandum of understanding was signed by the defense departments of Germany and the United States to improve the system, so that it could also engage so-called "HAS", Helicopter, Aircraft, and Surface targets. As developed, the HAS upgrade just required software modifications that can be applied to all Block 1 RAM missiles.

Sikäli kuin RAM ei ole tulossa myöskään Laivue 2020:een, niin tuskinpa sitä on Haminaankaan varaa hankkia. RAM on järjestelmänä varsin kallis, laukaisin vetää 21 ohjusta ja ohjukset maksavat luokkaa millin kappale. RAM-laukaisin ja 21 ohjusta per Hamina maksaisi siis helposti yli 100 miljoonaa euroa alusluokan osalta, enemmän, jos ohjuksia halutaan useampi lavettikerta. Siihen päälle sitten MLU:n muut osat, joihin kuulunee ainakin SUTO-varustus. Uusi pintatorjuntaohjus tullee eri hankkeen alla, mutta de facto sekin on osa Haminan MLU:ta. Montako sataa miljoonaa euroa oli tarkoitus käyttää Hamina-luokan parantelemiseen, kun uusiin monitoimialuksiinkin on vain 1,2 miljardia?

Vertailun vuoksi Rauma-luokan MLU maksoi n. 70 miljoonaa euroa. Siinä tyydyttiin taistelujärjestelmän kannalta aika maltillisiin parannuksiin (sonarit, omasuojajärjestelmä, taistelunjohtojärjestelmä?), ja osin alusta jopa huononnettiin (mm. it-ohjusten karsiminen).

Umkhonto-laukaisimien siirto miinalaivoille ei ole järkevää enää tässä vaiheessa. Alukset ovat menossa pataan alle 10 vuodessa siitä, kun Hamina-luokka pystyy luovuttamaan Umkhonto-laukaisimensa, ja luullakseni laukaisimien asentaminen vaatisi suurehkoja rakenteellisia muutoksia miinalaivoille.
 
Umkhonto-laukaisimien siirto miinalaivoille ei ole järkevää enää tässä vaiheessa. Alukset ovat menossa pataan alle 10 vuodessa siitä, kun Hamina-luokka pystyy luovuttamaan Umkhonto-laukaisimensa, ja luullakseni laukaisimien asentaminen vaatisi suurehkoja rakenteellisia muutoksia miinalaivoille.

Miksi siirtää laukaisimia miinalaivoille, sen sijaan MLU:ssa voisi vähintään varata tilaa Hämeenmaan ja Uudenmaan laukaisimien siirtämiselle Haminoille, tasajaolla tulisi 4 lisäsiiloa per purkki?
 
Eiköhän Haminaan tule yksiputkiset torpedon laukaisimet. Riippuen sitten takakannen järjestelyistä MLUn jälkeen voi ne hyvin tulla vaihdettaviksi MTOn kanssa.

Tykkien osalta vaihtoehdot ovat seuraavat
1.Hamina saa käytetyt 40 mm (Raumalta) ja 57 mm siirtyvät LV2020
2.LV2020 hankitaan kokonaan uudet tykit. Tällöin 57 mm jäävät Haminalle

Keulatykin vaihto on hyvä ehdokas eikä sutotorpedoille tosiaan tarvita raskaita torpedoputkia. Neljä torpedoa ja kevyet laukaisulaitteet ovat Rauma-luokalle vasikään hankittujen sonarien ohella hyviä tarjokkaita.

Lehtijutuissa on puhuttu 30km kantavista it-ohjuksista joten hiukan nykyistä järeämpi kalu lienee hakusessa. Tarjolla olevista pintatorjuntaohjuksista NSM on useita satoja kiloja kevyempi kuin RBS-15. Tuolla osastolla voisi siis säästää painossa ainakin 1,5-2 tonnia ja keulatykin vaihdolla ammuksineen jopa enemmän ( en viitsinyt etsiä tykkien painoja joten tämä on oletus ) Lisäksi Rauma-luokan Elma-heittimet voisivat siirtyä Hamina-luokalle. Sutovarustuksen paino ja hieman aiempaa painavampi Umkhonto-versio eivät vaikuta ylivoimaisille ainakaan painon puolesta.
 
Miksi siirtää laukaisimia miinalaivoille, sen sijaan MLU:ssa voisi vähintään varata tilaa Hämeenmaan ja Uudenmaan laukaisimien siirtämiselle Haminoille, tasajaolla tulisi 4 lisäsiiloa per purkki?

Laukaisimien siirroissa ei taitaisi olla järkeä kumpaankaan suuntaan. Miinalaivat ovat jo lähteneet loppuliukuun ja Haminalle ei mahdu. Ainakaan minulla ei ole myöskään tietoa voiko kahdeksan ohjuksen laukaisimen puolittaa niin että se edelleen toimii.

Haminalta mahdollisesti vapautuvia ohjuslaukauksia voisi kuitenkin käyttää miinalaivojen täydennyksinä.
 
@Rannari nopeasti tutkailtuna ei taida Saaristomereltä löytyä kulkureittiä jossa olisi edes 25 m vettä koko matkalta. Lisäksi löytyy kapeikkoja jotka luulisi olevan helppo sulkea/valvoa. Osa miinoitetaan, osaan S**** ja osaan sitten tilapäisvälineitä. Melkonen suoritus olisi tavallisella sukellusveneellä seilata Saaristomeren kautta Pohjanlahdelle :D

Minua paremmin asiaan perehtyneet ovat maininneet tuon olevan teoriassa mahdollista joten mahdollisuus on otettava suunnittelussa huomioon. Ja Saaristomeri tarkoittanee tässä kohdin Ahvenanmaan itäpuolista aluetta. En kuitenkaan ole sukellusvenettä tuolla kipparoinut joten en rupea vänkäämään :)
 
Väki täällä maalaa piruja mertoihin epäilemällä Haminoiden Boforsseja kannibalisoitavan 2020 aluksiin. Kuitenkaan kukaan täällä ei kyseenalaista runkojen määrää, vaan neljä tulee mitä ollaan suunniteltu. Olen keskustellut eri merivoimien kapiukkojen kanssa ja kukaan heistä ei usko neljään runkoon. Jos kolme saadaan, niin hyvä on yleinen arvaus.
 
Väki täällä maalaa piruja mertoihin epäilemällä Haminoiden Boforsseja kannibalisoitavan 2020 aluksiin. Kuitenkaan kukaan täällä ei kyseenalaista runkojen määrää, vaan neljä tulee mitä ollaan suunniteltu. Olen keskustellut eri merivoimien kapiukkojen kanssa ja kukaan heistä ei usko neljään runkoon. Jos kolme saadaan, niin hyvä on yleinen arvaus.

Haminassa ongelmaksi tulee MLU:ssa asennettavan uuden aseistuksen yms. myötä paino. Viisseiska ei taida jatkossa sopia raamiin jos nyt jo ollaan rajoilla. Asialla ei sinällään ole mitään tekemistä uuden laivueen runkojen määrän kanssa. L2020 vain tarjoaa houkuttelevan tilaisuuden käyttää olemassa olevat tykit hyödyksi.

Ja kyllä on kyseenalaistettu runkojen määrä moneenkin kertaan. Täällähän on manattu uuteen laivueeseen kolmea runkoa jo kuukausia sitten joten siinä ei ole sinällään mitään ihmeellistä. Pv on sittemmin kuitenkin linjannut että neljä tulee ja siihen päästään joka tapauksessa sillä että varustusta tarvittaessa karsitaan ja karsitaan niin paljon kuin budjetissa pysyminen vaatii.

Toivottavasti kolme asiallisesti varustettua mieluummin kuin joku neljän aluksen Nälkäkurki-luokka joita ei voi realistisesti käyttää oikein missään tehtävässä.
 
Väki täällä maalaa piruja mertoihin epäilemällä Haminoiden Boforsseja kannibalisoitavan 2020 aluksiin. Kuitenkaan kukaan täällä ei kyseenalaista runkojen määrää, vaan neljä tulee mitä ollaan suunniteltu.
Budjetin tiukkuuteen ja kotimaisen teollisuuden varoitukseen pohjautuen on moneen kertaan povattu kolmea. Itse useamman kerran jopa kahta + yhtä isompaa lippulaivaa (käytetty alueilmatorjuntafregatti kuten Sachsen, Iver Huitfeldt, Fridtjof Nansen tai De Zeven Provincien - koko meille paska, mutta ainoa tapa saada oikea alue-IT).
 
Väki täällä maalaa piruja mertoihin epäilemällä Haminoiden Boforsseja kannibalisoitavan 2020 aluksiin. Kuitenkaan kukaan täällä ei kyseenalaista runkojen määrää, vaan neljä tulee mitä ollaan suunniteltu. Olen keskustellut eri merivoimien kapiukkojen kanssa ja kukaan heistä ei usko neljään runkoon. Jos kolme saadaan, niin hyvä on yleinen arvaus.

Julkisuuteen asti ei tämä mahdollisuus ole vielä ehtiny. Tarkoittaisi, ettei kustannusraamissa pysytä eikä varustuksestakaan tinkimällä saada neljää runkoa vesille. Lisää rahaa ei ainakaan ole tulossa, joten ratkaistaan yhtälö vähentämällä runkojen määrää,
kuten veli @Rannari kirjoitti. Näinhän aikanaan kävi Turunmaa -luokankin kanssa, jolloin rahaa tuli ainoastaan kahta alusta varten.
 
Julkisuuteen asti ei tämä mahdollisuus ole vielä ehtiny. Tarkoittaisi, ettei kustannusraamissa pysytä eikä varustuksestakaan tinkimällä saada neljää runkoa vesille. Lisää rahaa ei ainakaan ole tulossa, joten ratkaistaan yhtälö vähentämällä runkojen määrää,
kuten veli @Rannari kirjoitti. Näinhän aikanaan kävi Turunmaa -luokankin kanssa, jolloin rahaa tuli ainoastaan kahta alusta varten.
Ei ole. Se Karangon viesti teollisuudelta on toisaalta tiedossa ja sitä ei ole millään tavalla yritetty selittää pois.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005004477.html

Eli:

”Hanke on alibujdetoitu”
”On hyvä muistaa, että Suomi on toteuttamassa nyt ainutlaatuista hankintaa. Olemme ostamassa laivoja, joita ei ole missään olemassa. Ei ole edes vertailutietoa vastaavista kuluista”

Teollisuudessa lasketaan, että laivarunkojen osuus hinnasta saattaisi jäädä vain 20-30 prosenttiin. Aseiden lisäksi kustannuksia kasvattaa myös järjestelmien integrointi aluksiin.

”Monitoimialuksen koko konsepti on haastava. Telakka on hyvä tekemään laivoja. Mutta hankinnassa on kyse myös monesta järjestelmästä, jotka täytyy saada toimimaan yhteen”, Karanko painottaa.
”Puolustusvoimilla on integraatio-osaamista, mutta ei resursseja.”
 
Ei ole. Se Karangon viesti teollisuudelta on toisaalta tiedossa ja sitä ei ole millään tavalla yritetty selittää pois.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005004477.html

Tuon jälkeen tippui sentään tarkennuksia siitä että ainakin sutotorpedot ja pintatorjuntaohjukset rahoitetaan eri momentilta. Lisäksi todettiin se että poistuvien alusten varustusta kierrätetään. Noiden myötä hanke nytkähti jonkin verran realismin suuntaan.
 
Tuon jälkeen tippui sentään tarkennuksia siitä että ainakin sutotorpedot ja pintatorjuntaohjukset rahoitetaan eri momentilta. Lisäksi todettiin se että poistuvien alusten varustusta kierrätetään. Noiden myötä hanke nytkähti jonkin verran realismin suuntaan.
No joo, kieltämättä.

Suuri avoin kysymys on se pystyykö ja millä hinnalla tuotanto pidetään Raumalla?
Tuo halu aiheuttaa suuremman hintariskin kuin kilpailutus kokeneilta tuottajilta.
 
Miksi siirtää laukaisimia miinalaivoille, sen sijaan MLU:ssa voisi vähintään varata tilaa Hämeenmaan ja Uudenmaan laukaisimien siirtämiselle Haminoille, tasajaolla tulisi 4 lisäsiiloa per purkki?

En minäkään tiedä, miksi siirtää. Kysymykseen voi vastata vain idea isä, @Jukkis .

Laukaisimien siirto Haminoihin voi olla vaikeaa, uskoakseni mahdotonta, kun jo ennestään raskaasti varustetuille aluksille on muutenkin tulossa lisää aseistusta/sensoreja. En ole ihan vakuuttunut Haminoiden fyysisten mittojen selvästä kasvattamisesta MLU:n yhteydessä, vähän voi ehkä onnistua, mutta mitä enemmän, sitä kalliimpi ja huonompi lienee lopputulos.

Eikä vielä ole tietoa, mitä Hämeenmaa-luokalle tapahtuu sen eläköityessä. Jos ne myydään/luovutetaan jonnekin, niin se lienee helpompaa aseistettuna kuin tyhjänä runkona.
 
hankinnassa on kyse myös monesta järjestelmästä, jotka täytyy saada toimimaan yhteen

Myönnetään että vertailu on epäreilu eika tarkoituksena tietenkään ole vinoilla Merivoimille. Mutta nämä sanat ovat tarkalleen samat, joilla rakennusalan asiantuntijat perustelevat Länsimetron myöhästymistä sekä kustannusten karkaamista.
 
Laukaisimien siirto Haminoihin voi olla vaikeaa, uskoakseni mahdotonta, kun jo ennestään raskaasti varustetuille aluksille on muutenkin tulossa lisää aseistusta/sensoreja. En ole ihan vakuuttunut Haminoiden fyysisten mittojen selvästä kasvattamisesta MLU:n yhteydessä, vähän voi ehkä onnistua, mutta mitä enemmän, sitä kalliimpi ja huonompi lienee lopputulos.

Joskus vihjailtiin Hamina-luokan runkojen pidennyksestä MLU:n yhteydessä. Tuoreemmat tarinat ovat kuitenkin keskittyneet varustuksen painon rajoittamiseen nykytasolle. Ilmeisesti aluksen koon/kantavuuden lisäämisestä on luovuttu. Mikäli moista nyt on koskaan tosissaan suunniteltukaan?
 
Back
Top