Merivoimien kehitysnäkymät

[salama-anteri]

Voidaan pitää todennäköisenä että korveteillekin tulee luonnosten mukainen asennus yläkannelle.

Paino sanalla "tod. nak." ja olen samaa mielta. Budjetti on tiukka, eika siita riita(?) lisa-pennosia joustavuuden sisalle-heti-alusta suunnitteluun.

os JSM tulee joskus jossain käyttöön niin se antanee myös tuon VLS-mahdollisuuden. Itse en tuhlaisi vähiä siiloja pintaohjuksiin.

Tottakai JSM tulee kayttoon ( ja itse ohjus on sama myos pintalaukaisuissa). Siiloja toki pitaa olla sen verran, etta salvolaukaus-hyokkayksiin (tavoitteena saturaatio) pystytaan vastaamaan, se on selva prioriteetti ja varmasti vaikuttaa myos ohjustyypinkin valintaan. Olen pitanyt esilla SeaCeptor (CAMM) ratkaisua, joka ei ole millaan tavalla tutkan kayttoa rajoittava tai rasittava, kunhan maalit ja niihin laukaisut on jaettu.
- jos naita juttuja, joissa on jo jonkinverran paallekkaisyytta, katsotaan kokonaisuutena, tulee selvaksi etta olen painottanut joustavuutta koko elinkaaren mittaan ottamalla VLS-METO vaihtoehdon muiden rinnalle

Voi toki olla teoriaa muutenkin jos siilot ovat mallia Umkhonto.

- onko Umkhonto "siilo", vai onko se vain reika, jossa on roiskekansi ja pohjalla "blast" -suojaus/ -vahvistus?
- toisaalta, jos se on kovin valja, niin saahan sinne sitten siilon myohemmin... ja sitten viela, toisaalta: jos palokaasujen jalkihoito on kovin alkeellista luokkaa, niin silloinhan siilojen valiin tulee lisaa etaisyytta ja talla "valjyydella, ei siis halkaisijalla" niita mahtuu kaikkiaan vahemman. Enpa ole tuota Umkhontoa tarkemmin tutkaillut.

 

[Rannari]

Paino sanalla "tod. nak." ja olen samaa mielta. Budjetti on tiukka, eika siita riita(?) lisa-pennosia joustavuuden sisalle-heti-alusta suunnitteluun.


Tottakai JSM tulee kayttoon ( ja itse ohjus on sama myos pintalaukaisuissa). Siiloja toki pitaa olla sen verran, etta salvolaukaus-hyokkayksiin (tavoitteena saturaatio) pystytaan vastaamaan, se on selva prioriteetti ja varmasti vaikuttaa myos ohjustyypinkin valintaan. Olen pitanyt esilla SeaCeptor (CAMM) ratkaisua, joka ei ole millaan tavalla tutkan kayttoa rajoittava tai rasittava, kunhan maalit ja niihin laukaisut on jaettu.
- jos naita juttuja, joissa on jo jonkinverran paallekkaisyytta, katsotaan kokonaisuutena, tulee selvaksi etta olen painottanut joustavuutta koko elinkaaren mittaan ottamalla VLS-METO vaihtoehdon muiden rinnalle


- onko Umkhonto "siilo", vai onko se vain reika, jossa on roiskekansi ja pohjalla "blast" -suojaus/ -vahvistus?
- toisaalta, jos se on kovin valja, niin saahan sinne sitten siilon myohemmin... ja sitten viela, toisaalta: jos palokaasujen jalkihoito on kovin alkeellista luokkaa, niin silloinhan siilojen valiin tulee lisaa etaisyytta ja talla "valjyydella, ei siis halkaisijalla" niita mahtuu kaikkiaan vahemman. Enpa ole tuota Umkhontoa tarkemmin tutkaillut.

VLS-laukaisu ei ollenkaan välttämättä tule edes mahdolliseksi jos siilot eivät ole yleismallia. Aika näyttää. Umkhonto on kapselissa joka asennetaan kannen alla olevaan kehikkoon. Eiköhän tuon voi sanoa olevan siilo siinä kuin jonkun muunkin.Tehotonta tilankäyttöä tosiaan johonkin Sylveriin ja vaikka CAMM-quadpackiin verrattuna. Taitaa kuitenkin olla niin että hinta ratkaisee. Ei hämmästytä kun korveteille tulee 16 Umkhontoa per paatti.

 

[salama-anteri]

jos siilot eivät ole yleismallia

Niin, tuohonhan (siis:etta ovat) Kongsberg on markkinointinsa perustanut. Eli LocKMart valmistaa yleissiiloa, joka on laajasti kaytossa (mk.41). LockMart on Kongsbergin kumppani (siita huolimatta, etta sen toinen divisioona valmistaa LRASMia, joka on JSM:n kilpailija...ja pohjautuu meidan ikiomaan Jasmiiniin).

hinta ratkaisee

Nain on, tiettyjen minimisuorituskykyehtojen puitteissa (meillehan ei kerrota, mita nama minimit ovat). Ihan peruskysymyksena, etta pystyyko ohjusjarjestelma "crossing shot'tiin - jos kerran saattuesuojaus on tehtavana? Muutenhan se on vain omapuolustus (Point Defence)-jarjestelma.

Ei hämmästytä kun korveteille tulee 16 Umkhontoa per paatti.

En hammastyisi. Sita en osaa sanoa, moniko noista 16:sta pystyy yhta-aikaiseen toimintaan, saturaatiohyokkayksen tapauksessa:

• Target is acquired and tracked by 3-D target acquisition radar
• Missile is launched and flies to a lock-on point, using an on-board inertial navigation subsystem
• IR seeker locks on and missile intercepts target under seeker control
• Continuous updating of target course from surface radar during missile flight, via a telecommand link, to enable engagement of manoeuvring targets.

 

[Huhta]

Ihan miten vaan. Kun katselee moderneja korvetteja ja fregatteja niin niissä on asennettu vain it-ohjukset sisäisiin asekuiluihin ja pintatorjuntaohjukset laukaistaan kansilta. Quad-packit voi sitten olla nousevia (kuten Haminoissa) tai sitten muuten hieman tutkaheijasteelta suojattuja eri ratkaisuin.

Olet väärässä. Kyllä moderneissa korveteissa ja fregateissa on myös siiloasenteisia pintatorjuntaohjuksia. Venäläiset asentavat UKSK-siiloja aika yleisesti, ja niistä laukaistaan pintatorjuntaohjuksia.

Buyan-M:

Admiral Gorshkov:

En usko että lisäboostererille on tarvetta koska pintatorjuntaohjukset laukaistaan yleensä kannen päällä olevista podeista korveteissa.

Kyllä JSM tarvitsee boosterin, jos se on tarkoitus laukaista pinta-aluksesta. Onhan myös tavallisessa NSM-ohjuksessa boosteri pintalaukaisua varten, miksi JSM ei sitä tarvitsisi?

Ohjuksen nopeus ja korkeus laukaisun alussa ovat käytännössä nolla. Ohjus pitää saada salamannopeasti kovaan vauhtiin, jotta se voisi lentää eikä putoaisi kannelle tai veteen. Ohjuksen matkamoottori ei lähtökohtaisesti kykene tuottamaan tällaista voimaa, vaan siihen tarvitaan boosteria. Ilmalaukaisussa boosteri ei tavallisesti ole tarpeen, kun laukaistavalla ohjuksella on jo merkittävästi nopeutta ja korkeutta.

Suunnilleen kaikissa pinnalta laukaistavissa meritorjuntaohjuksissa on jonkinlainen boosteri.

Harpoon

RBS-15

http://media.defenceindustrydaily.com/images/ORD_RBS-15_Cutaway_lg.gif

Pintatorjuntaohjuksen siilolaukaisulla ei saavutettaisi oikeastaan yhtään mitään. Haminassa ja kuorma-autoissa tullaan joka tapauksessa käyttämään perinteistä systeemiä. Voidaan pitää todennäköisenä että korveteillekin tulee luonnosten mukainen asennus yläkannelle.

E... typo

Olisi siilolaukaisussa se etu, että siilojen määrä ja aseistuksen muunneltavuus lisääntyisi (jos siis vaihtoehdot on 2 kpl 8-soluista siiloa ja kahdeksan pintatorjuntaohjusta kannen yläpuolella vs. 3 kpl 8-soluista siiloa). Saattotehtävässä Pohjanlahdella kaikki siilot voisi täyttää ilmatorjuntaohjuksilla, maihinnousulaivastoa torjuttaessa monitoimialuksella taas voisi olla kaksikin siiloa täynnä pintatorjuntaohjuksia.

Siilo-tyyppistä laukaisinta ei myöskään tarvitse vaihtaa, kun pintatorjuntaohjus menee seuraavan kerran vaihtoon. (Olettaen, että seuraavasta pintatorjuntaohjuksesta on saatavilla soveltuva VLS-versio.) Vaikka on tietysti luultavaa, että NSM (tai mikä sieltä sitten tuleekaan) palvelee ainakin nyt hankittavien monitoimialusten elinkaaren ajan.

Toki nämä edut ovat meidän tapauksessamme enemmän hypoteettisia. Onhan se jo todettu, että ohjuksia ei ole varaa ostaa kuin vajaa kertatäyttö, jos sitäkään. Siilojen sijoittaminen aiheuttaa enemmän haasteita alussuunnittelulle kuin ohjuslaukaisimien pulttaaminen kannelle. Lisäksi siilolaukaistavat ohjukset voivat olla aavistuksen kalliimpia mm. taittuvien siipien ym. takia. Budjettikorvetti saa budjettivarustuksen.

 

[Rannari]

Olisi siilolaukaisussa se etu, että siilojen määrä ja aseistuksen muunneltavuus lisääntyisi (jos siis vaihtoehdot on 2 kpl 8-soluista siiloa ja kahdeksan pintatorjuntaohjusta kannen yläpuolella vs. 3 kpl 8-soluista siiloa). Saattotehtävässä Pohjanlahdella kaikki siilot voisi täyttää ilmatorjuntaohjuksilla, maihinnousulaivastoa torjuttaessa monitoimialuksella taas voisi olla kaksikin siiloa täynnä pintatorjuntaohjuksia.

Siilo-tyyppistä laukaisinta ei myöskään tarvitse vaihtaa, kun pintatorjuntaohjus menee seuraavan kerran vaihtoon. (Olettaen, että seuraavasta pintatorjuntaohjuksesta on saatavilla soveltuva VLS-versio.) Vaikka on tietysti luultavaa, että NSM (tai mikä sieltä sitten tuleekaan) palvelee ainakin nyt hankittavien monitoimialusten elinkaaren ajan.

Toki nämä edut ovat meidän tapauksessamme enemmän hypoteettisia. Onhan se jo todettu, että ohjuksia ei ole varaa ostaa kuin vajaa kertatäyttö, jos sitäkään. Siilojen sijoittaminen aiheuttaa enemmän haasteita alussuunnittelulle kuin ohjuslaukaisimien pulttaaminen kannelle. Lisäksi siilolaukaistavat ohjukset voivat olla aavistuksen kalliimpia mm. taittuvien siipien ym. takia. Budjettikorvetti saa budjettivarustuksen.

Lähinnä teoreettisia etuja tosiaan. It-ohjusten puolesta saadaan jo reilusti kasvuvaraa suhteessa mihinkään realistiseen budjettiin jos yleispäteviä siiloja on se 2x8kpl.

Ja pintaohjukset ovat Suomessa joka tapauksessa pääosin perinteisissä pöntöissä. Eikä siitä edes koidu mitään murhetta. Nuo mahtuvat puristelematta korveteille. En näe siilosta laukaistavissa pintaohjuksissa mitään tavoittelemisen arvoista.

 

[salama-anteri]

siilojen määrä ja aseistuksen muunneltavuus lisääntyisi (jos siis vaihtoehdot on 2 kpl 8-soluista siiloa ja kahdeksan pintatorjuntaohjusta kannen yläpuolella vs. 3 kpl 8-soluista siiloa). Saattotehtävässä Pohjanlahdella kaikki siilot voisi täyttää ilmatorjuntaohjuksilla, maihinnousulaivastoa torjuttaessa monitoimialuksella taas voisi olla kaksikin siiloa täynnä pintatorjuntaohjuksia.

Siilo-tyyppistä laukaisinta ei myöskään tarvitse vaihtaa, kun pintatorjuntaohjus menee seuraavan kerran vaihtoon. (Olettaen, että seuraavasta pintatorjuntaohjuksesta on saatavilla soveltuva VLS-versio.)

No, jatketaan fundeeraamista, yhdessa, niinku Manu olis sanonu. Eiko hanella ollut sellainen tyyli, etta aloitti kysymyksilla, sitten kaikki taholleen "fundeeraaman" ja kerralla tai parilla, taas tavattaessa, ratkaisu kristalloitui.

Tassa ei olla viela niin pitkalla, mutta tuossa tuli tuo saatto/ invaasion ehkaiseminen. Jatketaan saatosta, koska siina on enemman variaatioita. Suomella ei ole suto-helikoptereita. Ei niita ole Ruotsillakaan, enaa. Toki kun mennaan etelaisemmalle Itamerelle, NATO- kopterit voivat kayda tankkaamassa, mutta jarjestelmien integraatio ei ehka ole 100% kummiskaan. Alkumatkasta pitaisi aluksia olla vahintaan kaksi, kun "saattueen lapi" on hankala kuunnella sen toiselle puolelle. Pelkkaa kuuntelemista voisi tehda Haminakin, toisena. Silla ei kuitenkaan ole kauaskantoisia aseita (kevyt-torpedomme tulevat tod. nak. jaamaan sukellusveneiden torpeedoista kantamassaan jalkeen)
- tungetaankin Pohjanmaan VLS:iin ASROC-tyyppisia ASW-aseita, jolloin hajautetunkin saattueen alue ja riittava reunus sille saadaan katettua

Kaksi Pohjanmaata vai yksi + Hamina kaveriksi. Saattueita samalla yksi sisaan, toinen ulos ja pari alusta jaa viela passiin.

Tuo ASROC on tietysti taysin hypoteettinen esimerkki, mutta kuvastaa hyvin sita joustavuutta, minka saamme rakennettua sisaan ja tarvittaessa kayttoon. Samalla on mahdollisuus pysya kv. asejarjestelmakehityksen tasalla ja ostaa vain aseita, jos niita tarvitaan. Sellaisia siis, jotka menevat vakisiiloihin ja on jo integroitu valitsemaamme CMS;aan. Ei kaikkea uusix
- mitkas kolme (CMS-puolella siis) ne nyt olikaan harkinnassa, ja mihin pain itse kukin niista viittaa asejarjestemavalinnoissa (ihan vaan sita kautta, mita on jo valmiiksi integroitu).

 

[Einomies1]

Olet väärässä. Kyllä moderneissa korveteissa ja fregateissa on myös siiloasenteisia pintatorjuntaohjuksia. Venäläiset asentavat UKSK-siiloja aika yleisesti, ja niistä laukaistaan pintatorjuntaohjuksia.

Länsimaissa kuitenkin käytetään ainakin yleisesti korveteissa, säiliöissä olevia ohjuksia. Fregateissa voi näköjään olla VLS mutta....ne venäläiset.

Kyllä JSM tarvitsee boosterin, jos se on tarkoitus laukaista pinta-aluksesta. Onhan myös tavallisessa NSM-ohjuksessa boosteri pintalaukaisua varten, miksi JSM ei sitä tarvitsisi?

Ei tässä nyt laukaisuraketin tarpeesta kiistelty vaan jonkinlainen LISÄ-BOOSTERI mainittiin. En tiedä siitä sen enempää koska en asiaa ottanut esille.

 

[Einomies1]

Toki kun mennaan etelaisemmalle Itamerelle, NATO- kopterit voivat kayda tankkaamassa, mutta jarjestelmien integraatio ei ehka ole 100% kummiskaan.

Mitä ongelmaa nyt haet tuohon heko-toimintaan liittyen? Suto-hekoilla on omat kuuntelulaitteensa ja aseensa, ei siinä mitään integraatiota tarvitse rakentaa joka maailman sota-alukselle joiden kanssa ne toimivat. Suomessa on käytössä jo Link 11 /22 merivoimilla ja yhteensopivvat radiot löytyy toimintataajuuksineen. Tuntuu että teet ongelman siitä missä sitä ei ole.

Silla ei kuitenkaan ole kauaskantoisia aseita (kevyt-torpedomme tulevat tod. nak. jaamaan sukellusveneiden torpeedoista kantamassaan jalkeen)

Tuo ASROC on tietysti taysin hypoteettinen esimerkki, mutta kuvastaa hyvin sita joustavuutta, minka saamme rakennettua sisaan ja tarvittaessa kayttoon.

Tarvitaanko kauaskantoisia aseita aluksilla Itämeren ympäristössä ylipäätään? Ruotsillakaan niitä ei ole ja ehkä se kertoo jotain?
Vedet on matalia ja olosuhteet pienessä meressä muutenkin oman tyyppisensä. Itämeressä voi olla vaikeata havaita sukellusveneitä pitkällä matkalla kuten taannoisesta jahdista voi päätellä Ruotsin ja Suomen vesillä.

ASROC ei ole tietääkseni mitenkään kynnysasejärjestelmä nykyään lännessä vaan enemmän hekoja painotetaan sekä pitkällä kantamalla MEVA-koneita ja UAV:ä. Uudet robottialuksetkin ovat tulossa.

Luulen että tulevaisuudessa kehitetään yhä enemmän robottialuksia jotka ohjataan sukellusvenejahtiin ja vartiointiin. Kasvunvaraa ja elinkaaripotentiaalia pitäisi uhrata edes ajatuksena enemmän AUV ja UAS-tyyppisiin ratkaisuihin kuin johonkin menneen maailman aseeseen.

ASW-torpedot on hyvä lisä ja niillä saadaan kantamaa jopa 10 km aluksesta. UAS:t voivat tulevaisuudessa kantaa pieniä torpedoja ja syvyyspommeja melko varmasti. Siitäkin syystä heko-kansi on tärkeä että aluksille saadaan tarvittaessa sijoitettua noita miehittämättömiä järjestelmiä. Oma toive olisi että PV hankkisi uuteen alusluokkaan oman tiedustelu/valvonta UAS:n.

On muuten ärsyttävää lukea tuota tekstiä jossa ei ole skandeja

 

[salama-anteri]

Länsimaissa kuitenkin käytetään ainakin yleisesti korveteissa, säiliöissä olevia ohjuksia

Lansimaissa katsotaan yleisesti myos korvetit (K luokitteluna on lainattu eri peruskielesta kuin muut kaytetyt kirjaimet ja niiden yhdistelmat) rantavesi (littoral navies) juttuihin ja samat vehkeet kuin FAC-luokissa kayvat (ja ovat myos olleet kaytettavissa, se "apteekin hylly")
- nyttemmin kehityssuunta on kaantymassa
- LCS kun on niin pieni, vaikka rakennettiin yli valtamerien "self-deploying" korvetiksi, saanee sailiot, kun ei muuta mahdu ja tuli vahan niinku jalkiajatuksena

Ei tässä nyt laukaisuraketin tarpeesta kiistelty vaan jonkinlainen LISÄ-BOOSTERI mainittiin

- nuo kaksihan ovat sama asia, sitten on viela se varsinainen moottori (joka ei pintalaukaisuissa riita)

 

[salama-anteri]

Suto-hekoilla on omat kuuntelulaitteensa ja aseensa, ei siinä mitään integraatiota tarvitse rakentaa

Poijuja pudotellaan vaan isommista koptereista, ja sen kokoisissa, mitka maksimissaan tulisivat korvetissa kysymykseen, on nk. dipping sonar, joka taas sitoo (sita kaytettaessa kopterin hyvin suppealle alueelle)
-siksi se yleensa ohjataan pelipaikalle "emäaluksen" toimesta.

teet ongelman siitä missä sitä ei ole

- se, etta keskustelun alustamiseksi mainitsin, ettei meilla ole suto koptereita (ei oo; ei tuu, sen mukaan, mita olen lukenut?) ei tarkoita, etta teen mistaan ongelmaa, vaan selvennan reunaehtoja keskustelulle, sen selkeyttamiseksi. "Hyva yritys"?

Tarvitaanko kauaskantoisia aseita

Otit itse tuolle puolustustorpeedolle 10 km kantaman, otetaan saattue viela toiseksi, sisaringiksi 10 km:n halkaisijalla
- katsoppa suk. venetorpeedoiden kantamia
- nuo kun suhteutetaan toisiinsa, joku ASROC-tyyppinen (Italiassakin tehdaan vastaavia) ei TODELLAKAAN ole mikaan kauaskantoinen ase (tosin kirkkaasti parempi kuin 10 km)

kuten taannoisesta jahdista voi päätellä

Itameren olosuhteet ovat monessa suhteessa vaikeat, mutta enpa lahtisi paljoa paattelemaan rikkonaisissa rantavesissa sukellusveneiden jahtaamisesta avomeren merenkulun turvaamiseen tarvittavien toimien/ kykyjen osalta

ASROC ei ole tietääkseni mitenkään kynnysasejärjestelmä nykyään lännessä vaan enemmän hekoja painotetaan

- ei ole kynnysjarj.
- selitinkin ylempana, miksi HEKOja painotetaan
- on siis samanlainen viime-hetken-hatajarjestelma, kuin esim. CIWS ohjuksia vastaan (silloin kun kaikki muu on pettanyt)

... palataanpa taas siihen, etta suto-HEKOJA "ei oo - ei tuu"

Luulen että tulevaisuudessa kehitetään yhä enemmän robottialuksia jotka ohjataan sukellusvenejahtiin ja vartiointiin

- noista olenkin kirjoitellut muille forumeille
- UK:n edellinen 1st Sea Lord'kin on elakevirkanaan mukana niita rakentelemassa

Oma toive olisi että PV hankkisi uuteen alusluokkaan oman tiedustelu/valvonta UAS:n.

- sellainen (kooltaan/ kantavuudeltaan) kuin mita Visbyissa on ollut mukana ei SUTO-hommiin pysty; vain pintavalvontaan

ärsyttävää lukea tuota tekstiä jossa ei ole skandeja

- kay vaikka kaupassa katsomassa mika on QWERTY-nappaimiston ja suomalaisen nappiksen vastaavuus
- minulla on softis-nappis ruudulla suomalaisten lomakkeiden tayttelyyn, mutta en aio hiirella ruveta napsimaan siitä kirjaimia yksitellen; Sorry! Empatiaa, man! Empatiaa...

 

[fulcrum]

VLS-ohjus tarvitsee suihkusuuntauksen ohjausmekanismin jotta se pystyy kääntymään oikeaan suuntaan laukaisun jälkeen. Suunnattava kansilaukaisin ei tällaista tarvitse kun se käännetään vain kohti vihollista (tai tarvittaessa itse alus käännetään siihen suuntaan) ja ohjuksen lento-ohjainpinnat pystyvät helposti hoitamaan tarvittavat suunnanmuutoksen. Lännessä ei VLS-pintamaaliohjuksista olla syystä tai toisesta kiinnostuttu, syynä lienee tämän taistelumetodin toisarvoinen merkitys länsilaivastoissa. Lisäksi pintamaaliammunnat eivät tyypillisesti ole niin aikakriittisiä tulinopeuden yms. suhteen kuin ilmatorjunta joten VLS:n edut ovat suhteessa vähäisemmät. Pari kansilaukaisinta riittää hyvin niille ohjuksille mitä oletetaan tarvittavan (jos niitäkään). Exocetista tarjottiin joskus Aster-siiloihin sopivaa versiota, mutta ketään ei tainnut kiinnostaa.

 

[salama-anteri]

VLS-ohjus tarvitsee suihkusuuntauksen ohjausmekanismin jotta se pystyy kääntymään oikeaan suuntaan laukaisun jälkeen. Suunnattava kansilaukaisin ei tällaista tarvitse kun se käännetään vain kohti vihollista (tai tarvittaessa itse alus käännetään siihen suuntaan) ja ohjuksen lento-ohjainpinnat pystyvät helposti hoitamaan tarvittavat suunnanmuutoksen.

Juuri noin; jotta paastaan vertaamaan "suunnattaviin", laitan poytaan pari aikamaaretta:
- CAMM/ Seaceptor kun laukaistaan soft launch - menetelmalla (saadaan taman ansiosta pakattua piukkaan, vaikka 3 tai 4 standardisiiloon, mihin sitten mahtuu ohjuksia isompiakin maaleja (pinta- tai subsurface- maaleja siis) jos ne tulevat enemman framille:
1. saavuttaa suurimmat g-voimat 0,79 sek sisalla
2. kadenlyonti tuon tyontovoiman (johon kuuluvat ylospain-suuntaimien lisaksi ohjusta kaantavat suuntaimet (nozzles), ja syttyvan rakettimoottorin valilla - nokan (karki siis, joku tulee muuten taas korjaamaan) jo osoittaessa oikeaan suuntaan - tapahtuu 1 sek. kohdalla, ja siina kohtaa ollan hetkellisesti melkein kelluvassa tilassa (g= vapaa pudotus)

Ero nopeudessa on siis melkoinen, soft launch -metodi antaa lisaa mahdollisia paikkoja aluksella, pienellakin, minne ohjuksia sijoittaa
... eika mikaan ihme, etta kun ilmapuolustuksen ehdottamat vaatimukset ovat olleet ajureina naiden ratkaisujen kehittamiselle, niin ne nyt - taas kerran sielta hyllylta (ei COTS, vaan MOTS hyllylta) - ovat kovaa vauhtia tulossa muihinkin ohjuksiin kayttoon.

Ei sen takia, etteivatko nama toimisi "vanhanaikasellakin" tavalla vaan siksi, etta samojen siilojen (tai niita samoissa (tilavarauksen) paikoissa vaihtamalla, saadaan joustavuutta siihen, etta minkalaisella aseistus-combolla ajan tai tilanteen mittaan vaihtelevia uhkia lahdetaan torjumaan (tai perati lyömään). HUOM! Lyttyyn -sana ei ole sotilasterminologiaa, eika sita tarvita, kun keskustelua kaydaan tahan tapaan... sivistyneesti!

Lännessä ei VLS-pintamaaliohjuksista olla syystä tai toisesta kiinnostuttu, syynä lienee tämän taistelumetodin toisarvoinen merkitys länsilaivastoissa.

- nyttemmin ollaan, mutta tahan tapahtumakulkuun ensisijainen syy juuri tuossa -tahan asti ! - toissijaisessa merkityksessa, ja siina, etta VLS on soft launchin yleistymisen kautta paitsi parantunut niin tullut relevantiksi myos aikaista (vrt. hot launch, ja sen palokaasut kannella) paljon pienemmissa aluksissa
... korvetitkin (köh, köh) mukaanluettuina!

 

[Huhta]

Länsimaissa kuitenkin käytetään ainakin yleisesti korveteissa, säiliöissä olevia ohjuksia. Fregateissa voi näköjään olla VLS mutta....ne venäläiset.

Niin. Halusin vain todeta, että asia ei ole niin yksioikoinen kuin annoit ymmärtää.

Oma tuntumani aiheesta on, että venäläisten suuri syy siiloasennukseen on vallitseva filosofia ohjusten suhteen. Monet venäläiset pintatorjuntaohjukset ovat hirvittäviä jöötejä. Koetapa mahduttaa esimerkiksi P-800 Oniks (pituus 8,9 metriä, massa 3 100 kg) tai muu saman kokoluokan ohjus kannelle - onnistunee, mutta tilaa tarvitaan järjettömästi. VLS järkevöittänee tilankäyttöä ja ainakin mahdollistaa paremmat häiveominaisuudet alukselle.

P.S. Buyan-M on selkeästi korvetti alle 1000 tonnin uppoumallaan, eli myös korvetissa voi olla VLS.

 

[salama-anteri]

Buyan-M

Olikos se nyt niin, etta Iskandereita on taydet prikaatit Pietarista etelaan ja sitten taas Kaliningradissa
https://img.112.international/original/2016/12/05/258632.jpg
ja naita liikkuvia lavetteja
In particular, October 26, it became known that small missile ships of the "Buyan-M" - "Serpukhov" and "Zelenyi Dol", which previously were part of the Black Sea Fleet, will be transferred to the Baltic Fleet. In addition, the 2020 Baltic fleet replenished by three small missile ships of the "Buyan-M", who will be specially upgraded according to the climatic conditions of location.
tulee olemaan lisaksi viisi, joista kolme ilmeisesti jaavahvisteisia. Kun menee vahan lahemmaksi, niin se kompensoi kantavuutta (ja vahentaa samalla varoitusaikaa).
- ei sillain, etta niita mikaan alas ampuis Puola - Gotlanti - Tukholma viivan talta puolelta

 

[Rannari]

Olikos se nyt niin, etta Iskandereita on taydet prikaatit Pietarista etelaan ja sitten taas Kaliningradissa
https://img.112.international/original/2016/12/05/258632.jpg
ja naita liikkuvia lavetteja
In particular, October 26, it became known that small missile ships of the "Buyan-M" - "Serpukhov" and "Zelenyi Dol", which previously were part of the Black Sea Fleet, will be transferred to the Baltic Fleet. In addition, the 2020 Baltic fleet replenished by three small missile ships of the "Buyan-M", who will be specially upgraded according to the climatic conditions of location.
tulee olemaan lisaksi viisi, joista kolme ilmeisesti jaavahvisteisia. Kun menee vahan lahemmaksi, niin se kompensoi kantavuutta (ja vahentaa samalla varoitusaikaa).
- ei sillain, etta niita mikaan alas ampuis Puola - Gotlanti - Tukholma viivan talta puolelta

Samojen korvettien on toisaalta mainittu hoitavan myös Islannin ydinpommituksen joten kaikkia ei voi suunnata Gotlantia vastaan

Ja ihan irvailematra voi todeta etteivät nuo muutamat laivoista laukaistavat ohjukset tuo pelikentälle mitään merkittävää lisäkykyä kun Iskanderit kuitenkin ovat jo olemassa. Muutama risteilyohjus ei ole mikään mullistava voima.

 

[Rannari]

P.S. Buyan-M on selkeästi korvetti alle 1000 tonnin uppoumallaan, eli myös korvetissa voi olla VLS.

Ja ohjusveneessä

 

[Huhta]

Ja ohjusveneessä

Toisaalta löydätkö ohjusvenettä, jonka VLS ottaisi sisäänsä pintatorjuntaohjuksen?

 

[Pihatonttu]

VLS-ohjus tarvitsee suihkusuuntauksen ohjausmekanismin jotta se pystyy kääntymään oikeaan suuntaan laukaisun jälkeen. Suunnattava kansilaukaisin ei tällaista tarvitse kun se käännetään vain kohti vihollista (tai tarvittaessa itse alus käännetään siihen suuntaan) ja ohjuksen lento-ohjainpinnat pystyvät helposti hoitamaan tarvittavat suunnanmuutoksen.

Kysytäänpäs aihetta paremmin ymmärtäviltä, että jos laiva kulkee talvella jäärännissä eikä tasan taatusti voi kääntyillä näppärästi sinne tänne optimoidakseen ohjuksiensa toimintaa, niin syntyykö joillain järjestelmillä merkittävästi enemmän kuolleita tai vaikeita kulmia, viiveitä tai muita sellaisia toimintakyvyn heikkouksia joita hypoteettinen vihollinen voisi hyödyntää?

 

[Rannari]

Toisaalta löydätkö ohjusvenettä, jonka VLS ottaisi sisäänsä pintatorjuntaohjuksen?

Juuei

 

[salama-anteri]

löydätkö ohjusvenettä, jonka VLS ottaisi sisäänsä pintatorjuntaohjuksen?

Tuo nakojaan tulikin jo "valmiiksi".

syntyykö joillain järjestelmillä merkittävästi enemmän kuolleita tai vaikeita kulmia, viiveitä tai muita sellaisia toimintakyvyn heikkouksia joita hypoteettinen vihollinen voisi hyödyntää?

Tottakai, eika tarvita tuollaisia reunaehtoja saman asiantilan "syntymiseen"; siksi juuri VLS on omaksuttu laajasti ja soft launch -metodin yleistyessa trendi vain kiihtyy ja siirtyy pienempiinkin alusluokkiin.
- pom-pom pyssyja pystyttiin laittamaan joka laidalle, kattamaan kulmia, muttei sellaisilla olisi paljon mitaan vaikutusta nykymenossa