Merivoimien kehitysnäkymät

[setämies]

CMANO-simulaattoritestauksia Vol II:

Kokeilin upottaa Sovremenny-luokan ilmatorjuntahävittäjää Horizon-luokan aluksella, aseena Exocet Block III. Tekoäly ampui kaksi ohjusta vielä sillä hetkellä tunnistamatonta Sovremennyä kohti. Sovremenny havaitsi lähestyvät ohjukset liki 40 kilometrin etäisyydeltä. Molemmat ohjukset torjuttiin onnistuneesti. Seuraavassa aallossa Horizon laukaisi loput kuusi Exocetia. Nämäkin torjuttiin onnistuneesti, yksikään Exocet ei päässyt edes lähelle Sovremennyä.

Kahden Hamina-luokan aluksen ampumat RBS-15 Mk 3:t olivat varsin hyvin torjuttavissa. Tekoäly ampui jälleen ensin kaksi ohjusta ja sitten loput kuusi. Ohjukset havaittiin karkeasti 40 kilometrin etäisyydeltä. Muutama ohjus kyllä pääsi n. 10 kilometrin etäisyydelle aluksesta ja sain jo hieman jännitettävää, mutta Sovremenny selvisi ottamatta osumaa.

Harpoon Block II +:lle en valitettavasti löytänyt sitä käyttävää alusta, joten latasin ohjukset Super Hornetien kyytiin. Kaksi F/A-18F Super Hornetia kumpikin neljällä Harpoonilla aseistettuna. Nämäkin ohjukset havaittiin n. 40 kilometrin etäisyydeltä ja torjuttiin onnistuneesti.

Sitten pistin areenalle Skjold-luokan aluksen NSM-ohjuksineen. Tekoäly päätyi ampumaan kaksi NSM-ohjusta kohti Sovremennyä. Sovremennyn sensorit havaitsivat lähestyvät ohjukset vasta n. 10 kilometrin etäisyydeltä, ja hetkeä myöhemmin laukaistut neljä ilmatorjuntaohjusta (navalisoitu BUK) menivät ohi. Maali laukaisi lisää ilmatorjuntaohjuksia, mutta tässä vaiheessa osumaan oli enää sekunteja. Hurjaa väistöliikehdintää tekevät ohjukset osoittautuivat IT-ohjuksille liian hankalaksi palaksi eikä tykeistäkään ollut apua. Toinen NSM vikaantui, mutta toinen osui alukseen ja räjähti, vahingoitti järjestelmiä ja alus alkoi tulvia. Skjoldin tekoäly ampui lisää ohjuksia kohti Sovremennyä ja Sovremenny upotettiin.


C.S. Lewisia mukaillakseni: It is hard to have patience with people who say, 'There is no stealth' or 'Stealth doesn't matter.' There is stealth. And whatever is matters. Tiedätte varmaan, minkä ohjuksen haluan seuraavaksi pintatorjuntaohjukseksi.

CMANO kuulostaa ohjelmalta jolle voisi melkeinpä tehdä oman ketjun. Siellä rakenneltaisiin erilaisia tilanteita, joita sitten testaisi ohjelmalla...

 

[Einomies1]

En tiedä... valmistajan (Denelin) sivulta luin tuon 4 korkeintaan neljän yhtäaikaisen maalin torjunnan. Voi toki olla, että jos Umkhontosta on sitten useampia versioita joista ei valmistajan sivuilla ollut tietoa. Tuo rajoite on varmaankin siitä, että alkuun ohjus on puoliaktiivinen ennen kuin saa oman lukituksen.. Missä vaiheessa se sitten onnistuu on vaikea sanoa. Ohjuksen nopeus suhteessa torjuttavien nopeuksiin on myös rajoittava tekijä vaikka se torjuttava kohti tulisikin. Saattaa olla, että torjuttavan kohteen nopeuden vuoksi, sitä umkohtoa täytyy päivittää kokoajan kun on ilmassa.

Minusta Umkhontoa mollataan ilman kunnollista tietämystä asiasta. Suomen Merivoimat oli mukana tiiviisti suunnittelemassa Mk 2 versiota ja sitä testattiin myös Itämerellä. Ohjuksen hakupäätä ja ohjausjärjestelmää kehitettiin ja parannettiin täällä paljon. On epätodennäköistä että järjestelmää olisi hankittu jos sen suorituskyvystä ja luotettavuudesta ei olisi vakuututtu, pelkkä halpa hinta ei ollut syy hankintaan. Myös Ruotsi päätyi alustavaan hankintasuunnitelmaan kyseisestä ohjuksesta vaikka se jäikin säästösyistä vain varaukseksi. Tämä kertoo jotain järjestelmän kyvystä.

On huomattava että Umkhonto oli kokoluokassaan maailman ensimmäinen tutkalinkillä varustettu, pystylaukaistava IR-ohjus jossa on mm. ohjattava suihkunsuuntaus. Hakupää on kuvantava ja erittäin tarkka ja se on varmennettu E-Afrikassa ja Suomessa koeammunnoissa väisteleviin, pieniin maaleihin. Tekstistä käy ilmi että ohjuksen tarkkuuteen vaikuttaa kehittynyt tutka eniten koska tutkan mukaan ohjus ohjautuu alkuvaiheessa. Loppulähestyminen tehdään IR-hakupäällä, n. 1 km päästä. Ohjus voidaan laukaista ilmeisesti myös ilman tutkaa lämpökameran avulla.

Reutech RSR320 Dual Band-tutkan kanssa on saavutettu 20 km kantama ilman ohjuksen koon kasvattamista. On myös huomattava että Umkhontossa on kokoisekseen suuri tst-lautaus (22kg). Yhdessä herätesytyttimen kanssa se mahdollistaa hyvin vaikeiden maalien torjumisen koska sirpalelataus vaikuttaa etäältä.

The tiny contract came just before an announcement by the navy of Finland that the Denel Dynamics Umkhonto-IR Mk II SHORAD had successfully completed a series of system validation firing trials in the Baltic Sea. The Finnish Navy launched Umkhonto Block 2 surface-to-air missiles during two successful test firings at the Lohtaja test range in May last year.

Finnish Navy minelayer Uusimaa and other participating vessels made their way to the test range through the winter ice and after taking up their respective positions, and after system and safety checks were completed, a Banshee target drone was deployed from land. “For the first firing this extremely small target was tracked by the ship sensor systems,” Denel says in a statement. “After a white run confirmed all systems were working, Umkhonto promptly destroyed the target with a direct hit during the red run. The second firing utilised a different ship sensor to track the target. Again Umkhonto achieved a direct hit confirming the unique capability of this missile.”

But he also questions the notion that Umkhonto IR is just a good-weather system. “If you can just highlight that's not the case. The fact that the SA and Finnish navies have selected Umkhonto after in-depth studies – despite typical naval weather conditions – says it all. How this missile works is you have an advanced 3D radar on the ship or launch point and that keeps tracking the target after the missile is fired and via datalink guides the missile to within the last kilometre or so.

“Only then does the IR seeker become active. The more accurate the 3D radar is, the more you can do and the better the performance as an all-weather system. The IR seeker is just used for the last pinpoint accuracy. The better the radar, the better the missile.” It is therefore no longer clear that the all-weather variant will be radar guided as was provided for in earlier thinking.

Land-based testing ended in July 2005 when the system was adjudged shore-qualified. The testing involved telemetry intercepts of a Skua target drone in various profiles, including low-level, head on and in evasive manoeuvres. The tests culminated in a Skua being destroyed with a “standard warhead”, Kamerman said.
http://www.defenceweb.co.za/index.php?option=com_content&view=article&id=17306
http://www.defenceweb.co.za/index.p...umkhonto-surface-to-air-missile&catid=50:Land

 

[Sardaukar]

CMANO-simulaattoritestauksia Vol II:

Kokeilin upottaa Sovremenny-luokan ilmatorjuntahävittäjää Horizon-luokan aluksella, aseena Exocet Block III. Tekoäly ampui kaksi ohjusta vielä sillä hetkellä tunnistamatonta Sovremennyä kohti. Sovremenny havaitsi lähestyvät ohjukset liki 40 kilometrin etäisyydeltä. Molemmat ohjukset torjuttiin onnistuneesti. Seuraavassa aallossa Horizon laukaisi loput kuusi Exocetia. Nämäkin torjuttiin onnistuneesti, yksikään Exocet ei päässyt edes lähelle Sovremennyä.

Kahden Hamina-luokan aluksen ampumat RBS-15 Mk 3:t olivat varsin hyvin torjuttavissa. Tekoäly ampui jälleen ensin kaksi ohjusta ja sitten loput kuusi. Ohjukset havaittiin karkeasti 40 kilometrin etäisyydeltä. Muutama ohjus kyllä pääsi n. 10 kilometrin etäisyydelle aluksesta ja sain jo hieman jännitettävää, mutta Sovremenny selvisi ottamatta osumaa.

Harpoon Block II +:lle en valitettavasti löytänyt sitä käyttävää alusta, joten latasin ohjukset Super Hornetien kyytiin. Kaksi F/A-18F Super Hornetia kumpikin neljällä Harpoonilla aseistettuna. Nämäkin ohjukset havaittiin n. 40 kilometrin etäisyydeltä ja torjuttiin onnistuneesti.

Sitten pistin areenalle Skjold-luokan aluksen NSM-ohjuksineen. Tekoäly päätyi ampumaan kaksi NSM-ohjusta kohti Sovremennyä. Sovremennyn sensorit havaitsivat lähestyvät ohjukset vasta n. 10 kilometrin etäisyydeltä, ja hetkeä myöhemmin laukaistut neljä ilmatorjuntaohjusta (navalisoitu BUK) menivät ohi. Maali laukaisi lisää ilmatorjuntaohjuksia, mutta tässä vaiheessa osumaan oli enää sekunteja. Hurjaa väistöliikehdintää tekevät ohjukset osoittautuivat IT-ohjuksille liian hankalaksi palaksi eikä tykeistäkään ollut apua. Toinen NSM vikaantui, mutta toinen osui alukseen ja räjähti, vahingoitti järjestelmiä ja alus alkoi tulvia. Skjoldin tekoäly ampui lisää ohjuksia kohti Sovremennyä ja Sovremenny upotettiin.


C.S. Lewisia mukaillakseni: It is hard to have patience with people who say, 'There is no stealth' or 'Stealth doesn't matter.' There is stealth. And whatever is matters. Tiedätte varmaan, minkä ohjuksen haluan seuraavaksi pintatorjuntaohjukseksi.

Se, miten monta ohjusta AI ampuu kohteeseen, on säädettävissä asetuksesta WRA (Weapon Release Authority). 2kpl taitaa olla defaultti. Ja Shift-F1 antaa mahdollisuuden manuaaliseen maalinnukseen, eli voi ampua vaikka kaikki kerralla. Hyvä tapa kokeilla, voiko kyllästää vihulaisen ilmatorjunnan useammalla.

Tietokannasta myös löytyy arvio, kuinka monta esim. Harpoon-luokan ohjusta pitää ampua upottaakseen ko. aluksen. Arvio perustuu puolustusaseistukseen jne.

 

[Museo]

Merivoimille tärkeintä on pitää meriyhteys auki Suomen länsirannikolta Ruotsin satamiin Ahvenanmaan pohjoispuolella, estää vihollista käyttämästä Ahvenanmaata ja saaristoa sekä estää maihinnousut Suomen etelärannikolle.

Niin ja miksi tähän sitten tarvitaan uudet korvetit? Varsinkin jos niille ei sitten kumminkaan ole rahaa hankkia saman tason ilmatorjuntaa kun kunnon oikeiden laivastojen sota-aluksista yleensä löytyy? Ettei vaan merivoivat olisi hankkimassa tässä lähinnä miinoituskykyisiä ulkovartiolaivoja parannetulla suto-kyvyllä. Eli harmaan vaiheen tehtävät sekä kansaisainvälinen toiminta korostuvat.

 

[Gyllis1]

Niin ja miksi tähän sitten tarvitaan uudet korvetit? Varsinkin jos niille ei sitten kumminkaan ole rahaa hankkia saman tason ilmatorjuntaa kun kunnon länsimaalaisista sota-aluksista yleensä löytyy? Ettei vaan merivoivat olisi hankkimassa tässä lähinnä miinoituskykyisiä ulkovartiolaivoja parannetulla suto-kyvyllä. Eli harmaan vaiheen tehtävät sekä kansaisainvälinen toiminta korostuvat.

Minkälainen ilmatorjunta-aseistus kunnollisessa länsimaalaisessa korvetissa nähdäksesi on?

 

[Sardaukar]

Niin ja miksi tähän sitten tarvitaan uudet korvetit? Varsinkin jos niille ei sitten kumminkaan ole rahaa hankkia saman tason ilmatorjuntaa kun kunnon oikeiden laivastojen sota-aluksista yleensä löytyy? Ettei vaan merivoivat olisi hankkimassa tässä lähinnä miinoituskykyisiä ulkovartiolaivoja parannetulla suto-kyvyllä. Eli harmaan vaiheen tehtävät sekä kansaisainvälinen toiminta korostuvat.

Aika harva tietää, millaista ilmatorjuntaa niihin ollaan hankkimassa. Eikä päätöstä tod.näk. ole tehty.

 

[Museo]

Minkälainen ilmatorjunta-aseistus kunnollisessa länsimaalaisessa korvetissa nähdäksesi on?

Tämän arvioinnissa on se ongelma että länsimaalaisissa laivastoissa korvetit ovat usein suunniteltu toimimaan osana isompaa laivasto-osastoa. Suomi on kuitenkin liittoutumaton joten korvettien kavereiksi ei löydy isompia aluksia paremmalla ilmatorjunnalla. Vaikka Israelin korvettien aseistuksesta voi vähän katsella mitkä ovat tässä tapauksessa vaatimukset.

 

[scip10]

Niin ja miksi tähän sitten tarvitaan uudet korvetit? Varsinkin jos niille ei sitten kumminkaan ole rahaa hankkia saman tason ilmatorjuntaa kun kunnon oikeiden laivastojen sota-aluksista yleensä löytyy? Ettei vaan merivoivat olisi hankkimassa tässä lähinnä miinoituskykyisiä ulkovartiolaivoja parannetulla suto-kyvyllä. Eli harmaan vaiheen tehtävät sekä kansaisainvälinen toiminta korostuvat.

Minkälaiset alukset mielestäsi pitäisi hankkia poistuvia korvaamaan? Budjetti on tiedossa.

 

[Museo]

Minkälaiset alukset mielestäsi pitäisi hankkia poistuvia korvaamaan? Budjetti on tiedossa.

En minä tiedä. Yritän vain hahmottaa mitä merivoimissa on painotettu kun uusien alusten vaatimuksia on muotoiltu.

 

[Rannari]

Minusta Umkhontoa mollataan ilman kunnollista tietämystä asiasta. Suomen Merivoimat oli mukana tiiviisti suunnittelemassa Mk 2 versiota ja sitä testattiin myös Itämerellä. Ohjuksen hakupäätä ja ohjausjärjestelmää kehitettiin ja parannettiin täällä paljon. On epätodennäköistä että järjestelmää olisi hankittu jos sen suorituskyvystä ja luotettavuudesta ei olisi vakuututtu, pelkkä halpa hinta ei ollut syy hankintaan.

Umkhonto lienee teknisesti täysin kurantti väline mutta siinä on yksi erittäin huono ominaisuus eli suuri tilantarve per ohjus. Näin 16kpl on se realistinen määrä korveteille. Ja mikä siilojen määrä lopulta onkin niin sillä on pärjättävä eikä enempää saa edes rahalla. Joku Sylver/Mk41 nielee nelinkertaisen määrän ohjuksia jokseenkin samaan tilaan ja soveltuu useille eri ohjustyypeille.

Tuo toki edellyttää että on rahaa ja Puolustusvoimilla sitä ei tunnetusti mahdottomia ole.

Umkhontosta tulee siis pettymys siinä vaiheessa kun toivejattelu alkaa

 

[crane]

En minä tiedä. Yritän vain hahmottaa mitä merivoimissa on painotettu kun uusien alusten vaatimuksia on muotoiltu.

No yksi iso kriteeri on pidempi toimintakyky.
Eikä se tarkoita purjehtimista maailman merillä vaan yksinkertaisesti mahdollistaa pidemmän merelläolon vaikkapa ahvenanmerellä.

 

[Museo]

No yksi iso kriteeri on pidempi toimintakyky.
Eikä se tarkoita purjehtimista maailman merillä vaan yksinkertaisesti mahdollistaa pidemmän merelläolon vaikkapa ahvenanmerellä.

Siihen riittää ulkovartiolaiva. Näihin on myös haluttu kunnon tutka ja taistelunjohtojärjestelmä kuten kunnon ulkovartiolaivassa pitääkin. Tosin tässä on lisänä muiden maiden OPV-tyypin aluksiin jääissäkulkuominaisuudet. Lisäksi tässä on haluttu ympätä nykyisten miinalaivojen miinoituskyky sekä Rauma-luokan suto-kyky ja meritorjuntaohjukset samaan runkoon. Suto-kyky ja meritorjuntaohjukset taas ovat lisänneet alusten nopeusvaatimuksia. Eli samalla lisää konetehoa ja hintaa. Sotalaivassa pitää myös kiinnittää huomiota vaurionsietoon joten taas ovat vaatimukset ja suunnitteluhaasteet kasvaneet. Suto-kyky taas vaatii hiljaisempaa alusta eli taas lisää hintaa verrattuna ulkovartiolaivaan. Ja jäissäkin piti ajaa eli homma pitää suunnitella kotimaassa. Mikä maksaa. Alusten koko on samalla väistämättä kasvanut nykyisistä miinalaivoista kun on samalla pitänyt saada lisätilaa erinäisten nykymaailman kotkotusten kuten miehistön lisääntyneiden mukavuusvaatimusten ja ympäristösäännösten vuoksi. Sitten on muistettu että näillä pitää pystyä myös koulupurjehduksiin ja merirosvojahtiin eli alusten koko on taas kasvanut jotta aluksista ei tulisi liian liian kiikkeriä merenkäynnissä. Ja samalla on lisäilty vaatimuksiin helikopterikantta, tehokkaampaa ilmastointia ja muita valtameripurjehdukseen tarvittavia asioita. Mikä taas lisää jonkin verran hintaa, mutta se on varmaan sen arvoista. Sitten on muistettu että saaristossakin pitää pystyä ajamaan ja sinne piiloitumaan joten syväys ei kuitenkaan saisi kasvaa ja jonkinlaiset häiveominaisuudet olisivat myös kivoja. Mikä taas maksaa eli jostain pitäisi jo varmaan ryhtyä säästämään. Säästäminen taas hoituu kierrätämällä poistuvien aluksien romppeita ja karsimalla ilmatorjunnasta. Ja tämä koko paketti sitten myydään muille meriliikenteen suojaamisen varjolla, vaikka merilikenteen suojaaminen ei tässä varsinaisesti tarkoitakaan samaa kun mitä oikeissa merivalloissa tarkoitetaan meriliikenteen suojaamisella. Vai miten se meni?

 

[Gyllis1]

Siihen riittää ulkovartiolaiva. Näihin on myös haluttu kunnon tutka ja taistelunjohtojärjestelmä kuten kunnon ulkovartiolaivassa pitääkin. Tosin tässä on lisänä muiden maiden OPV-tyypin aluksiin jääissäkulkuominaisuudet. Lisäksi tässä on haluttu ympätä nykyisten miinalaivojen miinoituskyky sekä Rauma-luokan suto-kyky ja meritorjuntaohjukset samaan runkoon. Suto-kyky ja meritorjuntaohjukset taas ovat lisänneet alusten nopeusvaatimuksia. Eli samalla lisää konetehoa ja hintaa. Sotalaivassa pitää myös kiinnittää huomiota vaurionsietoon joten taas ovat vaatimukset ja suunnitteluhaasteet kasvaneet. Suto-kyky taas vaatii hiljaisempaa alusta eli taas lisää hintaa verrattuna ulkovartiolaivaan. Ja jäissäkin piti ajaa eli homma pitää suunnitella kotimaassa. Mikä maksaa. Alusten koko on samalla väistämättä kasvanut nykyisistä miinalaivoista kun on samalla pitänyt saada lisätilaa erinäisten nykymaailman kotkotusten kuten miehistön lisääntyneiden mukavuusvaatimusten ja ympäristösäännösten vuoksi. Sitten on muistettu että näillä pitää pystyä myös koulupurjehduksiin ja merirosvojahtiin eli alusten koko on taas kasvanut jotta aluksista ei tulisi liian liian kiikkeriä merenkäynnissä. Ja samalla on lisäilty vaatimuksiin helikopterikantta, tehokkaampaa ilmastointia ja muita valtameripurjehdukseen tarvittavia asioita. Mikä taas lisää jonkin verran hintaa, mutta se on varmaan sen arvoista. Sitten on muistettu että saaristossakin pitää pystyä ajamaan ja sinne piiloitumaan joten syväys ei kuitenkaan saisi kasvaa ja jonkinlaiset häiveominaisuudet olisivat myös kivoja. Mikä taas maksaa eli jostain pitäisi jo varmaan ryhtyä säästämään. Säästäminen taas hoituu kierrätämällä poistuvien aluksien romppeita ja karsimalla ilmatorjunnasta. Ja tämä koko paketti sitten myydään muille meriliikenteen suojaamisen varjolla, vaikka merilikenteen suojaaminen ei tässä varsinasiesti tarkoitakaan samaa kun mitä oikeissa merivalloissa tarkoitetaan meriliikenteen suojaamisella. Vai miten se meni?

Jep jep... Korvetti jäissäkulkukyvyllä ja miinakannella on varmasti ihan tekemätön paikka maalta joka on ollut sekä laivanrakennuksessa että suunnittelussa maailman huippuja jo kymmeniä vuosia.

 

[Museo]

Jep jep... Korvetti jäissäkulkukyvyllä ja miinakannella on varmasti ihan tekemätön paikka maalta joka on ollut sekä laivanrakennuksessa että suunnittelussa maailman huippuja jo kymmeniä vuosia.

Joo mutta ei se ilmaista ole ja riskit kasvavat. Myös riskit budjetin ylityksestä. Vastaavien sotalaivojen suunnitelusta kun ei varsinaisesti ole kokemusta kenelläkään eikä sotalaivojen suunnittelu myöskään ole mikään suomalaisten vahvuusalue. Rauman telakan kyky viedä homma laadukkaasti kunnialla läpi on myös pieni kysymysmerkki. Lisäksi taistelunjohtojärjestelmä ja aseet pitää kuitenkin ostaa ulkomailta.

 

[magitsu]

https://www.deltamarin.com/2017/08/...nstructions-design-team-finnish-navy-project/

Deltamarin has signed contracts with Rauma Marine Constructions (RMC) for the basic design of deck outfitting and machinery for the vessels to be built in the Finnish Navy’s Squadron 2020 project. The work will be done on the client’s premises in Rauma and Turku and will last until spring 2018.

 

[Sardaukar]

@Huhta

Kattoppa alinta riviä kuvassa ja ymmärrät miksi 2 ei-stealth ohjusta ei paljoakaan vaikuttanut.

 

[SJ]

@Huhta

Kattoppa alinta riviä kuvassa ja ymmärrät miksi 2 ei-stealth ohjusta ei paljoakaan vaikuttanut.

Nyt kun tuntuu olevan sakkia noiden simulaattorien kimpussa, niin kertokaapa minulle kannattaisiko maihinnousulaivastoa torjuttaessa koettaa upottaa ensiksi se parhaan IT:n omaavan aluksen, vaiko ampua ohjukset kerralla siten, että osaston kaikki alukset olisivat maaleina ja toivoa, että IT laiva olisi kiireinen omien ongelmiensa kanssa jolloin muut alukset olisivat oman IT:n varassa ja epäilemättä ottaisivat enemmän vahinkoa.

 

[Huhta]

Aika harva tietää, millaista ilmatorjuntaa niihin ollaan hankkimassa. Eikä päätöstä tod.näk. ole tehty.

Päätöksistä puheen ollen; päätös taistelunjohtojärjestelmästä(?) piti tehdä maaliskuussa 2017. Miksihän ei ole kuulunut mitään, vai kerätäänkö tässä nyt suurempaa pottia kasaan ennen julkisuuteen tiedottamista?

However, he told IHS Jane's , a decision on the ships' combat management system remains pending, depending on the outcome of a request for quotations issued; a decision is expected in March.

http://www.janes.com/article/66863/...will-include-torpedo-re-introduction-for-navy

 

[Sardaukar]

Joo mutta ei se ilmaista ole ja riskit kasvavat. Myös riskit budjetin ylityksestä. Vastaavien sotalaivojen suunnitelusta kun ei varsinaisesti ole kokemusta kenelläkään eikä sotalaivojen suunnittelu myöskään ole mikään suomalaisten vahvuusalue. Rauman telakan kyky viedä homma laadukkaasti kunnialla läpi on myös pieni kysymysmerkki. Lisäksi taistelunjohtojärjestelmä ja aseet pitää kuitenkin ostaa ulkomailta.

Onko tässä oma visiosi?

 

[Einomies1]

No yksi iso kriteeri on pidempi toimintakyky.
Eikä se tarkoita purjehtimista maailman merillä vaan yksinkertaisesti mahdollistaa pidemmän merelläolon vaikkapa ahvenanmerellä.

Ja paremman toimintakyvyn ympäri vuoden hankalissa olosuhteissa. Heko-kansi tuo mahdollisuuden tukea helikopterioperaatioita rauhan- ja sodanaikana meripelastuksessa ja SUTOssa. Pienillä ohjusveneillä ei voida tehdä mitään noista, eikä miinoittaa kunnolla.

Korvetti parantaa kykyä valvoa lähivesiä myös kyvyllä kantaa mukanaan RIB-veneitä ja alustarkastusosastoa/erikoisjoukkoja. Myös johtokeskusominaisuudet on korvetissa ihan eri luokkaa operaatioissa. Pitää muistaa että ne uudet konfliktit eivät välttämättä ole sitä ohjustulta 24/7.