Merivoimien kehitysnäkymät

Raveni kirjoitti:
fulcrum kirjoitti:
Nyt tämä logiikka ei taaskaan aukea mulle. Yhtä lailla voitaisiin dissata vaikka Pasia: ei omasuojaa, ei riittävää panssarointia, helppo tuhota kaukaa, ei pysty liikkumaan maastossa...miksei vaan oteta traktoria siviilistä, se tulee halvemmaksi ja äijät liikkuu yhtä lailla?

Tuo oli vahvasti kärjistetty esimerkki ja tarkoitus oli osoittaa että noiden paattien käyttö on kriisiaikana todella paljon vaikeampaa kuin mitä täällä kuvitellaan.

Varmasti suurin osa joukoista liikkuukin jollain muulla kuin pasilla ;)

Jokaiselle on selvää että pasilla ei mennä tekemään vastahyökkäyksiä paikkaan jossa vihollinen on asemissa (maihinnousuja jos vertaamaan ruvetaan) eikä tehdä noilla paateillakaan. vastahyökkäyksiä varten on taistelu- ja rynnökkö vaunut mutta meiltä puuttuu tuonkin hankinnan jälkeen "vastahyökkäys" kyky merellä.

Sehän riippuu ihan siitä mitä siellä on vastassa, siellä metsäisellä isohkollakin saarella voi olla vasta joku pieni naapurin tiedustelu porukka jonka sijainnista ei ole tietoa tai sitten kuten jo esitettiin tietty ranta voidaan pyyhkäistä epäsuoralla varmuudeksi sileäksi ja puskea siitä maihin. Eli raskasta vastusta ei oleteta kohdattavan, mutta jotain voi aina kuitenkin olla vastassa.

Kyllä niitä tämän kokoluokan "maihinnousuja" tehtiin jatkosodassakin, niin sisä- kuin ulkovesilläkin ja kummasti puuveneenkin keulaan laitettiin yleensä aina joku mahdollisemman raskas ase antamaan edes jotain tulitukea.
Jossain toki kulkee raja sinä paljonko tällaiseen toimintaan kannattaa rahallisesti satsata, esim. Nemon ymppääminen johonkin alukseen kuulostaa Amoksen tuntien sen hintaluokan projektilta suhteessa saatuihin alus määriin että voisi antaa asian olla. Mieluummin perinteistä raskasta epäsuoraa rannikolta/lossi yhteyksien päästä niin kauas kuin kantama antaa myöten. Jopa vedettävä kotimainen uushankinta K155mm epäsuora modernilla A-tarvikkeella pessee jonkun Jurmo/Nemo virityksen hinta/laatu/käytön monipuolisuus aspektilla mennen tullen.
 
Minusta Nemo-Jurmo on juuri sellainen väline, jota kaikkein todennäköisimmin hankitaan. Kallis ja suorituskyvyltään vaatimaton, mutta julkisuusarvoltaan korvaamaton. Uutta teknologiaa, kotimainen ja kaikin puolin erinomainen värkki messuille ja näytöksiin. Suorituskyky sodan oloissa ei liene kovinkaan merkityksellinen tekijä, kun tuollaista hanketta ajetaan ja pidetään kiinni oman puolustushaaran eduista.
 
Raveni kirjoitti:
Varmasti suurin osa joukoista liikkuukin jollain muulla kuin pasilla ;)

Jokaiselle on selvää että pasilla ei mennä tekemään vastahyökkäyksiä paikkaan jossa vihollinen on asemissa (maihinnousuja jos vertaamaan ruvetaan) eikä tehdä noilla paateillakaan. vastahyökkäyksiä varten on taistelu- ja rynnökkö vaunut mutta meiltä puuttuu tuonkin hankinnan jälkeen "vastahyökkäys" kyky merellä.

No eipä sitä ole sitten kyllä kellään muullakaan. Jopa USMC:n, maailman suurimman ja parhaiten varustetun maihinnousuvoiman doktriini ja kalusto tähtäävät siihen että noussaan maihin siellä missä vihollinen ei ole.
 
fulcrum kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Varmasti suurin osa joukoista liikkuukin jollain muulla kuin pasilla ;)

Jokaiselle on selvää että pasilla ei mennä tekemään vastahyökkäyksiä paikkaan jossa vihollinen on asemissa (maihinnousuja jos vertaamaan ruvetaan) eikä tehdä noilla paateillakaan. vastahyökkäyksiä varten on taistelu- ja rynnökkö vaunut mutta meiltä puuttuu tuonkin hankinnan jälkeen "vastahyökkäys" kyky merellä.

No eipä sitä ole sitten kyllä kellään muullakaan. Jopa USMC:n, maailman suurimman ja parhaiten varustetun maihinnousuvoiman doktriini ja kalusto tähtäävät siihen että noussaan maihin siellä missä vihollinen ei ole.

Juu kuuluu ihan perus strategiaan... Mutta ei millään lailla vertailukelpoisia.
En lähtisi vertaamaan usan armeijaa ja suomen armeijaa ovat sen verta eri paino luokassa. Jenkit eivät varmaankaan ole koskaan tehneet maihinnousuja minnekään max muutaman neliökilometrin luodoille/saarille vaan kyllä se suosiolla paukuteltu takaisin kivikauteen.

Mikäli vihollinen tekee maihinnousun johonkin luodolle niin ei muuta kuin suunnata putket uusiksi ja anneta palaa se siitä vihollisen maihinnoususta. Pointti onkin että tuskin vihollinen olisi niin tyhmä että tekisi maihinnousun jonnekin luodolle missä ei ole suojaa eikä paljon muutakaan. Jos se maihinnousuun jostain syystä päätyisi niin kyllä se suuntautuisi selustaan/sivustaan ja mantereelle. Siihen tulee rannikkojoukkojen voimat keskittää eli maihinnousun torjuntaan. Ei siihen että laitetaan äijiä luodoille ammuttaviksi.
 
Ohjus-tiedustelija kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
fulcrum kirjoitti:
Nyt tämä logiikka ei taaskaan aukea mulle. Yhtä lailla voitaisiin dissata vaikka Pasia: ei omasuojaa, ei riittävää panssarointia, helppo tuhota kaukaa, ei pysty liikkumaan maastossa...miksei vaan oteta traktoria siviilistä, se tulee halvemmaksi ja äijät liikkuu yhtä lailla?

Tuo oli vahvasti kärjistetty esimerkki ja tarkoitus oli osoittaa että noiden paattien käyttö on kriisiaikana todella paljon vaikeampaa kuin mitä täällä kuvitellaan.

Varmasti suurin osa joukoista liikkuukin jollain muulla kuin pasilla ;)

Jokaiselle on selvää että pasilla ei mennä tekemään vastahyökkäyksiä paikkaan jossa vihollinen on asemissa (maihinnousuja jos vertaamaan ruvetaan) eikä tehdä noilla paateillakaan. vastahyökkäyksiä varten on taistelu- ja rynnökkö vaunut mutta meiltä puuttuu tuonkin hankinnan jälkeen "vastahyökkäys" kyky merellä.

Sehän riippuu ihan siitä mitä siellä on vastassa, siellä metsäisellä isohkollakin saarella voi olla vasta joku pieni naapurin tiedustelu porukka jonka sijainnista ei ole tietoa tai sitten kuten jo esitettiin tietty ranta voidaan pyyhkäistä epäsuoralla varmuudeksi sileäksi ja puskea siitä maihin. Eli raskasta vastusta ei oleteta kohdattavan, mutta jotain voi aina kuitenkin olla vastassa.

Kyllä niitä tämän kokoluokan "maihinnousuja" tehtiin jatkosodassakin, niin sisä- kuin ulkovesilläkin ja kummasti puuveneenkin keulaan laitettiin yleensä aina joku mahdollisemman raskas ase antamaan edes jotain tulitukea.
Jossain toki kulkee raja sinä paljonko tällaiseen toimintaan kannattaa rahallisesti satsata, esim. Nemon ymppääminen johonkin alukseen kuulostaa Amoksen tuntien sen hintaluokan projektilta suhteessa saatuihin alus määriin että voisi antaa asian olla. Mieluummin perinteistä raskasta epäsuoraa rannikolta/lossi yhteyksien päästä niin kauas kuin kantama antaa myöten. Jopa vedettävä kotimainen uushankinta K155mm epäsuora modernilla A-tarvikkeella pessee jonkun Jurmo/Nemo virityksen hinta/laatu/käytön monipuolisuus aspektilla mennen tullen.

Ongelma on juurikin tällaisten hankkeiden kustannustehokkuus. Muutaman ukon suojaamiseen tai siirtämiseen käytetään suuria summia. Samaan aikaan muille joukoille jaetaan koivuhalot aseiksi. Saariston sissisotaan pitäisi riittää siviilistä otetut alukset tai Jurmojen kaltaiset yksinkertaiset veneet. Miestappioita tulee saaristossa ehkä vähän enemmän, mutta suurvaltaa vastaan sodittaessa muutamalla sadalla miehellä ei ole juurikaan merkitystä.

Vaadittu tulivoima kannattaa tuottaa perinteisen epäsuoran ja pst-ohjusten avulla. Tällaiset vehkeet sopivat myös muille rintamille, joten sarjat voivat olla suurempia ja kustannustehokkuus todennäköisesti parempi. Käytön joustavuus tietysti paras puoli.

Riittävä sensorien määrä veneissä on kysymysmerkki. Tutka olisi ehkä paras apu, mutta paljastaako se veneiden sijainnin? GPS ei paljoa maksa, mutta luotettavuus sodan aikana on vähintäänkin kyseenalaista. Lämpökamerat ja valonvahvistimet auttavat. Tosin sumuun tyssää niidenkin käyttäminen. Kaikuluotain on hyvä vehje ja vieläpä halpa. Toimiiko kaiku suuressa nopeudessa?

Vahva paikallistuntemus ja reitin merkitseminen ovat mielestäni sensoreita suurempi apu. Lähtökohtaisesti olisi hyvä pitää saaristo hallussa kevyellä miehityksellä. Näille miehille pitää nakittaa reittien merkitsemisen. Kulkukelpoisille väylille rannalta sytytettäviä merkkipoijuja. Silloin veneillä ei olisi kuljettavana pitkiä taipaleita tuntemattomilla vesillä.
 
Sata äijää oikeassa paikassa on parempi kuin 10 000 äijää väärässä paikassa. Jaksan aina ihmetellä tätä harrastelijamaista, hesarin juttupalsta-tason "analyysia" mitä jotkut harrastavat. "Koska luodoille ei vaikuta hyökätä eikä meillä muutenkaan ole maihinnousukykyä niin ei kannata olla mitään veneitä ja sitäpaitsi kaikki kuitenkin tuhotaan sekunnissa satelliittiohjuksilla". Kyse on ihan perustason taktisesta liikkuvuudesta. Jos sellaista käsitettä ei pysty visualisoimaan niin on kyllä ns. väärällä alalla. Jenkeillä muuten löytyy erilaista raiding ja riverine craftia vaikka millä mitalla, vaikka pääosin tietysti liikkuvuus varmistetaan koptereilla. Kyllä ne perusasiat ovat ihan samat kaikissa armeijoissa.
 
Muutamalla veneellä ei saavuteta suurta liikkuvuutta, koska ne todennäköisesti ovat joko käytössä, väärässä paikassa tai sitten niitä ei uskalleta riskeerata vähäisen määränsä vuoksi. Perustason taktinen liikkuvuus muodostetaan sillä kalustolla mitä on massamaisesti jakaa. Muiden kulkupelien osalta kyseessä on hihassa oleva ässä, joka päästään pelaamaan kerran tai pari. Eli meiltä puuttuu tuo jenkkien "vaikka millä mitalla" oli sitten puhe hekoista tai näistä uusista veneistä.

Meidän joukkojen liikkuvuus todellisuudessa kärsii tällaisten hankintojen myötä. Hankitaan liian kalliita vehkeitä, jolloin niillä voidaan varustaa vain määrällisesti merkityksettömiä osastoja. Voidaan tietysti hehkuttaa muutaman sadan ukon nopeita siirtoja, mutta sellaisen mittakaavan operaatioilla on merkitystä vain toissijaisilla rintamilla. Niillä suunnilla saa tulla tilapäisia kriisejä, jotka selvitetään jahka keretään.
 
Raveni kirjoitti:
fulcrum kirjoitti:
Raveni kirjoitti:
Varmasti suurin osa joukoista liikkuukin jollain muulla kuin pasilla ;)

Jokaiselle on selvää että pasilla ei mennä tekemään vastahyökkäyksiä paikkaan jossa vihollinen on asemissa (maihinnousuja jos vertaamaan ruvetaan) eikä tehdä noilla paateillakaan. vastahyökkäyksiä varten on taistelu- ja rynnökkö vaunut mutta meiltä puuttuu tuonkin hankinnan jälkeen "vastahyökkäys" kyky merellä.

No eipä sitä ole sitten kyllä kellään muullakaan. Jopa USMC:n, maailman suurimman ja parhaiten varustetun maihinnousuvoiman doktriini ja kalusto tähtäävät siihen että noussaan maihin siellä missä vihollinen ei ole.

Juu kuuluu ihan perus strategiaan... Mutta ei millään lailla vertailukelpoisia.
En lähtisi vertaamaan usan armeijaa ja suomen armeijaa ovat sen verta eri paino luokassa. Jenkit eivät varmaankaan ole koskaan tehneet maihinnousuja minnekään max muutaman neliökilometrin luodoille/saarille vaan kyllä se suosiolla paukuteltu takaisin kivikauteen.

Mikäli vihollinen tekee maihinnousun johonkin luodolle niin ei muuta kuin suunnata putket uusiksi ja anneta palaa se siitä vihollisen maihinnoususta. Pointti onkin että tuskin vihollinen olisi niin tyhmä että tekisi maihinnousun jonnekin luodolle missä ei ole suojaa eikä paljon muutakaan. Jos se maihinnousuun jostain syystä päätyisi niin kyllä se suuntautuisi selustaan/sivustaan ja mantereelle. Siihen tulee rannikkojoukkojen voimat keskittää eli maihinnousun torjuntaan. Ei siihen että laitetaan äijiä luodoille ammuttaviksi.

Eiköhän tuossa "maihinnousu tehdään sinne missä puolustajaa ei ole", kiteydy tälläisten veneiden tarve. Eli pitää olla jotain kalustoa jolla luoda väylätorjunnan painopiste yllättävälle suunnalla. En jaksa uskoa että hyökkääjä paahtaa isoimmat alukset keulilla saaristoon vaan sieltä tullee ensin kärki/suoja porukoita juuri tälläisillä pienillä veneillä tai hekoilla ottamaan kriittisia saaria hallintaansa. Tässä tilanteessa täytyy olla jotain jolla iskeä saarille takaisin ja/tai saada väylätorjunta jostain muilta lähi saarilta käsin kuntoon+suojata sen toiminta.

Ja minusta tässä pitäisi nyt unohtaa ne kiviluodot, meillähän on rannikolla paikoitellen jopa pilvin pimein huomattavan metsäisiäkin saaria (ennen sitä mannerta) joiden kokoluokka on aikamoisen laaja.

Se onkin sitten ihan oma kysymyksensä että onko järkevämpää varustaa pieni terävä kärki joka kykenee vaihtamaan paikkaa ottokalusto porukkaa paremmin vai varustaa mahdollisemman iso ottokalusto pumppu miehittämään mahdollisemman montaa saarta jo valmiiksi, mutta heikolla liikkuvuudella. Minulla ei todellakaan riitä asiantuntemus arvioimaan onko mahdollisia kriittisiä maihinnoisuväyliä "todennäköisillä suunnilla" niin paljon että kaikkia ei saada suojattua vaan pitää olla liikkuvuutta jolla paikkaa vaihdetaan uhan mukaan.

Kolmanneksi kannattaa muistaa että nämä veneet mennevät rannikkopuolustuksen valmiusosille ja niillä porukoilla ei todellakaan ole varaa alkaa odottelemaan ottokalustoa. Tästä tosin päästään taas siihen että eikö perus Jurmot olisi riittäneet? Eli ihan sama dilemma kun kysytään eikö perus Pasit olisi riittäneet, miksi piti saada monta kertaa kalliimmat AMV:t vaikka tehtävät ovat ihan samat.
 
JOKO kirjoitti:
Muutamalla veneellä ei saavuteta suurta liikkuvuutta, koska ne todennäköisesti ovat joko käytössä, väärässä paikassa tai sitten niitä ei uskalleta riskeerata vähäisen määränsä vuoksi. Perustason taktinen liikkuvuus muodostetaan sillä kalustolla mitä on massamaisesti jakaa. Muiden kulkupelien osalta kyseessä on hihassa oleva ässä, joka päästään pelaamaan kerran tai pari. Eli meiltä puuttuu tuo jenkkien "vaikka millä mitalla" oli sitten puhe hekoista tai näistä uusista veneistä.

Meidän joukkojen liikkuvuus todellisuudessa kärsii tällaisten hankintojen myötä. Hankitaan liian kalliita vehkeitä, jolloin niillä voidaan varustaa vain määrällisesti merkityksettömiä osastoja. Voidaan tietysti hehkuttaa muutaman sadan ukon nopeita siirtoja, mutta sellaisen mittakaavan operaatioilla on merkitystä vain toissijaisilla rintamilla. Niillä suunnilla saa tulla tilapäisia kriisejä, jotka selvitetään jahka keretään.

"Muutama sata miestä" olisi pelastanut Norjan 1940. Siinä vaiheessa kun norjalaiset saivat kymmenet tuhannet miehensä massamaisesti liikkeelle, peli oli jo menetetty.

Olisi aika helppo kuvitella että nimenomaan rannikko-olosuhteissa "terävään kärkeenkin" kannattaisi panostaa, sillä lukumääräinen ylivoima on varsin mitätön etu kun yksiköiden rintamat ovat kapeita ja ison joukon huolto ja kuljetus tulee työlääksi. Sellainen strategia että "joka luodolle porukkaa halvemmalla" kuulostaa todella huonolta idealta.

Ja vaikkei tarkoituksena olisikaan mikään Atlantin vallin puhkaisu, niin rannoilla silti voi joutua antamaan tulitukea, ja sirpalesuojausta nyt ei erikseen varmaan tarvitse perustella. Eikä kannata luottaa siihen että epäreilua tulitukea olisi aina saatavilla. Saksalaisilla oli Suursaaren valtausta varten varalla monta tulitukiporrasta, mutta yksikään ei tehnyt mitään, kun yhteydet pettivät.

Eihän tässä lähdetä siitä että KAIKKI rannikkojoukkojen veneet olisivat jotain kalliita hifilaitteita, ihan samalla tavalla kuin koko maavoimiakaan ei varusteta rynnäkköpanssareilla. Siellä missä riittää siviilistä besorkattu Buster XXL ajellaan sellaisella, siellä missä tarvitaan vähän kovempaa kalustoa käytetään sellaista, jos sitä on. Näissä uusissa veneissä on selvästi ajateltu myös rauhan ajan käyttöä ja pyritty siihen että joukko voi jonkun aikaa myös tukeutua veneisiin.
 
fulcrum kirjoitti:
"Muutama sata miestä" olisi pelastanut Norjan 1940. Siinä vaiheessa kun norjalaiset saivat kymmenet tuhannet miehensä massamaisesti liikkeelle, peli oli jo menetetty.

Olisi aika helppo kuvitella että nimenomaan rannikko-olosuhteissa "terävään kärkeenkin" kannattaisi panostaa, sillä lukumääräinen ylivoima on varsin mitätön etu kun yksiköiden rintamat ovat kapeita ja ison joukon huolto ja kuljetus tulee työlääksi. Sellainen strategia että "joka luodolle porukkaa halvemmalla" kuulostaa todella huonolta idealta.

Ja vaikkei tarkoituksena olisikaan mikään Atlantin vallin puhkaisu, niin rannoilla silti voi joutua antamaan tulitukea, ja sirpalesuojausta nyt ei erikseen varmaan tarvitse perustella. Eikä kannata luottaa siihen että epäreilua tulitukea olisi aina saatavilla. Saksalaisilla oli Suursaaren valtausta varten varalla monta tulitukiporrasta, mutta yksikään ei tehnyt mitään, kun yhteydet pettivät.

Eihän tässä lähdetä siitä että KAIKKI rannikkojoukkojen veneet olisivat jotain kalliita hifilaitteita, ihan samalla tavalla kuin koko maavoimiakaan ei varusteta rynnäkköpanssareilla. Siellä missä riittää siviilistä besorkattu Buster XXL ajellaan sellaisella, siellä missä tarvitaan vähän kovempaa kalustoa käytetään sellaista, jos sitä on. Näissä uusissa veneissä on selvästi ajateltu myös rauhan ajan käyttöä ja pyritty siihen että joukko voi jonkun aikaa myös tukeutua veneisiin.

Olen samaa mieltä ja erityisen paljon samaa mieltä olen boldatusta kohdasta. Kaikki rannikkojoukkojen veneet, ml. ottokalusto, yhdessä maa-ajoneuvojen kanssa muodostavat merkittävän kuljetuskyvyn mikä on käsittääkseni hyvinkin suhteessa kuljetettuun joukkoon. Venehankintaa ei kuulu arvioida pelkästään vain yksittäisenä kauppatapahtumana, vaan myös lisäyksenä olemassa olevaan venekalustoon ja sen kykyyn. Koko kalustoa ei uusita kerralla joten aina on uutta, käytettyä ja vanhaa seuraavaksi poistuvaa kalustoa. Juuri tämä on paras ratkaisu, se ei silti merkitse sitä, että kalusto ei kehity ja että aina hankintaan samaa kuin ennen. Paikalleen ei voi jäädä polkemaan, Jurmot ovat taatusti päteviä, mutta uskoisin käyttäjäkunnalla olevan ajatuksia suhteellisen kustannustehokkaista parannuksista kokonaisuuteen. Speed is the key, vauhtia pitää riittää. Pitempi ja isompi runko vauhdin hurman lisäksi antaa myös muita mahdollisuuksia mitä pienempään runkoon ei olisi saanut mahtumaan.

Ja mitä noihin kuljetettaviin miesmääriin tulee niin ei taida olla porukka ihan kartalla tässä. Jos Uiskoja olisi n. 29 kpl, kylkinumeroista päätellen, Jurmoja on 38 kpl ja uusia veneitä tulee 12 kpl niin kyseisellä venemäärällä liikuttaa kerrallaan teoreettisesti 1975-2035 ukkoa riippuen montako ukkoa uusiin veneisiin laitetaan: 25 tai 30. (uiskot=725 ukkoa, Jurmot 950 ukkoa ja uudisrakenteet 300 ukkoa jos 25 veneessä tai 360 jos 30 matkustajaa) plus ei-taistelvat osat laivaston apualuksilla ja "miljoonalla" otetulla vesibussilla, luotsikutterilla, palokunnan veneellä, meripelastusveneellä, isolla huviveneellä, merimittausveneellä, viranomaisen työveneellä, lossilla, hinaajalla, busterilla ja millä vaan mikä konevoimalla kulkee. Eli kuljetuskapasiteetti ei näytä oleva pullonkaula ainakaan minun mielestäni. Teoria on teoriaa niinkuin aina muistetaan joten jos kaikkiaan olisi 75 venettä ja kukin kuljettaisi vain 20 henkilöä ja näistä 5 venettä olisi rikki kerrallaan kuljetuskykyä "ykköskuljetuskalustolla" olisi silti n. 1400 miehelle. Vaikka osa näistä veneistä olisi kalustolla ja tavaralla lastattuja, päästään ainakin tuhanteen ukkoon kerrallaan helposti. Suuruusluokka pitäisi aueta tästä. Mikä on ihan eri asia kuin vain pari sataa ukkelia. Miten suuria joukkoja sitten rannikkopuolustuksen aluskalustolla pitäisi kyetä siirtämään teoreettisesti kerrallaan jotta palsta olisi tyytyväinen?

Jos mukaan laskettaisiin hekokaluston kuljetuskyky, niin aivan puhtaan teoreettisen mielenkiinnon ansiosta vosi väittää ajatusleikkinä, että noilla kuljetusvälineillä tekisi erikoisjoukkojen, laskuvarjoukkojen, ilmavoimien, merivoimien ja näiden ohjuasaseiden avulla täyden strategisen iskun Tallinnaan ja valtausosaston pääjoukko tulee tunnin parin päässä perässä Finnairin koneilla ja autolautoilla... (Ja sitten Venäjä ja/tai NATO pommittaisi koko Suomen maan tasalle) Mikä nyt on siis vain ihan täysin pelkkää teoreettista pohdintaa, mutta tekee näillä veneillä mielestäni ihan vakavasti otettavan sotaliikkeen Suomenkin merialueilla. Kaikkihan on muusta tilanteesta ja kokonaisuudesta kiinni, mutta ei veneiden määrä näyttäisi olevan se pullonkaula ainakaan.

Tämän "massamaisemmaksi" kalusto ei Suomen kokoisen maan merivoimissa voi enää paljoa tulla. Massamaisuuden vertailukohta ei ainakaan voi olla kenttäarmeija. Merivoima on aina maa- eli päävoimien tukeva puolustushaara tai aselaji kun ratkaisu tapahtuu kuitenkin aina maalla. Suomessa meikäläisillä resursseilla melko pieni joukko, mutta voihan sitä suhteessa laskea valmiusyhtymien välillä. Arvaan stetsonista vetämällä, että tässä vertailussa Suomen "merijalkaväki" olisi ihan hyvin varustettua. (mikä tietenkin on myös todella väärin palstalaisten mielestä)

Miinanetsijöissä oli aika itku vain hetki sitten kun ne olivat vain "yhden tehävän" aluksia eivätkä monitoimisia, vaikka sellaisia olisi ihan helposti Suomessa osattu tehdä. Nyt tilatuilla veneillä on ainakin virallisen tiedotteen mukaan muitakin tehtäviä eli ne ovat ainakin jossain määrin monitoimisia. Tällä kertaa se ei ole hyvä koska se on valetta. Palstalla vaan tiedetään aina asiat paremmin.
 
Jee, Baylinerit ja Sea-Rayt maalataan .... Ainakin vehkeissä on ok majoitustilat, ruuanlaittotilat ja myös audio-videot. Osassa voi jopa seurata satelliitista tilanteen kehitystä.

Maalataanko ne muuten harmaiksi vai mustalla ja eri tummanvihreän nyansseilla?

Millä pääse noiden ottolautakuntaan?

-----

Muuten keskustelu on mennyt taas pääosin "pitäkää tunkkinne" linjalle. Kai nyt sotaväellä pitää olla sotaväen vehkeitäkin eikä vain pikamaalattuja jahteja.
 
adam7 kirjoitti:
Jee, Baylinerit ja Sea-Rayt maalataan .... Ainakin vehkeissä on ok majoitustilat, ruuanlaittotilat ja myös audio-videot. Osassa voi jopa seurata satelliitista tilanteen kehitystä.

Maalataanko ne muuten harmaiksi vai mustalla ja eri tummanvihreän nyansseilla?

Millä pääse noiden ottolautakuntaan?

-----

Muuten keskustelu on mennyt taas pääosin "pitäkää tunkkinne" linjalle. Kai nyt sotaväellä pitää olla sotaväen vehkeitäkin eikä vain pikamaalattuja jahteja.

Ei pidä. Ammattilaiset eivä ymmärrä mitään, mutta amatöörit varustavat vaikka miljoonan miehen armeijan muutamalla egellä, tai jotain.
 
adam7 kirjoitti:
Jee, Baylinerit ja Sea-Rayt maalataan .... Ainakin vehkeissä on ok majoitustilat, ruuanlaittotilat ja myös audio-videot. Osassa voi jopa seurata satelliitista tilanteen kehitystä.

Maalataanko ne muuten harmaiksi vai mustalla ja eri tummanvihreän nyansseilla?

Millä pääse noiden ottolautakuntaan?

-----

Muuten keskustelu on mennyt taas pääosin "pitäkää tunkkinne" linjalle. Kai nyt sotaväellä pitää olla sotaväen vehkeitäkin eikä vain pikamaalattuja jahteja.

Merivoimien perkkiin vaan. Siellä pääsee lunastamaan hienoja veneitä. :angel:

Jep. Johonkin tarkoitukseen Merivoimat taatusti nuo on varannut ja tulee niillä harjoittelemaankin. Minä en pidä hankintaa huonona enkä hyvänä, kun en tiedä yhtään mitä vaatimuksia ko. tehtävään asetetulta kalustolta vaaditaan. Vauhtia noilla ainakin taitaa olla. Se, mitä olen hieman toppuutellut, on ettei taas mopolla mahottomia. Välillä oltiin jo valtaamassa Kaliningradia ja Maarianhaminaa.....tusinalla maksibusteria eikä tuntunut haittaavan juurikaan, jos vastassa on sotaväkeäkin......

Olisi mielenkiintoista tietää, millainen on kovassa tilanteessa se joukko, jota vastaan nuo veneet lasteineen käyvät? Vai onko pääasia se, että kyetään saaristoa hyväksi käyttäen liikkumaan vilkkaasti joku ase mukana ja tavallaan soveltamaan ns. uutta taistelutapaa saariston olosuhteissa? Mielelläni näkisin asian olevan näin.
 
baikal kirjoitti:
adam7 kirjoitti:
Jee, Baylinerit ja Sea-Rayt maalataan .... Ainakin vehkeissä on ok majoitustilat, ruuanlaittotilat ja myös audio-videot. Osassa voi jopa seurata satelliitista tilanteen kehitystä.

Maalataanko ne muuten harmaiksi vai mustalla ja eri tummanvihreän nyansseilla?

Millä pääse noiden ottolautakuntaan?

-----

Muuten keskustelu on mennyt taas pääosin "pitäkää tunkkinne" linjalle. Kai nyt sotaväellä pitää olla sotaväen vehkeitäkin eikä vain pikamaalattuja jahteja.

Merivoimien perkkiin vaan. Siellä pääsee lunastamaan hienoja veneitä. :angel:

Jep. Johonkin tarkoitukseen Merivoimat taatusti nuo on varannut ja tulee niillä harjoittelemaankin. Minä en pidä hankintaa huonona enkä hyvänä, kun en tiedä yhtään mitä vaatimuksia ko. tehtävään asetetulta kalustolta vaaditaan. Vauhtia noilla ainakin taitaa olla. Se, mitä olen hieman toppuutellut, on ettei taas mopolla mahottomia. Välillä oltiin jo valtaamassa Kaliningradia ja Maarianhaminaa.....tusinalla maksibusteria eikä tuntunut haittaavan juurikaan, jos vastassa on sotaväkeäkin......

Olisi mielenkiintoista tietää, millainen on kovassa tilanteessa se joukko, jota vastaan nuo veneet lasteineen käyvät? Vai onko pääasia se, että kyetään saaristoa hyväksi käyttäen liikkumaan vilkkaasti joku ase mukana ja tavallaan soveltamaan ns. uutta taistelutapaa saariston olosuhteissa? Mielelläni näkisin asian olevan näin.

Tässä pähkäilen puhtaasti maakrapuna asioita: uudet veneet ovat rannikkojoukkojen kovin kulkuväline ja niitä on tilattu tässä vaiheessa 12 kpl. Järkevimmältä kuulostaisi, että veneitä käytettäisiin tehtäviin, jotka eniten hyötyvät uusien veneiden ominaisuuksista. Äkkiseltään tulee mieleen sopivaksi tehtäväkentäksi RANNOK-porukan kuljetukset. Venemäärä olisi juuri sopiva kyseiselle pumpulle. RANNOK on rannikkojoukoista tärkeimpiä, joten loogista olisi, että ne saavat myös parhaat välineet. Veneen nopeudesta ja kuljetuskyvystä olisi kyseiselle pumpulle varmasti hyötyä. Veneen asetorni toisi ohjusryhmälle lähisuojaa ja asetornin sensoreilla voisi valvoa maalialuetta.

Jatkossa NEMO-torni sopisi varmaan tämän kokoluokan veneeseen paremmin kuin Jurmon päälle - suurempi aluksen koko vakauttaisi tulitoimintaa ja suurempi kantavuus mahdollistaa esim. suuremman kranaattikuorman kuljettamisen. Selvää on, että rannikolla tarvitaan kykyä kuljettaa tukiaseita mukana. Nykymallilla KRH:t kulkevat auton perässä saariston teillä ja asemanvaihdot kestävät turkasen kauan ja tulialueet jäävät suppeiksi. U700-veneeseen asennettu NEMO edustaisi liikkuvuudessaan ja suora/epäsuoran ammunnan kyvyssään tätä päivää. Liike toisi lavetille suojaa ja tulivaikutus saadaan keskitettyä sinne, missä sitä tarvitaan.

Bustereiden omistajien ei myöskään tarvitse olla huolissaan, kyllä se merellinen PERK muistaa kutsua palvelukseen myös sopivimmat XXL-mallit.
 
"Se on soi­va pe­li", mai­nos­taa Suo­men­lah­den me­ri­puo­lus­tus­alueen ko­men­ta­ja Mar­kus Aar­nio.

Aar­nio pu­huu Suo­men me­ri­voi­mien his­to­rian kuu­lui­sim­mas­ta vir­he­os­tok­ses­ta il­ma­tyy­ny­alus Tuu­lis­ta.

Tuu­li täyt­tää tä­nä vuon­na kym­me­nen vuot­ta. Kym­me­nes­tä vuo­des­ta yh­dek­sän se on viet­tä­nyt kui­val­la maal­la Upin­nie­mes­sä. Soi­va pe­li on kau­pan, mut­ta se ei kel­paa ke­nel­le­kään.

Kom­mo­do­ri Aar­nion mu­kaan myyn­nis­sä ole­vaa alus­ta on käy­ty vii­mek­si kat­so­mas­sa pa­ri kol­me vuot­ta sit­ten. Ky­sees­sä oli ame­rik­ka­lai­nen vi­ra­no­mais­de­le­gaa­tio.

Ame­rik­ka­lai­set ei­vät Tuu­lia edes koea­ja­neet. Alus on käy­nyt mah­dol­lis­ten os­ta­jien kans­sa me­rel­lä vii­mek­si seit­se­män vuot­ta sit­ten.

HS:n tie­don mu­kaan eri­lai­sia ky­se­li­jöi­tä ja lie­peen al­le kurk­ki­joi­ta oli­si ol­lut, mut­ta os­ta­jat ei­vät ole miel­lyt­tä­neet Puo­lus­tus­voi­mia.

Tuu­li val­mis­tui Aker Fin­nyard­sin te­la­kal­ta 2002. Se oli la­jis­saan ai­nut­laa­tui­nen tais­te­lu­teh­tä­viin suun­ni­tel­tu il­ma­tyy­nya­lus. Te­lak­ka sai tek­no­lo­gis­ta apua Yh­dys­val­lois­ta. Apu oli osa Hor­net-hä­vit­tä­jien os­toon liit­ty­viä vas­ta­kaup­po­ja.

Me­ri­voi­mat mai­nos­ti Tuu­lin val­mis­tu­mi­sen yh­tey­des­sä, et­tä sen oh­jaa­jan pi­ti sel­vi­tä sa­mois­ta fyy­si­sis­tä tes­teis­tä kuin hä­vit­tä­jä­len­tä­jien.

Tuu­lin ra­ken­ta­mi­nen liit­tyi niin sa­no­tun Lai­vue 2000:n ke­hit­tä­mi­seen. Sii­hen oli­si kuu­lu­nut nel­jä il­ma­tyy­ny­alus­ta ja kak­si Ha­mi­na-luo­kan oh­jus­ve­net­tä.

Lai­vue 2000 suun­ni­tel­tiin tor­ju­maan stra­te­gis­ta is­kua lä­hin­nä pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Puo­lus­tus­voi­mat päät­ti kui­ten­kin Tuu­lin val­mis­tu­mis­vuon­na lin­ja­ta me­ri­voi­mien teh­tä­viä uu­des­taan.

Me­rel­tä tu­le­van hyök­käyk­sen tor­jun­nan si­jaan uu­dek­si pää­teh­tä­väk­si tu­li me­ri­yh­teyk­sien tur­vaa­mi­nen.

Uu­den opin mu­kai­seen teh­tä­vään so­vel­tui­vat pe­rin­tei­set aluk­set sel­väs­ti pa­rem­min kuin il­ma­tyy­nya­luk­set, joi­den tais­te­lu­teh­tä­vien toi­min­ta-ajak­si oli aja­tel­tu enin­tään yh­tä vuo­ro­kaut­ta.

Kun HS ky­syi me­ri­voi­mil­ta Tuu­lin koh­ta­los­ta, niin vas­taus oli, et­tei asias­sa ole mi­tään tie­do­tet­ta­vaa. Saat­taa­kin ol­la, et­tä Tuu­li pää­see Upin­nie­mes­sä vie­lä tei­ni-ikään.

Me­ri­voi­mat on kui­ten­kin jo vuo­sia vies­ti­nyt, et­tä Tuu­li ro­mu­te­taan, jos os­ta­jaa ei löy­dy. Sa­maa va­kuut­taa kom­mo­do­ri Aar­nio.

"Ei si­tä ikui­ses­ti säi­ly­te­tä."
http://www.hs.fi/kotimaa/Merivoimien+kuuluisin+virheostos+Tuuli+täyttää+kymmenen+vuotta+/a1350963389909
 
Ihan niin kuin koko Puolustusvoimista on Puheloisen mukaan tulossa nyt käynnissä olevan uudistuksen myötä "soiva peli" ?

Forum Marinumiin tuo kyllä kuuluisi, eikä romuksi. Olisi korkea aika tunnustaa tosiasiat.
 
Eipä Helsinki-luokka myöskään Aurajoen varteen päässyt, vaikka olisi ansainnutkin.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Eipä Helsinki-luokka myöskään Aurajoen varteen päässyt, vaikka olisi ansainnutkin.

Mitä järkeä olisi ollut laittaa sinne koko luokka=4 venettä? Eikö yksi olisi riittänyt?
Vanhat myyntiin kun niistä vielä rahaa saa. Viro maksoi sentään niistä jotain ja parempi se kuin kallis romutus.
 
Einomies1 kirjoitti:
Merten sheriffi kirjoitti:
Eipä Helsinki-luokka myöskään Aurajoen varteen päässyt, vaikka olisi ansainnutkin.

Mitä järkeä olisi ollut laittaa sinne koko luokka=4 venettä? Eikö yksi olisi riittänyt?
Vanhat myyntiin kun niistä vielä rahaa saa. Viro maksoi sentään niistä jotain ja parempi se kuin kallis romutus.
Tarkoitin yhtä venettä vaikkapa Helsinkiä, koska oli ensimmäinen valmistunut. Oulu ja Kotka menivät Kroatiaan.
Ohjusvene olisi ollut tilava ja selkeä museoaluksena. Historiallista arvoa sillä olisi ollut rakennustekniikan osalta.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Tarkoitin yhtä venettä vaikkapa Helsinkiä, koska oli ensimmäinen valmistunut. Oulu ja Kotka menivät Kroatiaan.
Ohjusvene olisi ollut tilava ja selkeä museoaluksena. Historiallista arvoa sillä olisi ollut rakennustekniikan osalta.

Tästä samaa mieltä, ensimmäisellä Suomessa valmistetulla ohjusveneellä voisi ajatella olevan ihan museoarvoakin siinä kuin Tuulellakin.
 
Back
Top