Merivoimien kehitysnäkymät

USCG:lla on jo menossa uudisrakennusohjelma (NSC ja OPC). Jäänmurtajaa he kaipaisivat kaikkein eniten, mutta ei meillä sellaista ole tarjota, vaikka ostohaluja löytyisikin.
Jäänmurtajien kanssa lienee muita ongelmia. Käsitykseni mukaan meillä on erinomaiset mahdollisuudet niitä heille tarjota, olemme johtava valmistaja maailmassa. Mutta jenkkien (vanha)lainsäädäntö on ongelmana, määräten jäänmurtajien oltava enempi/vähempi omaa valmistetta(liittyen aluksiin joiden purjehdus tapahtuu amerikkalaisten satamien välillä). Jenkeillä ei ole omaa osaamista. Joten ehkäpä juonit suomalaiset keksivät vielä menetelmän, jolla ongelma saadaan ohitettua. Lisäksi tuossahan olisi oiva tilaisuus muuhunkin hankintayhteistyöhön.
 
RAM hävisi Umkhontolle edellisellä kierroksella eikä ohjukset muutenkaan ole ihan samassa luokassa (Umkhonto 2* isompi).
Luonnollisesti suorituskykyisempi ohjus ja monikäyttöinen VLS olisi parempi vaihtoehto, mutta tietysti myös kalliimpi. Umkhonton tilantarve tuskin on - kuten todettua - iso ongelma koska ohjusten hinta tulee rajoittavaksi tekijäksi ennen tilaa. Umkhonton laukaisimissa on myös hyviä puolia: laukaisin on yksinkertainen ja halpa verrattuna mutkikkaampiin Sylver/Mk41-tyylisiin laukaisimiin ja ohjus ei tarvitse taitettavia eviä tms. tilankäytön minimoivia ratkaisuja, mikä tekee ohjuksesta yksinkertaisemman, toimintavarmemman ja suorituskykyisemmän.

Umkhonton laukaisulaitteen edullisuudesta voi olla montaa mieltä. Jossakin näin, että Sylver-siilot (koosta ei mitään hajua) maksaisivat kolme miljoonaa euroa kappale. Jos Umkhonton laukaisimet maksavat vaikkapa miljoonan kappale, niin säästö alusluokan kokonaisuudessa on hyvin minimaalinen. Nykyaikaiset VLS:t eivät myöskään ole mitään "yksikätisiä rosvoja" monimutkaisuutensa ja toimintavarmuutensa osalta. Kun vielä huomioidaan monikäyttöisen siilon tuoma laajennusvara tulevaisuudessa (uudet ohjustyypit), ei laukaisulaitteen valinnassa pitäisi olla kuin yksi järkevä vaihtoehto.

Jos pääilmatorjuntaohjukseksi valitaan joku Umkhontoa jykevämpi ratkaisu niin sitten RAM (lähinnä varmaan SeaRAM) olisi kyllä vaihtoehto lähipuolustusohjukseksi.

Jos edes pääasiallisia ilmatorjuntaohjuksia ei ole varaa ostaa riittävästi ("ohjusten hinta tulee rajoittavaksi tekijäksi ennen tilaa"), niin miten kuvittelet RAM-ohjuksiin olevan varaa? Miljoonan kappale nekin ovat, uusi Block II ehkä ylikin. 84 ohjusta ja laukaisimet päälle, niin alusluokan budjetista on kadonnut 100 miljoonaa euroa.

Entä miksi SeaRAM? Sen luulisi olevan tutkansa takia selkeästi kalliimpi ja ohjuskapasiteetti on noin puolet pienempi (21 vs. 11) kuin tavallisessa Mk 49 laukaisimessa.

Suurvalloille SeaRAM on toki hyödyllinen, jos aluksen päätutka on vaurioitunut tms., jolloin SeaRAM tarjoaa yhä suojaa. Satamaan nilkuttanut alus on pienempi häpeä kuin merelle uponnut sekä säästää kiusallisissa miehistötappioissa ja rahassa. Suomen tilanteessa en ole asiasta niin varma. Jos olemassa olostamme kamppailtaessa yksi alus joutuu telakalle kuukausien remonttiin ja korjaukseen tarvitaan lisäksi ulkomaisten järjestelmien komponentteja, niin se lienee verrattavissa aluksen uppoamiseen merelle. 50 kuollutta merimiestä on pisara meressä, kun maavoimien tappiot liikkuvat viisinumeroisissa luvuissa.
 
Jäänmurtajien kanssa lienee muita ongelmia. Käsitykseni mukaan meillä on erinomaiset mahdollisuudet niitä heille tarjota, olemme johtava valmistaja maailmassa.

Viittasin ensisijaisesti olemassa olevaan kalustoon, kun toisaalla puhuttiin Hämeenmaan lahjoittamisesta.

USCG:n uudet jäänmurtajat tullaan rakentamaan Yhdysvalloissa. Se on tehty harvinaisen selväksi eri lähteistä. Suomalaisilla on mahdollisuus myydä osaamista ja tiettyjä laitteita, joita ei valmisteta rapakon takana. Näin toimittiin kahden edellisenkin jenkkimurtajan kanssa.
 
Joo. Jones Act sisältää kabotaasi-pykälät eli kieltää hankkimasta muualla kuin Yhdysvalloissa rakennettuja aluksia jos liikennöidään sisäisesti.
 
Kypäristä sotalaivalla. Veikkaisin että esim tuossa miinavinssin kanssa leikkiessä syy on sama kuin miksi rakennustyömailla käytetään kypärää. Ihmisen kroppa kestää valtavasti tällejä. Mutta ei tarvita kummoista impulssia päähän ja se on jo hengenvaarallinen.
Niin eihän sitä kypärää maavoimissakaan pidetä luotien takia... Jos siihen 7.62:lla lasauttaa niin kyllä maailma pimenee. Merivoimissa on taas omat riskinsä miksi siellä kypärä on käytössä.
 
Viimeksi muokattu:
...Jos edes pääasiallisia ilmatorjuntaohjuksia ei ole varaa ostaa riittävästi ("ohjusten hinta tulee rajoittavaksi tekijäksi ennen tilaa"), niin miten kuvittelet RAM-ohjuksiin olevan varaa? Miljoonan kappale nekin ovat, uusi Block II ehkä ylikin. 84 ohjusta ja laukaisimet päälle, niin alusluokan budjetista on kadonnut 100 miljoonaa euroa.

Tällä ei liene paljon väliä. Uusien laivojen mukana voidaan ostaa symboliset 10kpl ohjuksia, ja täydennellä sitten rauhassa myöhemmin.

... Suomen tilanteessa en ole asiasta niin varma. Jos olemassa olostamme kamppailtaessa yksi alus joutuu telakalle kuukausien remonttiin ja korjaukseen tarvitaan lisäksi ulkomaisten järjestelmien komponentteja, niin se lienee verrattavissa aluksen uppoamiseen merelle. 50 kuollutta merimiestä on pisara meressä, kun maavoimien tappiot liikkuvat viisinumeroisissa luvuissa.
Skenaarioita on monenlaisia, muitakin kuin "Talvisota 2.0".
 
Niin eihän sitä kypärää maavoimissakaan pidetä luotien takia... Jos siihen 7.62:lla lasauttaa niin kyllä maailma pimenee. Merivoimissa on taas omat riskinsä miksi siellä kypärä on käytössä.

Sivuhuomiona mainittakoon, että kypärähän voi pelastaa (ja on pelastanut) myös kiväärin luodeilta. Suorassa kulmassa tullut kiväärin luoti toki menee läpi, mutta vähän tuuria jos on matkassa, niin osuma tulee lähemmäs päälakea, jolloin osumakulma on epäoptimaalinen ja kypärä voi hyvin ohjata luodin sivuun.

http://www.dailymail.co.uk/news/art...r-helmet-taliban-sniper-bullet-hits-head.html
 
Sivuhuomiona mainittakoon, että kypärähän voi pelastaa (ja on pelastanut) myös kiväärin luodeilta. Suorassa kulmassa tullut kiväärin luoti toki menee läpi, mutta vähän tuuria jos on matkassa, niin osuma tulee lähemmäs päälakea, jolloin osumakulma on epäoptimaalinen ja kypärä voi hyvin ohjata luodin sivuun.

http://www.dailymail.co.uk/news/art...r-helmet-taliban-sniper-bullet-hits-head.html
Ellei katko niskoja mútta se on oma tarinansa.
 
Sivuhuomiona mainittakoon, että kypärähän voi pelastaa (ja on pelastanut) myös kiväärin luodeilta. Suorassa kulmassa tullut kiväärin luoti toki menee läpi, mutta vähän tuuria jos on matkassa, niin osuma tulee lähemmäs päälakea, jolloin osumakulma on epäoptimaalinen ja kypärä voi hyvin ohjata luodin sivuun.

http://www.dailymail.co.uk/news/art...r-helmet-taliban-sniper-bullet-hits-head.html

Nykyaikainen sotilaskypärä suojaa sirpaleilta ja paineelta, hyvällä tuurilla jopa kiväärin luodeilta, mutta ne luodit lienevät Merivoimien aluksilla kaukainen uhkakuva. Sirpaleet ja paineiskut taas normaaleja.
 
Tällä ei liene paljon väliä. Uusien laivojen mukana voidaan ostaa symboliset 10kpl ohjuksia, ja täydennellä sitten rauhassa myöhemmin.

Milloin myöhemmin? Merivoimat on saamassa nyt sellaisen lottovoiton, että jos maavoimia ei ihan täysin aiota lopettaa, niin ei ohjuksia ostella jatkossakaan tuosta noin vain.

Skenaarioita on monenlaisia, muitakin kuin "Talvisota 2.0".

PV:n tarkoitus on olla mahdollisimman pelottava kyvyllään vahingoittaa vihollista. Kaikki julkisuuteen tulleet tiedot uusista taistelutavoista viittaavat siihen, että hyökkääjälle on tarkoitus tuottaa maksimaalisia tappioita.

En tiedä, mihin skenaarioihin viittaat, mutta jos skenaario on lähettää alus rauhanturvatehtäviin jonnekin Syyriaan ja siellä sitten käy "oho", niin jokainen matkalle lähtijä oli tietoinen riskeistä. Paukut päätehtävään ja sillä hyvä.

Jos skenaario oli pelkkä merisaarto ja kauppamerenkulun häiriköinti hybridin keinoin, niin siinäkin meillä on elämänlanka kyseessä. Täysin vastaava talvisotaskenaarion kannalta, kyse on maan tulevaisuudesta ja kansakunnan olemassaolosta.
 
Milloin myöhemmin? Merivoimat on saamassa nyt sellaisen lottovoiton, että jos maavoimia ei ihan täysin aiota lopettaa, niin ei ohjuksia ostella jatkossakaan tuosta noin vain.

Karua tai ei, ei ohjuksia tai muitakaan ampumatarvikkeita yleensä ostella sodan ajan tarpeisiin, vaan niitä voi olla lisäostojen jälkeenkin melko pieni määrä olemassa. Kalliiden aseiden kanssa täytyy (valitettavasti) joskus luottaa siihen että sen kuuluisan "harmaan vaiheen" aikana sitten viimeistään voidaan täydennellä varastoja. Jos uusiin aluksiin ostetaan mittavat siilot ohjuksille, tulee niiden täyttäminen + (vaikkapa se lisätäyttö vielä maihin /varastoon) tietenkin kalliiksi.
 
Mainosvideo MU90 kevyttorpedolle, joka on kai (vahva?) ehdokas Haminoiden ja Pohjanmaiden sukellusveneidentorjuntajöötiksi. Mitäköhän tuo parin minuutin kohdalla mainittu "2 warshots" tarkoittaa? Onko sitä siis jo käytetty tositoimissa?

Resulting from a Franco-Italian cooperation, the MU90 is the only totally new lightweight torpedo in the world.
Designed and built with the most advanced technology, the MU90 is capable of countering any type of submarine, even if acoustically coated, deep diving, fast evasive, deploying anti-torpedo effectors or grounded in coastal areas.
Its impressive embedded acoustic and dynamic capabilities also allow the weapon to be used in anti-surface missions and, with few adaptations, in anti-torpedo roles.
Sea proven with more than 250 trials, including warshot fi rings, and over 1,000 units produced, the MU90 guarantees full operational maturity and reliability. It is the deterrent weapon to protect your maritime approaches and your naval forces deployments.
 
Karua tai ei, ei ohjuksia tai muitakaan ampumatarvikkeita yleensä ostella sodan ajan tarpeisiin, vaan niitä voi olla lisäostojen jälkeenkin melko pieni määrä olemassa. Kalliiden aseiden kanssa täytyy (valitettavasti) joskus luottaa siihen että sen kuuluisan "harmaan vaiheen" aikana sitten viimeistään voidaan täydennellä varastoja. Jos uusiin aluksiin ostetaan mittavat siilot ohjuksille, tulee niiden täyttäminen + (vaikkapa se lisätäyttö vielä maihin /varastoon) tietenkin kalliiksi.

Ehkä meidän ei pitäisi ostaa edes niitä vähäisiä ohjuksia? Integroidaan sen sijaan kaikki maailman amerikkalaiset ja eurooppalaiset ja venäläiset ja korealaiset ja kiinalaiset ohjukset alukseen, niin eiköhän jokin osapuoli koe intressikseen aseistaa meitä kriisitilanteessa. :rolleyes:

Ennemmin lähtisin rakentamaan kokonaisuutta perusteista. Jos raha ei riitä kaikkeen haluttuun/tarvittavaan, niin silloin täytyy priorisoida. Karsitaan luettelon häntäpäästä ja yritetään rahoittaa mahdollisimman monta kohdetta listan kärkipäästä. Toinen vaihtoehto on asettaa tavoitteet reilusti yli suhteessa resursseihin ja lopulta kädessä on vain puolivalmista p***aa, jonka sotilaallinen merkitys on parhaassakin tapauksessa kyseenalainen.

Ohjushankintojen määristä voi olla montaa mieltä. Mutta jos käytetään raha harkitusti, niin en näe, etteikö tyydyttävää tasoa voitaisi saavuttaa tässä(kin) asiassa. Mihinkään 10 ohjukseen ei tarvitse tyytyä. PV:n tuoreehkoja näkemyksiä budjetista voi lukea täältä. Parhaassa tapauksessa ilmatorjunnan aseiden ja ampumatarvikkeiden siivu voi olla jopa 400 miljoonaa euroa. Todennäköisemmin kuitenkin ehkä lähempänä 300 miljoonaa euroa, jos aluksiin halutaan myös hyvät sensorit. Tuollaisella rahalla saadaan ilmatorjunnan tärkeimmät asiat kuntoon, jos halutaan. Aster 30 tms. iso ohjus saattaisi irrota 3 miljoonalla kappale ja CAMM ehkä puoleen hintaan siitä? Lasketaan aluksille 32 kpl Aster 30 ja 128 kpl CAMM, niin siilojen kanssa ollaan hieman yli 300 miljoonassa eurossa. Tai jos otetaan ESSM ja arvioidaan hinnaksi 2 miljoonaa euroa ohjus, niin aluksille saadaan 150 ohjusta (ja siiloihin sitten jokunen kymppimiljoona lisää).

Vertailun vuoksi merivoimien nykyisille aluksille menee kerrallaan 48 ampumavalmista Umkhontoa. Ohjuksia hankittiin aikanaan 75 kpl, karkeasti puolitoista kertatäyttöä. Tälläkin kertaa vastaavaa tasoa voi pitää realistisena: halvimmalla vaihtoehdolla (iippo-ohjukset, oletan - ehkä Umkhonto) yhden ohjuksen hinnaksi voisi tulla alle miljoona euroa, jolloin pari-kolmekin kertatäyttöä voi olla budjetin rajoissa. Länsiohjuksilla taas jäätäneen lähemmäs 1-2 kertatäyttöä, riippuen hankittavasta ohjustyyp(e)istä.

Mahdollisuus ohjustäydennyksiin muualta on hyvä lisä, mutta liittoutumattoman Suomen tapauksessa vahva nojaaminen sellaiseen on huono idea. Ohjuksia pitäisi minimissäänkin olla edes se kertatäyttö, koska muuten meillä on pahimmassa tapauksessa Ahvenanmaa vallattu ja alukset pohjassa, kun poliitikot muualla maailmassa vasta pohtivat, pitäisikö Suomelle myydä täydennysohjuksia omista varastoista.
 
@Shadowmon ja @Huhta, jotenkin sellainen tunne että puhutte samasta asiasta, samalla kannalla, mutta jostain syystä olette päätyneet siihen että olette eri mieltä o_O

Jos katsoo mitä tilaaja itse on asiaan liittyen lausunut niin sieltä löytyy tämmöistä:
Alushankinnan kokonaisuus voidaan järjestää eri tavoin. Alukset ja taistelujärjestelmät voidaan esimerkiksi tilata yhtenä kokonaisuutena ”avaimet käteen”-periaatteella yhdeltä toimittajalta ns.prime-toimituksena tai osittaa hankinta pienempiin kokonaisuuksiin useammalle toimittajalle.

ja ..
On suunniteltu, että Laivue 2020 -hankinta ositetaan kahteen kokonaisuuteen. Alukset rakennetaan Suomessa erillisellä sopimuksella ja alukselle asennettava taistelujärjestelmä hankitaan kansainvälisen tarjouskilpailun tuloksena. Taistelujärjestelmätoimittajalla on sensori-, viesti- ja asejärjestelmien integrointivastuu. Hankintamallissa puolustusvoimat vastaa kahden eri pääsopimuksen välisestä koordinoinnista ja teknisen yhteensovittamisen onnistumisesta. Mallissa säilyvät johtaminen, suunnittelu ja kriittinenosaaminen keskeisiltä osin kotimaassa.

Kun lisäksi on mainittu, että asehankinnat ovat erillinen kokonaisuus, niin tuosta voi vetää johtopäätöksen, että hanke on hybridimalli; prime-toimittaja&ositus. Koko taistelujärjestelmä tulee yhdeltä toimittajalta(lienee tietenkin päätoimittaja, integraattori), joka vastaa kokonaisuudesta. Kun lisäksi tarkastelee Laivueelle annettua tehtävää ja suunnitteluprosessia, olisi koko hankkeen kannalta erittäin dramaattista puuttua niin merkittävään asiaan kuin yksiköiden lukumäärä. Lukumäärä on kiinnitetty hankkeen lähtökohtiin erittäin syvälle, ja sen muuttuminen käytännössä avaa koko hankkeen uudelleen.
Asevalintaa ohjaa paitsi maanpuolustuksen kokonaisuus, myös "prime"-toimittajan valinta ja siihen liittyvä kokonaistoimitus. Hankkeessa selkeästi haetaan kovaa suorituskykyä ja yhteensopivuutta muiden länsimaisten merivoimien kanssa. Huoltovarmuus on erittäin korkealla hankkeen määrittelyssä. Mahtaisiko se tarkoittaa myös asejärjestelmien tuliannosta...

Jos tuossa hankkeessa pitää keksiä jokin ensimmäisenä toteutuva epäonnistuminen, se on aikataulu. Mahdollisesti pahasti, jos Laivue 2020 yksiköiden lukumäärä ja suorituskyky joudutaan määrittelemään uudelleen.
 
Oletteko muuten veljet ajatelleet vaihtoehtoa? Tuli mieleen noista aiemmista RAM, tykki ja Hamina -keskusteluista.

Entäpä jos korvetteihin ja Haminoihin hankitaan molempiin RAM-ohjukset omasuojaan ja Haminoista karsitaan sekä tykki että Umkhonto? Haminat saisivat lisää IT-kapasiteettia ja saavutettaisiin yhtenevyyttä korvettien kanssa. Sitten se ESSM vielä erikseen korvetteihin, kuten @BarrelNut kaavaili.

Tosin tuo voi olla liian optimistista ajattelua budjetin kannalta. Ehkä kuitenkin se CAMM(-ER?) korvetteihin ja Haminoihin...

Minä olen. Ja, jos asiasta päättävät tahot tähän siirtoon päätyvät, haluaisin edelleenkin asennuttaa vapautuvat Umkhonto-laukaisimet miinalaivoille, mikäli vain teknisesti mahdollista. Tällä sopimusmallilla niiden edelleenkierrättäminen korveteille ei vaikuta todennäköiseltä... mikä on minusta hyvä asia. Budjettia voisi rauhoittaa, jos korvetteihin tulisi pelkästään varaus RAM-laukaisimelle ja ne asennettaisiin sitten kun Haminat on ajettu loppuun. Korveteille sitten isompi ITO erikseen. Tiedän että täällä puhutaan molempiin tulevan saman ITO:n, mutta minulta on mennyt ohi se lähde mistä tuo tieto on. Tiedän vain PTO:n (eli RBS-15:n korvaajan) tulevan molempiin.
 
Minä olen. Ja, jos asiasta päättävät tahot tähän siirtoon päätyvät, haluaisin edelleenkin asennuttaa vapautuvat Umkhonto-laukaisimet miinalaivoille, mikäli vain teknisesti mahdollista. Tällä sopimusmallilla niiden edelleenkierrättäminen korveteille ei vaikuta todennäköiseltä... mikä on minusta hyvä asia. Budjettia voisi rauhoittaa, jos korvetteihin tulisi pelkästään varaus RAM-laukaisimelle ja ne asennettaisiin sitten kun Haminat on ajettu loppuun. Korveteille sitten isompi ITO erikseen. Tiedän että täällä puhutaan molempiin tulevan saman ITO:n, mutta minulta on mennyt ohi se lähde mistä tuo tieto on. Tiedän vain PTO:n (eli RBS-15:n korvaajan) tulevan molempiin.

Lähteenä on ollut ainakin tämä juttu eli haistateltavana on ollut kommodori Veli-Pekka Heinonen Pv:n logistiikkalaitokselta.

"According to Cdre Heinonen, the Hamina-class FACs and the four multipurpose offshore patrol vessels to be delivered under the SQ 2020 programme will carry the same lightweight torpedo and surface-to-air missile (SAM) systems. In terms of the missile fit, he added that an updated version of the Denel Umkhonto SAM is in the frame to meet the air-defence requirement. However, he told IHS Jane's , a decision on the ships' combat management system remains pending, depending on the outcome of a request for quotations issued; a decision is expected in March."
 
Lähteenä on ollut ainakin tämä juttu eli haistateltavana on ollut kommodori Veli-Pekka Heinonen Pv:n logistiikkalaitokselta.

"According to Cdre Heinonen, the Hamina-class FACs and the four multipurpose offshore patrol vessels to be delivered under the SQ 2020 programme will carry the same lightweight torpedo and surface-to-air missile (SAM) systems. In terms of the missile fit, he added that an updated version of the Denel Umkhonto SAM is in the frame to meet the air-defence requirement. However, he told IHS Jane's , a decision on the ships' combat management system remains pending, depending on the outcome of a request for quotations issued; a decision is expected in March."
Jeps... kiitos. :)

Omana asiantuntemattomana mielipiteenäni totean sitten, että RAM ja ESSM taitavat olla ulkona molemmat. Ensimmäinen on liian kevyt korvettien ainoaksi ilmatorjuntaohjukseksi, ja jälkimmäinen mielestäni liian raskas järjestelmä Haminoille asennettavaksi.

Toivottavasti kohta saadaan jotain konkreettista pureksittavaa valinnoista - tämä jännityksessä eläminen alkaa tuottamaan jo erikoisia päiväunia. Kuten MILAS-SUTO-ohjusten integrointia Haminaan tai täysikokoisten 533mm torpedoiden pudottamista veteen ohjustelineestä "takaperin" eli sen ruutikaasujenpoistoluukun kautta... :confused:
 
Lähteenä on ollut ainakin tämä juttu eli haistateltavana on ollut kommodori Veli-Pekka Heinonen Pv:n logistiikkalaitokselta.

"According to Cdre Heinonen, the Hamina-class FACs and the four multipurpose offshore patrol vessels to be delivered under the SQ 2020 programme will carry the same lightweight torpedo and surface-to-air missile (SAM) systems. In terms of the missile fit, he added that an updated version of the Denel Umkhonto SAM is in the frame to meet the air-defence requirement. However, he told IHS Jane's , a decision on the ships' combat management system remains pending, depending on the outcome of a request for quotations issued; a decision is expected in March."
Jos ne oikeasti Umkhontoon päätyvät niin tutkisin kyllä asian perinpohjin. Etelä-Afrikkalaiset kyllä saavat tarvittaessa kaupan luistamaan moraalisesti löyhien kanssa.
 
Back
Top