Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tietenkään mikään ei ikinä toimi satavarmasti, mutta on kyllä todennäköistä että horisontin yli tullut ohjus havaitaan. Horisontin etäisyys (noin 25-50km) laivasta riippuu siitä, kuinka korkealle sensorit on saatu asennettua. (Taas yksi seikka joka puoltaa isompia aluksia). Venäläisten pintanuolijoiden torjumisen vaikeus perustuu nopeudesta johtuvaan lyhyeen reagointiaikaan, ei vaikeaan havaittavuuteen. Tuossa suhteessa niiden vahvuus on myös heikkous. Ohjuksen hakupäälle ei jää aikaa vastatoimien käsittelylle (silppu, häirintä yms).

Jääkö toisaalta aluksellekaan aikaa tehdä mitään? Jos ohjus tähtää keskelle sotalaivan kylkeä ja kulkee kilometrin sekunnissa (tai sinne päin), niin ehtiikö alus pois alta niiden muutamien sekuntien aikana?

Olettaisin aktiivitutkahakupäällä varustetuissa ohjuksissa olevan jonkinlaista älyä sen suhteen, että jos maali yllättäen katoaakin tai näyttäisi siirtyneen hetkessä radikaalisti (silputus), niin sitten jatketaan vanhan kurssin mukaan ja toivotaan parasta.

Alisoniisia vastaan silputus varmaan toimiikin, kun aikaa manööveröintiin jää enemmän. Ainakin CMANO:ssa toimi kohtuullisella prosentilla (olikohan ~20-25 prosentin luokkaa).

ELSO:n vaikutuksesta en osaa sanoa. Miten toimivaa lie laivoissa. Ainakin tilaa ja energiaa riittää häirintälähettimille, toisin kuin lentokoneissa.
 
Jääkö toisaalta aluksellekaan aikaa tehdä mitään? Jos ohjus tähtää keskelle sotalaivan kylkeä ja kulkee kilometrin sekunnissa (tai sinne päin), niin ehtiikö alus pois alta niiden muutamien sekuntien aikana?

Olettaisin aktiivitutkahakupäällä varustetuissa ohjuksissa olevan jonkinlaista älyä sen suhteen, että jos maali yllättäen katoaakin tai näyttäisi siirtyneen hetkessä radikaalisti (silputus), niin sitten jatketaan vanhan kurssin mukaan ja toivotaan parasta.

ELSO:n vaikutuksesta en osaa sanoa. Miten toimivaa lie laivoissa. Ainakin tilaa ja energiaa riittää häirintälähettimille, toisin kuin lentokoneissa.

Kilsan sekunnissa kulkevia on toki vaikeampi väistää, mutta ehkä niitä vastaan aletaan silputtaa aikaisemmin?

Mitä taas tulee tuohon ohjuksen ohjelmointiin, niin muistelen jossakin mainitun, että joku ohjus laskee maalin entisen kurssin mukaisen lentoradan itselleen. Niin, ja maalihan ei häviä mihinkään, vaan se näyttää isommalta ja ohjuksen logiikka saattaa tunnistaa sen silppupilveksi.
 
Näin se menee. Mutta millaisia päivityksiä tykkeihin voisi tehdä? Etenkin tuohon 40 milliseen? Nykyisellään se kun tuskin osuu helikopteria liukkaampaan maaliin?

Älkääpä pojat väheksykö nykytykkejämme. 57 mm on etenkin käyttökelpoinen peli, eikä 40 mm ole sekään epäkurantti.

2.4
Perinteiset ampumatarvikkeet suomalaisessa laivatykistössä

Nykyisellään Suomen merivoimien laivaston tykistöaseet ovat entisen Saab Boforsin, nykyisen
BAE Systems Land Armamentin toimittamia, keskikaliiperin dual-purpose laivatykkejä.
Tykkejä on käytössä
kolmenlaisia: 57 mm Mk I, 57 mm Mk III ja 40 mm Mk II. Hämeenmaa-luokan miinalaivoilla on 57 mm Mk I tykit, Katanpää- ja Rauma-
luokan aluksilla 40 mm Mk II tykit, ja Hamina-luokan ohjusveneillä 57 mm Mk III tykit.[24;26]
Tykkilavetin kehitysasteella ei ole ampumatarvikkeen suorituskyvyn kannalta suurta merkitystä, sillä kehitysasteet liittyvät
muun muassa latausjärjestelmään, kuvioammuntaan sekä tykin kuomun häiveominaisuuksiin[27].

57 mm SAK L/70 ja 40 mm L/70 tykit ovat edelleen erittäin toimivia ja monipuolisia asejäjestelmiä. Molemmissa kaliipereissa on saatavilla useita eri ampumatarvikkeita, joissa eri sytyttimillä saavutetaan tarkoituksenmukainen vaikuttaminen kohteesta riippuen.
Yksi viimeisimpiä kehitysasteita näissä ampumatarvikkeessa on 3P eli ‖prefragmented programmable proximity fuze‖ ammukset. Ammuksessa on monitoimiherätesytytin, johon voidaan ohjelmoida kuusi eri herätemoodia. Herätemoodit ohjelmoidaan johtamalla sähköä herätesytyttimen läpi sen siirtyessä kammioon, ja tarkennukset moodiin annetaan juuri ennen laukaisua.
Näin yhteen tuliannokseen voidaan ohjelmoida jokaiselle ammukselle eri herätesytytysmoodi, jolla saadaan aikaan erilaisia, tilanteeseen sopivia ampumakuvioita.
Lataamalla makasiineihin eri ampumatarvikkeita, kuten herätesytytteisiä ja iskusytytteisiä, panssaria läpäiseviä tai sirpalevaikutteisia, saadaan tykistä monikäyttöisempi eri vaikuttamistilanteisiin, kuten ilma- tai pintatorjuntaan. [25]Tämän hetkinen pääkäyttötarkoitus Boforsin tykeillä on toimia suurina CIWS aseina, torjuen alle 10 kilometrin etäisyydelle aluksesta tulevat ilmamaalit kuten rynnäkkökoneet ja pintatorjuntaohjukset.[24]
Monitoimiherätesytytteisten ampumatarvikkeiden tekemä peitto on todennäköisesti tehokas yksittäisen, tutkalla havaittavan ilmauhkan torjuntaan.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/119920/VASANKARI_LK.pdf?sequence=2
 
Kilsan sekunnissa kulkevia on toki vaikeampi väistää, mutta ehkä niitä vastaan aletaan silputtaa aikaisemmin?

Näin varmaan joo, nyt kun luin tuon jenkkitutkimuksesta otetun lainauksen. Eli aletaan silputtaa 10 kilometrin päästä. Kuulostaa vain jotenkin huonolta idealta, kun tuossa vaiheessa voisi vielä yrittää ohjuksen pudottamista aluksen ilmatorjunnallakin. Mutta ehkä tämä oli meinattu sellaiseen tilanteeseen, jossa ROE/ampumatarviketilanne ei mahdollista uhan torjuntaa aseellisesti.

Mitä taas tulee tuohon ohjuksen ohjelmointiin, niin muistelen jossakin mainitun, että joku ohjus laskee maalin entisen kurssin mukaisen lentoradan itselleen. Niin, ja maalihan ei häviä mihinkään, vaan se näyttää isommalta ja ohjuksen logiikka saattaa tunnistaa sen silppupilveksi.

No, samaa tarkoitin hieman eri sanoin. :)
 
Näin varmaan joo, nyt kun luin tuon jenkkitutkimuksesta otetun lainauksen. Eli aletaan silputtaa 10 kilometrin päästä. Kuulostaa vain jotenkin huonolta idealta, kun tuossa vaiheessa voisi vielä yrittää ohjuksen pudottamista aluksen ilmatorjunnallakin. Mutta ehkä tämä oli meinattu sellaiseen tilanteeseen, jossa ROE/ampumatarviketilanne ei mahdollista uhan torjuntaa aseellisesti.

Ellei sitten laivan sensorit kykene toimimaan silputuksesta huolimatta.
 
Jääkö toisaalta aluksellekaan aikaa tehdä mitään? Jos ohjus tähtää keskelle sotalaivan kylkeä ja kulkee kilometrin sekunnissa (tai sinne päin), niin ehtiikö alus pois alta niiden muutamien sekuntien aikana?

Olettaisin aktiivitutkahakupäällä varustetuissa ohjuksissa olevan jonkinlaista älyä sen suhteen, että jos maali yllättäen katoaakin tai näyttäisi siirtyneen hetkessä radikaalisti (silputus), niin sitten jatketaan vanhan kurssin mukaan ja toivotaan parasta.

Alisoniisia vastaan silputus varmaan toimiikin, kun aikaa manööveröintiin jää enemmän. Ainakin CMANO:ssa toimi kohtuullisella prosentilla (olikohan ~20-25 prosentin luokkaa).

ELSO:n vaikutuksesta en osaa sanoa. Miten toimivaa lie laivoissa. Ainakin tilaa ja energiaa riittää häirintälähettimille, toisin kuin lentokoneissa.
Ei riitä kompetenssi itsellänikään noista väittelyyn. Pohjasin väitteeni silpun ja muiden vastatoimien tehokkuudesta yliääniohjuksiin @magitsu :n linkkaamaan tutkimukseen. (@scip10 jakoi sen tämän lirpakkeen edellisellä sivulla)
 
Ellei sitten laivan sensorit kykene toimimaan silputuksesta huolimatta.

Epäilen vahvasti ainakin tutkajärjestelmien osalta. EO-sensori tosin luultavasti toimiikin, miten lie sitten maalitiedon päivitys ohjukselle datalinkin välityksellä. Vai tarvitaanko sitä edes noin lyhyillä etäisyyksillä, saako ohjuksen hakupää kiinni esim. 5 kilometrin päässä olevan maalin itsestään? Varmaan, jos maali tulee ennustettavalla lentoradalla, mutta jos se manööveröi hirveästi, niin se voi vaikuttaa asiaan.
 
Epäilen vahvasti ainakin tutkajärjestelmien osalta. EO-sensori tosin luultavasti toimiikin, miten lie sitten maalitiedon päivitys ohjukselle datalinkin välityksellä. Vai tarvitaanko sitä edes noin lyhyillä etäisyyksillä, saako ohjuksen hakupää kiinni esim. 5 kilometrin päässä olevan maalin itsestään? Varmaan, jos maali tulee ennustettavalla lentoradalla, mutta jos se manööveröi hirveästi, niin se voi vaikuttaa asiaan.

Jos kyseessä ei ole ohjus joka vaatii tutka-aaltojen heijastuvan kohteesta ohjuksen hakupäähän, niin en oikein usko että tulee ongelmia. Silppu ei datalinkkiä estä toimimasta ja datalinkki tietääkseni on eri laite kuin tutka, joten EO sensorin tietojen pitäisi kelvata.
 
ELSO:n vaikutuksesta en osaa sanoa. Miten toimivaa lie laivoissa. Ainakin tilaa ja energiaa riittää häirintälähettimille, toisin kuin lentokoneissa.
Alla katkelma ranskalaisten Aquitaine/FREMM fregattien ELSO-järjestelmistä, joiden kerrotaan olevan erittäin kehittyneitä. Mainitaan mm. kyky torjua/häiritä tutkaohjattuja ohjuksia. Enpä tosin tiedä onko vastaavanlainen ELSO-paketti mahdollista hankkia korveteille hinnan tai tilan puolesta.

http://navalanalyses.blogspot.fi/2014/07/aquitaine-class-fremm-frigates-of.html
The ECM equipment of the Aquitaine class is very advanced offering a range of high fidelity jamming techniques designed to counter long range search radars, target acquisition radars and missile radars operating in both their search and locked-on modes. It includes a Thales VIGILE ESM/ELINT system, a Thales TSB 3520 ATC & IFF Combined Interrogator Transponder and two SIGEN EW systems combining Thales ESM sensors and Electronica NETTUNO 4100 electronic jammers for active electronic defence. The NETTUNO-4100 can exploit a wide range of ECM techniques against surface search and tracking radars in support of anti- surface engagements. Some of the characteristics of these jammers (according to the company) include a very high performance, smart ECM modes, both noise and deception, exploiting DRFM-generated jamming signals, multi-threat jamming capability, electronic beam steering (electronically stabilized against ship movements), high level of readiness (no warm-up), full solid-state design ensuring high ERP and graceful degradation in case of failure and high reliability and maintainability.
 
Jos kyseessä ei ole ohjus joka vaatii tutka-aaltojen heijastuvan kohteesta ohjuksen hakupäähän, niin en oikein usko että tulee ongelmia. Silppu ei datalinkkiä estä toimimasta ja datalinkki tietääkseni on eri laite kuin tutka, joten EO sensorin tietojen pitäisi kelvata.

No silppuhan ei kuitenkaan lennä kovin kauas aluksesta, etäisyys lienee satoja metrejä, joten CAMM tai vastaava ohjus voitaneen kyllä ampua silppupilven lävitse kohti maalia ilman ongelmia. Ainoastaan puoliaktiivisilla voisi tulla ongelmia.

Enemmän olin huolissani siitä, kuinka kaukaa ja kuinka isolta alueelta ilmatorjuntaohjuksen hakupää pystyy löytämään maalin. Jos maali väistelee, niin se ei välttämättä ole enää siellä, missä se oli laukaisuhetkellä. Saako ilmatorjuntaohjuksen hakupää tässä tapauksessa maalin "kiinni" ilman datalinkkiä?

Mutta jos silputus ei vaikuta datalinkkiin, niin sittenhän ongelmaa ei toki ole.
 
Mutta jos silputus ei vaikuta datalinkkiin, niin sittenhän ongelmaa ei toki ole.

En näe miten se ei toimisi, jos kerta kännykät yleensä toimivat kaikissa niissä paikoissa missä ne toimivat. Kyseessä siis on periaatteessa ympärisäteilevä lähete, ei se välitä mitä reittiä se käyttää yhteyden saamiseen. Tutkat eivät tätä salli, mutta niillä on tarkoitus mitata asioita.
 
Mistään en mitään tiedä mutta ennustan kuitenkin että muiden linkkaamia tietoja peesaten:
- Laivue 2020 saa 57mm Mk3 tykit Haminalta?
- Haminoille hankitaan uudet (toivottavasti) 40mm Mk3/Mk4 tykit Boforsilta
- Miinoitusjärjestelmä modifioidaan ja päivitetään Hämeenmaiden kansilta uusiin korvetteihin (toivottavasti niin että kansi on monitoiminen)
- Ruotsalainen Torped 47 Evo tulee torpedo-aseeksi uusille/uusituille aluksille. https://www.svd.se/ministern-om-nya-torpeden-valdigt-viktigt

Perusteluina tykkiasiaan on se että laivat ja ohjusveneet tarvitsevat monitoimitykin joka kykenee torjumaan ilmamaaleja, kuten ohjuksia ja toimimaan toissijaisina pintamaaliaseina. Paras monitoimitykki maailmassa lienee Bofors jos ottaa huomioon järjestelmän kompaktin koon ja painon laivatykeissä.
Ohjusveneeseen ei voida laittaa 40mm Mk2 tykkiä koska se ei tietääkseni pysty ampumaan 3P-ammusta joka on ehdoton edellytys ohjustorjuntaan. 3P parantaa vaikutusta ilmamaaliin perinteiseen sirpalekranaattiin verrattuna. Tarvitaan siis päivitys Mk3 tasolle tai uusi, kevyt Mk4 versio.

Korvetteihin tuskin hankitaan 2 eri tykkiä CIWS:n ja pintamaaleihin, koska tila ja rahat on rajalliset. 57mm Mk3 on peli jolla homma hoituu riittävän hyvin ja it-ohjukset pitää olla sellaisia joilla torjutaan myös pintamaaliohjuksia. Tähän kun lisätään harhautusjärjestelmät, saadaan 3-portainen puolustus: 1. ohjustorjunta, 2.tykkitorjunta ja 3. harhautusjärjestelmät.

Minusta taistelualusten laivatykkien päätehtävä on nykyään torjua ilmamaaleja ja pieniä pintamaaleja(veneet). Jossain tapauksessa ehkä tukea maataisteluja mutta sekin on meillä melko marginaalinen ajatus, suhteellisen rajoitetulla alueella saaristossa. Tulituki hoituu paremmin rannikkotykistöllä tai kenttätykistöllä.
57mm tykki riittää hyvin tuohon käyttötarkoitukseen, pintamaaliohjuksilla sitten tuhotaan vihollisen laivoja ja taistellaan meren herruudesta.

1. Raumojen tykeillä on mahdollista ampua 3P-ammuksia, mahdollisesti tarvitaan jonkinlainen päivitys, mutta uutta tykkiä ei ole pakko hankkia.

Lue: https://maanpuolustus.net/threads/merivoimien-kehitysnäkymät.55/page-399#post-517723

Jos kuitenkin hankitaan uusi tykki, yhteensopivuus muun kaluston kanssa olisi toivottavaa. Jos Pohjanmaa-luokkaan nyt hankitaan se Millennium Gun CIWS-aseeksi, niin tällöin olisi loogista hankkia sama tykki myös Haminoiden keulalle.

2. Haminoiden pitäisi saada SUTO-torpedot jo ihan lähivuosina, ja linkittämäsi artikkelin mukaan torpedon pitäisi olla valmis joskus 2022-2023. Se on liian myöhään meille, etenkin aikatauluviivästykset olisivat katastrofi. En usko ruotsalaiseen torpedo-vaihtoehtoon. Todennäköisemmin hankitaan esim. MU90.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
1. Raumojen tykeillä on mahdollista ampua 3P-ammuksia, mahdollisesti tarvitaan jonkinlainen päivitys, mutta uutta tykkiä ei ole pakko hankkia.

3P ammukset eivät vaadi sellaisenaan mitään aseelta, kun vain on oikeaa kaliberia. Mutta jos haluaa ammuksesta irti kaikki ominaisuudet, niin sitten aseessa pitää olla se ohjelmointijärjestelmä. En tiedä saako sen kiinni vanhoihin malleihin, toivottavasti.

Niin, ja jos tuota ohjelmointia ei ole, niin ammus toimii perus herätesytytin asennossa. Voi olla vaikeuksissa saaristossa, mutta avoveden yllä pitäisi toimia.
 
Ei vihollistakaan ihan tyhmänä kannata pitää. Jos siellä on ilmatorjunnassa selkeitä puutteita niin voi se vihollinen silloin myös pyrkiä niitä hyödyntämään.
Tämä meriliikenteen suojaus on siitä mielenkiintoinen tehtävä, että meistä jokaisella tuntuu olevan erilainen käsitys mitä se oikein pitää sisällään. Merivoimat ei sitä yksityiskohtaisesti avaa.

Jos merivoimat aikoo taistellen saattaa 2.MS -tyylisiä saattueita Hangosta Tanskan salmiin niin peli lienee menetetty. Ainakin se on menetetty jos vihollinen samalla ampuu suojattavia siviilialuksia ylisoonisilla meritorjuntaohjuksilla. Väitän että Itämeren olosuhteissa tähän ei pystyisi edes NATO.

Meriliikennettä voi myös suojata oman rannikon ja satamien lähistöllä, saariston suojassa tai Ahvenanmaan pohjoispuolella. Ehkä todennäköisin vastustaja ei olekaan supersooninen ohjus vaan sukellusvene, pinta-alukset tai erikoisjoukot.
 
Jääkö toisaalta aluksellekaan aikaa tehdä mitään? Jos ohjus tähtää keskelle sotalaivan kylkeä ja kulkee kilometrin sekunnissa (tai sinne päin), niin ehtiikö alus pois alta niiden muutamien sekuntien aikana?

Olettaisin aktiivitutkahakupäällä varustetuissa ohjuksissa olevan jonkinlaista älyä sen suhteen, että jos maali yllättäen katoaakin tai näyttäisi siirtyneen hetkessä radikaalisti (silputus), niin sitten jatketaan vanhan kurssin mukaan ja toivotaan parasta.

Alisoniisia vastaan silputus varmaan toimiikin, kun aikaa manööveröintiin jää enemmän. Ainakin CMANO:ssa toimi kohtuullisella prosentilla (olikohan ~20-25 prosentin luokkaa).
Noitten linkattujen tekstien perusteella ylisoonisen ohjuksen torjuminen harhamaaleilla olisi jopa alisoonista helpompaa johtuen ylisoonisen paremmasta havaittavuudesta. Ja kuten @Gyllis1 kirjoitti, paitsi torjunnalla myös ylisoonisella ohjuksella itsellään on vähemmän aikaa reagoida vastatoimiin.

Tiedä sitten miten nämä todellisessa taistelutilanteessa käyttäytyisivät.
 
Tämä meriliikenteen suojaus on siitä mielenkiintoinen tehtävä, että meistä jokaisella tuntuu olevan erilainen käsitys mitä se oikein pitää sisällään. Merivoimat ei sitä yksityiskohtaisesti avaa.

Jos merivoimat aikoo taistellen saattaa 2.MS -tyylisiä saattueita Hangosta Tanskan salmiin niin peli lienee menetetty. Ainakin se on menetetty jos vihollinen samalla ampuu suojattavia siviilialuksia ylisoonisilla meritorjuntaohjuksilla. Väitän että Itämeren olosuhteissa tähän ei pystyisi edes NATO.

Meriliikennettä voi myös suojata oman rannikon ja satamien lähistöllä, saariston suojassa tai Ahvenanmaan pohjoispuolella. Ehkä todennäköisin vastustaja ei olekaan supersooninen ohjus vaan sukellusvene, pinta-alukset tai erikoisjoukot.
Aivan varmasti jää ainakin suojan teho erinomaisen olemattomaksi ja mahdollisesti saadaan tuotettua vain vielä suurempia omia tappioita. Tuota asiaa voinee palastella monesta näkökulmasta, vaikka ajatellen että Ruotsin aluevesiä käyttämällä voitaisiin ajaa suojassa. Tämä tuskin on lähestymistapa johon meillä on kansakuntana varaa.

Ainoa toimiva tapa, jolla meriliikennettä voi riittävästi suojata vihollisen asevaikutukselta, on eliminoida asevaikutus. Meriliikenne voi mahdollisesti olla vihollisen asevaikutuksen kantaman tai toimintakyvyn ulkopuolella, esim. pitämällä se kokonaan Pohjanlahdella, tulppaamalla Ahvenanmaa ja Turun saaristo sekä varmistamalla, että maaleja ei pystytä kunnolla tähystämään. Tai yksi vaihtoehto on eliminoida vihollisen sellaiset asejärjestelmät, joilla pystyy vaikuttamaan meriliikenteeseen. Joskus käytettiin sukellusveneverkkoja ja miinoitteita. Nyt todennäköisesti pitää sulkea vihollinen satamaan ja/tai upottaa sen taistelualukset. Ja lisäksi pitää, jos aiotaan kulkea myös eteläisellä Itämerellä, eliminoida rannikon ohjukset tai ainakin vähentää niiden tehoa. Lisäksi on voitava varmistaa, ettei ilma-ase pääse ampumaetäisyydelle tai ainakaan tehokkaasti vaikuttamaan.

Merkittävin pelinappula edellisessä yhtälössä on Kaliningrad, josta pääsee tukemaan meri- ja ilmavoimia ja joka voi ulottaa maasta laukaistavien järjestelmien vaikutuksen Itämeren eteläosan yli. Lisäksi Kaliningrad vaikeuttaa harmaan vaiheen vastatoimenpiteitä, kun vastapuoli voi huoltokuljetuksiin kätkeä paljon katalampiakin tarkoitusperiä.

Meille Kaliningrad on Karthago, jonka poistaminen, tai eliminoiminen, tai edes uhkaaminen, tai valvominen tulisi jotenkin järjestää. Sukellusvene olisi hyvä.
 
Suomen sotilas kirjoitti hyvin noist hankinnoista, ymmärsin että yhtä huono 4 kpl paukku kuin panssarilaivat aikoinaan. Pienet alukset niissä ois pointti.
Usko vaan lehteä jonka asiantuntijana käytetään meri-, maa- ja ilmasodassa sitä samaa eläkeläisvaaria joka hokee joka lehdessä miten "korkeatorjunta kyky menetettiin BUKin myötä" ja että "robotit tulevat".:rolleyes:
Lehden taso on laskenut vuosien kuluessa kuin lehmän häntä eikä päteviä kirjoittajia tunne enää löytyvän. Puuperä pitäisi pistää vaihtoon.
 
Merivoimien tehtävänä ei ole saattaa aluksia Tanskaan asti. Jotkut täällä vain ovat jämähtäneet tuohon ajatusmaailmaan. Merivoimille tärkeintä on pitää meriyhteys auki Suomen länsirannikolta Ruotsin satamiin Ahvenanmaan pohjoispuolella, estää vihollista käyttämästä Ahvenanmaata ja saaristoa sekä estää maihinnousut Suomen etelärannikolle.

Tämä on aika selkeää jo pelkästään karttaa katsomalla.

Se miksi Suomen meriyhteys Ruotsiin on tärkeää, johtuu maiden erilaisesta raideleveydestä ja rekkakuljetusten kapasiteetin rajallisuudesta.
 
Ei se pieni koko mikään itseisarvo voi olla. Jos halutaan alus joka pystyy edes auttavasti toimimaan ilma-aluksia, pinta-aluksia, ja vedenalaisia vastaan, on se väkisinkin isompi kuin 50-60 metriä.

Itämeren erikoisolosuhteisiin muutkin toimijat ovat nähneet korvetti ja fregatti kokoluokan alukset ilmeisen hyviksi kompromisseiksi, koska niitä käyttävät.

Mitä tulee tuohon panssarilaivojen paskuuteen, neukut eivät ikinä yrittäneet sen kummoisempaa maihinnousua ja jättivät Ahvenanmaankin rauhaan. Mahtoiko panssarilaivojen olemassaololla olla tuohon mitään merkitystä? Väinämöinen joka tapauksessa sitoi vihollisen resursseja aina jatkosodan loppuun asti, nuo resurssit olivat pois muualta. Olisivatko viholliset nähneet isompaa määrää vaikkapa pienempiä torpedoveneitä samanlaisena uhkana? Epäilen.
Jep ja mm. Väinämöisen toiminta uivana it-patterina Turussa, Talvisodassa on toisten mielestä se malli johon ne "VALTAISAT korvetitkin" pitää sitoa.....
 
Back
Top