Merivoimien kehitysnäkymät

[SJ]

My Bad. Ei tietenkään ole tutkaan hakeutuva. Anti-surface mode kyllä, hakeutuu pintakohteisiinkin, kuten SM-2 ja SM-6 (USAn pitkän kantaman mach 3.5 MTO ohjus käytännössä, IT roolin lisäksi). Eli jos osuu tutkapaneeliin niin tuurilla Mutta johonkin kohtaan laivaa kyllä

Tuon kokoluokan ohjus kyllä tehoaa useimpiin sotalaivoihin mitä näillä vesillä seilaa.

 

[Leaderwolf]

Onko veljiltä mennyt tämä pikku-uutinen viime keväältä ohi?

"The BAE RF seeker will add to missiles capabilities, allowing it to locate targets based on their electronic signature.

"This will further strengthen the capabilities of JSM for the most challenging scenarios in a modern battlefield," says Kongsberg."
https://www.flightglobal.com/news/articles/kongsberg-jsm-to-receive-bae-australia-rf-seeker-436106/

Muoks.

Tässä Jane'sin maksumuurin takana oleva artikkeli:

Under the provisions of the contract with the Australian DoD - announced in early April - Kongsberg will integrate and qualify a new low-cost, electronic support measure (ESM) capability with the current IIR package, enabling JSMs to locate targets on the basis of their electronic signature.

Developed by BAE Systems Australia, the ESM features a lightweight passive radio frequency (PRF) sensor with an additional land attack and littoral attack capability as well as a two-way communications line for target adjustment and inflight termination.

The four-channel digital ESM receiver (dimensions: 191 mm x 95mm x 64 mm) features a "better than 1è18 GHz RF Input", "better than 700 MHz instantaneous bandwidth", high precision direction finding (better than 2 root mean square), minimal phase group delay, minimal amplitude ripple, a dual conversion superheterodyne architecture, and an ethernet interface. The software and hardware lineage of the PRF sensor are derived from multiple BAE Systems Australia initiatives including the Passive Radar Identification SysteM III ESM, ALR2002 Advanced Radar Warning Receiver, and Millimetre-Wave Capability and Technology Demonstrator programmes.

Qualification of the new PRF sensor is scheduled for December 2017. Going forward, the new dual IIR/PRF seeker capability - which will enable the missile to operate in all weather conditions - will be the standard available for JSM, a Kongsberg spokesperson told Jane's .

Steve Drury, Director for Aerospace, BAE Systems Australia said, "The combination of this PRF sensor with Kongsberg's existing [IIR] seeker provides a significant enhancement enabling the platform to detect, identify, and geo-locate all [RF] emitters in the environment at long range. These identifications, when fused with the data from the IIR seeker, will provide an increase in operational capability."

Myönnettäköön että olen kyllä lukenut asiasta, mutta ei tullut edes mieleeni enään, että siinä on sekin ominaisuus nykyään. Mutta haluan silti ampua ESSM ryöpyn NSMän mukana Gorshkovia vastaan, ihan vain ollakseni vittumainen tsuhna

Yhden aikaan yöllä alkaa tulemaan hyviä ideoita. Scanian selkään MK41 kennoja, täyteen SM-6 ohjuksia. Ne voidaan sitten laukoa 500km kantamansa turvin vaikka Forssan autokeitaalta sekä F-35 osoittamaan ilmamaaliin, tai Pohjanmaan löytämään paattiin, pintatorjunta, ilmatorjunta JA ballistinen torjunta samalla vehkeellä

 

[Huhta]

Niitä lisäohjuksia ei tuosta vaan osteta harmaassa vaiheessa vaikka rahaa olisikin. Ensinnäkin niiden valmistustahdin kiihdyttäminen tehtaalla ottaa vuosia komponenttipulan vuoksi ja toiseksi ensimmäisenä täytetään yleensä valmistajamaan omat varastot. Mk41 kennostot eivät myöskään ole varsinaisesti ilmaisia, joskin varsin halpoja suhteessa itse ohjusten hintoihin. Edelleen veikkkaukseni on että sieltä tulee säästösyistä alkuun ehkä 20-40 CAMM-ohjusta per alus ja Lockheed Martin Canada vastaa integroinnista. En meinaan keksi mistä muusta kun ilmatorjunnasta noissa enää säästettäisiin. Etelä-Afrikkaan minulla taas on omia kontakteja ja suosittelisin poliittisista syitä välttämään elektroniikan ostamista kyseistä paikasta.

Ohjusten lead-time lienee lähempänä vuotta kuin vuosia, tai näin minä ainakin päättelen mm. jenkkiyritysten saamista ohjustilauksista ja toimituksista. Pitkä aika tietysti sekin, mutta jos syksyllä 1938 olisi tajuttu alkaa varautua, niin "ohjukset" olisivat kerinneet talvisotaan. Ukrainastakin on nyt mennyt kolme vuotta. Tosin ongelma on osin siinä, että mehän emme koskaan tajua ajoissa. Emme ymmärrä ennusmerkkejä ja reagoi.

Onneksi poliittiset suhdanteet voivat mahdollistaa ohjusten lisähankinnan toisen käyttäjämaan varastoista. Tämä on joidenkin mielestä ehkä toiveajattelua, mutta jos olemme täysin yksin venäläisten raiskattavana, niin se oli sitten kyllä siinä. Talvisodassakin tuli aika monesta paikasta materiaalia, joko lahjoituksena tai rahaa vastaan. En pitäisi sitä lainkaan mahdottomana tälläkään kertaa. Yhteistä vihollista on aina helpompi padota tukemalla ystävää kuin tarttumalla itse aseisiin. Jos joku Britannia juustohöylää 5 tai 10 prosenttia CAMM-varastoistaan (tai amerikkalaiset vastaavasti ESSM-varastoistaan) meidän hyväksemme, niin silläkin voi olla suuri merkitys.

 

[Leaderwolf]

Toiselta puolelta palloa. Australia ilmoitti tänään julkaisevansa SEA5000, eli 25,5 miljardin dollarin frigatti ohjelmansa, voittaneen aluksen ensi vuoden alussa. Viikko sen jälkeen kun BAE ilmoitti tarjoavansa kisaan ratkaisuksi Ausseille modattua Type 26 Global Combat Shippiään. Sattumaa?

 

[Huhta]

@Gyllis1 @Leaderwolf

Tuo koski JSM-ohjusta, joka on siis on NSM:n edelleen kehitetty ilmalaukaistava versio. Voi olla, että kyky tulee myöhemmin johonkin "NSM 2" -ohjukseen, mutta ainakaan nykyinen NSM ei sisällä tuollaista ominaisuutta.

Suhtautuisin muutenkin varauksella. Säteilyyn hakeutuminen toiminee kyllä vanhempia aluksia vastaan, mutta entäpä uudempien LPI-tutkat? Epäilen, että kustannussyistä ohjukseen ei oikein voida pultata mitään huippuluokan RWR/ESM-sensorijärjestelmää, mikä taas arvatenkin rajoittaa suorituskykyä.

Eikä tutkaa välttämättä pidetä päällä. Jossakin maihinnousualuksessa ei välttämättä edes ole tutkaa (tai jos on, se on jokin merenkulkuun liittyvä eikä niinkään ilmavalvontaan, jolloin se kannattaa mieluummin pitää kiinni kuin huutaa läsnäoloa eetteriin).

 

[Gyllis1]

@Gyllis1 @Leaderwolf

Tuo koski JSM-ohjusta, joka on siis on NSM:n edelleen kehitetty ilmalaukaistava versio. Voi olla, että kyky tulee myöhemmin johonkin "NSM 2" -ohjukseen, mutta ainakaan nykyinen NSM ei sisällä tuollaista ominaisuutta.

Suhtautuisin muutenkin varauksella. Säteilyyn hakeutuminen toiminee kyllä vanhempia aluksia vastaan, mutta entäpä uudempien LPI-tutkat? Epäilen, että kustannussyistä ohjukseen ei oikein voida pultata mitään huippuluokan RWR/ESM-sensorijärjestelmää, mikä taas arvatenkin rajoittaa suorituskykyä.

Eikä tutkaa välttämättä pidetä päällä. Jossakin maihinnousualuksessa ei välttämättä edes ole tutkaa (tai jos on, se on jokin merenkulkuun liittyvä eikä niinkään ilmavalvontaan, jolloin se kannattaa mieluummin pitää kiinni kuin huutaa läsnäoloa eetteriin).

Ei sisällä vielä JSM:kään, mutta tulossa on. NSM:on hakupään osalta identtinen, vaikea keksiä miksei tulisi siihenkin kun saavat valmiiksi.

Mitä tulee tuohon tutka-asiaan, niin kyllä siellä täytyy jonkinlainen tutka olla päällä mikäli tarkoitus on yrittää havaita ja torjua mto:t.

 

[Huhta]

Ei sisällä vielä JSM:kään, mutta tulossa on. NSM:on hakupään osalta identtinen, vaikea keksiä miksei tulisi siihenkin kun saavat valmiiksi.

Mahdollisesti, kun saavat valmiiksi. Veikkaisin, että homma kehitetään toimivaksi ensin JSM:ssä, ja vasta sen jälkeen aletaan pohtia, voisiko projektista saada jotakin kivaa myös NSM:ään.

Linkkaamasi uutisen mukaan JSM:n kvalifikaatio on joulukuussa 2017. Mitä tarkoittaa käytännössä? Liekö speksattu jotakin, ja nyt varsinainen kehitystyö on vasta alkamassa?

Parhaassa tapauksessa rauta tietysti saadaan nopeasti siihen kuntoon, että sen voi heittää meillekin tarjottavan NSM:n sisään ja ottaa uudet ominaisuudet käyttöön myöhemmin ohjelmistopäivityksellä. Mutta aikataulu näyttäisi menevän tiukoille. Ensimmäisen Haminan pitäisi olla peruskorjattu joskus 2019-20.

Mitä tulee tuohon tutka-asiaan, niin kyllä siellä täytyy jonkinlainen tutka olla päällä mikäli tarkoitus on yrittää havaita ja torjua mto:t.

Jos merellä on sellainen hernerokkasumu, ettei NSM löydä maaliaan IR-sensorillaan, niin silloin ei ehkä tutkaakaan tarvitse huudattaa? Ellei sitten odoteta, että sieltä lentää jotakin tutkahakuista (CAMM tms.).

On ylipäätään luultavaa, että vihollinen yrittäisi ylläpitää radiohiljaisuutta mahdollisimman pitkään. Sittenkin tutkien päällä pito todennäköisesti yritettäisiin minimoida. Jonkin verran on käytettävissä passiivisia sensoreita (mm. EO lienee kirkkaalla säällä kohtuullisen pätevä ohjusuhkaa vastaan).

Lisäksi jotkin alukset ovat niin heikosti aseistettuja, että niiden ilmatorjunnalla ei ole juurikaan merkitystä. Viittaan nyt mm. Zubr ja Ivan Gren -luokkiin. Hullulta tuntuu sanoa, mutta niiden osalta voi hyvin olla, että aseistuksen/sensorivarustuksen käyttö ja itsensä paljastaminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

[SJ]

Suhtautuisin muutenkin varauksella. Säteilyyn hakeutuminen toiminee kyllä vanhempia aluksia vastaan, mutta entäpä uudempien LPI-tutkat? Epäilen, että kustannussyistä ohjukseen ei oikein voida pultata mitään huippuluokan RWR/ESM-sensorijärjestelmää, mikä taas arvatenkin rajoittaa suorituskykyä.

LPI-tutkat ovat ilmeisesti iso ongelma. Tuossa taannoin kävin hirveää vääntöä janssonin kanssa kaikenlaisesta IT kamasta ja siinä ohessa oli maininta siitä, että HARM saisi lukituksen LPI-tutkaan vasta kilsan tai parin päästä. Nyt en muista oliko puhe pelkästään ITO-2005:n tutkasta vaiko LPI-tutkista yleensä.

 

[HotShot]

Arvioin hinnat Yhdysvaltojen kongressin ja Australian parlamentin dokumenttien perusteella. Sanoisin että jos rahat uhkaavat loppua niin valinta on Umkhonto. Suhteellisen maltillinen määrä CAMM-ohjuksia voisi myös olla budjetin rajoissa. Kuten myös teoriassa VLS-MICA tai Barak-8, tosin noiden osalta kokonaishintojen arviointi on aika haastavaa. Muut vaihtoehdot ovat enemmän haavekuvia jos ei sitten hankita todellla pientä ohjusmäärää. Lisäksi CAMM-ER on pieni kysymysmerkki, sitähän kehitetään Italialle ja Espanjan merivoimat on ilmoittautunut halukkaaksi ostamaan niitä suunnitelluille F-110 -luokan fregateille.

CAMM-ER:n toteutuminen on kyllä todennäköisempää kun Umkhonto-R :n.

CAMM olisi mielestäni hyvä (realistinen) valinta, hinta joidenkin lähteiden perusteella huomattavasti ESSM:ää edullisempi. Ja vaikka kantama on ESSM:ää lyhyempi niin torjuntakyky nopeisiin ja liikehtiviin maaleihin pitäisi olla parempi. Kyseessä on uusi ohjustyyppi kun taas ESSM perustuu 70-luvun Sparrow ohjukseen, jos sitä olisi päivitetty niin paljon että mitään vanhaa ei enää olisi niin ei sen nimessä enää olisi sparrowia mainittu.
Luottaisin CAMM:iin myös siitä syystä että se on suunniteltu Sea Wolf ohjuksen korvaajaksi, Sea Wolf oli aikanaan ohjustentorjuntakyvyltään paras käytössä ollut ohjuntyyppi. Uskon että huonompaan suuntaan ei ainakaan olla menty.

 

[1Psjk]

Voiko CAMM-ER laittaa quadpäkkinä? Taitaa olla vaan pidempi kuin normiversio, halkaisijassa ei eroa?

On tuo ER vähän paksumpi, en tiedä onko sillä tuohon vaikutusta.

 

[Raveni]

Mitä maaversion kanisterien kokoa katselee niin aika pieneen tilaan 12 puikkoa menee.

 

[Gyllis1]

Kyseessä on uusi ohjustyyppi kun taas ESSM perustuu 70-luvun Sparrow ohjukseen, jos sitä olisi päivitetty niin paljon että mitään vanhaa ei enää olisi niin ei sen nimessä enää olisi sparrowia mainittu.

Ei se taida kuule ihan noin mennä. Sidewinderin kehitys alkoi 40-luvulla ja ensimmäinen testilaukaisu oli 1953. Veikkaan että meillä käytössä olevassa 9X:ssä ei montaa komponenttia tuosta yli 60 vuotta vanhasta ohjuksesta ole jäljellä vaikka nimi on sama.

 

[Juna112Porojetsiin]

Ohjusten lead-time lienee lähempänä vuotta kuin vuosia, tai näin minä ainakin päättelen mm. jenkkiyritysten saamista ohjustilauksista ja toimituksista. Pitkä aika tietysti sekin, mutta jos syksyllä 1938 olisi tajuttu alkaa varautua, niin "ohjukset" olisivat kerinneet talvisotaan. Ukrainastakin on nyt mennyt kolme vuotta. Tosin ongelma on osin siinä, että mehän emme koskaan tajua ajoissa. Emme ymmärrä ennusmerkkejä ja reagoi.

Onneksi poliittiset suhdanteet voivat mahdollistaa ohjusten lisähankinnan toisen käyttäjämaan varastoista. Tämä on joidenkin mielestä ehkä toiveajattelua, mutta jos olemme täysin yksin venäläisten raiskattavana, niin se oli sitten kyllä siinä. Talvisodassakin tuli aika monesta paikasta materiaalia, joko lahjoituksena tai rahaa vastaan. En pitäisi sitä lainkaan mahdottomana tälläkään kertaa. Yhteistä vihollista on aina helpompi padota tukemalla ystävää kuin tarttumalla itse aseisiin. Jos joku Britannia juustohöylää 5 tai 10 prosenttia CAMM-varastoistaan (tai amerikkalaiset vastaavasti ESSM-varastoistaan) meidän hyväksemme, niin silläkin voi olla suuri merkitys.

Juuri näin. Kun ei kuitenkaan ole varaa ostaa varastoon tavaraa odottelemaan vanhenemista, on parempi ostaa mahdollisimman hyvää tavaraa, omata kyky käyttää sitä tehokkaasti, valita sellainen toimittaja jonka toimituskyky on uskottava myös kriisiaikana, ja jolla on tavaraa myös varastossa, ja joka on todennäköisesti meidän puolella, ei joudu harmaassa vaiheessa kiristyksen kohteeksi, eikä sen oma puolustuskyky romahda ennen meitä. Mikähän se voisi olla. Ruotsi ja Suappi? Veikkaan että monelle länsimaalle sopii erittäin hyvin se, että Suomi upottaa koko Itämeren laivaston ja ampuu alas Venäjän ilmavoimat. Se on paljon hygienisepää ja jälkeen päin voi spekuloida ja tarvittaessa syytellä selkkauksen osapuolia liiallisesta voimankäytöstä yms.

Samat asiathan vaikuttaa myös itä-naapurin toimintakykyyn. Myös siellä joudutaan ohjukset valmistamaan, ja saamaan niihin komponentit & raaka-aineet, ja varastoissa olevilla vermeillä on parasta ennen päiväys. (toki heillähän on ne loppumattomat varastot, reservit ja superaseet)

 

[Huhta]

CAMM-ER:n toteutuminen on kyllä todennäköisempää kun Umkhonto-R :n.

CAMM olisi mielestäni hyvä (realistinen) valinta, hinta joidenkin lähteiden perusteella huomattavasti ESSM:ää edullisempi. Ja vaikka kantama on ESSM:ää lyhyempi niin torjuntakyky nopeisiin ja liikehtiviin maaleihin pitäisi olla parempi. Kyseessä on uusi ohjustyyppi kun taas ESSM perustuu 70-luvun Sparrow ohjukseen, jos sitä olisi päivitetty niin paljon että mitään vanhaa ei enää olisi niin ei sen nimessä enää olisi sparrowia mainittu.
Luottaisin CAMM:iin myös siitä syystä että se on suunniteltu Sea Wolf ohjuksen korvaajaksi, Sea Wolf oli aikanaan ohjustentorjuntakyvyltään paras käytössä ollut ohjuntyyppi. Uskon että huonompaan suuntaan ei ainakaan olla menty.

The ESSM emerged as a completely new weapon, common only in name with the original, although using all of the same support equipment allowing it to be fit to ships already mounting the older models.

https://en.wikipedia.org/wiki/RIM-162_ESSM

Samaan aikaan CAMM ei suinkaan ole uusi ohjustyyppi; sen runko perustuu ASRAAM-ilmataisteluohjukseen.

Onko tuolle CAMM:n paremmalle liikehtimiskyvylle versus ESSM jotakin lähdettä? Olettaisin niiden olevan varsin lähellä toisiaan.

 

[Einomies1]

NSM ja kaveriksi ESSM, ESSMllä tulittaa tutkahakuisena sitten kohti vihollista jos sääolosuhteet estävät NSM käytön. Kiusa se tutkaan lävähtänyt ESSM puikkokin on, vaikkei koko laivaa tuhoa.

ESSM Block 2 olisi hyvä valinta varmaankin koska siinä on aktiivinen ja puoliaktiivinen tutkahaku. Ohjukset menevät pieneen tilaan ja niillä voidaan torjua supersoonisia seaskimmereitä.

Toinen hyvä vaihtoehto olisi Sea Ceptor järjestelmä (CAMM). Molemmat menevät quadpackkiin ja mahtuvat jopa 50 m pituisille aluksille.

Mitään Asteria en kannata koska se ei yksin kykene torjumaan superseaskimmereitä ja 2 kallista it järjestelmää ei ole varaa eikä järkeä hommata korvetti-luokan aluksille. Tärkeämpää on kyetä torjumaan monta yhtäaikaista hyökkäystä yhtä-aikaa ja kohtitulevia ohjuksia.

 

[Einomies1]

Rohkenen olla eri mieltä mahdollisen kriisiajan rahoituksesta. Väitän että Suomi saisi Venäjän uhatessa "piiki auki" ainakin EU:n kautta, mutta uskoisin myös että USA antaisi jollain tasolla tukea - rahassa tai raudassa.

Länsimaissa ei voida ajatella siten että Suomi voidaan tuosta noin vaan dumpata Venäjälle, koska Suomi on ujuttautunut vuosien mittaan syvälle syvälle länsimaisiin piireihin. Tiedän ettemme ole NATO-jäsenmaa, mutta se ei silti todellakaan tarkoita sitä etteikö me voitaisi saada tukea edes auki olevan (laina)piikin muodossa.

Toisaalta, pessimisti ei pety

Ukrainalle EU antoi miljarditolkulla lainaa demokratian ja hallinnon tukemiseen vaikka maa on käytännössä vararikossa ja maksukyvytön pitkälle tulevaisuuteen. Ukraina ei ole edes EU:n jäsenvaltio.

Kyllä me lainaa saataisiin ja muutakin ihan varmasti. Muuten länsimainen demokratia kuolisi pystyyn ja samoin solidaarisuus euroopassa. Jäljelle jäisi vain diktatuuri ja oligarkia.

 

[Einomies1]

@Gyllis1 @Leaderwolf

Tuo koski JSM-ohjusta, joka on siis on NSM:n edelleen kehitetty ilmalaukaistava versio. Voi olla, että kyky tulee myöhemmin johonkin "NSM 2" -ohjukseen, mutta ainakaan nykyinen NSM ei sisällä tuollaista ominaisuutta.

Suhtautuisin muutenkin varauksella. Säteilyyn hakeutuminen toiminee kyllä vanhempia aluksia vastaan, mutta entäpä uudempien LPI-tutkat? Epäilen, että kustannussyistä ohjukseen ei oikein voida pultata mitään huippuluokan RWR/ESM-sensorijärjestelmää, mikä taas arvatenkin rajoittaa suorituskykyä.

Eikä tutkaa välttämättä pidetä päällä. Jossakin maihinnousualuksessa ei välttämättä edes ole tutkaa (tai jos on, se on jokin merenkulkuun liittyvä eikä niinkään ilmavalvontaan, jolloin se kannattaa mieluummin pitää kiinni kuin huutaa läsnäoloa eetteriin).

Kyllä, samaa mieltä. "Low-cost ESM" ei vakuuta minään hakeutumismenetelmänä minua. Ehkä tuo JSM:n käyttötarve (joka on x2 vs. NSM) on löytää maaleja valtamerellä ja se on syy uuteen sensoriin? Aussien ja USN käyttöympäristö on aika erilainen kuin meidän. Valtamerillä seilaava osasto on paljon vaikeampi löytää kaukaa ja ilman mahdollista päivityskykyä joten ESM-sensori(yksinkertainenkin) voi auttaa ohjusta määrittämään lentorataa.

On muistettava että USA on tietoinen GPS-haun häiriöistä ja LRASMissa on testattavana uusi hakupää jonka täytyy toimia ilman down-linkkiä sekä löytää ja erotella tietty maali useiden maalien joukosta. Joku erottelukykyhän on myös NSM:ssä, ilmeisesti optronisesti IR:n kautta.

Itämerellä etäisyydet on tunnetusti paaaljon pienemmät ja katveita on paljon. Tämä vaatii eri tyyppistä kykyä lentää saarten ylitse matalalla, tunnistaa niiden lomasta aluksia ja hyökätä. Tiheän liikenteen vuoksi maalit pitää pystyä tunnistamaan tarkemmin ilmasta/maasta/mereltä ja optronisesti. Tämän vuoksi epäilen että yli 100km kantamalla ei juuri ole tarvetta.

 

[Einomies1]

Toisaalta, ESSM (Block) 2 olisi all-in-one, monitoimiohjus monitoimikorvettiin. Sillä voisi jättää CIWSIN ostamatta, ylettää ilmatorjunta vähintään 80km eli lähes Aster 30, suojata saattuetta ja maa-aluetta kuten Ahvenanmaata , ampua saturaatiotulta MTO ohjusten tukena laivoja vastaan (tutkaan hakeutuvasti), ja sitoa vielä hieman lisää jenkkejä kylkeemme. Se olisi kalliimpi, mutta isommalla tuotolla ja poistaisi tarpeen muutamalle muulle rahanmenolle. Se olisi investointi.







http://defense-and-freedom.blogspot.fi/2016/01/naval-air-defence-of-2020s.html?m=1

Joku CIWS on oltava ehdottomasti. Se voi olla 57 Mk 110 tai RAM jne. mutta aina ei voida olettaa että ohjushyökkäys tai muu maali havaitaan kymmenien kilometrien päästä. Vastapuoli käyttää häivetekniikkaa ja välillä ollaan saaristossa jossa omillakin sensoreilla on rajoituksia. Ilmatorjunnassa on oltava aina enemmän kun 1 kerros.

Aster 30 on muutenkin ylikallis ja liian raskas pieneen korvettiin, haaveilu siitä kannattaa jättää.

Siinä on syy miksi ESSM käyttää myös puoliaktiivista tutkahakua. Kohti tuleva mach 3+ seaskimmer on pieni ja pirun nopea ohjus. Siihen osuminen ei välttämättä onnistu yläkulmista pelkällä ohjuksen omalla hakupäällä (Aster), pintavälkkeen vuoksi. Aster sopii ennemmin kaukaa niiden korkealla lentävien lentokoneiden torjuntaan ja rajoitettuun SRBM-torjuntaan (ennakkovaroitusjärjestelmän avulla) sekä hitaasti lentävien risteilyohjusten torjuntaan.

Kuten aikaisemmin sanoin, korvetteihin tarvitaan muutakin kuin it ja se tärkein juttu on kuitenkin aluksen omasuoja ja sensorien monipuolisuus. Niillä tuotetaan mm.tilannekuvaa Joint-verkkoon ja saadaan varoitus ennakkoon uhkista. Korvetin ei tarvitse aina olla oman onnen nojassa kotivesillään vaan kyllä ilmasuojaa voidaan saada myös ilmavoimilta.

 

[Rannari]

Aster 30 on muutenkin ylikallis ja liian raskas pieneen korvettiin, haaveilu siitä kannattaa jättää.

Aster-30 olisi älyvapaa idea korvetin omasuoja-aseena. Suomen osalta vastaan tulee kuitenkin ne usein irvaillut erityisolosuhteet. Tuolla konstilla voitaisiin luoda kyky suojata Ahvenanmaa alueit:llä tarvittaessa jopa rauhan aikana asiasta sen enempiä elämöimättä. Siksi sen hankkiminen keinovalöikoimaan houkuttelee allekirjoittanutta. Toki muitakin vaihtoehtoja tuon tarpeen tyydyttämiseen löytyy.

 

[Einomies1]

Aster-30 olisi älyvapaa idea korvetin omasuoja-aseena. Suomen osalta vastaan tulee kuitenkin ne usein irvaillut erityisolosuhteet. Tuolla konstilla voitaisiin luoda kyky suojata Ahvenanmaa alueit:llä tarvittaessa jopa rauhan aikana asiasta sen enempiä elämöimättä. Siksi sen hankkiminen keinovalöikoimaan houkuttelee allekirjoittanutta. Toki muitakin vaihtoehtoja tuon tarpeen tyydyttämiseen löytyy.

Jos se Ahvenanmaa edelleenkin huolettaa tässä noin paljon, miksei siitä puhuta että se Mamba hankittaisiin suoraan SINNE AHVENANMAALLE?!!!
Eipä tarttisi niiden purkkien seilata hätä kädessä sinne Maarianhaminan satamaan kun kakkahätä tulee. Samalla ei tarttisi sitoa kallista alusta mokoman saaripahasen suojaksi ja estää sitä muilta tehtäviltä.

Kumma kyllä missään yhteydessä ei ole mainittu sitä että Ahvenanmaalaiset tarvitsisivat mahdollisesti Suomen valtakunnan kehittyneimmän it-järjestelmän ja sitä kantavan korvetin suojakseen. Rantaruotsalaiset varmasti osaisivat antaa arvoa tällaiselle valtion hyväntekeväisyydelle(jota eivät tunnusta) kun itkevät jos merivoimien(jota eivät halua tukea) alus purjehtii liian lähelle niiden rantavesiä...

Kiva silti että niiden ei tarvitse käydä asepalvelusta eikä tarvitse noudattaa mitä mannermaalla päätetään! Kiittämättömyys maailman palkka!