Merivoimien kehitysnäkymät

[Huhta]

Jos palataan mielenkiintoisen merikelpoisuus-keskustelun jälkeen taistelujärjestelmiin, niin:

1. Eikö tuo AN/SPS-49 ole kovin vanha ja ei-stealth? En usko tuollaista rumilusta hankittavan uuteen alukseen.

2. Dragon Shieldin kanssa oli ongelmia. JASSM:n integraatio oli ilmeisesti helvetin työläs (tosin paha sanoa, missä kohtaa mätti - ei välttämättä ohjuksen valmistajassa...). LM ei välttämättä ole erityisen hyvässä huudossa PV:n hankintaosastolla? Toki järjestelmä on myynyt, mutta en pistäisi rahojani likoon.

2. Atlas saattaisi olla kärkisijalla? Kuten @magitsu kirjoitti, Atlaksen tuotteita on ennestään käytössä, eivätkä kokemukset ilmeisesti ole olleet huonoja. Sikäli kun Haminan järjestelmää ei räjäytetä uusiksi, niin jotakin etua saattaisi syntyä saman taistelunjohtojärjestelmän käytöstä alusten välillä?

En sinällään tiedä Atlaksen tuotevalikoimasta, mutta kun saksalaiset itse käyttävät Atlaksen järjestelmiä mm. Sachseneilla, Braunschweigeilla ja Baden-Württembergeillä, niin luulisi sopivan meillekin? Kaiken kaikkiaan Atlaksen järjestelmien kanssa on naitettu yhteen sensoreista mm. TRS-4D ja aseista mm. ESSM, RAM, MU90 ja pian myös NSM-pintatorjuntaohjus - ei toki kaikkea samassa aluksessa, mutta siitä huolimatta.

https://www.atlas-elektronik.com/what-we-do/surface-combatant-systems/ancs/

Henkilökohtaisesti uskon, että tuossa voi olla hyvinkin kilpailukykyinen ratkaisu. Kehitettävää tuskin on juurikaan ja pienillä riskeillä mennään.

 

[Museo]

Aika yllättävää tosiaan kun laivoille oli ennestäänkin asennettu vain osa suunnitellusta aseistuksesta. Muualla käytössä olevat samanlaiset paatit näyttäisivät olevan vielä yläpainoisempia.

 

[Bodyguard]

Vielä yksi kommentti tuohon merikelpoisuuteen. Vakaajilla voidaan pienentää jopa 90% keinunnasta, joten niillä siis pystytään kompensoimaan sitä yläpainoa. Tietysti jossainhan se raja menee... Vakaajat ovat hydraulisesti toimivia, kulmaltaan säädettäviä eviä laivan molemmilla sivuilla.

 

[fulcrum]

@fulcrum Tämäkö? https://en.wikipedia.org/wiki/SS_Waratah

Sehän se, Intian valtameren aavelaiva. Tutkintalautakunnan haastatteluissa Sawyer kertoi miten yritti ottaa asiaa puheeksi upseeriston kanssa ilman tulosta. Hän kertoi nähneensä myös pahaenteisiä unia. Tiedä sitten onko hän jälkikäteen vähän korostanutkin selvänäköisyyttään mutta lähettämänsä sähkeen hän toi kuulusteluihin joten ei hän ainakaan täyttä lööperiä puhunut.

 

[fyysikko]

Vielä yksi kommentti tuohon merikelpoisuuteen. Vakaajilla voidaan pienentää jopa 90% keinunnasta, joten niillä siis pystytään kompensoimaan sitä yläpainoa. Tietysti jossainhan se raja menee... Vakaajat ovat hydraulisesti toimivia, kulmaltaan säädettäviä eviä laivan molemmilla sivuilla.

Liian yläpainoinen alus ei keinu, kun oikaiseva momentti puuttuu kokonaan. Vakaajien aikaansaama keinumisen vähennys on siis tässä tilanteessa hyödytön. Tässä tilanteessa evät eivät siis toimi vakaajina, vaan kantosiipinä, mikä saattaa auttaa aluksen pitämisessä oikeinpäin niin kauan kuin alus liikkuu, pysähtyessään alus kuitenkin kippaa ylösalaisin.

Jos taas painopiste on aivan liian alhaalla ja alus ylivakaa, se keinuu todella rajusti, ja vakaajien aikaansaama keinumisen vähennys on todella merkittävä tekijä aluksen kulkiessa eteenpäin. Vakaajien lisäksi tai sijasta massahitausmomentin kasvattaminen pituusakselin suhteen vähentää kiihtyvyyksiä, ja se saadaan aikaan parhaiten korkealla mastolla. Sinne voi sijoittaa vaikkapa tutkan ja antenneja painoa lisäämään. Painopisteen nousemisen vaikutus jää vähäiseksi mutta keinuminen rauhoittuu paljon enemmän. Vakaajat ovat ongelmallisia jäissä liikuttaessa, mutta niistä voi tietysti tehdä sisäänvedettäviä.
Kalastusaluksissa käytetään myös sivuilla roikkuvia vesisäkkejä maston lisäksi/sijasta massahitausmomenttia kasvattamaan, ja samaan aikaan lisäämään oikaisevaa momenttia suuremmilla kallistuskulmilla, kun säkki painuu toisella puolella kokonaan veteen ja toisella kokonaan ilmaan.
Alunperin: https://maanpuolustus.net/threads/merivoimien-kehitysnäkymät.55/page-424#post-549813
kyse oli muuten meriominaisuuksista, mikä ei ole sama asia kuin merikelpoisuus. Edelliseen liittyy aluksen liikehdinnän mukavuus ja kyky ylläpitää haluttua nopeutta ja suuntaa sekä esim kääntyvyysominaisuudet olennaisessa määrin, jälkimmäiseen taas ei.

 

[Bodyguard]

Ok, en ole mikään suuri asiantuntija tässä asiassa. Nuo vakaajat ovat sisäänvedettäviä ja myös kulmaltaan säädettäviä. Niitä tarvitaan kallistumisen hillitsemiseen. Vaikutus toki lienee alapainoiseen. Mutta, jos alus on yläpainoinnen, niin kyllä se kaatuu tarpeeksi kovassa merenkäynnissä. Jos vakaajat eivät vaikuta yläpainoisen aluksen vakauttamiseen, niin miksi niitä sitten käytetään aika lailla yläpainoisissa loistoristeilijöissä...? Kaikki ei nyt oikein natsaa.... Kyllä se aluksen liikkehdintä on mukavampaa silloin kun se ei kovin kallistetle, joten ei sitä merikelpoisuutta ja meriominaisuuksia voi oikein tarkastella erikseen. Liittyvät toisiinsa.
Mutta ei tästä enempää, en ala kinaamaan, koska fysiikan teorian tuntemukseni lienee paljonkin vajavaisempaa kuin mitä herra @fyysikko omaa...

 

[fyysikko]

Ok, en ole mikään suuri asiantuntija tässä asiassa. Nuo vakaajat ovat sisäänvedettäviä ja myös kulmaltaan säädettäviä. Niitä tarvitaan kallistumisen hillitsemiseen. Vaikutus toki lienee alapainoiseen. Mutta, jos alus on yläpainoinnen, niin kyllä se kaatuu tarpeeksi kovassa merenkäynnissä. Jos vakaajat eivät vaikuta yläpainoisen aluksen vakauttamiseen, niin miksi niitä sitten käytetään aika lailla yläpainoisissa loistoristeilijöissä...? Kaikki ei nyt oikein natsaa.... Kyllä se aluksen liikkehdintä on mukavampaa silloin kun se ei kovin kallistetle, joten ei sitä merikelpoisuutta ja meriominaisuuksia voi oikein tarkastella erikseen. Liittyvät toisiinsa.
Mutta ei tästä enempää, en ala kinaamaan, koska fysiikan teorian tuntemukseni lienee paljonkin vajavaisempaa kuin mitä herra @fyysikko omaa...

Niissä loistoristeilijöissä on maksavia asiakkaita korkealla olevissa hyteissä, ja siellä korkealla pienikin kulmakiihtyvyys saa aikaan reiluja kiihtyvyyksiä, joista maksava ja merikipeä asiakas ei pidä, mikä taas tuottaa liiketaloudellisia ongelmia vapaan tiedonvälityksen markkinataloudessa. Niinpä niissä panostetaan vakaajiin, vaikkei niilä edes olisi juuri mitään merkitystä aluksen turvallisuudelle merenkäynnissä eli merikelpoisuuteen, koska niillä on kuitenkin huomattava vaikutus matkustajien mukavuuteen.
Yksittäistä meriominaisuutta voi aivan hyvin tarkastella täysin erillisenä merikelpoisuudesta, vaikkapa kääntyvyysominaisuuksia kustaanmiekassa Helsingin edustalla tai ahtaassa satamassa.
Käsitteet liittyvät toisiinsa, sillä merikelpoisuus on osa meriominaisuuksia, mutta sama ei päde toisinpäin.

Yläpainoisuus ei liene kovin hyvin määritelty käsite ylipäätään. Onko esim purjevene jolla on alhainen painopiste samalla yläpainoinen, kun siinä on painoa hyvin ylhäällä takilassa? Risteilijöillä on samankaltaisia ominaisuuksia niiden kanssa, vaikkei läheskään yhtä äärimmäisinä. Eli niissä on korkea ylärakenne, mikä on samalla kevyt suhteessa aluksen kokonaispainoon, eikä siten nosta aluksen painopistettä kohtuuttoman ylös. Jos taas yläpainoisella viitataan painopisteen korkeuteen, niin kuinka korkealla sen tulee olla ennenkuin voidaan puhua yläpainoisuudesta? Mitataanko metreissä vai onko käsite jotenkin suhteessa oikaisevaan momenttiin? Montako astetta aluksen tulee voida kallistua menettämättä oikaisevaa momenttia ennenkuin alusta kutsutaan yläpainoiseksi? Jos tuo olisi määrittely ei yläpainoisuus olisi suoraan riippuvainen painopisteen korkeudesta, vaan vesilinjan leveys vaikuttaa paljon enemmän.

 

[fyysikko]

Tuohon laivan painopisteeseen ja sitä kautta vakauteen pitää vähän ottaa kantaa. Painopiste ei saa olla liian korkealla, koska tällöin laivan painopiste voi muodostaa nostovoiman kanssa kallistavan voimaparin ja alus on epävakaa. Toisaalta taas, jos painopiste on liian matalalla, on laiva ns. ylivakaa, jonka lyhyt keinunna jaksoaika johtaa suuriin kiihtyvyyksiin, joka ilmenee laivan häiritsevän voimakkaana keinuntana. Painopisteen paikan määrittämisessä pitää huomioida, että se on leveyssuunnassa keskellä ( kölin ) kohdalla, pituussuunnassa siten, että trimmi on oikea ja korkeussuunnassa tuo aiemmin mainittu. Laivan painolaskelmat ovat kohtuullisen hankalia ja vakavuuteen vaikuttavat tietty laivan kaikki dimensiot ja myös se, onko siinä vakaajia vai ei.
Eli yläpaino ei sellaisenaan paranna mitenkään laivan merikelpoisuutta, päinvastoin. Toki vakaajajärjestelmällä sitä voidaan kompensoida. Myöskään "alapaino" ei ole hyväksi.
Ohessa aineistoa, mistä selviää enemmänkin aiheesta.

Ettei synny väärää käsitystä, todettakoon että @Bodyguard postaus oli aiheesta sisällöllisesti parhaimmasta päästä. Mutta keskustelusta puuttuu määrittely sille mitä kukin yläpainolla tarkoittaa, mikä on mielestäni merkittävä puute.
Korkea painopiste ei paranna mitenkään laivan merikelpoisuutta, mutta korkealla oleva paino voi niin hyvinkin tehdä. Noita ei pitäisi sekoittaa keskenään.

 

[Bodyguard]

Toki yksittäistä ominaisuutta voi tarkastella erikseen, ei kai kukaan ole muuta väittänytkään. Totesin vain tuossa viestissäni, että merikelpoisuus ja meriominaisuudet eivät ole toisistaan erillisä asioita, kuten itsekin nyt myönsit. Keskustelu alkoi muistaakseni yläpainoisuudesta ja painopisteestä. Toiset puhuivat sitten niiiden vaikutuksesta meriominaisuuksii, lähinnä manoveerauskykyn yms. Minä taas esitin asiaa yleisesti lähinnä painopisteen kannalta. Mitä väärää siinä sitten oli. Kuten sanoin, mulla ei varmaankaan ole yhtä korkeaaa tietämystä fysiikasta kuin sinulla, herra @fyysikko. Tosin olen laivojen parissa työskennellyt reilut 30 vuotta erilaisissa tehtävissä, mutta en merimiehenä.
Mutta nyt kyllä jätän tämän tähän.

 

[Bodyguard]

Ettei synny väärää käsitystä, todettakoon että @Bodyguard postaus oli aiheesta sisällöllisesti parhaimmasta päästä. Mutta keskustelusta puuttuu määrittely sille mitä kukin yläpainolla tarkoittaa, mikä on mielestäni merkittävä puute.
Korkea painopiste ei paranna mitenkään laivan merikelpoisuutta, mutta korkealla oleva paino voi niin hyvinkin tehdä. Noita ei pitäisi sekoittaa keskenään.

Niin, mun olen yrittänyt koko ajan puhua painopisteen paikasta. Kyllä kai se paino korkealla vaikuttaa siihen painopisteen paikkaan korkeussunnassa nostamalla sitä. Varmaan auttaa alhaisen painopisteen korjauksessa...

 

[yrjö]

Merikelpoinen on käytännössä sama asia kuin "määräysten mukainen". Vakavuuskriteerit on yksi osa määräyksistä mitkä kuuluu täyttää ollakseen "merikelpoinen", Mutta pitää olla paljon muutakin, esim. pelastusveneen kuuluu toimia. Erityyppisillä aluksilla on myös jossain määrin erilaiset vakavuuskriteerit. Kaikki määräysten mukaiset kuuluvat kategoriaan "merikelpoinen", mutta eivät kuitenkaan ole keskenään lähellekään yhtä hyviä käyttäytymään aallokossa. Tässä vaikuttaa vakavuuslaskennan keskeinen arvo GM; eli painopisteen ja ns vaihtokeskuksen eli metasentrin, välinen etäisyys. Tietenkin kun puhutaan ylä- ja alapainoisuudesta, puhutaan siitä vaadittujen kriteereiden sisällä eli laillisella alueella "merikelpoinen". Jos kriteerit eivät täyty, kuten Wasassa ei olisi täyttynyt jos olisi osattu laskea, ollaan luvattomasti liikenteessä. Minimi GM-arvo 0,30/0,15 on todella vähän, määräykset eivät siis edellytä kovinkaan suurta vakavuutta.

Evävakaimissa on se huono puoli, että tarvitaan jonkin verran vauhtia, että niillä on vaikutusta. Ne on tietenkin sisäänvedettävät, eli jää ei aiheuta ongelmia.

Sota-aluksia ei siviilimääräykset taida koskea, mutta niissä on osumien takia otettu huomioon osastoinnissa ja osaston täyttymisessä tapahtuva alkuvakavuden menetys joten alukset ovat tosi vakaita ja siten myös heiluvat paljon merenkäynnissä. Merivoimilla on omat määräyksensä siihen, mitä merikelpoinen tarkoittaa.

 

[salama-anteri]

RAM, MU90 ja pian myös NSM-pintatorjuntaohjus

Hyvaa listaa, pitaisi tulla paljon pisteita...

Montako astetta aluksen tulee voida kallistua menettämättä oikaisevaa momenttia ennenkuin alusta kutsutaan yläpainoiseksi?

Varmaan esim. Lloyds tai DNV ovat kehittaneet vastauksen?

Sota-aluksia ei siviilimääräykset taida koskea, mutta niissä on osumien takia otettu huomioon osastoinnissa ja osaston täyttymisessä tapahtuva alkuvakavuden menetys joten alukset ovat tosi vakaita ja siten myös heiluvat paljon merenkäynnissä. Merivoimilla on omat määräyksensä siihen, mitä merikelpoinen tarkoittaa.

Ei, mutta Lloyds on kehittanyt erilliset military standardit. Buoyancy reserve on yksi keskeisista kasitteista (ja sitahan syodaan kaikenlaisten myohempien upgrade'ien kautta... kumma juttu, kun niin suuri osa lisayksista on elektroniikkaa ja kulutus sellainen pienenee kuin pyy maailmanlopun edella)

 

[fyysikko]

Merikelpoinen on käytännössä sama asia kuin "määräysten mukainen". Vakavuuskriteerit on yksi osa määräyksistä mitkä kuuluu täyttää ollakseen "merikelpoinen", Mutta pitää olla paljon muutakin, esim. pelastusveneen kuuluu toimia. Erityyppisillä aluksilla on myös jossain määrin erilaiset vakavuuskriteerit.

Off topic:
Kun noista matkustaja risteilijöiden väitetystä yläpainoisuudesta on ollut puhetta, niin kaivoin asiaan liittyvän linkin: http://gcaptain.com/anthem-of-the-seas-and-the-storm-more-seaworthy-than-she-looks/
Niiden jotka uskovat alusten kaatuvan herkästi kannattaa lukea miten ne ihan käytännössä pärjäävät kun keli oikeasti kovenee, eli 40 m/s vastatuulta Golf virtaa vastaan ja aallokko sen mukaista. Alus on siis tämä: https://en.wikipedia.org/wiki/MS_Anthem_of_the_Seas josta otin muutamia mittoja laskelman pohjaksi, @Yrjön yllä linkkaaman vakavuuskriteerien lisäksi.

Tuossa laskettuna alusta approksimoivan suorakulmion oikaiseva vipuvarsi, mikä saadaan kun aluksen painopiste on 20,539 metriä pohjan yläpuolella, eli 20,539 - 8,8 = 11,739 metriä vesilinjan yläpuolella. Tuo antaa GM0 arvoksi 0,150348 metriä, kun sääntö antaa pienimmäksi sallituksi 0,15 m. Todellisen aluksen käyrä on hieman suorakulmiota alempana, mutta ero ei todellakaan ole suuri, koska aluksen pituudesta suurin osa on todellakin lähes tuollainen suorakulmio veden alaiselta poikkileikkaukseltaan. Puoli metriä alemmalla painopisteellä käyrä näyttää tältä:

Molemmilla painopisteen korkeudella kaikki vakavuusvaatimukset täyttyvät huomattavalla marginaalilla, lukuunottamatta GM0 arvoa, joka siis ensimmäisen kuvan tilanteessa on aivan hyväksyttävyyden rajalla. Positiivinen oikaiseva varsi ulottuu ensimmäisessä kuvassa 47 asteeseen, ja jälkimmäisessä 54 asteeseen. Käyrissä ei ole huomioitu rajallisen varalaidan korkeuden vaikutusta, koska varalaidan korkeus ei ole tiedossa. Se kuitenkin alentaa käyriä suurilla kallistumilla, kun vesi pääsee laidan yli ikkunoista sisään niiden hajotessa vedenpaineesta ja/tai aallokon vaikutuksesta. Jos varalaitaa olisi esim 12 metriä olisivat käyrät täysin kohdallaan vähintään 30 asteen kallistumaan saakka.
Yrjön linkin sivulla 12/93 on mainittu ne vaatimukset, jotka vakavuudelle asetetaan. Esim oikaisevan varren on oltava vähintään 0,2 metriä 30 asteen tai sitä suuremmalla kallistumalla. Käyrissä 80 cm tai 106 cm eli alus on paljon vakaampi kuin mitä vaaditaan, ja syy on pääosin hyvin suuressa vesilinjan leveydessä 41,4 metriä.

Kenen mielestä käyrät kuvaavat yläpainoisen ja siten kenties vaarallisen aluksen vakavuutta?
Ylempänä painopiste ei määräysten mukaan voi olla, mutta mielestäni tuollainen vakavuuskäyrä on sekä kaatumisen suhteen turvallinen että mahdollisimman mukava jopa ilman niitä evävakaajia. Tilanne toki muuttuu jos alukseen vuotaa valtavasti vettä, kuten CostaConcordiaan tapauksessa karilleajon seurauksena.

 

[Bodyguard]

Tietty tuo @fyysikko postaama selvitys on totta, sitä ei varmaan kukaan kyseenalaista. Mun moka kun unohdin tuon risteilijöiden leveyden, joka tietysti vaikuttaa kallistumiseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että sotalaivat ovat yleensä kapeampia huomattavasti kuin risteilijät ( leveys/pituus/korkeus ). Lisäksi vasta-aallokko on eri asia kuin sivu- tai sivuvastainen aallokko. Leveys tosin vaikuttaa sitten siihen manoveerauskykyyn, eli sitä ei voi kasvattaa määräättömästi. Tämä nyt ihan vaan huomiona, ei sen enempää..

 

[Juna112Porojetsiin]

Tähän aluksen vakavuuteen liittyen: mikä on rungon muodon(poikkileikkaus nyt ensimmäisen tulee mieleen) vaikutus. Eikös esim. Vasa, joka tässä toimii malliesimerkkinä, ollut alus joka oli suunniteltu hollantilaisen koulukunnan mukaisesti, suunnittelija kun oli puukenkä. Toinen aikansa merkittävä koulukunta olisi ollut englantilainen. Olen jossain katsonut anmiaatiota, (jota en nyt tietenkään löytänyt netistä - mielestäni se oli aikoinaan Vasa-museon sivuilla), jossa saattoi kokeilla mitä eroja näiden kahden eri rungon muodon välillä olisi ollut onnettomuuden tapahtumiseen. Toki siellä oli paljon muitakin tekijöitä joita saattoi säätää - aseistuksen paino ja sijoittelu esimerkiksi.

Tietenkin jos vielä pitää tykkiportit auki alimmalta tykkikannelta lähtien, tai asentaa laivan varalaitaan näköalaikkunoita, saa lisättyä lyhytaikaista jännitystä. (ja täydet purjeet)

Laivue 2020 alusten pitäisi pystyä kulkemaan saaristossa, joten syväystä ei saa olla paljoa. Miten tämä pitää huomioida laivan rungon suunnittelussa vakavuuden suhteen ? Leveyttä lisää, ja asejärjestelmät alas ja keskelle, sensorit korkealle ylös? Tuleeko siitä ylivakaa? Matkustajamukavuudesta ei ehkä niin paljon tarvitse välittää.. Gintonicit ei tule syliin, mutta kyllähän laivan miehistön pitää kyetä hoitamaan tehtävänsä kovassakin merenkäynnissä. Itämerellä on kuitenkin myös suhteellisen kookkaita aaltoja ja ne ovat lyhyitä ja jyrkkiä.

 

[salama-anteri]

Leveys tosin vaikuttaa sitten siihen manoveerauskykyyn, eli sitä ei voi kasvattaa määräättömästi.

@juna jatkoi asiallisesti, mutta kun minulla ei ole oikeastaan enaa mitaan lisattavaa, niin "irvileuka"kommentti lainaukseen, eli:
sita vartenhan ne azipodit on "keksitty"

 

[Bodyguard]

@juna jatkoi asiallisesti, mutta kun minulla ei ole oikeastaan enaa mitaan lisattavaa, niin "irvileuka"kommentti lainaukseen, eli:
sita vartenhan ne azipodit on "keksitty"

Joo, Azipodit vaan kaikkiin merivoimien aluksiin.... Tosin aiheuttaisi meillä harmaita hiuksia saada ne mahtumaan annettuihin mittoihin... Mutta töitä ainakin riittäisi, tosin niitä kyllä riittää nytkin ihan tarpeeksi...[/QUOTE]

 

[yrjö]

Tähän aluksen vakavuuteen liittyen: mikä on rungon muodon(poikkileikkaus nyt ensimmäisen tulee mieleen) vaikutus. Eikös esim. Vasa, joka tässä toimii malliesimerkkinä, ollut alus joka oli suunniteltu hollantilaisen koulukunnan mukaisesti, suunnittelija kun oli puukenkä. Toinen aikansa merkittävä koulukunta olisi ollut englantilainen. Olen jossain katsonut anmiaatiota, (jota en nyt tietenkään löytänyt netistä - mielestäni se oli aikoinaan Vasa-museon sivuilla), jossa saattoi kokeilla mitä eroja näiden kahden eri rungon muodon välillä olisi ollut onnettomuuden tapahtumiseen. Toki siellä oli paljon muitakin tekijöitä joita saattoi säätää - aseistuksen paino ja sijoittelu esimerkiksi.

Tietenkin jos vielä pitää tykkiportit auki alimmalta tykkikannelta lähtien, tai asentaa laivan varalaitaan näköalaikkunoita, saa lisättyä lyhytaikaista jännitystä. (ja täydet purjeet)

Laivue 2020 alusten pitäisi pystyä kulkemaan saaristossa, joten syväystä ei saa olla paljoa. Miten tämä pitää huomioida laivan rungon suunnittelussa vakavuuden suhteen ? Leveyttä lisää, ja asejärjestelmät alas ja keskelle, sensorit korkealle ylös? Tuleeko siitä ylivakaa? Matkustajamukavuudesta ei ehkä niin paljon tarvitse välittää.. Gintonicit ei tule syliin, mutta kyllähän laivan miehistön pitää kyetä hoitamaan tehtävänsä kovassakin merenkäynnissä. Itämerellä on kuitenkin myös suhteellisen kookkaita aaltoja ja ne ovat lyhyitä ja jyrkkiä.

Rungoissa on tietenkin saattanut olla paljon muita eroja, mitkä parantavat asiaa. Vedenalaisen rungon muodolla on tietenkin myös vaikutusta, mutta ei se sitä kumoa jos painopisteet on väärät. Vaikutus näkyy linkatun kriteeristön sivulla 14 olevassa kaavassa: block coefficient. On loogista, että laatikon muotoisen kappaleen vesiviivan pinta-ala kasvaa kallistuessa enemmän kuin epätäyteläisen kappaleen. Niinpä myös oikaiseva momentti on erisuuri. Jos alus olisi pallo, (kuten sukellusvene saattaa joskus ollakin!) se pysyisi pystyssä tai oikenisi vain painopisteiden (sukelluksissa aluksen ja kelluvuuden painopisteiden suhteet, koska pitää pysyä veden alla myös pystysuorassa) vaikutuksesta ilman, että rungon muoto tukee tässä. Lasten alapainoinen heiluri-lelu pysyy pystyssä pöydällä. Vielä paremmin se pysyy jos sen pohja ei ole pyöreä.

Tietyssä mielessä, teoriassa, epävakaa alus ei välttämättä kaadu tästä syystä. Alus jää pysyvästi kallelleen jossa "yläpaino" kompensoituu rungon tuottamalla runkovakavuudella koska vesiviivan pinta-ala suurenee (=alus levenee vesirajassa). Tällainen tilanne on voinut ehkä joskus olla telakalla, että labiili alus saatetaan joutua esim. kelluttamaan, siirtämään tms, tällainen on todella harvinaista ja käytännössä silkka kuriositeetti. Sanomattakin on selvää, että tällainen ei olisi merikelpoinen missään mielessä.

Kyllä noihin varmaan se ~4,5 m tulee. Sota-aluksen pitäisi kulkea suhteellisen sukkelasti joten rungon olisi hyvä olla tähän sopiva. Samalla vedenalaisen rungon pieni täyteläisyys kasvattaa syväyttä. Kaikki tässä kuviossa on vain kompromisseja eri asioiden välillä.

Heilunta vaikuttaa tykkitulen tarkkuuteen, alustoja tietty vakautetaan. Sensorit tekee laajaa liikettä joten tätä ehkä pitää kompensoida pois esim. pidentätmällä keskiarvoja joten viiveet havaita muutokset kasvaa. Ei noi ehkä isoja ole, mutta huomioon otettavia. Heilunta on ikävää, mutta myös minkä tahansa painavan, esim. A-tarvikkeiden käsittely on aika mahdotonta koska se on niin vaarallista. Voi vaan miettiä jos satojen kilojen miinat karkaa miinakannella

 

[Juna112Porojetsiin]

Heilunta vaikuttaa tykkitulen tarkkuuteen, alustoja tietty vakautetaan. Sensorit tekee laajaa liikettä joten tätä ehkä pitää kompensoida pois esim. pidentätmällä keskiarvoja joten viiveet havaita muutokset kasvaa. Ei noi ehkä isoja ole, mutta huomioon otettavia. Heilunta on ikävää, mutta myös minkä tahansa painavan, esim. A-tarvikkeiden käsittely on aika mahdotonta koska se on niin vaarallista. Voi vaan miettiä jos satojen kilojen miinat karkaa miinakannella

Ja toki myös mm. jyskintä ja laivan kohoilu pitäisi pystyä pitämään aisoissa.
Laivue2020, jos siellä kerran on helikopterikansi, sille pitäisi pystyä myös laskeutumaan vähän huonommassakin kelissä.
Helsinkihän sai 9LV220 (jos muistan tyypin.. olihan se 220 tuolloin?) painamaan katon notkolle - lähinnä kai juuri jyskinnän vuoksi (siis katon jonka päälle se oli kiinnitetty). Alusta toki modattiin ja muut kolme taisikin olla hieman erilaisia. Se herättää toki miettimään, miten hyvin alus toimisi tositilanteessa jos pelkkä merenkäynti ja kulku saa aluksen pääasiallisen tähtäimen vaurioittamaan alusta itseään. On siinä vakauttamista.

 

[salama-anteri]

jos pelkkä merenkäynti ja kulku saa aluksen pääasiallisen tähtäimen vaurioittamaan alusta itseään. On siinä vakauttamista.

Jaa-a, taitaa olla tuo sensorien ensisijaisuus yksi paatekijoista siihen, etta valtamerilla (ilman saaristosuojaa) toimivat alukset ovat (jopa samassa tehtavassa) koko ajan kasvamaan pain.