Merivoimien kehitysnäkymät

Onko foorumilla käsitystä, miksi Hamina-luokan MLU alkaa FNS Torniosta? Loogiselta tuntuisi aloittaa vanhimmasta, eli FNS Haminasta, mutta jostakin syystä näin ei tehdä.

Ensimmäinen mieleen tuleva selitys on, että usein luokan ensimmäinen alus toimii samalla jonkinlaisena prototyyppinä, minkä takia se voi erota luokan muista aluksista. Tällöin voi olla luontevaa aloittaa päivitys vanhimmasta "standardin" mukaisesta aluksesta, jotta kehitetyt ratkaisut istuvat suoraan kahteen seuraavaan alukseen. Luokan johtoalukseen mahdollisesti tarvittavat sovelletut ratkaisut eivät sitten häiritsisi muiden päivittämistä.
 
Ensimmäinen mieleen tuleva selitys on, että usein luokan ensimmäinen alus toimii samalla jonkinlaisena prototyyppinä, minkä takia se voi erota luokan muista aluksista. Tällöin voi olla luontevaa aloittaa päivitys vanhimmasta "standardin" mukaisesta aluksesta, jotta kehitetyt ratkaisut istuvat suoraan kahteen seuraavaan alukseen. Luokan johtoalukseen mahdollisesti tarvittavat sovelletut ratkaisut eivät sitten häiritsisi muiden päivittämistä.

Hamina koki ainakin ulkoisesti melkoisen mullistuksen protovaiheen jälkeen joten tuo kuulostaa järkevälle teorialle.
 
Ensimmäinen mieleen tuleva selitys on, että usein luokan ensimmäinen alus toimii samalla jonkinlaisena prototyyppinä, minkä takia se voi erota luokan muista aluksista. Tällöin voi olla luontevaa aloittaa päivitys vanhimmasta "standardin" mukaisesta aluksesta, jotta kehitetyt ratkaisut istuvat suoraan kahteen seuraavaan alukseen. Luokan johtoalukseen mahdollisesti tarvittavat sovelletut ratkaisut eivät sitten häiritsisi muiden päivittämistä.

Tuo on itsessään ihan järkeenkäypää, jos aluksia on telakalla samaan aikaan useita (ts. sen jälkeen kun ensimmäinen sarjavalmisteinen on päivitetty, suorittavan porukan lienee helppo päivittää loput kaksi sarjavalmisteista ja insinöörit voidaan keskittää päivittämään protoalusta). Liekö tulee olemaan?

Jos taas yksitellen tehdään, niin silloin olisi loogista päivittää FNS Hamina joko ensimmäisenä tai viimeisenä, jolloin se ei häiritse muiden alusten päivittämistä sarjana. Viimeisenä päivittäminen taas olisi sikäli hölmöä, että FNS Hamina lienee myös ensimmäinen poistuvista aluksista, ts. menisi paaliin jo aika pian kalliin päivityksen jälkeen.
 
Ensimmäinen mieleen tuleva selitys on, että usein luokan ensimmäinen alus toimii samalla jonkinlaisena prototyyppinä, minkä takia se voi erota luokan muista aluksista. Tällöin voi olla luontevaa aloittaa päivitys vanhimmasta "standardin" mukaisesta aluksesta, jotta kehitetyt ratkaisut istuvat suoraan kahteen seuraavaan alukseen. Luokan johtoalukseen mahdollisesti tarvittavat sovelletut ratkaisut eivät sitten häiritsisi muiden päivittämistä.
Kyllä, Hamina oli prototyyppivene ja Tornio ensimmäinen sarjavene.

Laivaston sanomat 2017
http://merivoimat.fi/documents/1951...mat+2017/de3efc5c-0fea-4b8a-9ff9-9ab0243114e2

Ensimmäinen Hamina-luokan ohjusvene, Hamina, otettiin käyttöön luokan prototyyppinä ja oli koekäytössä vuosina 1998–2000. Alkuun alusluokasta käytettiin nimitystä Rauma 2000 -luokka ja ulkonäkökin oli hieman erilainen – keulatykkinä oli Rauma-luokalta tuttu 40 mm laivatykki ja meritorjuntaohjukset oli sijoitettu perään avokannelle Rauma- ja Helsinki-luokkien tapaan. Haminan kylkinumerokin (74) oli jatkoa Rauma-luokan numeroinnille.

Muutaman vuoden koekäytön jälkeen ensimmäiseen ”sarjaveneeseen”, Tornioon, tehtiin hieman muutoksia ja Hamina-luokka muodostui vähitellen nykyisen kaltaiseksi. Keulatykki vaihdettiin astetta isommaksi, 57 millimetriseksi, ja ohjukset sijoitettiin aluksen herätteiden pienentämiseksi kansirakenteiden sisäpuolelle. Sarjaveneistä Tornio luovutettiin vuonna 2003, Hanko 2005 ja Pori 2006. Hamina-luokka hyväksyttiin kokonaisuudessaan operatiiviseen käyttöön vuonna 2008
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Kyllä, Hamina oli prototyyppivene

Lisäksi se oli poikkeuksellisen kevyesti suunniteltu protyyppi joka piti rakentaa pika-aikataululla kun Merivoimat sai puoliyllättäen käyttöönsä alumiinialusten valmistuksen ylläpitoon kohdennettua telakkatukea. Ratkaisuna oli mm. paisuttaa rungon mitoitusta ja lähinnä vain muuntaa Rauma-luokan perusratkaisuja sen sijaan että olisi voitu lähteä suunnittelemaan kunnolla uutta alustyyppiä. Sehän ei tietenkään tarkoita että alus olisi huono mutta sokeakin näkee kepillään että protovaiheessa tehtiin varsin olennaisia muutoksia. Missä määrin ne vaikuttivat muuhun kuin kannen yläpuolisiin osiin on tietysti tuntematon asia.

Kuva protoaluksesta kylkinumerolla 74

3DCAB314-7770-4EC6-9C76-4B4ADB05CBF7.jpeg
 
Ja vielä kuva Forum Marinumin pienoismalleista. Ohjusveneet Hamina ja Raahe rinnakkain.

(Noinkohan tuon näköisellä Haminalla on koskaan ollut kylkinumerona 80?)

WP_20161230_17_25_18_Pro.jpg
 
Mikä sen Rauma-luokan tilanne on? Voiko niitä käyttää ja mihin?

Ei kai niillä sen isompaa murhetta ole. Rungot ovat väsyneitä mutta kestävät kasassa jollain tasolla. Palvelevat vielä jonkun vuoden kunnes sutokamat siirtyvät Hamina-luokan aluksiin ja MTO:t happanevat. Sen jälkeen riisutaan lisää tavaraa korveteille ja aluksista tehdään vaikka pop-niittejä :D
 
Valojuovapatruunat välkkyvät.
Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjauksen yhteydessä miinalautoille asennettiin RWS-asejärjestelmä:


Onkohan meininki luopua Sergein versioista Merivoimien aluksillakin kokonaan? Aika vähän niitä aluksilla enää on jos Pansio-luokkakin nyt sai Trackfiret.

Ainakin varustelusta päätellen kyseessä on nytkin Trackfire.

Edit... on tuo Trackfire näköjään mainittu loppuvuodesta useammassakin lehtijutussa mutta ei vain ole tarttunut silmään...
 
Onkohan meininki luopua Sergein versioista Merivoimien aluksillakin kokonaan? Aika vähän niitä aluksilla enää on jos Pansio-luokkakin nyt sai Trackfiret.

Ainakin varustelusta päätellen kyseessä on nytkin Trackfire.

Edit... on tuo Trackfire näköjään mainittu loppuvuodesta useammassakin lehtijutussa mutta ei vain ole tarttunut silmään...

Millaisia järjestelmiä ja aseita noista Raumoista ja Hämeenmaista voisi asentaa Pansioihin tai varata kriisin aikana asennettavaksi vartiolaivoihin ja jäänmurtajiin?
 
Millaisia järjestelmiä ja aseita noista Raumoista ja Hämeenmaista voisi asentaa Pansioihin tai varata kriisin aikana asennettavaksi vartiolaivoihin ja jäänmurtajiin?

Tykit ja sutoraketinheittimet ovat ilmeisiä kierrätettäviä. Sikäli kuin noihin heittimiin vielä on/saa ammuksia. Sutoheittimiä on kyllä varastossa runsaasti ennestäänkin jos niitä on vielä meininki käyttää. Ainakin aiemmin niitä varattiin ulkovartiolaivoille tarvittaessa asennettaviksi.

Omasuojaheittimet ja tulenjohtoseuraimet menevät kierrätykseen korveteille. Muusta elektroniikasta en ole niin tarkkaan perillä. Miinalaivoilta nyt ainakin vapautuu vaikka varakaluiksi pari samanlaista tutkaa kuin Hamina-luokalla ja Turvalla. Ehkä niille löytyy koti seuraavilta vartiolaivoilta?
 
Tykit ja sutoraketinheittimet ovat ilmeisiä kierrätettäviä. Sikäli kuin noihin heittimiin vielä on/saa ammuksia. Sutoheittimiä on kyllä varastossa runsaasti ennestäänkin jos niitä on vielä meininki käyttää. Ainakin aiemmin niitä varattiin ulkovartiolaivoille tarvittaessa asennettaviksi.

Omasuojaheittimet ja tulenjohtoseuraimet menevät kierrätykseen korveteille. Muusta elektroniikasta en ole niin tarkkaan perillä. Miinalaivoilta nyt ainakin vapautuu vaikka varakaluiksi pari samanlaista tutkaa kuin Hamina-luokalla ja Turvalla. Ehkä niille löytyy koti seuraavilta vartiolaivoilta?

Onko jotain muutakin vartiolaivaa suunniteltu kuin Turvalle sisaralusta jos rahaa löytyy? Onkohan siihen ja noihin murtajiin mahdollista siirtää noita tykkejä? Pansioihin ei varmaan tykit mahdu.
 
Onko jotain muutakin vartiolaivaa suunniteltu kuin Turvalle sisaralusta jos rahaa löytyy? Onkohan siihen ja noihin murtajiin mahdollista siirtää noita tykkejä? Pansioihin ei varmaan tykit mahdu.

40-millisen tykin voi ruuvata melkein minkä tahansa paatin kannelle. Viisseiska on astetta hankalampi kun vaatii tiloja myös kannen alta.

Ulkovartiolaivat Tursas ja Uisko ovat muistaakseni 80-luvun lopulta. Eiköhän niiden korvaaminen ole pian ajankohtaista. Aika näyttää tuleeko tilalle aikanaan yksi isompi alus?
 
40-millisen tykin voi ruuvata melkein minkä tahansa paatin kannelle. Viisseiska on astetta hankalampi kun vaatii tiloja myös kannen alta.

Ulkovartiolaivat Tursas ja Uisko ovat muistaakseni 80-luvun lopulta. Eiköhän niiden korvaaminen ole pian ajankohtaista. Aika näyttää tuleeko tilalle aikanaan yksi isompi alus?

Turvan piti saada sisar ja muusta ei kai ole kuulunut kun budjetti paukkui rikki.
Se varmaan pitää hommata ja se on siinä rajavartioston osalta, järkevää olisi varata pari murtajista konversioon kriisiä varten, aseistettuja murtajia maailmallakin suositaan.
 
Kuha-luokka ainakin vielä kantaa mukanaan.

Lehtijutusta voisi päätellä että kyseisestä luokasta rivissä on enää Kuha 26. Joko ollaan niin pitkällä? Virallisesti on kai nähty ilmoitus vasta kahden raadon huutokaupasta.
 
Turvan piti saada sisar ja muusta ei kai ole kuulunut kun budjetti paukkui rikki.
Se varmaan pitää hommata ja se on siinä rajavartioston osalta, järkevää olisi varata pari murtajista konversioon kriisiä varten, aseistettuja murtajia maailmallakin suositaan.

Lähivuosina asia tulee ajankohtaiseksi. Neljästä vartiolaivasta Merikarhu on ollut pysyväisluonteisesti Välimerellä joten jotain on pikapuoliin hommattava tai ollaan kohta pelkän Turvan varassa.
 
WMTfd.jpg


Otso_2016_1_8.jpg
 
Back
Top