Merivoimien kehitysnäkymät

Arctiahan kumminkin on yritys jonka tavoite on tehdä tulosta. Ei valtion virasto tai hallinnonhaara.
 
Vietimme viikonlopun Puumalassa ja ihailin terassilta ohi puskevaa työntöproomuhässäkkää.

Työntäjä näytti jotenkin tutulta ja ihan aiheesta. Vahakari oli löytänyt uuden kodin sisävesiltä. Kansirakenteita oli modattu sen verran että piti tarkastaa valehtelevatko silmät.

M/S Tyrsky

parempi kuva
 
Huhta kirjoitti:
Torpedovalinta voi ihan hyvin olla myös amerikkalainen:

https://en.wikipedia.org/wiki/Mark_54_MAKO_Lightweight_Torpedo

Tai italialainen (käyttäjäluettelon mukaan Ruotsillakin on näitä):

https://en.wikipedia.org/wiki/A244-S

Tai brittiläinen (käytössä Norjassa, tilasivat 2009):

http://www.baesystems.com/en-uk/product/sting-ray-mod-1-lightweight-torpedo
Klikkaa laajentaaksesi...
En tunne näitä laitteita, mutta onko muut kuin ruotsalaiset ja MU90 suunniteltu toimimaan yhtä hyvin matalissa vesissä eli käytännössä Itämerellä kuin syvyyksissäkin?

Saksalaisetan MUn osallisina halusivat nimenomaan sen toimivan Itämerenkin olosuhteissa.
 
Leaderwolf kirjoitti:
En tunne näitä laitteita, mutta onko muut kuin ruotsalaiset ja MU90 suunniteltu toimimaan yhtä hyvin matalissa vesissä eli käytännössä Itämerellä kuin syvyyksissäkin?

Saksalaisetan MUn osallisina halusivat nimenomaan sen toimivan Itämerenkin olosuhteissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onhan noita suunniteltu... lopputuloksista ei tietysti tiedä kukaan, onko kyse vain korulauseista.

Mk 54:

As a result, lightweight torpedoes designed to defeat high-speed, nuclear-powered submarines in open-ocean environments are ineffective. Navies now need a lightweight torpedo capable of delivering a devastating blow to submarine threats in both deep and shallow water — and in various acoustic environments. That torpedo is the U.S. Navy's MK 54.
Klikkaa laajentaaksesi...

http://www.raytheon.com/capabilities/products/mk54/

The Mk 54 was created by combining the homing portion of the Mk 50 and the warhead and propulsion sections of the Mk 46, improved for better performance in shallow water, and with the addition of commercial off-the-shelf (COTS) technology to further reduce costs.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://en.wikipedia.org/wiki/Mark_54_MAKO_Lightweight_Torpedo

Sting Ray:

A completely new weapon, Sting Ray set new,
superior standards for software-controlled,
autonomous underwater systems. It was designed
to defeat the dual threats of fast, deep diving
double-hulled submarines operating in the
oceanic environment and the quiet, conventional
submarine in coastal waters.
Klikkaa laajentaaksesi...

http://www.baesystems.com/en/download-en/20151124115354/1434555568868.pdf

A244:

The A244/S Mod.3 has been designed to oppose the threats represented by the last-generation submarines with anechoic coating and equipped with countermeasures; it can be used in not deep and coastal waters.
Klikkaa laajentaaksesi...

http://www.leonardocompany.com/en/-/a244smod3
 
crane kirjoitti:
Arctiahan kumminkin on yritys jonka tavoite on tehdä tulosta. Ei valtion virasto tai hallinnonhaara.
Klikkaa laajentaaksesi...

Arctia on Finavian ja Millogin tapaan rahanpesufirma, ei oikea yritys, kaiken lisäksi mitätön toimija valtion budjetin mittakaavassa. Lv 60,7, voitto 12,6mE. Jäänmurtotoiminnan osuus voitosta 6,3mE.

http://arctia.fi/wp-content/uploads/2015/12/Arctia_vuosikertomus_FIN_2016.pdf

Referenssialuksena rannikkovartio-jäänmurtajalle Norjalla on NoCGV Svalbard ja Venäjällä Project 23550 Ivan Papanin. Suomessa Fennica ja Nordica olisivat todella helposti modifioitavissa tuohon rooliin.

https://en.wikipedia.org/wiki/NoCGV_Svalbard

http://www.naval-technology.com/projects/ivan-papanin-project-23550-class-arctic-patrol-vessels
 
Ja
StmSvejk kirjoitti:
Referenssialuksena rannikkovartio-jäänmurtajalle Norjalla on NoCGV Svalbard ja Venäjällä Project 23550 Ivan Papanin. Suomessa Fennica ja Nordica olisivat todella helposti modifioitavissa tuohon rooliin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja Kanadalla Svalbard-imitaatio Harry DeWolf -luokka.
harry-dewolf-class.jpg
 
Norjassa jäänmurtajia operoi Rannikkovartiosto. Ja Kanadassa tuota Harry DeWolf -luokkaa (wikipedian mukaan) Laivasto. Suomessa jäänmurto on perinteisesti asemoitu osaksi liikennettä eikä rajavalvontaa. Varmaan tuollaisia monikäyttöaluksia täälläkin harkittaisiin, jos nyt jostakin syystä jäänmurto siirtyisi Rajavartiolaitoksen tehtäväksi.
 
Niin no, tämä asia on hyvä pitää mielessä kun haaveillaan jäänmurtaja-sota-aluksista:

"Liikennevirasto vastaa talvimerenkulun avustamisen viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä valtakunnallisesta koordinoinnista, kehittämisestä ja ohjauksesta. Liikennevirasto tilaa jäänmurtopalveluita eli jäissä tapahtuvaa alusten avustamista ja hinaamista eri yhtiöiltä julkisten kilpailutusten kautta.

Liikennevirasto on tehnyt jäänmurtopalvelusopimuksia eri varustamojen kanssa. Tällä hetkellä isompia sopimuksia on voimassa 6 kpl. Jäänmurron kustannukset ovat vuosittain n. 50 - 70 miljoonaa euroa riippuen talven ankaruudesta ja polttoaineen hinnasta."

Eli jos valtio käyttää 50-70 miljoonaa euroa vuodessa jäänmurtamiseen, niin kannattaako noin pientä hommaa varten kehittää sitten jotain hybridialuksia? Eiköhän ole halvempaa a) ostaa jäänmurtaminen kaupalliselta toimijalta, ja b) tehdä sotalaivoista vain sotalaivoja.
 
Sissi kirjoitti:
Niin no, tämä asia on hyvä pitää mielessä kun haaveillaan jäänmurtaja-sota-aluksista:

"Liikennevirasto vastaa talvimerenkulun avustamisen viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä valtakunnallisesta koordinoinnista, kehittämisestä ja ohjauksesta. Liikennevirasto tilaa jäänmurtopalveluita eli jäissä tapahtuvaa alusten avustamista ja hinaamista eri yhtiöiltä julkisten kilpailutusten kautta.

Liikennevirasto on tehnyt jäänmurtopalvelusopimuksia eri varustamojen kanssa. Tällä hetkellä isompia sopimuksia on voimassa 6 kpl. Jäänmurron kustannukset ovat vuosittain n. 50 - 70 miljoonaa euroa riippuen talven ankaruudesta ja polttoaineen hinnasta."

Eli jos valtio käyttää 50-70 miljoonaa euroa vuodessa jäänmurtamiseen, niin kannattaako noin pientä hommaa varten kehittää sitten jotain hybridialuksia? Eiköhän ole halvempaa a) ostaa jäänmurtaminen kaupalliselta toimijalta, ja b) tehdä sotalaivoista vain sotalaivoja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Raskaimmat jäänmurtotehtävät ostetaan joko Arctialta tai tarpeen vaatiessa Ruotsista. Arctia ei ole oikea yritys, se on ihan rahanpesulaitos siinä missä Finavia, Senaatti tms, eli kyse on valtion omaisuuden hallinnoinnista eri tavalla - positiivisine ja negatiivisena puolineen. Korkeat jäänmurtokulut johtuvat osaltaan Arctian tarpeesta tehdä voittoa - joka puolestaan tilitetään valtiolle.

Ja todellakin, Fennica ja Nordica olisivat ehkä modifioitavissa vartiolaivoiksi joiden suorituskyky olisi merkittävästi parempi kuin aikaisempien. Niillä ei ole mitään käyttöä kesäaikana, pl. joskus kannattavat offshore-keikat jotka ovat riskialttiita, satunnaisia ja juridisesti pulmallisia. Rajakäyttö olisi vakituista ja juridisesti ongelmatonta. Lähivuosina tulee eteen vartiolaivojen uusimisia. VL Turva maksoi n. 100mE. Henkilöstömäärä jäänmurtajien kanssa on karkeasti sama, toki rajatehtävät vaatisivat oman lisähenkilöstönsä.
Sotalaivoista ei ole ollut puhetta. Toki AEGIS, risteilyohjuksin, laserkanuunoin ja poimuajurein varustettu jäänmurtajakin olisi ihan hyvä...
 
Nuo maakuntanimet uusille korveteille ovat tylsiä. Kaupunkinimet tai vanhojen sotasankarien nimet samoin.

Mielestäni tulisi tehdä jotain mitä muut eivät ole tehneet. Perinneruuat olisivat hyvä nimi aluksille

FNS Maksaloora
FNS Hernerokka
FNS Klimppisoppa
FNS Räätikkäloora (tarkoittaa lanttulaatikkoa)
 
@StmSvejk :in viimeisestä postauksesta tuli mieleen kysymys, kelpaako monitoimi murtaja miinnoittajaksi?
Siis apualukseksi pudottamaan miinoja varsinaisen miinalaivan kaveriksi.

Pohdin mitä ominaisuuksia nykyaikainen merimiinoitus vaatii aluksilta, tilaa, kiskot miinoille, nostureita jolla miinat saadaan lastattua, tarkka paikannus järjestelmä ja kyky merkitä sähköiseen karttaan mihin miinat on pudotettu(miinan tarkkuudella). Onko maakrapu unohtanut jotain?
 
kimmo.j kirjoitti:
@StmSvejk :in viimeisestä postauksesta tuli mieleen kysymys, kelpaako monitoimi murtaja miinnoittajaksi?
Siis apualukseksi pudottamaan miinoja varsinaisen miinalaivan kaveriksi.

Pohdin mitä ominaisuuksia nykyaikainen merimiinoitus vaatii aluksilta, tilaa, kiskot miinoille, nostureita jolla miinat saadaan lastattua, tarkka paikannus järjestelmä ja kyky merkitä sähköiseen karttaan mihin miinat on pudotettu(miinan tarkkuudella). Onko maakrapu unohtanut jotain?
Klikkaa laajentaaksesi...

Miinat voinee nostaa aluksille myös maissa olevalla nosturilla tai parhaassa tapauksessa rullata alukseen (esim. autolautat). Paikannusjärjestelmä voi paremman puutteessa olla mies ja kartta, sillä mentiin viime sodassakin, tai vaikkapa käsi-GPS (häirinnän alla huono vaihtoehto). Tarvittaessa tiedot voi digitoida maissa ja siirtää johonkin tietojärjestelmään, jos sellainen on olemassa miinoitusta varten.
 
Huhta kirjoitti:
Miinat voinee nostaa aluksille myös maissa olevalla nosturilla. Paikannusjärjestelmä voi paremman puutteessa olla mies ja kartta, sillä mentiin viime sodassakin, tai vaikkapa käsi-GPS (häirinnän alla huono vaihtoehto). Tarvittaessa tiedot voi digitoida maissa ja siirtää johonkin tietojärjestelmään, jos sellainen on olemassa miinoitusta varten.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olemalla täysin tietämätön merelisestä miinasodankäynnistä, kuvittelen, etteivät nuo viime sodan menetelmät kelpaa enää ja käsi-GPS voi sekin olla niin ja näin.
Mutta olen asiassa täysin tietämätön ja kaipaisin jonkun asiasta jotain tietävän kommentoivan.:p
 
kimmo.j kirjoitti:
Olemalla täysin tietämätön merelisestä miinasodankäynnistä, kuvittelen, etteivät nuo viime sodan menetelmät kelpaa enää ja käsi-GPS voi sekin olla niin ja näin.
Mutta olen asiassa täysin tietämätön ja kaipaisin jonkun asiasta jotain tietävän kommentoivan.:p
Klikkaa laajentaaksesi...

Viime sodan menetelmät? Monet viime sodan menetelmät ovat yhä käytössä, vähintäänkin varalla. Lentäjän pitää yhä osata suunnistaa maaston ja kartan avulla, vaikka koneista löytyykin hienot karttanäytöt. Tykki pitää saada paikannettua ja suunnattua ilmankin hienoja INS-laitteita. Panssarivaunukanuunalla pitää voida ampua mekaanisestikin, vaikka ammunnanhallintajärjestelmä keikkaisi.

Mitä tulee tuohon kartta vs. digitaalijärjestelmä, niin tottahan toki uusia aluksia tarkoitukseen hankittaessa on usein mielekästä pistää rahaa siihen, että saadaan moderni ja suorituskykyinen järjestelmä. Miinojen sijainnit saadaan talteen metrilleen, ja inhimillisiltä virheiltä vältytään. Mutta toisaalta, miinojen summittaisen sijainninkin ylöskirjaaminen riittää tiettyjen alueiden varomiseen ja mm. miinakenttien raivaamiseen. Eipä sakaramiinojakaan, silloin kun niitä vielä käytettiin, saatu merkittyä maastoon sentilleen, mutta tuskinpa omat olisivat niihin usein kävelleet.
 
Miinan voi työntää tai nostaa laivan kyytiin. Kolmen miinalaivan aikaan Uusimaa ja Hämeenmaa oli mitoitettu miinavarastojen laiturien mukaisiksi mutta Pohjanmaa ei. Näin Pohjanmaan miinojen täydentäminen vaati usein nosturin käyttöä mikä pahimmillaan moninkertaisti lastaukseen vaaditun ajan. Ihan ymmärrettävää että on nopeampaa vain työntää miinat kiskoja myöten laivalle kuin nostaa ne yksittäin sisään kannen kautta.

Laskemiseen varmaankin riittää että mötikkä pudotetaan veteen vaikka lihasvoimin. Pienessä mitassa mikä tahansa alus voi miinoittaa. Kiskot tehostavat toimintaa ja paikannuksen avulla miinoitteiden tehot saadaan optimoitua. Miinoitteen rajat ovat tällöin tarkasti selvillä ja myös miinojen keskinäinen väli kohdallaan niin ettei jää aukkoja eikä yhden räjähdys toisaalta aiheuta ketjureaktiota.

Edit

Kirjallinen esitys Hämeenmaa-luokan hankinnasta. Mukana myös miinoitusjärjestelmä ja alusten lastaamiseen liittyvät asiat.
 
Viimeksi muokattu:
AOPS, Svalbard ja 23550 eivät ole oikeita jäänmurtajia vaan jäävahvistettuja partioaluksia; jäissäkulkukyky on vain joitain kymmeniä senttejä suurempi kuin Turvalla. Oikeat jäänmurtajat painijat aivan omassa sarjassaan.

Kun noin kovasti kaipailette jäänmurtajia sotalipun alle, niin muistakaa, mitä tapahtui kun vastaavaa kuprua viimeksi yritettiin...
 
Muistaakseni joskus foorumilla esitettiin siviilien Busterien ottamista konfliktissa puolustushallinnon käyttöön miinaveneinä :D
 
Tups kirjoitti:
AOPS, Svalbard ja 23550 eivät ole oikeita jäänmurtajia vaan jäävahvistettuja partioaluksia; jäissäkulkukyky on vain joitain kymmeniä senttejä suurempi kuin Turvalla. Oikeat jäänmurtajat painijat aivan omassa sarjassaan.

Kun noin kovasti kaipailette jäänmurtajia sotalipun alle, niin muistakaa, mitä tapahtui kun vastaavaa kuprua viimeksi yritettiin...
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen liian nuori. Mitä tapahtui?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top