Karua tai ei, ei ohjuksia tai muitakaan ampumatarvikkeita yleensä ostella sodan ajan tarpeisiin, vaan niitä voi olla lisäostojen jälkeenkin melko pieni määrä olemassa. Kalliiden aseiden kanssa täytyy (valitettavasti) joskus luottaa siihen että sen kuuluisan "harmaan vaiheen" aikana sitten viimeistään voidaan täydennellä varastoja. Jos uusiin aluksiin ostetaan mittavat siilot ohjuksille, tulee niiden täyttäminen + (vaikkapa se lisätäyttö vielä maihin /varastoon) tietenkin kalliiksi.
Ehkä meidän ei pitäisi ostaa edes niitä vähäisiä ohjuksia? Integroidaan sen sijaan kaikki maailman amerikkalaiset ja eurooppalaiset ja venäläiset ja korealaiset ja kiinalaiset ohjukset alukseen, niin eiköhän jokin osapuoli koe intressikseen aseistaa meitä kriisitilanteessa.
Ennemmin lähtisin rakentamaan kokonaisuutta perusteista. Jos raha ei riitä kaikkeen haluttuun/tarvittavaan, niin silloin täytyy priorisoida. Karsitaan luettelon häntäpäästä ja yritetään rahoittaa mahdollisimman monta kohdetta listan kärkipäästä. Toinen vaihtoehto on asettaa tavoitteet reilusti yli suhteessa resursseihin ja lopulta kädessä on vain puolivalmista p***aa, jonka sotilaallinen merkitys on parhaassakin tapauksessa kyseenalainen.
Ohjushankintojen määristä voi olla montaa mieltä. Mutta jos käytetään raha harkitusti, niin en näe, etteikö tyydyttävää tasoa voitaisi saavuttaa tässä(kin) asiassa. Mihinkään 10 ohjukseen ei tarvitse tyytyä. PV:n tuoreehkoja näkemyksiä budjetista voi lukea
täältä. Parhaassa tapauksessa ilmatorjunnan aseiden ja ampumatarvikkeiden siivu voi olla jopa 400 miljoonaa euroa. Todennäköisemmin kuitenkin ehkä lähempänä 300 miljoonaa euroa, jos aluksiin halutaan myös hyvät sensorit. Tuollaisella rahalla saadaan ilmatorjunnan tärkeimmät asiat kuntoon, jos halutaan. Aster 30 tms. iso ohjus saattaisi irrota 3 miljoonalla kappale ja CAMM ehkä puoleen hintaan siitä? Lasketaan aluksille 32 kpl Aster 30 ja 128 kpl CAMM, niin siilojen kanssa ollaan hieman yli 300 miljoonassa eurossa. Tai jos otetaan ESSM ja arvioidaan hinnaksi 2 miljoonaa euroa ohjus, niin aluksille saadaan 150 ohjusta (ja siiloihin sitten jokunen kymppimiljoona lisää).
Vertailun vuoksi merivoimien nykyisille aluksille menee kerrallaan 48 ampumavalmista Umkhontoa. Ohjuksia hankittiin aikanaan 75 kpl, karkeasti puolitoista kertatäyttöä. Tälläkin kertaa vastaavaa tasoa voi pitää realistisena: halvimmalla vaihtoehdolla (
iippo-ohjukset, oletan - ehkä Umkhonto) yhden ohjuksen hinnaksi voisi tulla alle miljoona euroa, jolloin pari-kolmekin kertatäyttöä voi olla budjetin rajoissa. Länsiohjuksilla taas jäätäneen lähemmäs 1-2 kertatäyttöä, riippuen hankittavasta ohjustyyp(e)istä.
Mahdollisuus ohjustäydennyksiin muualta on hyvä lisä, mutta liittoutumattoman Suomen tapauksessa vahva nojaaminen sellaiseen on huono idea. Ohjuksia pitäisi minimissäänkin olla edes se kertatäyttö, koska muuten meillä on pahimmassa tapauksessa Ahvenanmaa vallattu ja alukset pohjassa, kun poliitikot muualla maailmassa vasta pohtivat, pitäisikö Suomelle myydä täydennysohjuksia omista varastoista.