Merivoimien kehitysnäkymät

Minkä lisa-palan?
Ahh, ymmarsin jostain - olikohan Janes? - etta runkoa jatketaan keskelta
- olenko ymmartanyt vaarin?
- joskushan huhupuheetkin paasevat painoon; kilpailu kun on kovaa

Ylarakenteiden painoa (pl. tykin tyyppivaihdos) on taman kuvauksen perusteella vaikea vahentaa:
the vessel has been designed to reduce radar signature. Metal parts have been covered with radar absorbent material, and the composite parts have radar absorbent material embedded in the structure. Radar transparent materials have been used where applicable.

Unlike glass fiber, carbon fiber blocks radio waves. This protects ship's electronics against electromagnetic pulse. In addition, it stops any radio frequency signals generated by ships electronic devices escaping outside. Except for the bridge, the vessel has no windows that would allow the signals to escape.

The vessel contains hardly any steel parts, thus generating very low magnetic field.
 
koko kiulu meni yläpainoisuuden seurauksena kumoon
Oiskohan Causescukin kaynyt henk.koht. auttamassa suunnittelijaa - niinkuin kavi Ruotsin kuninkaan ja hollantilaisen laivamestarin valilla (jalkimmaisen ei auttanut vaittaa vastaan, vaan kansia oli lisattava asiakkaan ohjeistuksen mukaan).
 
Oiskohan Causescukin kaynyt henk.koht. auttamassa suunnittelijaa

Aivan varmasti. Ei tuollainen hirvitys synny ilman Ajatusten Tonavaa. Paatti oli alkuun hyvin eksoottisen näköinen ihan maallikonkin silmään kun mm. Styxit olivat vielä kantta ylempänä.
 
OK, kiitos.
 
Sattui eteen kirjoitus, jota lainaan pidemmasti kuin tapanani on:

1.
the dilapidated state of the [Malesian] RMN today, with only six semi-equipped OPVs, two barely there post-SLEP corvettes and two ageing frigates forming the core of the surface combatants, the induction of these "Gowind frigates" into the Fleet will undoubtedly be keenly anticipated
- taisteluvahvuus 8 + 2 poistumassa olevaa, enemman tukemistehtavien alusta
- nyttemmin fregatti nimike on uusien osalta poistettu ja alukset valmistuvat LCS luokiteltuina

2.
Questions remain as to why the cost of the six ships was allowed to balloon from the initial budgeted MYR6billion to MYR9billion. It is puzzling especially considering that the ships' combat systems, though capable, are not all entirely top of the line and many of the systems initially desired by the RMN were eventually scaled down or opted out, like the UAV. Also, why has the tonnage to increase from the originally planned 2700 tons to the finalized 3100 tons?
- todettiin, ettei pikapuoliin ole mahdollisuutta saada muita isohkoja aluksia, ja poistuvien fregattien tuoman aukon kattamiseksi tehtiin korveteista monitoimisia: koko +15% mutta kustannus +50%

3.
Ensisijaisena olleen suto-kyvyn rinnalla teravoitettiin MTO:jen kyvykkyytta (myos maalle maalittamiseen) ottamalla uudempi NSM Exocetin (jo kaytossa) rinnalle:
Ditching the MM40 Block III Exocet in favour of the Kongsberg Naval Strike Missile ( NSM ) could prove to be a good move. Both have anti-ship, littoral and coastal attack capabilities, both have effective range in excess of 100 nautical miles but the NSM is a much more contemporary design whereas the Exocet could trace its lineage to the 1970s. It is true that compared to even the MM40 Block II, the Block III is like a radically new missile, but the RMN already has in its service the SM39 and the MM40 Block II. So it might not be a bad idea to diversify the SSM inventory with the NSM so as not to be to overly reliant on one supplier. The NSM would give the RMN's surface fleet enhanced land attack capabilities in addition to its anti-ship role.

4.
Useamman ilmauhan yhta-aikainen torjuminen, erityisesti kun (Bofors 57:aa) taydentava CIWS on jatetty pois, on hazardin paikka:
Without a dedicated gun-based CIWS, the SGPV in effect relies on the VL-MICA as a missile-based CIWS.
[...]The choice of short ranged VL Mica for the frigates' air defence is also not ideal. Although the VL Mica is an extremely capable and proven design which combines compactness and light weight with a short reaction time, high rate of fire and multi-target capabilities ( including missiles and PGM ), its Achilles Heel is really its relatively short range of up to 20km. Its maneuverability rapidly falls from 50G at 7km to 30G at 12km as kinetic energy is bled off with increasing distance from the point of launch. It is good for point defence but would not be so suitable for area defence. So the VL Mica might be perfect for a smaller vessel like the NGPV but [not] to provide task force-wide area defence...

5.
Paatti per vuosi; kustannuksia alennettu silla, etta useampi voi olla (eri vaiheissaan) tyon alla samanaikaisesti:
Construction of the yet to be named lead vessel [...] The subsequent five ships would be completed at ten months interval thereafter, which means the last ship would be completed sometime in 2023.

Lopputoteamus: asteen verran (?) meidan korvetteja isompi, koska suto-tehtavaa varten heko pysyvasti mukana, ref: planned 2700 tons to the finalized 3100 tons; kaikki lisaykset perustuvat johonkin perusteltuun tarpeeseen, koska suunnittelu lahti ranskalaisen 2500t fregatti-korvetin pohjalta, ja tuon firman miehet tulivat Malesiaan auttamaan myos telakan modaamisessa taman luokan rakentamiseen, eli ovat varmaan myos jatkuvassa "laadunvalvonnassa" mukana
 
Tuohon laivan painopisteeseen ja sitä kautta vakauteen pitää vähän ottaa kantaa. Painopiste ei saa olla liian korkealla, koska tällöin laivan painopiste voi muodostaa nostovoiman kanssa kallistavan voimaparin ja alus on epävakaa. Toisaalta taas, jos painopiste on liian matalalla, on laiva ns. ylivakaa, jonka lyhyt keinunna jaksoaika johtaa suuriin kiihtyvyyksiin, joka ilmenee laivan häiritsevän voimakkaana keinuntana. Painopisteen paikan määrittämisessä pitää huomioida, että se on leveyssuunnassa keskellä ( kölin ) kohdalla, pituussuunnassa siten, että trimmi on oikea ja korkeussuunnassa tuo aiemmin mainittu. Laivan painolaskelmat ovat kohtuullisen hankalia ja vakavuuteen vaikuttavat tietty laivan kaikki dimensiot ja myös se, onko siinä vakaajia vai ei.
Eli yläpaino ei sellaisenaan paranna mitenkään laivan merikelpoisuutta, päinvastoin. Toki vakaajajärjestelmällä sitä voidaan kompensoida. Myöskään "alapaino" ei ole hyväksi.
Ohessa aineistoa, mistä selviää enemmänkin aiheesta.
 

Liitteet

  • Laivan painolaskenta_Kandidaattityö 2011.pdf
    939.5 KB · Luettu: 3
Tuosta erillisesta tutkajutusta:
  • Once a target is engaged and the initial salvo fired, WCS will not allow the target to be reengaged (second salvo) until a kill evaluation has been completed.
  • Must hold an AN/SPY-1 track. Cannot engage on a remote or AN/SPS-49 track unless equipped with CEC.
Tuollaisen valaisevan tutkaohjauksen heikkous on juuri se, etta se sitoo tutkan sisaisesti toimivan tulenjohtokanavan, jolloin monien maalien kasittelyyn samanaikaisesti tarvitaan valtavan suorituskykyista tutkaa... meille onneksi tulee aktiiviohjukset
- tuo CEC on kallista herkkua, eli muualta osoitettuihin maaleihin ampuminen on hankalaa
Taytyy jatkaa magitsun tutka-linkin kommentointia, kun omiinkin kommentteihin tuli paivitysta (niin se vaan on, tutkasysteemi perusteiltaan jo 35 v vanha, ja silti jatkuvasti tapahtuu):

upgrading from AEGIS Baseline 8 to Baseline 9 began in Oct. 2016, as a joint effort between the crew of Mobile Bay, Department of the Navy civilians, and defense contractors.

Mobile Bay is the first guided-missile cruiser to upgrade from Baseline 8 to the Baseline 9 system without having to completely install all new equipment; increasing accuracy, range and weapons capabilities aboard the ship. This upgrade demonstrated that ships don’t need excessive yard periods and complete system overhauls to expand their capabilities thanks to open architecture environments and commercial off-the-shelf designs.

One major update that Baseline 9 provides over Baseline 8 is the integration of the Navy Integrated Fire Control- Counter Air (NIFCA-CA).
- eli talla kohtaa meni noista aiemmista bullet-pallukoista jalkimmainen vanhaksi


NIFC-CA connects assets within a battlespace through cooperative* engagement* capability*, allowing a Baseline 9 cruiser to receive the targeting solution needed to fire their weapon without having organically sensed the target. Being able to fire on a target well before a ship’s own sensor sees them, allows for increased standoff distances to begin an engagement and enables the entire fleet to manage intercepts of high-speed threats by the best suited defensive asset.

------------
*** Isoilla alkukirjaimilla tuo oli CEC, joka oli ainakin helpompi lausua kuin nifka (joka teknisena ratkaisuna korvaa CEC:n. Jalkimmaista on myyty ulkomaillekin, mutta nifka on nyt laivastolle se, mita Raptor on ollut ilmavoimille... vain meille itelle!)
 
@Bodyguard ilmeisesti tietaa/ ymmartaa asiasta jotain, itsestani en:) mene takuuseen.

AEGIS kun tutkana oli uusinta uutta ja se piti akkia saada vesille, turvaamaan tukialusryhmia sen aikaisilta "carrier killereilta" eli Tu-22 pommittajilta ja niiden pitkakantoisilta ohjuksilta, niin valittiin olemassa oleva runkomuoto ja siihen suunniteltu koneisto. Eli Spruance luokan pohjalle rakennettiin IT-risteilijoita, ja vasta sitten kun oli aikaa rauhassa miettia, tuli Arleigh Burket... still going strong! Eli uusia tilataan koko ajan lisaa.

Pitka johdanto, mutta tuo tutka oli melkoinen jarkale, piti saada ylos ja vaati paljon lisavoimaa. AB:ien muoto, sutjakoihin risteilijoihin verrattuna (nakyy erityisesti ylhaalta pain nakymissa), on selvasti enemman kylpyammemainen.
- onko kysymys vain keinumisen minimoinnista, vai onko jotain muuta tuossa takana?
 
En voi sanoa tietäväni, jotain kyllä ymmärrän laivoista... Ja siis tuo postaamani kandidaattityö ei suinkaan ole mun... on vaan yleisesti saatavilla, joten laitoin tänne perusasioita varten.
 
AEGIS kun tutkana oli uusinta uutta ja se piti akkia saada vesille, turvaamaan tukialusryhmia sen aikaisilta "carrier killereilta" eli Tu-22 pommittajilta ja niiden pitkakantoisilta ohjuksilta, niin valittiin olemassa oleva runkomuoto ja siihen suunniteltu koneisto. Eli Spruance luokan pohjalle rakennettiin IT-risteilijoita, ja vasta sitten kun oli aikaa rauhassa miettia, tuli Arleigh Burket... still going strong! Eli uusia tilataan koko ajan lisaa.

Alunperin Aegis (joka on sana, ei lyhenne :)) piti asentaman myös CSGN-risteilijöihin, jotka olisivat olleet kokoluokaltaan lähellä neuvostolaivaston Kirov-luokkaa. Nämä olisivat olleet erittäin vahvasti aseistettuja ja huippumoderneja aluksia joiden rinnalla olisivat toimineet halvemmat Aegis-hävittäjät.

CSGN olisi ollut komea näky:
DDG47withCGN42-1.jpg


70-luvulla vaan kustannustaso nousi nopeasti ja CSGN:ään tarkoitettu 8 tuuman tykki ei toiminut kunnolla. Koko ylikallis risteilijäluokka peruttiin ja sen sijaan "Aegis-hävittäjää" vähän buffattiin ja ne nimettiin risteilijöiksi. "Ticoista" tuli ahtaita ja ylipainoisia, ja ne ongelmat osaltaan vaikuttivat ensimmäisten 5 aluksen poistoon.
 
Tuohon laivan painopisteeseen ja sitä kautta vakauteen pitää vähän ottaa kantaa. Painopiste ei saa olla liian korkealla, koska tällöin laivan painopiste voi muodostaa nostovoiman kanssa kallistavan voimaparin ja alus on epävakaa. Toisaalta taas, jos painopiste on liian matalalla, on laiva ns. ylivakaa, jonka lyhyt keinunna jaksoaika johtaa suuriin kiihtyvyyksiin, joka ilmenee laivan häiritsevän voimakkaana keinuntana. Painopisteen paikan määrittämisessä pitää huomioida, että se on leveyssuunnassa keskellä ( kölin ) kohdalla, pituussuunnassa siten, että trimmi on oikea ja korkeussuunnassa tuo aiemmin mainittu. Laivan painolaskelmat ovat kohtuullisen hankalia ja vakavuuteen vaikuttavat tietty laivan kaikki dimensiot ja myös se, onko siinä vakaajia vai ei.
Eli yläpaino ei sellaisenaan paranna mitenkään laivan merikelpoisuutta, päinvastoin.

Tositarina eteläisiltä valtameriltä: kauan sitten upouusi matkustaja-alus lähti vasta toiselle matkalleen. Laiva oli tunnetun valmistajan laatutyötä ja läpäissyt Lloyd'sin ankarimmat tarkastukset. Jotkut matkustajat kommentoivat laivan miellyttävän hidasta keinuntaa. Matkalla oli mukana eräs varttuneempi insinööri jolla oli laaja kokemus merillä matkustamisesta. Hänen mielestään laiva palautui kallistuksista liiankin varovasti. Hän yritti ottaa asian puheeksi upseeriston kanssa mutta nämä vakuuttivat kaiken olevan kunnossa. Etelään päin matkatessa kelit alkoivat pikkuhiljaa koveta ja insinööri alkoi saada pahoja aavistuksia. Hän päätti jäädä pois laivasta heti seuraavassa satamassa vaikka lippu oli vielä Kapkaupunkiin asti.
Insinööri jäi laivasta joka jatkoi kohti Kapkaupunkia, eikä koskaan saapunut sinne. Eikä mihinkään muuhunkaan satamaan. Merelle jäi ja on siellä vieläkin.
 
Ihmettelen jos it-ohjukset muodostavat Anzacilla paino-ongelman. Eikö niissä ole varauksia erilaisiin ohjusjärjestelmiin eli ainakin Harpooniin ja lisäsiiloihin. Isoja ja kevyesti aseistettuja aluksia joten luulisi pelivaraa löytyvän?

On niillä tuollainen ongelma. Itseasiassa tuo yläpaino on se syy miksei Uuden Seelannin laivaston Anzaceille tullut päivityksen yhteydessä ESSM vaan Sea Ceptor ohjukset. Kun kahdeksan Sea Sparrowin tilalle tulee nelinkertainen määrä uusia ohjuksia niin painoa tulee lisää ja ESSM on yli tuplasti isompi ja painavampi ohjus kuin Sea Ceptor. Aussien Anzaceille tulee päivityksessä ESSM, mutta niiltä puuttuu hangaarin päältä monta tonnia painava Phalanx CIWS jollainen löytyy Uusi Seelantilaisilta Anzaceilta.

Aussien Anzac:

iu


NZ Anzac:

iu
 
On niillä tuollainen ongelma. Itseasiassa tuo yläpaino on se syy miksei Uuden Seelannin laivaston Anzaceille tullut päivityksen yhteydessä ESSM vaan Sea Ceptor ohjukset. Kun kahdeksan Sea Sparrowin tilalle tulee nelinkertainen määrä uusia ohjuksia niin painoa tulee lisää ja ESSM on yli tuplasti isompi ja painavampi ohjus kuin Sea Ceptor. Aussien Anzaceille tulee päivityksessä ESSM, mutta niiltä puuttuu hangaarin päältä monta tonnia painava Phalanx CIWS jollainen löytyy Uusi Seelantilaisilta Anzaceilta.

Aussien Anzac:

iu


NZ Anzac:

iu

Aika yllättävää tosiaan kun laivoille oli ennestäänkin asennettu vain osa suunnitellusta aseistuksesta. Muualla käytössä olevat samanlaiset paatit näyttäisivät olevan vielä yläpainoisempia.
 
Back
Top