Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
BarrelNut kirjoitti:
AMRAAM-ER sisältää AMRAAM:in hakupään ja eturungon. Siinä siis on sisällä samat (jatkuvasti päivittyvät) ohjelmistot ja datalinkit kuin perus-AMRAAM:issakin. Tämä vähentää ylläpito yms. kustannuksia maille jotka käyttävät muutenkin AMRAAM:ia. Lisäksi datalinkki ja laukaisu-interface on AMRAAM-yhteensopiva joka tarkoittaa että se sopii "heittämällä" paikalleen. Itseasiassa AMRAAM-ER lienee sovitettavissa hyvin pienin integraatiotoimin myös hävittäjäkoneisiin jos joku sellaista joskus haluaisi.

ESSM Block 2 taas on yhteensopiva nykyisen ESSM:n ja Sea Sparrowin kanssa, ja sen datalinkki on ns. AEGIS-uplink jolla ohjataan myös Standard SAM ohjusperheen ohjuksia. Itseasiassa laivalle päin ESSM Block 2 on kuin minikokoinen SM-6, aktiivi/puoliaktiivihakupää + AEGIS integrointi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Linkitin edelliselle sivulle jutun, jonka mukaan nykyisistä ohjusmalleista vain käyttäisi Aegis-yhteensopivaa datalinkkiä. Jos Block II:ssa se on vakiona, niin aiheuttaako se suurempia ongelmia ei-Aegis-aluksiin integroitaessa?

BTW, netistä löytyi mielenkiintoinen kuva Sparrow, ESSM ja ESSM Block II -ohjusten fyysisistä eroista.

0Gme27kkKM


http://www.bestchinanews.com/Military/7795.html
 
Einomies1 kirjoitti:
Tietääkseni nuo ohjukset yleensä testataan ja koeammutaan maalilennokeihin? Ei mach 2-3 kulkevia maaliohjuksia hirveästi ole ja jos on niin hintavaksi tulee pidemmän päälle. Yleensä suihkukäyttöiset maalilennokit lentävät alle mach 1 joten sekään ei anna todellista kuvaa P-800 tyyppisistä ohjuksista. Huono puoli noissa lennokeissa on taas suuri koko ja tutkapinta-ala.

Näkisin että ongelmana on enemmän se että kykeneekö ohjus lukittumaan maaliin ja löytämään sen kuin se osuminen. Ohjausjärjestelmät ja sytyttimet on varmaan niin herkkiä ja nopeita että reagoivat ennakolla sekunnin murto-osissa. Kohti tulevaa maalia ei edes tarvitse ottaa kiinni (esim.laukaistu ohjus) chase-tyyliin. Luulisin että kaikki nykyohjukset pl.komento-ohjaus, käyttävät kulmareittiohjausta(ohittavat maalit) joten ennakko lasketaan maalin nopeuden mukaan automaattisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä supersoonisia harjoitusmaaleja käytetään. Ei välttämättä kaikissa päivittäisammunnoissa (esim. ohjus menossa vanhaksi, räiskitään pois harjoituksen vuoksi), mutta asekehitykseen ja -testaukseen niitä varmasti riittää tarpeeksi tai enemmänkin.

Alla muutamia esimerkkejä.

https://en.wikipedia.org/wiki/MA-31
https://en.wikipedia.org/wiki/GQM-163_Coyote
http://www.designation-systems.net/dusrm/m-173.html
Hulluin on mielestäni tuo venäläisten 90-luvulla typeryyksissään myymä Kh-31:n runko... :facepalm: No, hyvä meille länkkäreille. :solthum: Tosin kyllä asiassa on tragikoomisia piirteitä toiseenkin suuntaan: "How U.S. Helped Russia Improve Deadly Missiles."
 
Huhta kirjoitti:
Linkitin edelliselle sivulle jutun, jonka mukaan nykyisistä ohjusmalleista vain käyttäisi Aegis-yhteensopivaa datalinkkiä.
Klikkaa laajentaaksesi...

NATO Sea Sparrow ohjuksia tosiaan on ollut käytössä 70-luvulta lähtien monenlaisissa aluksissa ja monenlaisina versioina. Niin kääntyvästä laukaisintornista kuin verltikaalilaukaisimesta ammuttavia versioita. Näin ollen jotta vanhoille aluksille saadaan uusia kykyjä täytyy Sea Sprrowin evoluutioversion eli ESSM:n sopia monelaisiin laivoihin ja laukaisimiin.

Lisäksi veritikaalilaukaisimiin tarkoitetut ohjukset tulevat valmiina laukaisimiin sopivissa laukaisukanistereissa (2 tai 4 ohjusta per kanisteri).

Esimerkkinä seuraavat:
  • RIM-162A: Neljä ohjusta kanisterissa. MK41 laukaisimet aluksessa jossa pitkän matkan SM-2/6 ohjusten laukaisukyky ja AEGIS-yhteensopiva datalinkki. (Esim: Ticonderoga-, Arleigh Burke-, Sachsen-, De Zeven Provinciën-luokat yms.)
  • RIM-162B: Neljä ohjusta kanisterissa. MK41 laukaisimet aluksessa jolla Sea Sparrow ilman datalinkkiä pääaseena. (Esim. Brandenburg-luokka, ANZAC-luokka)
  • RIM-162C: Kaksi ohjusta kanisterissa. MK48 Sea Sparrow VLS laukaisimet aluksessa jolla Sea Sparrow ilman datalinkkiä pääaseena. (Esim. Karel Doorman-luokka)
  • RIM-162D: Yksi ohjus sellaisenaan. MK29 Laatikkolaukaisin. (Esim. Nimitz-luokka)
Huhta kirjoitti:
Jos Block II:ssa se on vakiona, niin aiheuttaako se suurempia ongelmia ei-Aegis-aluksiin integroitaessa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuskin se muuta haittaa kun lisää kustannuksia ohjuksessa. En kuitenkaan usko että Block 2 ohjuksia tullaan käyttämään aluksissa jossa datalinkkiä ei ole, niille vanhoille aluksille riitää kyllä Block 1 ohjuksetkin. Tuskin vanhat tulenjohtojerjestelmät pystyvät ampumaan noita kuin puoliaktiivisena ja eivät ainakaan ilman päivityksiä useampaa maalia kerralla kuin mitä maalinvalaisututkia on.

Jos esimerkiksi Pohjanmaalle tulee käyttöön ESSM niin oletettavasti sen tulenjohtojärjestelmä omaa myös yhteensopivan datalinkin.
 
Huomiona se että tuo vertikaalilaukaistava RIM-7 Sea Sparrow näyttää pystyvän aika aggressiiviseen suunnanmuutokseen heti laukaisun jälkeen thrust vectoringin avulla (n. kohdasta 1:10 eteenpäin):

 
Huhta kirjoitti:
Spekulaatiota lähinnä siltä osin, mikä erottaa ohjukset toisistaan? Aikataulu se ei ainakaan ole, se lienee kaikille selvää viimeistään nyt. AMRAAM-ER on Raytheonin omakustanneprojekti, joten se olisi kannattanut luiskata viimeistään, kun ESSM Block II:n kehityssopimus saatiin, jos ohjuksissa ei muutoin ole mainittavia eroja.

Mitä tulee hintaan, niin siinä suhteessa on muitakin liikkuvia tekijöitä kuin ESSM:n "hakupään monikäyttöominaisuudet". Kumman tuotantomäärä tulee olemaan suurempi, ESSM Block II vai AMRAAM-ER? Massatuotannon edut tukevat nähdäkseni paremmin lukuisten laivastojen (ml. maailman suurin) käyttöön tulevaa ohjusta kuin yksittäiseen ilmatorjuntaohjusjärjestelmään suunniteltua ohjusta. Kumman kehityskulut jakautuvat tasaisemmin? Kummalla on enemmän synergiapotentiaalia meri- ja maalavettien välillä? Minun on vaikea nähdä, että ohjusten välille syntyisi sellaista hintaeroa, että yksinomaan se oikeuttaisi AMRAAM-ER:n kehitystyön.

Jäljelle jää lähinnä tekniset seikat. AMRAAM-ER:n taistelukärki on käsittääkseni sama (kevyempi) kuin AMRAAM:ssa, jolloin voisi olettaa kantaman olevan parempi kuin ESSM Block II:ssa. Kenties ESSM Block II:n aktiivinen hakupää on suunniteltu "huonommaksi" varavaihtoehdoksi ohjustorjuntaan, jolloin siinä ei välttämättä ole painotettu esimerkiksi häirinnänsietoa yhtä paljon kuin AMRAAM:n hakupäässä? Mahdotonta tietää, mutta jonkin teknisen seikan minä arvioisin ohjukset erottavan ennemmin kuin aikataulun tai hinnan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli olisit sitä mieltä, että ohjusten käyttötarkoitus asettaa niille niin suuret vaatimukset ominaisuuksille, että ne täyttämään tarvitaan kaksi ohjusta? Kaipa sekin on mahdollista, mutta ymmärtänet jos olisin yllättynyt jos tuo on totta.
 
BarrelNut kirjoitti:
NATO Sea Sparrow ohjuksia tosiaan on ollut käytössä 70-luvulta lähtien monenlaisissa aluksissa ja monenlaisina versioina. Niin kääntyvästä laukaisintornista kuin verltikaalilaukaisimesta ammuttavia versioita. Näin ollen jotta vanhoille aluksille saadaan uusia kykyjä täytyy Sea Sprrowin evoluutioversion eli ESSM:n sopia monelaisiin laivoihin ja laukaisimiin.

Lisäksi veritikaalilaukaisimiin tarkoitetut ohjukset tulevat valmiina laukaisimiin sopivissa laukaisukanistereissa (2 tai 4 ohjusta per kanisteri).

Esimerkkinä seuraavat:
  • RIM-162A: Neljä ohjusta kanisterissa. MK41 laukaisimet aluksessa jossa pitkän matkan SM-2/6 ohjusten laukaisukyky ja AEGIS-yhteensopiva datalinkki. (Esim: Ticonderoga-, Arleigh Burke-, De Zeven Provinciën-luokat yms.)
  • RIM-162B: Neljä ohjusta kanisterissa. MK41 laukaisimet aluksessa jolla Sea Sparrow ilman datalinkkiä pääaseena. (Esim. Brandenburg-luokka, ANZAC-luokka)
  • RIM-162C: Kaksi ohjusta kanisterissa. MK48 Sea Sparrow VLS laukaisimet aluksessa jolla Sea Sparrow ilman datalinkkiä pääaseena. (Esim. Karel Doorman-luokka)
  • RIM-162D: Yksi ohjus sellaisenaan. MK29 Laatikkolaukaisin. (Esim. Nimitz-luokka)


Tuskin se muuta haittaa kun lisää kustannuksia ohjuksessa. En kuitenkaan usko että Block 2 ohjuksia tullaan käyttämään aluksissa jossa datalinkkiä ei ole, niille vanhoille aluksille riitää kyllä Block 1 ohjuksetkin. Tuskin vanhat tulenjohtojerjestelmät pystyvät ampumaan noita kuin puoliaktiivisena ja eivät ainakaan ilman päivityksiä useampaa maalia kerralla kuin mitä maalinvalaisututkia on.

Jos esimerkiksi Pohjanmaalle tulee käyttöön ESSM niin oletettavasti sen tulenjohtojärjestelmä omaa myös yhteensopivan datalinkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jäin tuosta kirjoituksestasi alkuun siihen käsitykseen, ettei ohjuksessa ole mitään muuta datalinkkiä kuin tuo Aegis-datalinkki. Meinasin kirjoitella täysiä olettamuksia, kunnes lukaisin pintapuolisesti seuraavan ohjuslinkeistä kertovan jutun:

http://www.jhuapl.edu/techdigest/TD/td2804/Cole.pdf

Tarkoitat sittenkin ilmeisesti, että Pohjanmaalle tulee ainakin perus "2T-linkki", joka mahdollistaa kommunikaation laivalta ohjukseen päin? Aegis-linkki mahdollistaisi kaksisuuntaisen kommunikaation, mutta siitä ei ilmeisesti ole ihan hirmu paljon etua loppupeleissä, kun 2T kelpaa myös mm. Saksalle ja Hollannille?
 
Barak 8/ER voisi olla mielenkiintoinen ratkaisu, n.150km kantama, sekä maa että meriversio. Korveteille saataisiin melkoinen ulottuvuus. Ja maavoimille pitkän kantaman IT. 60kg taistelukärki ei sekään ole huono.
 
Leaderwolf kirjoitti:
Barak 8/ER voisi olla mielenkiintoinen ratkaisu, n.150km kantama, sekä maa että meriversio. Korveteille saataisiin melkoinen ulottuvuus. Ja maavoimille pitkän kantaman IT. 60kg taistelukärki ei sekään ole huono.
Klikkaa laajentaaksesi...

Todella pitkä ohjus, melkein 6 metriä! Esimerkiksi Aster 30 on vain 4,90 m pitkä. Mutta jos hinta on sopivampi, niin ei kai se mahdottomuus ole?
 
Viisi Naton sota-alusta kiinnittyi Turkuun – yleisöllä pääsy laivoihin lauantaina
Riitta Salmi
pic_5_3637863_k2358631_651.jpg

Laivastovierailu kestää maanantaihin saakka.
PAIKALLISET Turun Sanomat 1.9.2017 11:17 8
Päivitetty 1.9.2017 11:56
Naton miinantorjuntaosasto on kiinnittynyt Turkuun Aurajoen suulle. Kyseessä on laivastovierailu, joka kestää maanantaihin asti. Vierailun yhteysupseerina toimivan luutnantti Janne Vepsäläisen mukaan osastossa on johtoaluksena miinalaiva, ja muut alukset ovat miinantorjunta-aluksia. Alukset ovat Virosta, Norjasta, Saksasta, Belgiasta ja Latviasta.

Yleisö pääsee tutustumaan aluksiin huomenna lauantaina kahden tunnin ajan kello 10–12.

– Suomellahan on nyt uusimmat tämän tyypin alukset Katanpää-luokan myötä, Vepsäläinen toteaa.

Hän kuvailee vierailua rutiinivierailuksi. Alukset lähtevät Turusta maanantaiaamuna, jolloin yhdeksän Suomen merivoimien henkilökuntaan kuuluvaa nousee aluksille.

– He ovat siellä oppimassa ja seuraamassa muiden maiden toimintaa, Vepsäläinen kertoo
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Museo kirjoitti:
Mistä noi on revitty, eikö siellä viellä keväällä ollut esimerkiksi CMS 330 tyrkyllä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jees, olet oikeassa, muistin väärin. Tosin tuo CMS 330 on jo vähän vanhemman polven järjestelmä verrattuna tuohon toiseen LockMartin ehdokkaaseen.
 
BarrelNut kirjoitti:
Huomiona se että tuo vertikaalilaukaistava RIM-7 Sea Sparrow näyttää pystyvän aika aggressiiviseen suunnanmuutokseen heti laukaisun jälkeen thrust vectoringin avulla (n. kohdasta 1:10 eteenpäin):

Klikkaa laajentaaksesi...

Tuli tuosta videolla vilahtaneesta IFF-napista mieleen, että onko Suomella käytössä If Friend or Foe -järjestelmää ja jos on, niin millainen ja kuinka kattavasti se on käytössä? Onko kaikki ilmavoimien ja maavoimien lentokoneet ja helikopterit varustettu IFF-lähettimellä? (Myös kuljetuskoneet ja yhteyskoneet). Onko kaikki ilmatorjunta varustettu IFF-vastaanottimella ml. Stinger-joukot, alusilmatorjunta, Marksman, jne?
 
ajs178 kirjoitti:
Tuli tuosta videolla vilahtaneesta IFF-napista mieleen, että onko Suomella käytössä If Friend or Foe -järjestelmää ja jos on, niin millainen ja kuinka kattavasti se on käytössä? Onko kaikki ilmavoimien ja maavoimien lentokoneet ja helikopterit varustettu IFF-lähettimellä? (Myös kuljetuskoneet ja yhteyskoneet). Onko kaikki ilmatorjunta varustettu IFF-vastaanottimella ml. Stinger-joukot, alusilmatorjunta, Marksman, jne?
Klikkaa laajentaaksesi...

Opinnätetyö aiheesta. Vanhemmassa it:n ohjuskalustossa näkyy olevan. Eiköhän siis uudemmassakin. Ja jos ne on it-aseissa niin kai sitten lentävässäkin kalustossa? Kattaako tuo sitten kaikki yhteys- ja alkeikoulukoneet on jo toinen asia. Pikaisen silmäyksen mukaan it saa kuitenkin tiedon omasta kalustosta ensisijaisesti yhteisestä tilannekuvasta.
 
ajs178 kirjoitti:
Tuli tuosta videolla vilahtaneesta IFF-napista mieleen, että onko Suomella käytössä If Friend or Foe -järjestelmää ja jos on, niin millainen ja kuinka kattavasti se on käytössä? Onko kaikki ilmavoimien ja maavoimien lentokoneet ja helikopterit varustettu IFF-lähettimellä? (Myös kuljetuskoneet ja yhteyskoneet). Onko kaikki ilmatorjunta varustettu IFF-vastaanottimella ml. Stinger-joukot, alusilmatorjunta, Marksman, jne?
Klikkaa laajentaaksesi...

@Rannari

Sellaisen tiedon sain tällä sivustolla tai aikaisemmin Susi1:ssä, että IFF:ää ei käytettäisi, koska niissä on omat vaikeudet saada ne toimimaan (yhteensopivuus ongelmia systeemien välillä) ja silloinkin niitä voi häiritä. Tämän sijaan IT:n käsketään olemaan kokonaan ampumatta, jos alueella on omia koneita. Ilmatilakuvan oletetaan olevan riittävän hyvä.
 
SJ kirjoitti:
@Rannari

Sellaisen tiedon sain tällä sivustolla tai aikaisemmin Susi1:ssä, että IFF:ää ei käytettäisi, koska niissä on omat vaikeudet saada ne toimimaan (yhteensopivuus ongelmia systeemien välillä) ja silloinkin niitä voi häiritä. Tämän sijaan IT:n käsketään olemaan kokonaan ampumatta, jos alueella on omia koneita. Ilmatilakuvan oletetaan olevan riittävän hyvä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmaankin näin. Laitteistoja ilmeisesti on kuitenkin varsin kattavasti olemassa. Ehkä niillä vältetään edes vahingot Lohtajalla :)
 
IFF järjestelmän hallinnointi on varmaankin melko hankalaa, eli systeemihän muodostuu eri moodeista ja vaihtuvista koodeista. Nämä tiedot sitten pitäisi pystyä välittämään kaikille sensoreille/asejärjestelmille, jotta IFF toimisi kaikissa oloissa.

IFF laitteistohan kertoo vain lähettääkö maali oman koneen tunnusta, ei siis kerro onko maali vihollinen. Näin ollen laitteistoja käytetään varmaankin alueilla jossa on korkein uhka oman koneen alasampumiseen. Eli jos meillä on tukikohta vaikka Kauhavalla ja kentän vierellä on ITO05M patteri niin veikkaisin että IFF-laitteet on käytössä. Jossain "etulinjassa" ei varmaankaan ole laitteille käyttöä kun maalit jotka tulevat kantamalle ovat varmaankin lähtökohtaisesti vihollisia. Siellä lentotukikohdassa myös IFF parametrien välittäminen ITlle voisi kuvitella olevan melko yksinkertaista, jos ei viestiyhteydet toimi niin lähetti kipaisee tiedot perille.

Omien alasampumisen mahdollisuuttahan pienennetään jo tehtävien suunnitteluvaiheessa, eli jossain suunnalla torjunnasta vastaa ilmatorjunta ja toisaalla hävittäjät, jolloin ei lennetä turhaan omien ilmatorjunnan kantamalla.
 
Moderneissa tutkissa on myös ns. NCTR (Non-Cooperative Target Recognition ) joka vertaa maalin tutkakuvaa uhkakirjastoon.

https://en.wikipedia.org/wiki/Radar_MASINT

Radar offers the potential of non-cooperative target recognition (NCTR). These techniques, which could work if IFF systems fail, have been especially secret. No one has yet proposed, however, NCTR that will be effective if a coalition partner is flying the same aircraft type as the enemy, as in Desert Storm. IFF, presumably with encryption, probably is the only answer to that problem.

One open-literature study combined several pieces of radar information: cross-section, range, and Doppler measurements.[22] A 1997 Defense Department report mentions "Air Force and Navy combat identification efforts focus on noncooperative target recognition technologies, including inverse synthetic aperture radar imaging, jet engine modulation (JEM), and unintentional modulation on pulse-based specific emitters".[23]

NCTR on JEM specifically depends on the periodic rotation of the blades of a turbine, with variations caused by the geometry of the elements of the engine (e.g., multiple rotors, the cowling, exhaust, and stators). More generally, the idea of "micro-Doppler" mechanisms, from any mechanical movements in the target structure ("micro-motion dynamics"), extends the problem to cover more than rotating aircraft structures, but also automatic gait recognition of human beings.[24] The micro-Doppler idea is more general than those used in JEM alone to consider objects that have vibrational or other kinds of mechanical movement. The basisc of JEM is described in .[25][26] One non-rotational effect would be the surface vibrations of a ground vehicle, caused by the engine, which would be different for gas turbines of tanks and diesel engines of trucks. ISAR is especially useful for NCTR, since it can provide a two-dimensional map of the micromovements.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top