Merivoimien kehitysnäkymät

Umkhonton laukaisulaitteen edullisuudesta voi olla montaa mieltä. Jossakin näin, että Sylver-siilot (koosta ei mitään hajua) maksaisivat kolme miljoonaa euroa kappale. Jos Umkhonton laukaisimet maksavat vaikkapa miljoonan kappale, niin säästö alusluokan kokonaisuudessa on hyvin minimaalinen. Nykyaikaiset VLS:t eivät myöskään ole mitään "yksikätisiä rosvoja" monimutkaisuutensa ja toimintavarmuutensa osalta. Kun vielä huomioidaan monikäyttöisen siilon tuoma laajennusvara tulevaisuudessa (uudet ohjustyypit), ei laukaisulaitteen valinnassa pitäisi olla kuin yksi järkevä vaihtoehto.

Hankinta tehdään kuitenkin ohjus edellä, laukaisulaite tulee siinä 'kaupanpäällisenä', vaikuttaen toki osaltaan elinkaarikustannuksiin yms. JOS rahaa on vain melko lyhyen kantaman ohjukseen niin on aika se & sama millaista laajennusvaraa olisi jos sitä ei ole rahaa käyttää ja laukaisimen ominaisuuksista murehtiminen vastaa Hindenburgin baarijakkaroiden järjestelyä.
Mk41:n hinnaksi on mainittu 4 miljoonaa USD per moduli. Ilmeisesti tämä hinta on täysikokoiselle "strike" moduulille. 3 miljoonaa euroa per Sylver vaikuttaa oikealta hintatiedolta ainakin pienemmille malleille. "Hot launch" VLS:t ovat melko yksinkertaisia, mutta haittapuolena on laukaisimen rajallinen käyttöikä, jokaisen laukaisun palokaasut kuluttavat palokaasujen poistomekanismia. Umkhonton tyylinen systeemi missä palokaasut poistuvat ohjuksen myötä samassa paketissa vaikuttaa tässä suhteessa vähän halvemmalta.

Nämä pohdiskelut ovat siis siltä kantilta jos fyffe on niin tiukassa että yli 30km kantavat ohjukset ovat heti kättelyssä pois laskuista. Sitten jos parempaan rahat saattaisi riittää jos nipistetään vähän tuolta ja tuolta...niin tradeoffeja pitää tietysti miettiä uudestaan.

Jos edes pääasiallisia ilmatorjuntaohjuksia ei ole varaa ostaa riittävästi ("ohjusten hinta tulee rajoittavaksi tekijäksi ennen tilaa"), niin miten kuvittelet RAM-ohjuksiin olevan varaa?

Silloin ei tietenkään ole. Pitempikantamainen ohjus tarvitsisi kuitenkin rinnalleen jonkun lähipuolustusohjuksen tai -tykin. Umkhonto/CAMM/yms kokoluokan ohjukset taas osittain täyttävät tämän roolin.
SeaRAM olisi luultavasti halvempi vaihtoehto jos RAMmia mietitään, kun se on autonominen eikä tarvitse juuri minkäänlaista integraatiota. Kunhan on kaapelit ja kannessa vahvistukset.
 
Minä olen. Ja, jos asiasta päättävät tahot tähän siirtoon päätyvät, haluaisin edelleenkin asennuttaa vapautuvat Umkhonto-laukaisimet miinalaivoille, mikäli vain teknisesti mahdollista. Tällä sopimusmallilla niiden edelleenkierrättäminen korveteille ei vaikuta todennäköiseltä... mikä on minusta hyvä asia. Budjettia voisi rauhoittaa, jos korvetteihin tulisi pelkästään varaus RAM-laukaisimelle ja ne asennettaisiin sitten kun Haminat on ajettu loppuun. Korveteille sitten isompi ITO erikseen. Tiedän että täällä puhutaan molempiin tulevan saman ITO:n, mutta minulta on mennyt ohi se lähde mistä tuo tieto on. Tiedän vain PTO:n (eli RBS-15:n korvaajan) tulevan molempiin.

Muistelen lukeneeni, että kun Hämeenmaa-luokkaan asennettiin Umkhontot heko-kannen eteen, niin alusten miinakansi katkesi ja miinoituskapasiteetti pieneni. En usko, että lisäilmatorjuntaohjusten asentaminen ainakaan parantaa tilannetta.

1351918.jpg


Miksi muutenkaan siirtää vapautuvat Umkhontot miinalaivoille? Tarkoitan vain, että eiväthän miinalaivat palvele kuin maksimissaankin sen ~viisi vuotta Haminoiden MLU:n jälkeen, ehkä vähemmänkin. Kannattaako näin vanhoja aluksia kiusata enää telakalla? Paljoa rahallista arvoahan aluksilla ei ole, parantaako Umkhontojen määrän lisääminen aluksen jälleenmyyntiarvoakaan, jos sillä ruunataan loput miinoituskyvystä?

Mitä RAM-laukaisimiin tulee, niin liekö vielä tiedetään, mitä niillä tehdään Haminoiden eläköidyttyä? Korvetteihin ne toki soveltuisivat, mutta Haminoiden eläköityessä on taas menossa "paatinvaihtoviikot": miinalautat alkavat myös olla tiensä päässä ja (nykyään aneemisesti aseistetut) Katanpäät (Katainen <3) ovat vaihtokunnossa hieman myöhemmin. Voi olla, että tuolloin rakennetaan neljä modulaarista "miinalauttaa", joista esimerkiksi 2-3 on ensisijaisesti miinantorjuntavarustuksessa ja 1-2 kuljetuskäytössä. Noille tarvitaan jotakin omasuojaa, RAM soveltuisi siihen paremmin kuin hyvin. Haminoiden tilalle voi sitten pykätä vielä pari Pohjanmaa-luokan jatkokehitelmää lisää. Jos rahat tähän kaikkeen löydetään, kun maavoimat pitää varustaa käytännössä kokonaan uusiksi samaan aikaan...
 
Jeps... kiitos. :)

Omana asiantuntemattomana mielipiteenäni totean sitten, että RAM ja ESSM taitavat olla ulkona molemmat. Ensimmäinen on liian kevyt korvettien ainoaksi ilmatorjuntaohjukseksi, ja jälkimmäinen mielestäni liian raskas järjestelmä Haminoille asennettavaksi.

Toivottavasti kohta saadaan jotain konkreettista pureksittavaa valinnoista - tämä jännityksessä eläminen alkaa tuottamaan jo erikoisia päiväunia. Kuten MILAS-SUTO-ohjusten integrointia Haminaan tai täysikokoisten 533mm torpedoiden pudottamista veteen ohjustelineestä "takaperin" eli sen ruutikaasujenpoistoluukun kautta... :confused:

Jos Haminalta heivataan iso tykki kokonaan niin kyllä se varmaan voisi 3x4kpl ESSM-ohjuksia ottaa kyytiin?
 
Muistelen lukeneeni, että kun Hämeenmaa-luokkaan asennettiin Umkhontot heko-kannen eteen, niin alusten miinakansi katkesi ja miinoituskapasiteetti pieneni. En usko, että lisäilmatorjuntaohjusten asentaminen ainakaan parantaa tilannetta.

1351918.jpg


Miksi muutenkaan siirtää vapautuvat Umkhontot miinalaivoille? Tarkoitan vain, että eiväthän miinalaivat palvele kuin maksimissaankin sen ~viisi vuotta Haminoiden MLU:n jälkeen, ehkä vähemmänkin. Kannattaako näin vanhoja aluksia kiusata enää telakalla? Paljoa rahallista arvoahan aluksilla ei ole, parantaako Umkhontojen määrän lisääminen aluksen jälleenmyyntiarvoakaan, jos sillä ruunataan loput miinoituskyvystä?

Mitä RAM-laukaisimiin tulee, niin liekö vielä tiedetään, mitä niillä tehdään Haminoiden eläköidyttyä? Korvetteihin ne toki soveltuisivat, mutta Haminoiden eläköityessä on taas menossa "paatinvaihtoviikot": miinalautat alkavat myös olla tiensä päässä ja (nykyään aneemisesti aseistetut) Katanpäät (Katainen <3) ovat vaihtokunnossa hieman myöhemmin. Voi olla, että tuolloin rakennetaan neljä modulaarista "miinalauttaa", joista esimerkiksi 2-3 on ensisijaisesti miinantorjuntavarustuksessa ja 1-2 kuljetuskäytössä. Noille tarvitaan jotakin omasuojaa, RAM soveltuisi siihen paremmin kuin hyvin. Haminoiden tilalle voi sitten pykätä vielä pari Pohjanmaa-luokan jatkokehitelmää lisää. Jos rahat tähän kaikkeen löydetään, kun maavoimat pitää varustaa käytännössä kokonaan uusiksi samaan aikaan...

Hämeenmaan miinakansi lyheni peruskorjauksessa muttei Umkhonton takia. Noissa oli alkuun läpiajettava "autokansi" keulaportteineen. Vajaa puolet laivan pituudesta nipistettiin muihin hommiin. Mm. keulatykille tarvittiin kannen alta tilaa ja tuli sinne laivalle muutakin uutta kuten taistelukeskus. Jos Umkhontot olisivat katkaisseet miinakannen niin jäljelle olisi jäänyt todellinen tumppi. Nyt miinakansi jatkuu lehtikuvia muistellen hiukan tuon kyljessä olevan luukun etupuolelle. Ei umkhonton kapseli varmaan yli neljän metrin pituinen ole. Sen verran tuossa kannen yläpuolella näkyy olevan tilaa käytettävissä miesten pituuteen vertaillen.
 
Silloin ei tietenkään ole. Pitempikantamainen ohjus tarvitsisi kuitenkin rinnalleen jonkun lähipuolustusohjuksen tai -tykin. Umkhonto/CAMM/yms kokoluokan ohjukset taas osittain täyttävät tämän roolin.
SeaRAM olisi luultavasti halvempi vaihtoehto jos RAMmia mietitään, kun se on autonominen eikä tarvitse juuri minkäänlaista integraatiota. Kunhan on kaapelit ja kannessa vahvistukset.

Tuossa tapauksessa ohjuksen ominaisuuksista menetettäneen iso-osa. Taistelunjohtokeskus ei voi osoittaa ohjukselle pinta-alusta, helikopteria tai lentokonetta maaliksi, jos SeaRAM on integroitu taistelunjohtojärjestelmään ainoastaan tasolla "Power ON/OFF".
 
Jos Haminalta heivataan iso tykki kokonaan niin kyllä se varmaan voisi 3x4kpl ESSM-ohjuksia ottaa kyytiin?

Kunnianhimoinen tavoite. ;)

Katsokaapa Mk 56:n esitettä. Ensin te näette sivun yksi, sitten te näette sivun kaksi ja sivulla kaksi te näette taulukon "MK 56 Launcher Physical Characteristics". 12 ohjusta vetävä laukaisin ohjuksineen lisää 10 tonnia aluksen kannettavaksi. Rajoilla mennään.

Meiltä puuttuu toistaiseksi vain yksi tieto: miten hyvä ESSM Block II:n aktiivihakeutumismoodi on? Joskus foorumilla pohdittiin, onko se vain toissijainen varamoodi puoliaktiiviselle hakeutumiselle. Vastausta meillä ei asiaan ole, mutta tämä voi keikuttaa venettä joko ESSM:n hyväksi tai sitä vastaan, riippuu täysin vastauksesta kysymykseen.
 
Jos Haminalta heivataan iso tykki kokonaan niin kyllä se varmaan voisi 3x4kpl ESSM-ohjuksia ottaa kyytiin?

Hmm... 12-soluinen Mk56 laukaisutietokoneineen painaa wikipedian mukaan 10,45 tonnia, säästöä tulisi täyteen ladattuun 57 Mk3:een kolmen ja puolen tonnin verran. Raumojen sonar-laitteet painavat yhteensä reilun kolme ja puoli tonnia, joten sinänsä mahdollinen vaihtokauppa... paitsi! Miten alusten runko ja purjehdusominaisuudet kestävät noinkin ison massan siirron aivan keulasta aivan perään? Tietysti muitakin muutoksia on suunnitelmissa, joten ehkä tämä on ratkaistavissa.

Toinen juttu on sitten se, että Haminalle ei pysty asentamaan sellaisia tutkajärjestelmiä että ESSM:n ominaisuuksista saadaan kaikkea irti. Voi se silti olla kahden eri ohjuksen käytössä pitämistä parempi vaihtoehto varsinkin logistiikan puolelta katsoen.

Muistelen lukeneeni, että kun Hämeenmaa-luokkaan asennettiin Umkhontot heko-kannen eteen, niin alusten miinakansi katkesi ja miinoituskapasiteetti pieneni. En usko, että lisäilmatorjuntaohjusten asentaminen ainakaan parantaa tilannetta.

Miksi muutenkaan siirtää vapautuvat Umkhontot miinalaivoille? Tarkoitan vain, että eiväthän miinalaivat palvele kuin maksimissaankin sen ~viisi vuotta Haminoiden MLU:n jälkeen, ehkä vähemmänkin. Kannattaako näin vanhoja aluksia kiusata enää telakalla? Paljoa rahallista arvoahan aluksilla ei ole, parantaako Umkhontojen määrän lisääminen aluksen jälleenmyyntiarvoakaan, jos sillä ruunataan loput miinoituskyvystä?

@Rannari vastasikin, eli Umkhontojen alla on tilaa miinakannelle. Denelin mukaan Umkhonton kanisterin pituus on 3800mm, ja tuossa kuvassa siilojen yläreunasta kanteen on n. 2 kertaa se määrä pikseleitä kuin noissa kannella notkuvissa jampoissa. Näin kaukaa otetussa kuvassa perspektiivi ei aiheuta aivan kamalaa heittoa. Muuten tuosta kuvasta kyllä näkee, että aivan hirveästi tilaa lisäsiiloille ei ole, jollei peräkantta pienennetä merkittävästi. Mutta sitä tarvitaan erikoisosaajien ja sairastuneiden vinssaamiseen alas ja ylös koptereihin siirtoja varten.

Laivathan käyvät telakalla jonkin tason huollossa jos nyt ei aivan vuosittain niin ihan max sen viiden vuoden välein. Sitäpaitsi ei niitä koipussiteta heti kun ensimmäinen Pohjanmaa lasketaan vesille, noiden koeajokaudessakin mennee vuosi tai pari helposti. Ideaalitilanteessa Hämeenmaat poistetaan sitä mukaa kun Pohjanmaat #3 ja #4 otetaan palveluskäyttöön. Ideani olisi siis kasvattaa miinalaivojen taistelukykyä lisäämällä ampumavalmiiden ilmatorjuntaohjusten määrää, käyttämällä niihin jo integroituja, jo olemassa olevia ja muuhun käyttöön tarpeettomia laitteita, siis minimikustannuksin. Nykyinen määrä on niin pieni, että yksikin hyökkäys vaikka torjuttaisiinkin täysin riittää pakottamaan laivan pois tehtävästä lataamaan uusia ohjuksia. Jos niiden asentaminen vaatii isompaa työtä tai vähentää miinoituskapasiteettia, niin sitten se ei tietenkään ole hyvä muutos.
 
Kunnianhimoinen tavoite. ;)

Katsokaapa Mk 56:n esitettä. Ensin te näette sivun yksi, sitten te näette sivun kaksi ja sivulla kaksi te näette taulukon "MK 56 Launcher Physical Characteristics". 12 ohjusta vetävä laukaisin ohjuksineen lisää 10 tonnia aluksen kannettavaksi. Rajoilla mennään.

Meiltä puuttuu toistaiseksi vain yksi tieto: miten hyvä ESSM Block II:n aktiivihakeutumismoodi on? Joskus foorumilla pohdittiin, onko se vain toissijainen varamoodi puoliaktiiviselle hakeutumiselle. Vastausta meillä ei asiaan ole, mutta tämä voi keikuttaa venettä joko ESSM:n hyväksi tai sitä vastaan, riippuu täysin vastauksesta kysymykseen.

Viisseiska ammuksineen painaa jokseenkin samat kymmenen tonnia joten ihan mahdollista tuo olisi. Umkhontojen painokin säästettäisiin joten ohjus/torpedoaseistus mahtuisi sekin raamiin mutta Sergeitä kummempaa tykkiä ei noiden lisäksi enää saisi kyytiin. Tuskin näemme moista toteutusta mutta teknisesti se olisi ihan mahdollista.
 
Jos ne oikeasti Umkhontoon päätyvät niin tutkisin kyllä asian perinpohjin. Etelä-Afrikkalaiset kyllä saavat tarvittaessa kaupan luistamaan moraalisesti löyhien kanssa.

No mutta... eihän Suomessa kertakaikkiaan VOI olla korruptiota! :rolleyes: Voi teitä uskossanne heikkoja...

Hauskinta on kuitenkin, että täällä ei ole lahjonnan kulttuuria. Sitten kohdataan tapauksia, joissa Stena maksaa luokkaa satasten tai enintään muutaman tonnin lahjuksen kadettiupseerille. :oops: Jos on pakko sortua lahjukseen, niin vaatikaa nyt edes kunnon summa, jolla pääsette viettämään aikaisia eläkepäiviä! :cool:
 
Hmm... 12-soluinen Mk56 laukaisutietokoneineen painaa wikipedian mukaan 10,45 tonnia, säästöä tulisi täyteen ladattuun 57 Mk3:een kolmen ja puolen tonnin verran. Raumojen sonar-laitteet painavat yhteensä reilun kolme ja puoli tonnia, joten sinänsä mahdollinen vaihtokauppa... paitsi! Miten alusten runko ja purjehdusominaisuudet kestävät noinkin ison massan siirron aivan keulasta aivan perään? Tietysti muitakin muutoksia on suunnitelmissa, joten ehkä tämä on ratkaistavissa.

Toinen juttu on sitten se, että Haminalle ei pysty asentamaan sellaisia tutkajärjestelmiä että ESSM:n ominaisuuksista saadaan kaikkea irti. Voi se silti olla kahden eri ohjuksen käytössä pitämistä parempi vaihtoehto varsinkin logistiikan puolelta katsoen.



@Rannari vastasikin, eli Umkhontojen alla on tilaa miinakannelle. Denelin mukaan Umkhonton kanisterin pituus on 3800mm, ja tuossa kuvassa siilojen yläreunasta kanteen on n. 2 kertaa se määrä pikseleitä kuin noissa kannella notkuvissa jampoissa. Näin kaukaa otetussa kuvassa perspektiivi ei aiheuta aivan kamalaa heittoa. Muuten tuosta kuvasta kyllä näkee, että aivan hirveästi tilaa lisäsiiloille ei ole, jollei peräkantta pienennetä merkittävästi. Mutta sitä tarvitaan erikoisosaajien ja sairastuneiden vinssaamiseen alas ja ylös koptereihin siirtoja varten.

Laivathan käyvät telakalla jonkin tason huollossa jos nyt ei aivan vuosittain niin ihan max sen viiden vuoden välein. Sitäpaitsi ei niitä koipussiteta heti kun ensimmäinen Pohjanmaa lasketaan vesille, noiden koeajokaudessakin mennee vuosi tai pari helposti. Ideaalitilanteessa Hämeenmaat poistetaan sitä mukaa kun Pohjanmaat #3 ja #4 otetaan palveluskäyttöön. Ideani olisi siis kasvattaa miinalaivojen taistelukykyä lisäämällä ampumavalmiiden ilmatorjuntaohjusten määrää, käyttämällä niihin jo integroituja, jo olemassa olevia ja muuhun käyttöön tarpeettomia laitteita, siis minimikustannuksin. Nykyinen määrä on niin pieni, että yksikin hyökkäys vaikka torjuttaisiinkin täysin riittää pakottamaan laivan pois tehtävästä lataamaan uusia ohjuksia. Jos niiden asentaminen vaatii isompaa työtä tai vähentää miinoituskapasiteettia, niin sitten se ei tietenkään ole hyvä muutos.

Haminan kannen yläpuoliset osat pitäisi järjestellä melko huolella uusiksi. Esim. PTO:t keulakannelle ja suto/it-aseet perälle. Tykistöksi NSV:t ja körkit. Ja viisseiskan painon arvioin ilmeisesti tuossa ylempänä alakanttiin. Muistelin sen olevan ammuksineen kymmenen tonnin luokassa.
 
Viisseiska ammuksineen painaa jokseenkin samat kymmenen tonnia joten ihan mahdollista tuo olisi. Umkhontojen painokin säästettäisiin joten ohjus/torpedoaseistus mahtuisi sekin raamiin mutta Sergeitä kummempaa tykkiä ei noiden lisäksi enää saisi kyytiin. Tuskin näemme moista toteutusta mutta teknisesti se olisi ihan mahdollista.

Onko tietoa, että Haminoiden viisseiska painaa kymmenen tonnia? Valmistajan esitteessä asia voi olla näin valtavan ammusmakasiinin kanssa, mutta onko meillä tietoa, että haminoissa on sellainen ja että se on täynnä? Tuntuisi jotenkin epäloogiselta, että noin pienessä aluksessa olisi noin iso tykki (tai vielä isompi, kuten myöhemmin arvelit), mutta kaikkihan on mahdollista.
 
Onko tietoa, että Haminoiden viisseiska painaa kymmenen tonnia? Valmistajan esitteessä asia voi olla näin valtavan ammusmakasiinin kanssa, mutta onko meillä tietoa, että haminoissa on sellainen ja että se on täynnä? Tuntuisi jotenkin epäloogiselta, että noin pienessä aluksessa olisi noin iso tykki (tai vielä isompi, kuten myöhemmin arvelit), mutta kaikkihan on mahdollista.

Pelkkä torni painaa luokkaa 7 tonnia. Muistelen LCS:n viisseiskan painavan 1000 kranaatin kanssa 14 tonnia. Minullakin on ollut olettama ettei Haminalla ole ihan noin juhlallista ammusvarantoa.
 
Pelkkä torni painaa luokkaa 7 tonnia. Muistelen LCS:n viisseiskan painavan 1000 kranaatin kanssa 14 tonnia. Minullakin on ollut olettama ettei Haminalla ole ihan noin juhlallista ammusvarantoa.
Muistelen jossain lukeneeni että Haminalla olisi tuhat tykinlaukausta ammuttavissa ilman lataamista. Merivoimat on vaan taas menneet päivittämään kalustokuvastonsa, vaihteeksi informaatioköyhään suuntaan, joten siellä sitä ei ainakaan enää lue. :rolleyes: Silloin kyseessä olisi juurikin tuo 14 tonnin paketti. Boforsin mukaan seuraavaksi pienempi vaihtoehto on pelkkä torni ja 120 laukausta valmiina, ja se on se 7 tonnin paketti.
 
Jotenkin sellanen käsitys ollut että missään Merivoimien aluksessa ei ole tykeillä kannenalaisia a-tarvike varastoja. Eli ampumavalmiina on se määrä ammuksia mitä tykille (torniin) mahtuu (57mm = 120 ls???) ja loput on sitten erilisessä a-tarvike varastossa, josta ne siirretään käsipelillä torniin. 120 mm tilanne on voinut olla toinen.
 
@Rannari vastasikin, eli Umkhontojen alla on tilaa miinakannelle. Denelin mukaan Umkhonton kanisterin pituus on 3800mm, ja tuossa kuvassa siilojen yläreunasta kanteen on n. 2 kertaa se määrä pikseleitä kuin noissa kannella notkuvissa jampoissa. Näin kaukaa otetussa kuvassa perspektiivi ei aiheuta aivan kamalaa heittoa. Muuten tuosta kuvasta kyllä näkee, että aivan hirveästi tilaa lisäsiiloille ei ole, jollei peräkantta pienennetä merkittävästi. Mutta sitä tarvitaan erikoisosaajien ja sairastuneiden vinssaamiseen alas ja ylös koptereihin siirtoja varten.

Laivathan käyvät telakalla jonkin tason huollossa jos nyt ei aivan vuosittain niin ihan max sen viiden vuoden välein. Sitäpaitsi ei niitä koipussiteta heti kun ensimmäinen Pohjanmaa lasketaan vesille, noiden koeajokaudessakin mennee vuosi tai pari helposti. Ideaalitilanteessa Hämeenmaat poistetaan sitä mukaa kun Pohjanmaat #3 ja #4 otetaan palveluskäyttöön. Ideani olisi siis kasvattaa miinalaivojen taistelukykyä lisäämällä ampumavalmiiden ilmatorjuntaohjusten määrää, käyttämällä niihin jo integroituja, jo olemassa olevia ja muuhun käyttöön tarpeettomia laitteita, siis minimikustannuksin. Nykyinen määrä on niin pieni, että yksikin hyökkäys vaikka torjuttaisiinkin täysin riittää pakottamaan laivan pois tehtävästä lataamaan uusia ohjuksia. Jos niiden asentaminen vaatii isompaa työtä tai vähentää miinoituskapasiteettia, niin sitten se ei tietenkään ole hyvä muutos.

Jos homma tosiaan onnistuu minimikustannuksin (luokkaa miljoonia euroja), niin kyllähän tuollainen muutos varmaan kannattaakin. 24 Umkhontoa per alus olisi selkeä parannus nykyiseen. Liekö noita voisi muutaman vuoden seisottaa vielä laiturissakin viimeisenä hätävarana, ellei sitten myydä jonnekin, kun viimeinenkin Pohjanmaa on julistettu FOC-kelpoiseksi.
 
Eiköhän Haminoille joku 1-2x 3 ExLS VLS ole realistisempi moonshot.

Itsekin olen ajatellut, jos CAMM nyt tulee myös korveteille, että 1 x 3-soluinen ExLS voisi olla aika pätevä ratkaisu Haminoille. Kahta ei kannata suotta asentaa, kun Hamina MLU:n budjetti tuskin tukee niiden molempien täyttämistä ohjuksilla. Mutta jos korveteille tulee jokin muu it-ohjus, niin sitten CAMM:ia tuskin kannattaa hankkia yksinomaan Haminoille.
 
Itsekin olen ajatellut, jos CAMM nyt tulee myös korveteille, että 1 x 3-soluinen ExLS voisi olla aika pätevä ratkaisu Haminoille. Kahta ei kannata suotta asentaa, kun Hamina MLU:n budjetti tuskin tukee niiden molempien täyttämistä ohjuksilla. Mutta jos korveteille tulee jokin muu it-ohjus, niin sitten CAMM:ia kannattaa hankkia yksinomaan Haminoille.

Näköjään myös erikoinen SCL eli yksikenno on myös olemassa. 2x SCL osoittaen tyyrpuuriin ja paapuuriin olisi melko karu ajatus Haminaan.
http://www.lockheedmartin.com/conte...s/launchers/Single_Cell_Launcher_brochure.pdf

Standalone-ExLS varmaan kuitenkin se kiintoisin välimalli:
http://www.lockheedmartin.com/content/dam/lockheed/data/ms2/documents/launchers/ExLS Fact Sheet.pdf
 
Oletteko muuten veljet ajatelleet vaihtoehtoa? Tuli mieleen noista aiemmista RAM, tykki ja Hamina -keskusteluista.

Entäpä jos korvetteihin ja Haminoihin hankitaan molempiin RAM-ohjukset omasuojaan ja Haminoista karsitaan sekä tykki että Umkhonto? Haminat saisivat lisää IT-kapasiteettia ja saavutettaisiin yhtenevyyttä korvettien kanssa. Sitten se ESSM vielä erikseen korvetteihin, kuten @BarrelNut kaavaili.

Tosin tuo voi olla liian optimistista ajattelua budjetin kannalta. Ehkä kuitenkin se CAMM(-ER?) korvetteihin ja Haminoihin...

Olen miettinyt, ja myös sitä, saisiko Haminoihin vielä sen lisäksi Raumojen 40 mm tykit, vai tulisiko siinä painoa liikaa, ja riittäisikö tila?
ESSM toisi kuitenkin aika hyvän suorituskyvyn uusille aluksille, ja SeaRAM erittäin hyvän torjuntakyvyn ohjuksia vastaan.

ESSM:n yksi iso etu olisi lisäksi sen yhteensopivuus NASAMS 2:n kanssa (ja ohjusten osien yhteensopivuus AMRAAM-ER:n kanssa), jolla ehkä voitaisiin tarviattaessa myös luoda puolustus ballistisia ohjuksia (Iskander, Kalibr) vastaan maakohteisiinkin (johon AMRAAM-ER ei ilmeisesti niin hyvin sovellu, koska siinä on AMRAAM:in taistelukärki; ESSM:n sirpalekärki on ilmeisesti siihen parempi).
 
Olen miettinyt, ja myös sitä, saisiko Haminoihin vielä sen lisäksi Raumojen 40 mm tykit, vai tulisiko siinä painoa liikaa, ja riittäisikö tila?
ESSM toisi kuitenkin aika hyvän suorituskyvyn uusille aluksille, ja SeaRAM erittäin hyvän torjuntakyvyn ohjuksia vastaan.

ESSM:n yksi iso etu olisi lisäksi sen yhteensopivuus NASAMS 2:n kanssa (ja ohjusten osien yhteensopivuus AMRAAM-ER:n kanssa), jolla ehkä voitaisiin tarviattaessa myös luoda puolustus ballistisia ohjuksia (Iskander, Kalibr) vastaan maakohteisiinkin (johon AMRAAM-ER ei ilmeisesti niin hyvin sovellu, koska siinä on AMRAAM:in taistelukärki; ESSM:n sirpalekärki on ilmeisesti siihen parempi).

ESSM ja NASAMS... ballistisia ohjuksia sillä kombolla tuskin torjutaan. ESSM on kyllä testeissä torjunut "korkealta sukeltavan, ylisoonisen maalin", mutta se lienee hyvin kaukana modernista ballistisesta ohjuksesta. Sitä paitsi järjestelmän Sentinel-tutka ei ole suunniteltu ballististen ohjusten torjuntaan.

ESSM Block II ei ainakaan vielä ole NASAMS-yhteensopiva, ainoastaan perus-ESSM on ammuttu NASAMS:sta, ja AMRAAM-ER lienee järkevämpi vaihtoehto maakäytössä. En sitä paitsi ole kovin varma, saisiko Suomi ilmaiseksi uudet ohjelmistot järjestelmään, vaikka ESSM Block II jonkin toisen käyttäjän toimesta siihen integroitaisiinkin.

On tietysti mahdollista, että maavoimat integroisi ja hankkisi ESSM Block II:n NASAMS-järjestelmään ja merivoimat aluksille. Tosin siihen taas ei välttämättä ole kummallakaan puolustushaaralla halua.

Sitä paitsi ESSM ei ole nimestään huolimatta yksi ohjus. Sitä on olemassa useaa eri alatyyppiä eri laukaisimille. Sitä en osaa sanoa, missä määrin ohjukset eroavat toisistaan ja voiko ohjuksen kenties modata helposti toimimaan myös toisesta laukaisintyypistä ammuttaessa.

RIM-162A: Launched from the Mk 41 VLS and features an AEGIS uplink which the other models lack.
RIM-162B: Launched from the Mk 41 VLS on non-AEGIS ships.
RIM-162C: Launched from the Mk 48 VLS.
RIM-162D: Launched from the Mk 29 octuple launcher.

weaponsystems.net/weaponsystem/HH07+-+Sparrow.html
 
Back
Top