Merivoimien kehitysnäkymät

- kay vaikka kaupassa katsomassa mika on QWERTY-nappaimiston ja suomalaisen nappiksen vastaavuus
- minulla on softis-nappis ruudulla suomalaisten lomakkeiden tayttelyyn, mutta en aio hiirella ruveta napsimaan siitä kirjaimia yksitellen; Sorry! Empatiaa, man! Empatiaa...[/QUOTE]

Mikset kirjoita iPadilla tai vastaavalla, näppäimistöksi voi valita skandin.
 
Tuo nakojaan tulikin jo "valmiiksi".

Tottakai, eika tarvita tuollaisia reunaehtoja saman asiantilan "syntymiseen"; siksi juuri VLS on omaksuttu laajasti ja soft launch -metodin yleistyessa trendi vain kiihtyy ja siirtyy pienempiinkin alusluokkiin.
- pom-pom pyssyja pystyttiin laittamaan joka laidalle, kattamaan kulmia, muttei sellaisilla olisi paljon mitaan vaikutusta nykymenossa

Pintamaaliohjuksia on tyypillisesti kyydissä vain muutama ja it-ohjuksia jopa kymmeniä. Jälkimmäisissä erillislaukaisimet ja makasiinit söisivät aivan liikaa kapasiteettia. Pintaohjusten kohdalla asialla ei ole käytännön merkitystä. Siksi ei ole edes yllättävää ettei juuri kukaan ole vaivautunut kehittelemään niille VLS-laukaisua.
 
Jaha, tämä ehkä kuuluisi huollon puolelle, mutta laitetaan merivoimiin:

Naval Master Chef - FNS Louhi

 
tosin JSM;aan pitaa ruuvata lisa-boosteri pyrston alle VLS-siilosta plintalaukaisua varten
Näin sinä kirjoitit ja luulin että tarkoitit normaalin heittoraketin lisäksi jotain ihan omaa lisää. Tiedän toki kuten monet muutkin että ohjus tarvitsee sen raketin laukaisussa oli se sitten maalavetilla, aluksen kannen päällä tai alla.
nyttemmin kehityssuunta on kaantymassa
Missä? Koska? Aikaisemmin mainitsemani alusesimerkit eivät kyllä tue tätä väitettä. Näin ainakin lännessä.
nuo kaksihan ovat sama asia, sitten on viela se varsinainen moottori (joka ei pintalaukaisuissa riita)
SO? o_O
-siksi se yleensa ohjataan pelipaikalle "emäaluksen" toimesta.
Tarvitaanko siihen sitten syvää integraatiota? Eiköhän ihan radioyhteys riitä ja koordinaatit.
katsoppa suk. venetorpeedoiden kantamia
- nuo kun suhteutetaan toisiinsa, joku ASROC-tyyppinen (Italiassakin tehdaan vastaavia) ei TODELLAKAAN ole mikaan kauaskantoinen ase (tosin kirkkaasti ;)parempi kuin 10 km)
No ei todellakaan ole ja sitä suuremmalla syyllä en näe RUM-139B ASROCin hankintaa järkevänä, ellemme päädy hankkimaan vanhahtavia Mk-46 Mod 5 torpedoja (joita ASROC käyttää). Eiköhän ole järkevää hankkia 1 torpedotyyppi ja uudempi kuin Mk-46 sarjalainen? Edes sitten Mark-54 jos ruotsalainen ei käy.
Tietoa ASROC kantamasta ym.http://www.navweaps.com/Weapons/WMUS_ASROC.php

Itameren olosuhteet ovat monessa suhteessa vaikeat, mutta enpa lahtisi paljoa paattelemaan rikkonaisissa rantavesissa sukellusveneiden jahtaamisesta avomeren merenkulun turvaamiseen tarvittavien toimien/ kykyjen osalta
No onko sinulla parempia esimerkkejä viime vuosilta? Parempi olla edes jotain konkreettista kuin vain mutua.
on siis samanlainen viime-hetken-hatajarjestelma, kuin esim. CIWS ohjuksia vastaan (silloin kun kaikki muu on pettanyt)
? ??o_O Juurihan halusit sen ASROCin että sillä kantaa kauemmaksi kuin pelkällä aluslaukaistavalla torpedolla. Tiedoista näkyy että kantama pidentyy ehkä x2 jos raketti kantaa reilut 10 km. Mikä tekee tästä viime hetken hätäjärjestelmän? Viime hetken hätä-apu on väistely+kiihdytys.
- sellainen (kooltaan/ kantavuudeltaan) kuin mita Visbyissa on ollut mukana ei SUTO-hommiin pysty; vain pintavalvontaan
Mitä sitten? En minä tässä mitään sukellusvenetorjuntaa hakenutkaan. UAS kykenee lisäämään LOS-kantamaa huomattavasti, tarkistamaan aluksia kauempaa, tiedustelemaan saaria ja havaitsemaan signaalilähetteitä. UAV pystyy myös maalittamiseen esim. laivatykeille.
minulla on softis-nappis ruudulla suomalaisten lomakkeiden tayttelyyn, mutta en aio hiirella ruveta napsimaan siitä kirjaimia yksitellen; Sorry! Empatiaa, man! Empatiaa...
Menköön....
Niin. Halusin vain todeta, että asia ei ole niin yksioikoinen kuin annoit ymmärtää.
Mikään ei ole. Mainitsin jo että venäläiset on oma lukunsa mutta länsimaissa pintapaketit on yleisiä. Kaikesta löytää poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia mutta nopeasti vaikka googlaamalla tajuat mitä tarkoitan varmasti.
P.S. Buyan-M on selkeästi korvetti alle 1000 tonnin uppoumallaan, eli myös korvetissa voi olla VLS.
Tuo poikkeus vahvistaa säännön. Happy?
 
Niin en tiedä onko jo mainittu, mutta LRASM tulee tosiaan olemaan Mk41:stä laukaistava, tosin LockMart on demonstroinut myös kansikanisteri-laukaisua.
LRASM_Lockheed_Martin_Sea_Air_Space_2015_news_6.jpg


En tiedä millaisen siilon tuo vaatii, veikkaan että Strike-pituisen, jolloin me ainakin voimme sen unohtaa. Ohjus voi muutenkin olla meidän käyttöömme hiukan 'järeä'.
 
Niin en tiedä onko jo mainittu, mutta LRASM tulee tosiaan olemaan Mk41:stä laukaistava, tosin LockMart on demonstroinut myös kansikanisteri-laukaisua.
LRASM_Lockheed_Martin_Sea_Air_Space_2015_news_6.jpg


En tiedä millaisen siilon tuo vaatii, veikkaan että Strike-pituisen, jolloin me ainakin voimme sen unohtaa. Ohjus voi muutenkin olla meidän käyttöömme hiukan 'järeä'.

Tuskin se Strike-siilo nyt sentään pidempi on kuin venäläisten UKSK? Vaikea ymmärtää muutenkaan, että pari metriä siiloa suuntaan tai toiseen nyt sentään niin paljoa vaikuttaisi aluksen suunnitteluun. Tulkoon vaikka vähän ylös keulakannesta, mitä väliä? Eihän se kansi muutenkaan ole tasainen, siinä on myös tykki.

Toki käytännössä LRASM lienee tämän kisan häntäpäässä tuon järeyden takia (pidetään mielessä Haminoiden painonhallinta-ongelmat) ja toisaalta vielä kehitysasteella olevan pintalaukaistavan version takia. Maalavettikin puuttuu. Kantamaa olisi kyllä kivasti ja taistelukärkikin tekisi kerralla selvää melkeinpä mistä hyvänsä.
 
Olisihan sillä kiva lasauttaa Murmanskin edustan purtilot pohjaan. Ne jotka eivät sinne ominvoimin ole jo päässeet.
 
Tuskin se Strike-siilo nyt sentään pidempi on kuin venäläisten UKSK? Vaikea ymmärtää muutenkaan, että pari metriä siiloa suuntaan tai toiseen nyt sentään niin paljoa vaikuttaisi aluksen suunnitteluun. Tulkoon vaikka vähän ylös keulakannesta, mitä väliä? Eihän se kansi muutenkaan ole tasainen, siinä on myös tykki.

Toki käytännössä LRASM lienee tämän kisan häntäpäässä tuon järeyden takia (pidetään mielessä Haminoiden painonhallinta-ongelmat) ja toisaalta vielä kehitysasteella olevan pintalaukaistavan version takia. Maalavettikin puuttuu. Kantamaa olisi kyllä kivasti ja taistelukärkikin tekisi kerralla selvää melkeinpä mistä hyvänsä.

Strike-siilot olisivat kyllä hyvä homma. Seuraavaksi voitaisiin hommata korveteille Tomahawkit :eek:
 
Strike-siilot olisivat kyllä hyvä homma. Seuraavaksi voitaisiin hommata korveteille Tomahawkit :eek:

Miksipäs ei. A26:een tulee valmius Tomahawkeille, joten kaipa tuo sopisi tännekin. Pääasiallisena etuna olisi tietysti pitkän kantaman ilmatorjuntaohjukset.
 
LRASM olisi kyllä niin munakas valinta, että ihastuisin ikihyviksi.
Ei ole tulossa Suomen tietäen. Erkki tms. saattaisi suuttua.
 
lähinnä tarkoitettu Kiinan avomerilaivaston upottamiseen?
Onhan se. Kun projekti kuitenkin kestaa, niin paremman puutteessa Tomahawkeja on muunnettu ko. tarkoitukseen. Niitahan on "riittavasti".
 
Ainakaan virallisesti Tomahawkin anti-ship versio ei ole ollut käytössä enään kymmeneen vuoteen. Uusi versio (Block IV) tulee käyttöön n.2021. Siihen on tulossa ehkä myös Los Alamosin parhaillaan testaama thermobaarinen vaikutus normaalin kärjen/latauksen lisäksi. Eli käyttämätön JP-10 polttoaine räjäytetään yhdessä taistelukärjen kanssa. Thermobaarinen risteilyohjus siis. Sea skimming muuten myös tuo uusi versio.

Tuo kun tunkeutuu ensin aluksen sisään, ja räjähtää siellä thermobaarisena, niin luulisi tekevän ikävää jälkeä aluksen käytävillä ja lähellä olevissa avoimissa tiloissa. Keskukseen tai komentosillalle esimerkiksi osuessaan.
 
Yes, sen edellisen version kaytto oli vahan hazardi-pelia:
Washington (UPI) Aug 31, 2017

uss-sterett-tomahawk-missile-launch-ship-lg.jpg

The U.S. Defense Department has awarded Raytheon with a $119 million order for engineering services on the U.S. Navy's Tactical Tomahawk Block IV All-Up Round cruise missile.

The order will provide for analysis and prototyping for the Tactical Tomahawk's seeker head, as part of the Maritime Strike Tomahawk Program.

The Tactical Tomahawk Block IV is an upgraded version of the Tomahawk long-range cruise missile. The Navy wants Raytheon modify the Tomahawk's targeting system so it can strike moving naval targets.

The Tomahawk Anti-Ship Missile version of the platform was withdrawn from service in the 1990s, but concerns over a lack of long-range anti-ship capability has led the Navy to reconsider the Tomahawk as an anti-ship weapon.

Kolumnisti FoxTrotAlpha on antanut ajatuksen lentaa:
"A portion of these armored box launchers from the Iowas and the other classes of ships are likely still available and could presumably be reused. Outfitting US Navy logistical ships with four armored box launches, or half that of the Iowa Class's missile punch, would give them as much standoff attack capability as a $2B fast attack nuclear submarine. Even outfitting every Navy logistical ship with a single armored box launcher would give that ship four targets that it could strike within a 1,000 mile radius surrounding the ship's location at any given time. Launch control and planning could be done remotely. This would go a long way to satisfying the DoD's time sensitive global strike initiative, without having to build extremely expensive hypersonic missiles or other exotic capabilities."

Ja jos valtamerta jaa viela joku osa kattamatta, B-1 pommittajien elakepaivilla (B-21 Raidereiden saavuttua) niiden on ajateltu partioivan Tyynen meren aavoja ulapoita, punatahtisia aluksia etsien. Tosin ei Tomahawk-lastissa, vaan LRASM aseistuksella.
 
Ja jos valtamerta jaa viela joku osa kattamatta, B-1 pommittajien elakepaivilla (B-21 Raidereiden saavuttua) niiden on ajateltu partioivan Tyynen meren aavoja ulapoita, punatahtisia aluksia etsien. Tosin ei Tomahawk-lastissa, vaan LRASM aseistuksella.

Odottelinkin milloin noihin strategisiin pommikoneisiin tulee MTO varustus, olettaisin että siinä sivussa tulee myös kyky iskeä maamaaleihin.
 
Odottelinkin milloin noihin strategisiin pommikoneisiin tulee MTO varustus.

Luulisin ettei MTO-varustus ole tässä se tärkein juttu vaan pommikoneiden SAR-tutkat, elektronisen sodankäynnin järjestelmät ja LRASM-ohjusten kehittyneet hakeutumismenetelmät. Miksi muuten laittaa pommikone hommaan joka hoituisi laivaston meripartiokoneella?
 
Back
Top