Sitten mitä tulee itse keskusteluun, niin olisin perin hämmästynyt, ellei havaittua alusta pystyttäisi saturaatiohyökkäyksellä torjumaan, jos ajatellaan Suomen uutta alusluokkaa ja niiden ohjustentorjuntakykyä parhaimmillaankin. Homman nimi onkin pyrkimys olla tulematta havaituksi.
En henkilökohtaisesti usko ohjustentorjunnalla olevan tehokasta vaikutusta stealth (väisteleviin) tai Venäjän käyttämiin nopeisiin merimaaliohjuksiin. Useampi tällainen ohjus kun turahtaa kerralla kohti niin se on hieno saavutus jos yhden saa alas ennen kuin alus ottaa osumaa.
Tämä on mielenkiintoinen näkemys. Mikä on mielestäsi se ilmatorjunnan taso, joka Suomen uudessa alusluokassa voidaan parhaimmillaan saavuttaa? Jos se on 16 kpl Umkhonto, niin voit lopettaa lukemisen tähän. Jos se kuitenkin on enemmän, kuulisin mielelläni, mitä odotat tulevan vastaan vuonna 2027, jolloin Laivue 2020 on täydessä operatiivisessa käytössä.
Tällä hetkellä Venäjän Itämeren laivaston pinta-alukset ovat pääasiassa 1980-luvulta ja 1990-luvun kalustoa. Uutta kalustoa edustaa lähinnä neljä Steregushchiy-luokan korvettia ja kaksi Buyan-M-luokan korvettia. (Yaroslav Mudryy voitaisiin ehkä myös laskea uudeksi kalustoksi, koska se otettiin käyttöön vasta 2009, mutta toisaalta aluksen rakentaminen aloitettiin ja se ehti hyvään vaiheeseen ennen kuin Neuvostoliitto hajosi.) Poistuvan kaluston tilalle on epäilemättä tulossa vielä uusia aluksia, mutta on selvää, ettei Venäjä pysty korvaamaan näitä(kään) 1:1, kun siihen ei muussakaan kalustossa kyetä.
Uusista aluksista jokainen kantaa kahdeksaa pintamaaleja vastaan käytettävää ohjusta. Buyan-M kantaa P-800 Oniks tai 3M-54 Klub ohjuksia. Steregushchiy puolestaan kantaa Kh-35 ohjuksia. Kaksi ensimmäistä ovat ylisoonisia, kummankin nopeus on silti alle Mach 3. Viimeksi mainittu puolestaan on alisooninen "Harpoonski".
Entäpä sitten me? Käytössä jatkavat neljä Hamina-luokan alusta, jotka Venäjän pitää myös huomioida. Pohjanmaa-luokan korvetteja (kevyitä fregatteja) on tulossa neljä kappaletta. Venäjä ei siis todennäköisesti tule saavuttamaan massiivista ylivoimaa, jolla se voisi asettaa esimerkiksi kolme omaa korvettiaan yhtä suomalaista korvettia vastaan. Etenkään, kun ympäristö tukee puolustajaa saaristoineen ja miinoineen.
Millaista ilmatorjuntaa aluksiimme on lupa odottaa? En hämmästyisi, jos korveteissamme olisi ainakin 32 nykyaikaista ilmatorjuntaohjusta per alus. Se ei vaatisi koon puolesta mitään ihmeellistä, yksi ainoa kahdeksansoluinen Sylver tai Mk41 siilo riittäisi pakaten neljä ohjusta yhteen soluun, joten yksi siilo mahtuisi Suomen aluksiin erittäin helposti, kaksikin luultavasti ilman mainittavia ongelmia. Esimerkiksi Singaporen Formidable-luokassa (3200 tonnia) on neljä Sylver-siiloa (yht. 32 solua). Voidaan myös olettaa, että ohjuksia pystytään ostamaan ainakin se 32 kpl per alus. ESSM:n yksikköhinta oli joitakin vuosia sitten n. 1,4 miljoonaa dollaria ohjukselta. Todennäköisesti ESSM Block II on hieman kalliimpi, mutta luultavasti enintään kahden miljoonan euron luokkaa. Tällöin yksi kertatäyttö kaikille aluksille (128 ohjusta) maksaisi luokkaa 250 miljoonaa euroa. Ei mitenkään mahdoton raha korvettihankinnan budjetissa. CAMM on oletettavasti halvempi.
Mitä tulee nopeiden ohjuksien torjuntaan, länsimaissa on jo vuosia valmistauduttu Venäjän nopeiden pintatorjuntaohjusten uhkaan. Muun muassa ESSM ja CAMM on suunniteltu näiden uhkien torjuntaan. Vaikka olisi kohtuutonta olettaa, että kyseisillä it-ohjuksilla saavutettaisiin "one shot one kill" tyyppisiä tuloksia, niin ainoastaan yhden ohjuksen onnistunut torjunta olisi varsin heikko saavutus alukselta.
Noilla lähtökohdilla en itse odottaisi, että osapuilleen alus vastaan alus käytävässä taistelussa suomalainen korvetti painuisi automaattisesti pohjaan. Kahdeksan lähestyvää ohjusta on vakavasti otettava uhka, mutta jos ne eivät pääse yllättämään (järjestelmät manuaalikäytöllä, pois päältä tms.) ja torjunta kyetään aloittamaan ajoissa, niin 32 ilmatorjuntaohjuksella, tykeillä, elektronisella häirinnällä ja harhamaalijärjestelmillä aluksella pitäisi olla kohtuulliset mahdollisuudet menestykselliseen torjuntaan.
Epävarmuustekijöitä on, mutta venäläisohjusten ylistäminen ja länsimaisten it-ohjusten halveksunta ei anna kovin neutraalia kuvaa kirjoittajasta...
