Merivoimien kehitysnäkymät

Huhta kirjoitti:
Muistuttaisin, että Braunschweig-luokan korveteissa ei ole sen kummempaa IT-aseistusta. Koettakaa nyt veljet muistaa, että meillekin on tulossa budjettikorvetteja. 32 kpl ESSM per korvetti olisi jo melkein veret seisauttava kokemus. Foorumin mukaan 16 kpl Umkhontoja on kuitenkin todennäköisempi lopputulos. ;)
Klikkaa laajentaaksesi...
Korvetissa hyväksyisinkin kaksi RAMia oikeinkin hyvin, mutta 7200t, 150m, ja 650m€/kpl jättifregattiin se on...kaksi RAMia enemmän kuin Suomella? o_O:D

Edit. 4x2.. 8 RAMia enemmän kuin Suomella.. prkl.. no okei otetaan wuttenberit sotakorvauksina sittenkin. Vaikka taitaa Suomi olla todellisuudessa enemmän velkaa Saksalle olemassaolostaan :rolleyes:
 
Noiden viitattujen Hollanin ja Englannin havittajien koon selittaa se, etta molemmissa on varauduttu ABM-kyvyn lisaamisen ja siksi tutka on sita luokkaa, etta sille ei pienempi alusta (jalusta?) riittaisi.
Leaderwolf kirjoitti:
Ja vielä F125 Baden-Württemberg luokka, 7200t.
Klikkaa laajentaaksesi...

Rannari kirjoitti:
Risteilijän runko ja ohjusveneen aseistus. Keskimäärin siis fregatti :)
Klikkaa laajentaaksesi...
+
Huhta kirjoitti:
noilla aluksilla sentään 2 x 21 kpl RAM-ohjuksia. Jos meidän aluksiin olisi tulossa 16 Umkhontoa, niin siihen nähden tuo on ihan hyvä it-aseistus.
Klikkaa laajentaaksesi...
Luokka on virallisestikin "stabilisation frigate", joka nakyy siina, etta se on suunniteltu lillumaan jossain Somalian edustalla 2 v ilman etta pitaisi kotisatamassa asti kayda huoltokaynneilla. RAM-jarjestelmien valintaa (ja sita etta on toteutettu kahdennus) selittaa se, etta ne ovat myos pienten pinta-alusten kurmottamiseen tarkoitettuja
... ja kuten tiedamme, sivuille ammuttaessa ampumasektorista tulisi yhdella kovin rajattu
Leaderwolf kirjoitti:
Meinaan VLS siilojen paikalla on...kuntosali! Iso sellainen
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin on viitatussa T45:kin, tosin siilojen takana, ei tilalla. Siihen piti alunperin tulla maavoimien 155 mm tykista sovelletun tornin tilava ammusmakasiini. Sitten tultiin jarkiin, ettei £ miljardin/ kpl korkeateknologia-ihmetta kannata;) vieda jonkun Houthi tai muun vastaavan porukan pst-ohjusten ulottuville, ja laitettiinkin tavallinen laivatykki.
 
Leaderwolf kirjoitti:
7200t, 150m, ja 650m€/kpl jättifregattiin
Klikkaa laajentaaksesi...
T-45 on samankokoinen ja £ 1 mrd, eli nyt miinustamalla tuosta e0,65mrd xvaihtokurssi kaanteislukuna saadaan edistyneen (alue)ilmatorjunnan ja lahitorjunnan hintalapun ero;)
- laskin, anyone?
- kuten nakyy, minulla ei ole edes euron symboolia:( (paitsi tietysti softa-nappiksessa, erkoismerkkina, haudattuna kahden muun sivun alle... last come, last served!)

Leaderwolf kirjoitti:
taitaa Suomi olla todellisuudessa enemmän velkaa Saksalle olemassaolostaan
Klikkaa laajentaaksesi...
- kirjoitin jo kerran aikaisemminkin siita, miten hyvin Vaasan Senaatin Keisarillisen Saksan kanssa tekemat sopimukset on jemmattu. Esim. Suomen metsavarat pantattiin 30 v:ksi... aika pitka aika, kun maailmansotien valissakin oli vain, mitas se nyt olikaan, 19 v?
- tai ehka pahvit revittiin:confused: Keisarin siirryttya Hollantiin?
Tiedamme toki esim. YK:n satusetien Namibia-tarinoista, etta asiat on niinkuin niista jalkikateen kirjoitetaan...
 
salama-anteri kirjoitti:
Noiden viitattujen Hollanin ja Englannin havittajien koon selittaa se, etta molemmissa on varauduttu ABM-kyvyn lisaamisen ja siksi tutka on sita luokkaa, etta sille ei pienempi alusta (jalusta?) riittaisi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Fridtjof Nansenissa (5290 tn) on jo valmiiksi AEGIS.
De Zeven Provincien (6050 tn) on myös BMD kelpaava.
Niin ikään Iver Huitfeldtiin (6645 tn) on suunniteltu BMD:tä.

Brittituhoojaan on toki suunniteltu myös, mutta se olikin 8000-8500 tn hirvitys. Verrattuna Norskiin pieni.
 
magitsu kirjoitti:
Fridtjof Nansenissa (5290 tn) on jo valmiiksi AEGIS.
- miniversio, niitakin on montaa mallia
De Zeven Provincien (6050 tn) on myös BMD kelpaava.
- so on kayttovalmis, koelaukauksetkin tehty (tosin ammuttiin maalta, laivan komentamana)
Niin ikään Iver Huitfeldtiin (6645 tn) on suunniteltu BMD:tä.
- SM kakkosia talla suunnittelukaudella, ja kuutosia seuraavalla (ehka)

Brittituhoojaan on toki suunniteltu myös
Klikkaa laajentaaksesi...
- tutkaan riittaa software-tasoiset muutokset. Tosin sen kanssa, kun nama ovat lisapalikoita, pitaa tehda "switch" ballistisen moodin ja ilmapuolusmoodin kesken, kun taas amerikkalaiset omaansa testasivat juuri yht'aikaisesti
1. ABM
2. AAW, ja
3. MTO:ksia vastaan, aallonhuippuja hipovia, vaikeasti havaittavia malleja kokeiltiin
Tekeilla oleva eurooppa-ohjus ei anna samanlaista ulottuvuutta kuin esim. tuo tanskalaisten kaavailema SM-6, mutta tulee kayttoon myos maalle.
 
magitsu kirjoitti:
De Zeven Provincieniin tekee Thales uuden version SMART-L:stä tätä varten. 2018 kvalifikaatiot.
http://www.janes.com/article/70400/...m-n-bmd-radar-ahead-of-lead-ship-set-delivery
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuolta nostettu tama:
SMART-L MM/N is a new active electronically scanned array radar, using Gallium Nitride transmit/receive modules, designed to detect air, surface, and high-speed exo-atmospheric targets out to an instrumented range of 2,000 km. Combining dual-axis multibeam processing with a patented extended long-range (ELR) waveform already proven in live at-sea testing, SMART-L ELR is designed to operate in a number of rotating and staring modes to support volume air surveillance and/or BMD long-range search and track.
Tma on taas sita eurooppalaistelua, koska SMART sukujuuret ovat samassa yhteisprojektissa kuin brittien Sampsonin.
- tuo viimeinen and/or viittaisi siihen, etta Thalesin paivitykset on tehty fiksummin, koska toimintatilan joko-tai valinnat voidaan valttaa... jos ilma&ohjustuhoojia ei ole useampia kasilla, tuollaisellahan voi olla tuhoisat seuraukset
 
Katsaus Pohjanmaa-luokan taistelujärjestelmiin.

CMS 330, LM Kanada:
https://www.lockheedmartin.ca/content/dam/lockheed/data/canada/documents/CDR_Article.pdf
https://www.lockheedmartin.com/ca/w...e/naval-systems/combat-management-system.html

Tämä järjestelmä on suosittu MLU-päivityspala. Meni ensiksi Halifax-fregatteihin, sitten Anzac-fregatteihin ja Chilen ex-britti Type 23 fregattien päivitykseen. Uusia laivoja Harry DeWolitf, mahdollisesti Pohjanmaat ja Uuden Seelannin tankkeri. Jos valitaan niin suurin hyöty on paketeista, joissa aseistus/varustus on mahdollisimman samoja kuin Anzac/Halifax.
Niistä löytyy Raytheon AN/SPS-49(V)5 + Thales SMART-S tai Saab 9LV 453 Ceros 200, mk 46 torpedo jos Halifax pohjalta, MU90 Impact jos Anzac, mk 48 tai 42 vls joissa ESSM, kanisterista Harpoon (ei tule kyseeseen).

Eli tuolla tulisi todennäköisesti CEROS 200 + ESSM + mk 46 tai MU90 torpedo ja joku muu pintatorjuntaohjus kuin harpoon.

ANCS, Atlas

Etuna se, että löytyy merivoimista paljon ennestään kuten myös RVL (tosin AIMS ei ANCS)
Saksasta parhaat näytöt

Saab 9LV Mk4, Saab

Jännästi tuo LM Kanadan CMS 330 sisältää laajalti osia Saab 9LV Mk4sta. CEROS 200 toki.
Etuna se, että löytyy merivoimista ennestään


TL;DR Saabin 9LV mk 4 taistelujärjestelmä ja LM:n CMS 330 ovat melkein sama asia!
Lue https://en.wikipedia.org/wiki/Halifax-class_frigate kohdasta sensors and lisää


Täällä muuten jännä tarkastelu pelkän AN/SPY-1 osalta. Osviittaa muidenkin tutkien arviointiin?
STRENGTHS

  • ANSPY-1 multifunction, phased array, fire control quality radar.
  • Very rapid transition from SPY-1 silent to full radiate and full situational awareness.
  • Fast reaction, fully/semiautomatic combat systems. Initial detection to first missile movement in less than 10 sec.
  • Salvo rate of less than 2 sec per launcher (CG-52 and above with MK 41 VLS)
  • Mix of multiple SMs.
  • Max field of fire and min blockage zones
  • Must illuminate target only for a short duration prior to intercept.
  • AN/SPY-1 radar variable sensitivity feature allowing radar sensitivity to be tailored to threat RCS, environment, and tactical situation.
  • Weapons &ID doctrine capable of automatic and semiautomatic response/action.
  • Doctrine software assists w/ ID
WEAKNESSES

  • The system is designed for blue water and littoral operations however AN/SPY-1 configuration must be modified to look above the terrain to avoid causing excessive false targets from land clutter. These configuration changes may increase ship susceptibility to low and fast targets.
  • Once a target is engaged and the initial salvo fired, WCS will not allow the target to be reengaged (second salvo) until a kill evaluation has been completed.
  • AN/SPY-1 antenna height is lower than the AN/SPS-49 radar system resulting in reduced radar horizon.
  • DDG-51 Class are not equipped with a AN/SPS-49 radar (no secondary air search radar)
  • Must hold an AN/SPY-1 track. Cannot engage on a remote or AN/SPS-49 track unless equipped with CEC.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.globalsecurity.org/military/systems/ship/systems/an-spy-1.htm
 
Viimeksi muokattu:
magitsu kirjoitti:
tuolla tulisi todennäköisesti CEROS 200 + ESSM + mk 46 tai MU90 torpedo ja joku muu pintatorjuntaohjus kuin harpoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvaa selvitysta. Uskon tuon olevan kisassa juuri aseintegraation takia
- CAMM/ Seaceptor ohjus ESSM rinnalla
- MU90 kehittelya tehtiin myos matalia rannikkovesia silmallapitaen
- koska niin paljon saapismia sisaltava, Saabin MTO:n valinnan tod. nak. nousee

Tuosta erillisesta tutkajutusta:
  • Once a target is engaged and the initial salvo fired, WCS will not allow the target to be reengaged (second salvo) until a kill evaluation has been completed.
  • Must hold an AN/SPY-1 track. Cannot engage on a remote or AN/SPS-49 track unless equipped with CEC.
Tuollaisen valaisevan tutkaohjauksen heikkous on juuri se, etta se sitoo tutkan sisaisesti toimivan tulenjohtokanavan, jolloin monien maalien kasittelyyn samanaikaisesti tarvitaan valtavan suorituskykyista tutkaa... meille onneksi tulee aktiiviohjukset
- tuo CEC on kallista herkkua, eli muualta osoitettuihin maaleihin ampuminen on hankalaa
 
salama-anteri kirjoitti:
Hyvaa selvitysta. Uskon tuon olevan kisassa juuri aseintegraation takia
- CAMM/ Seaceptor ohjus ESSM rinnalla
Klikkaa laajentaaksesi...

Locheed Martinin CMS 330 (SAAB 9LV) järjestelmällä on ESSM:n ohella hyvä yhteys CAMM ohjukseen, noista Magitsun esittämistä modernisaatioista Chilen T23 ja Uuden Seelannin Anzac-aluksiin asennetaan CAMM/Sea Ceptor ohjukset.
 
HotShot kirjoitti:
Chilen T23 ja Uuden Seelannin Anzac-aluksiin asennetaan CAMM/Sea Ceptor ohjukset.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jalkimmainen on mielenkiintoisempi, koska painoa on hallittu amerikkalaisia std-siiloja yksinkertaisemmilla. T23 fregateissa oli tilaa ja painovaraa ennestaan, koska niihin laitettiin alunperin Seawolf-siilot (ed. sukupolven jarjestelmana tilaa vieva).
 
salama-anteri kirjoitti:
Jalkimmainen on mielenkiintoisempi, koska painoa on hallittu amerikkalaisia std-siiloja yksinkertaisemmilla. T23 fregateissa oli tilaa ja painovaraa ennestaan, koska niihin laitettiin alunperin Seawolf-siilot (ed. sukupolven jarjestelmana tilaa vieva).
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihmettelen jos it-ohjukset muodostavat Anzacilla paino-ongelman. Eikö niissä ole varauksia erilaisiin ohjusjärjestelmiin eli ainakin Harpooniin ja lisäsiiloihin. Isoja ja kevyesti aseistettuja aluksia joten luulisi pelivaraa löytyvän?
 
Rannari kirjoitti:
Ihmettelen jos it-ohjukset muodostavat Anzacilla paino-ongelman
Klikkaa laajentaaksesi...
Jo ed. parannuskierroksella jouduttiin top-heavy/ CoG/ stability -ongelmaan panostamaan:
In 2007, Te Kaha began undergoing a series of major upgrades as part of the four-stage Platform Systems Upgrade (PSU), planning for which started in 2004.[69] The four areas of modification under the PSU were improved stability and compartment configuration changes, overhaul of the propulsion system, installation of a new integrated platform management system (IPMS), and upgrades to onboard environmental control.[69] The stability upgrades were to accommodate predicted increases in displacement as updated equipment was installed on the ships

Nyt ollaan menossa kierroksella 2 ja kaytetaan luotuja "marginaaleja" saasteliaasti:
A series of upgrades were approved on 14 April 2014 under the ANZAC Frigate Systems Upgrade (FSU) progamme.[70] These include the replacement of the existing combat management system, awarded to Lockheed Martin,[71] installation of the Sea Ceptor anti-air missile replacing the Sea Sparrow on 27 May 2014,[72] and the fitting of a Sea Sentor Surface Ship Torpedo Defence, or SSTD system.

Kaikkihan lasketaan yhteen; se;) olki ja kamelin selka...
 
Eteläisellä Tyynellämerellä on sen verran rajua merenkäyntiä että yläpainoiset moduuleista rakennetut ANZAC-fregatit eivät välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla sinne sovellu.

Chilen fregatteihin on muuten näemmä hankittu tutkaksi Airbus TRS 4D.
 
salama-anteri kirjoitti:
Jo ed. parannuskierroksella jouduttiin top-heavy/ CoG/ stability -ongelmaan panostamaan:
In 2007, Te Kaha began undergoing a series of major upgrades as part of the four-stage Platform Systems Upgrade (PSU), planning for which started in 2004.[69] The four areas of modification under the PSU were improved stability and compartment configuration changes, overhaul of the propulsion system, installation of a new integrated platform management system (IPMS), and upgrades to onboard environmental control.[69] The stability upgrades were to accommodate predicted increases in displacement as updated equipment was installed on the ships

Nyt ollaan menossa kierroksella 2 ja kaytetaan luotuja "marginaaleja" saasteliaasti:
A series of upgrades were approved on 14 April 2014 under the ANZAC Frigate Systems Upgrade (FSU) progamme.[70] These include the replacement of the existing combat management system, awarded to Lockheed Martin,[71] installation of the Sea Ceptor anti-air missile replacing the Sea Sparrow on 27 May 2014,[72] and the fitting of a Sea Sentor Surface Ship Torpedo Defence, or SSTD system.

Kaikkihan lasketaan yhteen; se;) olki ja kamelin selka...
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja kokonaispainon lisäksi on tietysti olemassa painopiste. Siihenkin on syytä kiinnittää huomiota ettei käy niin kuin Romaniassa aikanaan. En tiedä meinasiko tehdä ihan Wasat mutta iso remontti oli esissä heti ensimmäisten purjehdusten jälkeen kun oli kiikkerää jopa tyynellä merellä. Tuo on myös hyvä esimerkki luokitusongelmista. Ura alkoi risteilijänä ja jatkui hävittäjänä. Nykyään alus on fregatti :)
 
Museo kirjoitti:
Eteläisellä Tyynellämerellä on sen verran rajua merenkäyntiä että yläpainoiset moduuleista rakennetut ANZAC-fregatit eivät välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla sinne sovellu.

Chilen fregatteihin on muuten näemmä hankittu tutkaksi Airbus TRS 4D.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yläpaino parantaa meriominaisuuksia
 
Rannari kirjoitti:
Ja kokonaispainon lisäksi on tietysti olemassa painopiste.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, just tuo CoG eli centre of gravity.
- Haminahan on mielenkiintoinen tapaus: kumpi on lisayksien kantilta kriittisempi; mika on "lisa-palan" perimmainen selitys?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top