Merivoimien kehitysnäkymät

Esittelyssä BAE:n Type 26 GCS:
Uutena alukseen tulossa mm. Hybridipropulsio, 5 tuuman tykki ja modulaarisuutta keskikannelle.

Ihme että Britit pystyivät luopumaan heikommasta 4,5 tuuman ratkaisustaan ja siirtymään lännessä yleiseen 127mm väljyyteen tykeissä.

Type 45 sai vielä nuo brittijäänteet vaikka sille oli suunnitteilla alussa jopa 155mm tykkivaihtoehto:
http://www.navweaps.com/Weapons/WNBR_61-52_future.php
 
Royal Navyn hiljattain suorittamat Sea Ceptor (CAMM) koeammunnat olivat menestyksekkäät.

Defence Minister announces successful first firings of Sea Ceptor missiles to protect new aircraft carriers
https://www.gov.uk/government/news/...tor-missiles-to-protect-new-aircraft-carriers
The first firings of the new Sea Ceptor air defence system have been successfully conducted in a major milestone for the Royal Navy, Defence Minister Harriett Baldwin announced today.

s300_Sea_Ceptor_firing_image_1a__MBDA.jpeg

One of the Sea Ceptor missiles fired by HMS Argyll earlier this Summer. MBDA Copyright.
The Minister visited defence company MBDA’s site in Filton, near Bristol, meeting with local graduates, apprentices and other employees working on the Sea Ceptor system.

The new air missile defence system can intercept and destroy enemy missiles travelling at supersonic speeds and will form part of the protection for the nation’s new aircraft carriers. The first firings were conducted from Type 23 frigate HMS Argyll whilst off the coast of Scotland.

Minister for Defence Procurement Harriett Baldwin said:
Sea Ceptor will protect our interests against threats both known and unknown. It will launch from the Royal Navy’s new Type 26 frigates as they keep our nuclear deterrent submarines and the UK’s two new aircraft carriers safe on operations around the globe.

Sea Ceptor supports 600 UK jobs and is yet another example of how our rising defence budget is being spent on cutting-edge kit to help our Armed Forces meet future threats.

45158294.jpg

The Royal Navy Type 23 frigate HMS Argyll, which fired the Sea Ceptor missiles earlier this Summer.
Sea Ceptor, which uses MBDA’s next-generation Common Anti-air Modular Missile (CAMM), is being fitted to replace the Sea Wolf weapon system on the Type 23 frigates. The air defence system will also be used on the new Type 26 frigates and Land Ceptor, which will replace Rapier for the British Army.

Using innovations in radar and datalink technology that will guide these potent missiles with pinpoint accuracy, Sea Ceptor will provide the Royal Navy with an improved shield against airborne threats such as the new generation of supersonic anti-ship missiles, fast jets, helicopters and unmanned aerial vehicles.

Commander Toby Shaughnessy, the Commanding Officer of HMS Argyll, said:
This is an exciting upgrade in capability and a great opportunity for HMS Argyll to demonstrate what the missile system can do to protect our ships from future threats.

Sea Ceptor is an impressive and innovative system, demonstrating that the Royal Navy is at the cutting edge of technology and working hard to keep Britain safe. I am immensely proud of my ship’s company and the work they put in to make this test firing possible.

HMS Argyll will conduct further firing trials of the Sea Ceptor system before she deploys to Japan next year. Alongside providing robust self-defence, importantly Sea Ceptor defends escort vessels within a maritime task group, such as for the new Queen Elizabeth Class aircraft carriers.

Sea_Ceptor_firing_image_4a___MBDA.jpeg

One of the Sea Ceptor missiles fired by HMS Argyll earlier this Summer. MBDA Copyright.
The system uses a new UK-developed missile capable of reaching speeds of up to Mach 3 and will have the ability to deal with multiple targets simultaneously, protecting an area of around 500 square miles (1,300 square kilometres) over land or sea.

As part of MBDA’s CAMM programme, Sea Ceptor supports around 600 MBDA jobs and its supply chain in key locations across the UK such as Stevenage, Filton and Bolton.

Tony Douglas, Chief Executive Officer for the MOD’s procurement organisation Defence Equipment and Support, which is based at MOD Abbey Wood in Bristol, said:
The firings are an important step forward in proving the significant improvements over previous air defence systems and further evidence of our commitment to provide the very best equipment to our armed forces.

The Defence Minister also visited Airbus’ plant in Filton, near Bristol, which is the heart of the design and manufacture of some of the world’s most technologically advanced aircraft. The Minister met with some of Airbus’ 6000 local employees, including engineers working on research and technology for future aircraft projects.

The news comes after the Defence Minister confirmed a £100m contract to fit the Sea Ceptor system to the Type 26 frigates last year. Earlier this year Defence Secretary Sir Michael Fallon also announced a £539 million investment in new missiles systems.
 
Kertokaapa tietäjät, vaikka asiasta olen aiemminkin kysellyt, että millainen on miinalauttojen kuljetuskyky verrattuna miinalaivoihin? Tarkoitan nyt ihan yleisellä tasolla, en nimenomaan miinojen osalta.

Lähinnä pohdin asiaa siltä kantilta, tarvitaanko vastaavaa alusta tulevaisuudessa ja millainen ratkaisu voisi korvata 30-luvulla poistuvan aluskaluston. Voisiko poistuvat Haminat ja Pansiot korvata Laivue 2020:n jatkokehitelmällä (esim. 3(-4) kpl)? Vai rakennettaisiinko 2 kpl Laivue 2020:n jatkokehitelmää Haminoiden tilalle ja pari uutta miinalauttaa? Voisiko ratkaisu kenties olla 4 kpl n. 1000-1500 tonnin kokoisia hiljaisia ja nopeita jäissäkulkukykyisiä aluksia, joiden tärkeimmät tehtävät olisivat pintatorjunta ja SUTO, minkä lisäksi aluksilla olisi tertiäärinen kuljetustehtävä?

Pansio on varmaan sinällään edullinen alusluokka sekä hankinnan että käytön kannalta. Mutta tarvitseeko PV tuollaista alusluokkaa, joka on varsin yksikäyttöinen? Eikö päivittäiskuljetukset saaristoon voisi ulkoistaa? Sotakäytössä aseettomat miinalautat tarvitsisivat nyt ja etenkin tulevaisuudessa saattoaluksen torjumaan ohjusuhkaa, joten korvaaminen monikäyttöisemmällä, aseistetulla aluksella voisi olla järkevää.
 
Kertokaapa tietäjät, vaikka asiasta olen aiemminkin kysellyt, että millainen on miinalauttojen kuljetuskyky verrattuna miinalaivoihin? Tarkoitan nyt ihan yleisellä tasolla, en nimenomaan miinojen osalta.

Lähinnä pohdin asiaa siltä kantilta, tarvitaanko vastaavaa alusta tulevaisuudessa ja millainen ratkaisu voisi korvata 30-luvulla poistuvan aluskaluston. Voisiko poistuvat Haminat ja Pansiot korvata Laivue 2020:n jatkokehitelmällä (esim. 3(-4) kpl)? Vai rakennettaisiinko 2 kpl Laivue 2020:n jatkokehitelmää Haminoiden tilalle ja pari uutta miinalauttaa? Voisiko ratkaisu kenties olla 4 kpl n. 1000-1500 tonnin kokoisia hiljaisia ja nopeita jäissäkulkukykyisiä aluksia, joiden tärkeimmät tehtävät olisivat pintatorjunta ja SUTO, minkä lisäksi aluksilla olisi tertiäärinen kuljetustehtävä?

Pansio on varmaan sinällään edullinen alusluokka sekä hankinnan että käytön kannalta. Mutta tarvitseeko PV tuollaista alusluokkaa, joka on varsin yksikäyttöinen? Eikö päivittäiskuljetukset saaristoon voisi ulkoistaa? Sotakäytössä aseettomat miinalautat tarvitsisivat nyt ja etenkin tulevaisuudessa saattoaluksen torjumaan ohjusuhkaa, joten korvaaminen monikäyttöisemmällä, aseistetulla aluksella voisi olla järkevää.

Tietäjä en taatusti ole mutta vastaan silti...

Miinalautan kuormakansi lienee pituudeltaan samaa luokkaa kuin nykyisten miinalaivojen miinakansi. Alusten leveyskin on samaa luokkaa joten kiskometrejä luulisi olevan ainakin luokkaa 75% miinalaivojen määrästä. ( 1 kiskopari vähemmän? ) Kun miinalautta on myös huolto- ja kuljetusalus niin ei sitä ainakaan suoraan voi korvata korvetilla. Apualuksillahan nuo toissijaiset hommat voi tietenkin vaihtoehtoisesti hoitaa. Jos isompi alus koetaan käytössä hyväksi niin se on varmaan varteenotettava korvaaja Hamina- ja Pansio-luokille.
 
Pansion rahtitilan tilavuus on huomattavasti isompi kuin miinalaivoissa ja uuteen alusluokkaan ei varmaankaan ole tulossa korkeussuunnassa kuin ehkä hieman korkeampi kuin aikaisemmissa miinalaivoissa.

Pansio-luokka voi kuljettaa raskaita ajoneuvoja kuten paseja ja ainakin yhden kuorma-auton, mahdollisesti jopa kaksi tai yhden yhdistelmän. Taistelijoita mahtuukin jo sitten melkoinen määrä, mutta en tiedä mikä on näin rauhanaikana kapasiteetti. Eli kyllä sillä on ihan reilu kuljetuskyky ja saaristossa sillekin on varmasti käyttöä.

Modernisoinnissahan parannetaan myös aluksen kykyä huoltaa (esim. tankata) muita aluksia merellä.
 
Pansion rahtitilan tilavuus on huomattavasti isompi kuin miinalaivoissa ja uuteen alusluokkaan ei varmaankaan ole tulossa korkeussuunnassa kuin ehkä hieman korkeampi kuin aikaisemmissa miinalaivoissa.

Pansio-luokka voi kuljettaa raskaita ajoneuvoja kuten paseja ja ainakin yhden kuorma-auton, mahdollisesti jopa kaksi tai yhden yhdistelmän. Taistelijoita mahtuukin jo sitten melkoinen määrä, mutta en tiedä mikä on näin rauhanaikana kapasiteetti. Eli kyllä sillä on ihan reilu kuljetuskyky ja saaristossa sillekin on varmasti käyttöä.

Modernisoinnissahan parannetaan myös aluksen kykyä huoltaa (esim. tankata) muita aluksia merellä.

Jos ja kun monitoimisten öljyntorjunta-alusten hankinnat jatkuvat niin kuljetuksn ja huollon puolelle voisi löytyä vaihtoehtoja 30-luvulle tullessa. Nykyisellään nuo tosiaan ovat miinalaittojen osalta vielä tärkeitä ominaisuuksia siinä kuin miinoituskykykin.
 
Eli arvatenkin miinalauttoja ei välttämättä kannata karsia ensimmäisten joukossa uudishankinnoista?

Olettaisin, ettei tuollainen alus ole mahdottoman kallis rakentaa: hidas, kevyehkö, sensoriton ja melkein aseeton. Liekö rakentamiskustannukset edes 50 miljoonaa euroa, ehkä lähemmäs 30? Noitahan saa kymmenen yhden monitoimialuksen hinnalla! Varmaan tulevaisuudessakin kannattaa hankkia jotakin tuollaista, tosin aseistusvaihtoehtoja voi sitten pohtia. Mennäänkö tulevaisuudessakin käytännössä aseettomana ja luotetaan hyvään tuuriin ja muiden antamaan suojaan? Vai pitäisikö aluksille antaa jonkinlainen omasuoja-it sekä halpa SUTO-varustus, joilla rannikon läheisyydessä ja muiden alusten kanssa toimittaessa ehkä saakin jotakin aikaan?

Ehkäpä sitten korvaamme miinalautat vaikka jopa yksi yhteen? 100-200 miljoonaa siihen, aseistuksesta riippuen, ja sitten Haminoiden tilalle voi kehitellä jotakin muuta. Kaksi Pohjanmaa-luokan jatkokehitelmää paremmalla ilmatorjunnalla kenties, jos Laivue 2020:n it-varustus jää Umkhontoihin, tai vaihtoehtoisesti kolme(?) pienempää, n. 1000-1500 tonnista korvettia kevyemmällä it-varustuksella painottaen pintatorjuntaa ja sukellusveneiden torjuntaa.
 
Eli arvatenkin miinalauttoja ei välttämättä kannata karsia ensimmäisten joukossa uudishankinnoista?

Olettaisin, ettei tuollainen alus ole mahdottoman kallis rakentaa: hidas, kevyehkö, sensoriton ja melkein aseeton. Liekö rakentamiskustannukset edes 50 miljoonaa euroa, ehkä lähemmäs 30? Noitahan saa kymmenen yhden monitoimialuksen hinnalla! Varmaan tulevaisuudessakin kannattaa hankkia jotakin tuollaista, tosin aseistusvaihtoehtoja voi sitten pohtia. Mennäänkö tulevaisuudessakin käytännössä aseettomana ja luotetaan hyvään tuuriin ja muiden antamaan suojaan? Vai pitäisikö aluksille antaa jonkinlainen omasuoja-it sekä halpa SUTO-varustus, joilla rannikon läheisyydessä ja muiden alusten kanssa toimittaessa ehkä saakin jotakin aikaan?

Ehkäpä sitten korvaamme miinalautat vaikka jopa yksi yhteen? 100-200 miljoonaa siihen, aseistuksesta riippuen, ja sitten Haminoiden tilalle voi kehitellä jotakin muuta. Kaksi Pohjanmaa-luokan jatkokehitelmää paremmalla ilmatorjunnalla kenties, jos Laivue 2020:n it-varustus jää Umkhontoihin, tai vaihtoehtoisesti kolme(?) pienempää, n. 1000-1500 tonnista korvettia kevyemmällä it-varustuksella painottaen pintatorjuntaa ja sukellusveneiden torjuntaa.

En tiedä mitä tuleman pitää mutta miinalautat tms. ruuhet eivät varmaankaan budjettia kaada.
 
En tiedä mitä tuleman pitää mutta miinalautat tms. ruuhet eivät varmaankaan budjettia kaada.

Kamalan iso miehitys noissa vain on, Wikipedian mukaan 19 miestä, merivoimien mukaan 22 miestä. Tosin iso osa lienee varusmiehillä ja reserviläisillä miehitettäviä vakansseja, mutta siitä huolimatta. Hamina-luokassa on 27, ja siinä on sentään monin tavoin kattavampi varustus.
 
Kamalan iso miehitys noissa vain on, Wikipedian mukaan 19 miestä, merivoimien mukaan 22 miestä. Tosin iso osa lienee varusmiehillä ja reserviläisillä miehitettäviä vakansseja, mutta siitä huolimatta. Hamina-luokassa on 27, ja siinä on sentään monin tavoin kattavampi varustus.

Miehitys ei tosiaan ole sinällään ongelma vaan virkamiesten määrä ja se lienee ohjusveneillä ihan eri tasolla kuin miinalautalla. En kyllä löytänyt tuota lukemaa mistään joten kunhan sujuvasti olettelen. Jossain keskustelussa mainittiin varusmiehiä olevan miinalautalla 15. Haminalla tuo luku lienee lähempänä viittä. Todennäköisesti miinalautat voisi sodan tullen sujuvasti miehittää evp-päällystöllä ja ressuilla.
 
mutta asekehitykseen ja -testaukseen niitä varmasti riittää tarpeeksi tai enemmänkin.
No jaa, onko Astereilla ammuttu supersoonista useammin kuin kerran? Kallista puuhaa; valtio tarvitaan maksumieheksi (ja monikansallisissa hankkeissa paattamattomyys ja lisamomenttien loytaminen iskevat yhta usein kuin Monday-itis julkisilla tyopaikoilla).
 
Niin kääntyvästä laukaisintornista
Onko noita viela paljon kaytossa? Alkuaikoinahan ohjukset olivat niin kallista herkkua (ka myos isoja ja painavia), etta niita laitettiin risteilija-luokan aluksiin. Mk. 41 VLS systeemin edeltaja (kaantyvalla laukaisutornilla; senaikaiset ohjukset olivat jahmeita kaantymaan alkukiihdytyksen alettua) painoi yli 250 tonnia! Otappa yksi Hamina, kaanna se pystyyn ja siinapa se - a vot/ that's it:)
 
Jees, olet oikeassa, muistin väärin. Tosin tuo CMS 330 on jo vähän vanhemman polven järjestelmä verrattuna tuohon toiseen LockMartin ehdokkaaseen.
Tuosta Rannarin linkistta Jane's on taas (tapansa mukaan) hukannut villakoiran ytimen, eli kirjoittelevat vain lehtitiedotteita yhteen ja samalla luettavampaan muotoon:
"the Royal New Zealand Navy (RNZN) awarded Lockheed Martin Canada a CAD180 million (USD134 million) contract to modernise the combat systems on board its two ANZAC-class frigates, with the CMS 330 as the backbone of that modernisation. Lockheed Martin Canada was also down-selected for the combat system integration of the Finnish Navy's Squadron 2020 project in December 2016."
- Uusi-Seelanti on virittanyt CMS:n ja CAMM/ Seaceptor ohjuksen yhteen
... ahaa, siksikohan:) jarjestelma, josta kukaan taalla ei ole koskaan aiemmin kuulutkaan, on valittu mukaan

Vastaavasti, mita tama kertoo CAMM mahiksista ohjusten valisissa mittelloissa;)?
 
Puhuuko kukaan merivoimia? Mitä ihmettä tarkoittaa PGG?



http://merivoimat.fi/kalustokuvastot
Arvaamiseksi menee, mutta kai FAC on kuvaavuudeltaan liian yleinen (ei siis kerro, millain aseistetusta paatista on kysymys, vain sen etta on pienehko ja nopea) ja tuo voisi olla:
P(atrol boat) eli siis korvettia pienempi
G(un, and)
G(uided missile armed)?

G voi tietysti olla tuplattu myos sen merkikisi, etta alus kantaa ohjuksia seka ASuW etta AD tyyppia (AAW tarkoittaa alue-ilmapuolustusta... sellaisia ohjuksiahan taalla yritetaan vakisten tunkea:rolleyes: meidan korvetteihin. YKSI tuollainen jarjestelma maksaisi puolet 4:lle paatille varatusta budjetista. Mutta kysytyssa yhteydessa ei voi olla, kun ei yksinkertaisesti mahdu.)
 
Radar offers the potential of non-cooperative target recognition (NCTR). These techniques, which could work if IFF systems fail, have been especially secret. No one has yet proposed, however, NCTR that will be effective if a coalition partner is flying the same aircraft type as the enemy, as in Desert Storm. IFF, presumably with encryption, probably is the only answer to that problem.

One open-literature study combined several pieces of radar information: cross-section, range, and Doppler measurements.[22] A 1997 Defense Department report mentions "Air Force and Navy combat identification efforts focus on noncooperative target recognition technologies, including inverse synthetic aperture radar imaging, jet engine modulation (JEM), and unintentional modulation on pulse-based specific emitters".[23]

Jenkkien IFF:n huhutaan olevan kantamaltaan 300 km ja sen kanssa yhteensopivuuden saavuttaminen on vaikeaa ja kallista. Kuitenkin BVR-ohjusten kantamat pitenevat koko ajan (esim. Meteor) ja ilmoitetaan alakanttiin, jotta vastapuoli jaa arvailemaan
- mainittu Desert Storm esimerkki jattaa kokonaan mainitsematta sen, etta brittien Tornadot istuivat alkujaksolla kiitoradan vieressa tyhjanpantteina, kun yhteensopivuutta ei sitten ollutkaan. Ja asian ratkaisemiseksi niille piti antaa pistemaaleja (lentotukikohtia/ kiitoratoja), jotta CAP tehtavissa lentavat amerikkalaishavittajat tiesivat katsoa niita matkalla sinne - ja useimmiten viela takaisinkin, vrt. "Flight Lieutenant Adrian John Nichol (born December 1963, North Shields) is a retired Royal Air Force navigator who was shot down and ... Since 'Tornado Down', Nichol has written over ten books"
 
Back
Top