Merivoimien kehitysnäkymät

Eikös Jehussa ole käynti ohjaamosta ruumaan? Tuli mieleen, että riuskan miehistön kanssa veneeseen voisi hyvin lastata puolensataa miinaa á 100 kg. Peräkannelle niin paljon kuin mahtuu ja loput ruumaan. Kun peräkannella miinat käyvät vähiin, niin sitten miinoja punnerretaan hartiavoimin ruumasta ensin ohjaamoon ja ohjaamosta peräkannelle. :cool:

Hei kundit oikeesti, onko ihan pakko trollata? Mun soutuveneeseen mahtuu myös rannikkomiina. Miinan lasku sujuu tarvittaessa kätevästi irroittamalla veneestä tappi ja uimalla rannalle...
 
Hei kundit oikeesti, onko ihan pakko trollata? Mun soutuveneeseen mahtuu myös rannikkomiina. Miinan lasku sujuu tarvittaessa kätevästi irroittamalla veneestä tappi ja uimalla rannalle...

Tätä idea käytettiin Koivistolla 1939 mutta konseptissa oli purje ja korkkina miinasulake.... :)

Mutta vakavammin ottaen, ASV tekniikka kehittyy ja etenee huikeaa vauhtia. Varmaan jo muutaman vuoden päästä on COTS ratkaisuja joiden avulla voi viedä vaikkapa miehittämättömillä työ/kalastusveneillä miinat paikoilleen. Etuna on suurempi nopeus, hajautus ja vaikeampi seurattavuus jos laitetaan kerralla vaikkapa sata venettä liikkelle,
 
Varmaan jo muutaman vuoden päästä on COTS ratkaisuja joiden avulla voi viedä vaikkapa miehittämättömillä työ/kalastusveneillä miinat paikoilleen. Etuna on suurempi nopeus,
Eika ku:) ilmavoimillekin pitaa keksia hyodyllista tekemista, eli heidat miinoittamaan, tahan malliin
Hitto, kun nuo miinat ovat melkein vaikeimmasta paasta "minituriasation" -skaalalla.

Tassa on jo laivasto vastaavalla asialla:
 
Eika ku:) ilmavoimillekin pitaa keksia hyodyllista tekemista, eli heidat miinoittamaan, tahan malliin

Ilmavoimien hyökkäyksellinen miinoitus ja tietyissä tilanteissa reagointi olisikin oiva lisä mikä ei vaatisi isoja kustannuksia tai erikoiskoulutusta. Eikä toki millään miehittämättömillä työveneillä tms. voi hoitaa kaikkia miinoituksia. Sen sijaan joissain tilanteissa kyky olisi eduksi.
 
Miinoittaminenhan voi olla hyvinkin tärkeä tukitehtävä. En toki ole väittänyt Jehun olevan mikään merkittävä tekijä miinanlaskuhommissa. Mut muistetaan että miinoja on merelläkin monenlaisia. Rannikkouiskoissahan mainittiin olevan ihan telineet rannikkomiinoille. G-vene saattaisi olla vähän hankala kalustukseltaan vaikka kantavuutta tietysti on kun miina painaa miehen verran. Tuollaista murikkaa on helpompi pyöritellä avotilassa ja laskea rampilta kuin nostella ahtaassa tilassa ja pudottaa yli laidan.
Miten paljon noita rannikkomiinoja käytettäisiin tosipaikassa? Nehän toimivat tietääkseni maihinnousualuksia vastaan matalassa vedessä ja maihinnousupaikkoja on nirkoisesti rannikolla, ainakin hyviä sellaisia.

Toki Pomornik menee mihin vaan melkeimpä...
zubr1.jpg
 
Miten paljon noita rannikkomiinoja käytettäisiin tosipaikassa? Nehän toimivat tietääkseni maihinnousualuksia vastaan matalassa vedessä ja maihinnousupaikkoja on nirkoisesti rannikolla, ainakin hyviä sellaisia.

Toki Pomornik menee mihin vaan melkeimpä...

Ilmatyynyaluksia on kuitenkin melko vähän, erilaisia pienempiä maihinnousualuksia ja muitakin aluksia enemmän. Mikä tahansa Venäjän laajamittainen maihinnousu-operaatio vaatisi mittavaa viranomaiskaluston ja jopa siviilikaluston käyttöä.
 
Miten paljon noita rannikkomiinoja käytettäisiin tosipaikassa? Nehän toimivat tietääkseni maihinnousualuksia vastaan matalassa vedessä ja maihinnousupaikkoja on nirkoisesti rannikolla, ainakin hyviä sellaisia.

Toki Pomornik menee mihin vaan melkeimpä...

En osaa sanoa laajuudesta mitään. Kuvittelisin että nuo on tarkoitettu käytettäväksi tietyn joukon toimintaan liittyen matalissa rantavesissä tai kapeikoissa yms. Näppärämpi kuin rannoille aiemmin asennetut telamiinat jotka sidottiin veden alle vaarnatappien ja narujen avulla. Pulpahtivat muuten pintaan kuin korkki ja kelluivat pois. :)

Pomornikkeja taitaa Venäjällä olla 2 kpl. Varsin epätodennäköistä että tuollainen osuisi kohdalle.
 
Siis mitä? Kelluva telamiina?

Asiallinen huomautus. Ei kai sentään kelluva vaikka kova onkin harjoitustellua kevyempi. Yt oli kirjoittajalla enemmän vauhtia kuin ajatusta :)

Sen verran köykäinen kuitenkin että olisi lähtenyt aallokon mukaan siitä matalasta rantavedestä. Rakensimme torjuntakomppanian kertauksissa tuollaisen nauhamaisen miinaesteen (?) potentiaaliselle maihinnousurannalle. Melkoista näpertelyä.

Kelluvakin miina toki löytyy nimittäin jäämiina johon piti laittaa kivi tms. painoksi että se suostui sukeltamaan kairareikään.
 
Pomornikkeja taitaa Venäjällä olla 2 kpl. Varsin epätodennäköistä että tuollainen osuisi kohdalle.
Tuossahan ne nököttää, koko kalusto, Pillaussa. Tai siis Baltijsk.Baltijsk.png
 
Pomornikkeja taitaa Venäjällä olla 2 kpl. Varsin epätodennäköistä että tuollainen osuisi kohdalle.
NL myi noita Kreikalle ja Kreikka myi kai ne takaisin Venajalle. Muistaako/ tietaako joku, miten niille kavi (noiden kahden "oman" lisaksi)?

No joo, Gary Google ehti ensin: Kiinaan ne menivatkin
"interest in the world's largest hovercraft. They have already bought two giant Zubr Class hovercraft from Ukraine, and are building two in China. Apparently four of these mammoths are not enough in the short-term, as China has now purchased Greece's entire inventory of Zubr Class hovercraft outright. The story of the Soviet-era Zubr Class, how Greece, a NATO country, ended up buying them in the first place and how and why China got their hands on the design is a pretty amazing story, one you can read all about here."
 
NL myi noita Kreikalle ja Kreikka myi kai ne takaisin Venajalle. Muistaako/ tietaako joku, miten niille kavi (noiden kahden "oman" lisaksi)?

No joo, Gary Google ehti ensin: Kiinaan ne menivatkin
"interest in the world's largest hovercraft. They have already bought two giant Zubr Class hovercraft from Ukraine, and are building two in China. Apparently four of these mammoths are not enough in the short-term, as China has now purchased Greece's entire inventory of Zubr Class hovercraft outright. The story of the Soviet-era Zubr Class, how Greece, a NATO country, ended up buying them in the first place and how and why China got their hands on the design is a pretty amazing story, one you can read all about here."

Epäilen todenperäisyyttä. Mitään luotettavaa uutislähdettä (Jane's kelpaisi) Kreikan ja Kiinan väliselle kaupalle ei tunnu löytyvän, lähinnä blogeja ja foorumeita. Lisäksi alukset listataan edelleen Kreikan kalustoksi kahdessa Wikipedia-artikkelissa. Luulisi amerikkalaistenkin tykkäävän kyttyrää, jos kreikkalaiset myisivät moisia aluksia punaiselle lohikäärmeelle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Zubr-class_LCAC#Operators
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_active_Hellenic_Navy_ships
 
Hyvin pian selviää mikä MTO tuli valittua. Joko jännittää palstalaisia? Viimeinen hetki povata suosikkiensa kohtaloa.

Kahdeksan kuukautta mennyt, joko? :D

Yritin haeskella uutta tietoa. Sitä ei varsinaisesti löytynyt, tosin itselleni uutta kylläkin. Eli pintatorjuntaohjuksen hankintasopimus pitäisi allekirjoittaa 2018, milloin lie julkistetaan valittu ohjus? Toimitukset 2019 eteenpäin, järjestelmä käyttöön 2022 ja viimeiset toimitukset 2024.

Politiikka
Merivoimat valmistellut pintatorjuntaohjusten suurhankintaa jo kaksi vuotta – Sopimus allekirjoitetaan ensi vuonna
Puolustusvoimat on valmistellut kaikessa hiljaisuudessa myös uuden pintatorjuntaohjusjärjestelmän hankintaa Merivoimille. Sopimus arvoltaan ”merkittävästä” ohjusjärjestelmän ostosta on määrä allekirjoittaa jo ensi vuonna.
555f443d97ba4420a857ea436875537f.jpg

Suomen merivoimien Hamina-luokan ohjusvene PGG Pori. (KUVA: Jussi Nukari / Lehtikuva)
Eeva Palojärvi HS
Julkaistu: 11.8. 21:00


Puolustusministeriö aikoo hankkia Merivoimille uuden pintatorjuntaohjusjärjestelmän todella vauhdilla. Sopimus on määrä allekirjoittaa jo vuoden 2018 aikana ja ensimmäiset toimitukset alkavat vuonna 2019.

Puolustusvoimat on valmistellut Merivoimien uutta suurhankintaa kaikessa hiljaisuudessa kaksi vuotta. Tarjouspyynnöt lähtivät viidelle järjestelmätoimittajakandidaatille kuluvan vuoden keväällä.

Koko hankinta ajoittuu vuoteen 2024 asti, mutta tavoite on, että ohjusjärjestelmä olisi käytössä jo vuonna 2022.

Puolustusministeriö kertoi hankinnasta ensi vuoden budjettitiedotteessaan torstaina.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)


MAINOS PÄÄTTYY

Kyse on rahallisesti erittäin mittavasta hankkeesta.

Puolustusministeriö ei suuruusluokkaa paljasta, vaan ostos sisältyy ensi vuoden budjettiehdotuksessa otsakkeen ”1,6 miljardin tilausvaltuudet” alle. Tilausvaltuudet ulottuvat vuoteen 2027 asti.

”Olemme vähäpuheisia, koska yksi tehokkaimmista tavoista tehdä hankinta turhaksi on paljastaa ennalta sopimuksen hinta ja sen sisältö”, selvittää kommodori Ari Kallio Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta.

”Haluamme tässä vaiheessa pitää hankinnan tarkan sisällön vain pienen piirin tiedossa.”

Ostoksen suurusluokka liikkuu HS:n tietojen mukaan mahdollisesti jopa sadoissa miljoonissa euroissa.

Uudella pintatorjuntaohjusjärjestelmällä on määrä korvata ensi vuosikymmenen puolivälissä vanhentuva meritorjuntaohjus 85 -järjestelmä.

Uutuusohjusjärjestelmästä tulee myös Merivoimien neljän uuden sotalaivan eli Laivue 2020 -hankkeen asejärjestelmä.

Ohjusten elinkaaren arvioidaan ulottuvan aina vuoteen 2050 asti.

”Pintatorjuntaohjus on ennen kaikkea hyökkäyksen torjuntaa varten. Se on monikäyttöinen. Ohjukset voidaan suunnata myös maalla oleviin kohteisiin. Sitä voidaan käyttää myös maalta”, Kallio selvittää.

Hankkeen pohjustus käynnistettiin Kallion mukaan jo edellisen hallituksen aikana eli puolustusministeri Carl Haglundin (r) kaudella. Valmistelusta ei ole toistaiseksi paljonkaan ulospäin hiiskuttu.

Kallio ei halua myöskään kertoa, kenelle tarjouspyynnöt lähettiin.

”Läntisiä maita”, Kallio tyytyy sanomaan.

Kallion mukaan uuden ohjusjärjestelmän hankinta sisältyy keväällä hyväksyttyyn hallituksen puolustusselontekoon.

Itse ohjusasejärjestelmää ei selonteko mainitse. Selonteossa puhutaan vain laajemmin ”pintatorjunnan kehittämisestä”.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd) ei muista, että hankinnasta olisi valiokunnassa puhuttu.

”Ei meille kaikkia hankintoja etukäteen kerrota. Joistakin kuullaan vain minuutti aikaisemmin kuin luetaan lehdestä. Syyt tähän voivat olla puolustusstrategisia ja kauppapoliittisia.”

”Tästä hankinnasta ei minulla ole muistikuvaa. Voi olla, että olen sattunut olemaan valiokunnasta juuri pois, kun tästä on puhuttu”, Kari sanoo.

Puolustusministeriön ensi vuoden budjettiehdotus sisältää myös Hamina-luokan ohjusveneiden ajanmukaistamisen eli elinjaksopäivityksen.

Se sisältää muun muassa laivateknisen peruskorjauksen sekä taistelujärjestelmien ja sukellusveneiden torjuntakyvyn päivitystä.

Kustannukset hankkeesta ovat puolustusministeriön mukaan myös ”merkittäviä” ja ajoittuvat usealle vuodelle.

Merivoimien suurin hankinta lähivuosina on neljän sota-aluksen ostos. Hankinnan arvo on yhteensä 1,2 miljardia euroa.

”Olemme vakuuttuneita, että summaa ei ylitetä”, Kallio toteaa.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005323200.html



P.S. @Rannari Voi olla, että Raumojen ohjukset eivät sittenkään lähde Pokkaan niin pian. ;)
 
"Kaikessa hiljaisuudessa" :mad:

Eihän tuosta ole tiedotettu julkisuuteenkaan kuin joka vaiheen vaihteessa. Ei se ole PV:n vika jos lehdistö on hiljaa ja kansanedustajat eivät lue tiedotteita.
 
"Kaikessa hiljaisuudessa" :mad:

Eihän tuosta ole tiedotettu julkisuuteenkaan kuin joka vaiheen vaihteessa. Ei se ole PV:n vika jos lehdistö on hiljaa ja kansanedustajat eivät lue tiedotteita.

Ei kai puolustusvaliokunnan vpj:n voi edellyttää olevan millään tasolla kiinnostunut maanpuolustusasioista.
 
Back
Top