Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Huhta
Greatest Leader
Jos maalavetit eivät täysin lahoa käsiin (elektroniikasta lähinnä olisin huolissani, kuorma-autolavettien pitäisi kyllä kestää, kun ei niillä kukaan täysjärkinen mainittavaa ajokoulutusta järjestä), niin ohjuksia voi ampua maalta myös parasta ennen -päiväyksen ylittymisen jälkeen, vähintään sodan aikana.
Maalta laukaistaessa suutarin vaarat ovat huomattavasti vähäisemmät kuin ohjuksen räjähtäessä ohjusveneen kannelle. Jälkimmäinen olisi katastrofi, mutta vanhan kuorma-auton tuho ei olisi suuri vahinko. Todennäköisesti ohjuksen voi laukaista etänä, jolloin henkilövahingoilta vältytään kokonaan, mutta pahimmillaankin menee lähinnä ajoneuvon kuljettaja. Sodan olosuhteissa hyväksyttävä riski.
Kiitos. Otan ja tutustun mielenkiinnon vuoksi myös Puolan hankkeeseen. Nyt kai oli kuitenkin puhe Ruotsista?
Huhta
Greatest Leader
Hyvä, et yrittänyt rajoittaa. Yrititkö siis ilkkua? Keskustelufoorumilla tyypillisesti käydään keskustelua, usein rajallisista lähtökohdista. Ko. asiasta huomauttaminen ei tuo keskusteluun mitään uutta.
Gyllis1
Respected Leader
Tarkoitin esimerkeillä sitä, että sen Harpoon -vientiluvan perusteella ei välttämättä kannata tehdä hinnoista johtopäätöksiä. Nuo vientiluvat tahtovat olla rajusti yläkanttiin lopullisiin kauppasummiin nähden.
18 SHornetin vientilupa Kanadaan oli yli 5 miljardia...
http://www.dsca.mil/major-arms-sales/government-canada-fa-18ef-super-hornet-aircraft-support
Huhta
Greatest Leader
"Yhdysvaltain oma hankintakäytäntö" viittasi sikäläisiin Selected Acquisition Report -asiakirjoihin. Ne ovat ymmärtääkseni varsin tarkkoja, tokikaan eivät suoraan sovellettavissa vientiasiakkaisiin.
Ei välttämättä. Se on ihan selvä asia. On toisaalta rohkeaa rakentaa olettamia sen varaan että vientiluvassa on kaikissa tapauksissa kuitenkin laitettu todelliseen hintaan 200-300% kuorrutusta. Ne on varmasti rakennettu varman päälle eli hieman ylihintaisiksi jotta samaa paperisotaa ei tarvitse käydä kahteen kertaan. Oikean suuntaisia ne silti ainakin pääsääntöisesti ovat. Ja poikkeus saattaa vahvistaa säännön.
Minkä maan talouteen?
Jenkkilälän nousukäyrä on alemmalla asteella kuin Obaman aikana. Tullit tulevat aikaansaamaan nousua maissa joissa ei uskota merkantilismiin.
Gyllis1
Respected Leader
Kyllä, pätee molempiin suuntiin.
Huhta
Greatest Leader
Voinee olla, että tutka osoittautuu liian kalliiksi: 50 milliä kipale...
https://maanpuolustus.net/threads/merivoimien-kehitysnäkymät.55/page-395#post-516281
Kokonaisvaltaista pakettia vastaan puhuu myös ilmatorjuntaohjuksiin varattu rahoitus (kts. ESSM-vientilupa). Ohjuksia on varaa hankkia vain pieni aloituspaketti. Israelilainen vaihtoehto kohottaisi ehkä lukumäärää aavistuksen, mutta määrä jäisi silti parhaimmillaankin 100 ohjuksen tienoille - ilman täydennysmahdollisuutta kriisiaikana. MF-STAR taas ei tule valituksi muutoin kuin yhdessä Barak 8:n kanssa, joten MF-STAR on käytännössä ulkona kilvasta.
yrjö
Ylipäällikkö
Hyvää 100-vuotisvuosipäivää Merivoimille ja tietty laivaston ressuille!
http://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/4008774/Alio+Meripuolustusta+kehitetaan+koko+ajan
"Alio: Meripuolustusta kehitetään koko ajan
Turun Sanomat 3:00 0
Veijo Taipalus
Yhdeksäs heinäkuuta vuonna 1790 on merkittävä päivämäärä Suomen merivoimien historiassa. Kyseisenä päivänä suomalaiset joukot voittivat Venäjää vastaan käydyn Ruotsinsalmen toisen meritaistelun, ja siitä Suomen merivoimien historian katsotaan alkaneen.
Kun tarkastelemme nykypäivän merivoimia, on siinä hyvin paljon samoja elementtejä kuin 230 vuotta sitten. Merivoimamme on meidän olosuhteisiimme optimoitu ja erittäin tulivoimainen. Sitä käyttää hyvin koulutettu ja asialleen omistautunut henkilöstö, jota koulutetaan vastaamaan kehittyvän taistelutilamme haasteisiin nyt ja tulevaisuudessa.
Meripuolustusta kehitetään koko ajan. Uusi herätemiina on vastikään otettu käyttöön, ja uuden mereltä ja maalta laukaistavan pintatorjuntaohjusjärjestelmän sekä torpedojärjestelmän hankkeet ovat käynnissä. 2030-luvulla Merivoimien keskeisimmän taistelualuskaluston muodostavat vastikään peruskorjatun Pansio-luokan miinalautat, Katanpää-luokan miinantorjunta-alukset, peruskorjatut Hamina-luokan ohjusveneet sekä 2020-luvulla valmistuvat Pohjanmaa-luokan korvetit. Korvetit ovat kriittisiä merivoimien tehtävien täyttämiselle aina 2060-luvulle asti, mutta ne ovat lisäksi oleellinen osa koko maanpuolustuksen kokonaisuutta, sillä ne tukevat myös maa- ja ilmavoimien toimintaedellytyksiä.
Meripuolustuksen suorituskyvyillä tulee kyetä vastaamaan uhkaan, joka syntyy täysin yllättäen esimerkiksi alueloukkauksista, meriyhteyksien häiritsemisestä, mereltä laukaistavista täsmäaseista tai jopa sieltä suuntautuvista hyökkäyksistä. Itämeri on energian ja kaupan siirtoreittinä Suomelle elintärkeä. Meren käytön estäminen, häirintä tai läntisten yhteyksien katkaiseminen vaikuttaisivat koko suomalaiseen yhteiskuntaan.
Meripuolustuksen kriittiset suorituskykytarpeet ovat hyvä tilannekuva operaatioalueelta: pinta-alusten torjuntakyky, ilmatorjuntakyky, merimiinoituskyky ja sukellusveneentorjuntakyky. Nykyisillä Puolustusvoimien suorituskyvyillä kaksi viimeksi mainittua voidaan toteuttaa ainoastaan merivoimien aluksilla.
Merivoimat ja erityisesti meripuolustus ei kuitenkaan koostu pelkistä laivoista. Rannikkojoukkojen kehittämisen painopistealueita ovat tulivoima, pimeätoimintakyky, liikkuvuus, johtaminen ja suoja. Rannikkojoukkojen kiinteistä järjestelmistä on luovuttu asteittain ja siirrytty liikkuviin järjestelmiin niin tulenkäytössä kuin rannikkojoukkojen taistelussakin. Keskeisiä kehittämishankkeita ovat jo käyttöönotetut rannikkojääkärien JEHU-luokan taisteluvene ja rannikko-ohjusjärjestelmä.
Merivoimien käynnissä olevat hankkeet ovat joko strategisia tai operatiivisia, mutta merivoimien henkilöstö on strateginen voimavara. Merivoimat on valmiuspuolustushaara, jossa työskentelee tällä hetkellä palkattuna runsaat 1 400 henkilöä. Vuosittain koulutetaan 3 200 varusmiestä ja noin 1 700 reserviläistä.
Jokaisen meripuolustukseen osallistuvan työ on tärkeää. Henki on hyvä ja maanpuolustustahto on vahvuutemme.
Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen vankka perusta ja sillä on kansan vahva tuki. Tehtäviinsä koulutetut, sitoutuneet ja aktiivisesti osaamistaan kehittävät reserviläiset ovat merivoimien toiminnan kannalta avainasemassa. Kertausharjoitusten ja vapaaehtoisten harjoitusten lisäksi tärkeässä roolissa on reserviläisten omaehtoinen kouluttautuminen sekä vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus.
Itsenäisen Suomen merivoimat täyttää kuluvana vuonna 100 vuotta. Tätä merkittävää juhlapäivää vietetään 9. heinäkuuta täällä Turussa. Kaikille avoimessa kalustonäyttelyssä esitellään merivoimien uusinta kalustoa. Paikalla tulee myös olemaan ulkomaalaisia aluksia ja ulkomaisia merivoimien komentajia juhlistamassa merivoimiemme satavuotiasta taivalta.
Meri on ulkomaisten yhteyksiemme elämänlanka tänään, huomenna ja myös kriisitilanteissa. Toivotan kaikki tervetulleiksi tutustumaan nykypäivän merivoimien kalustoon ja vakuuttumaan siitä, että merivoimat täyttää sille annetut tehtävät Suomen ja sen kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Ympäri vuorokauden, läpi koko vuoden.
Kirjoittaja on merivoimien komentaja ja vara-amiraali.
Taipalus Veijo Yrjö Ilmari"
http://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/4008774/Alio+Meripuolustusta+kehitetaan+koko+ajan
"Alio: Meripuolustusta kehitetään koko ajan
Turun Sanomat 3:00 0
Veijo Taipalus
Yhdeksäs heinäkuuta vuonna 1790 on merkittävä päivämäärä Suomen merivoimien historiassa. Kyseisenä päivänä suomalaiset joukot voittivat Venäjää vastaan käydyn Ruotsinsalmen toisen meritaistelun, ja siitä Suomen merivoimien historian katsotaan alkaneen.
Kun tarkastelemme nykypäivän merivoimia, on siinä hyvin paljon samoja elementtejä kuin 230 vuotta sitten. Merivoimamme on meidän olosuhteisiimme optimoitu ja erittäin tulivoimainen. Sitä käyttää hyvin koulutettu ja asialleen omistautunut henkilöstö, jota koulutetaan vastaamaan kehittyvän taistelutilamme haasteisiin nyt ja tulevaisuudessa.
Meripuolustusta kehitetään koko ajan. Uusi herätemiina on vastikään otettu käyttöön, ja uuden mereltä ja maalta laukaistavan pintatorjuntaohjusjärjestelmän sekä torpedojärjestelmän hankkeet ovat käynnissä. 2030-luvulla Merivoimien keskeisimmän taistelualuskaluston muodostavat vastikään peruskorjatun Pansio-luokan miinalautat, Katanpää-luokan miinantorjunta-alukset, peruskorjatut Hamina-luokan ohjusveneet sekä 2020-luvulla valmistuvat Pohjanmaa-luokan korvetit. Korvetit ovat kriittisiä merivoimien tehtävien täyttämiselle aina 2060-luvulle asti, mutta ne ovat lisäksi oleellinen osa koko maanpuolustuksen kokonaisuutta, sillä ne tukevat myös maa- ja ilmavoimien toimintaedellytyksiä.
Meripuolustuksen suorituskyvyillä tulee kyetä vastaamaan uhkaan, joka syntyy täysin yllättäen esimerkiksi alueloukkauksista, meriyhteyksien häiritsemisestä, mereltä laukaistavista täsmäaseista tai jopa sieltä suuntautuvista hyökkäyksistä. Itämeri on energian ja kaupan siirtoreittinä Suomelle elintärkeä. Meren käytön estäminen, häirintä tai läntisten yhteyksien katkaiseminen vaikuttaisivat koko suomalaiseen yhteiskuntaan.
Meripuolustuksen kriittiset suorituskykytarpeet ovat hyvä tilannekuva operaatioalueelta: pinta-alusten torjuntakyky, ilmatorjuntakyky, merimiinoituskyky ja sukellusveneentorjuntakyky. Nykyisillä Puolustusvoimien suorituskyvyillä kaksi viimeksi mainittua voidaan toteuttaa ainoastaan merivoimien aluksilla.
Merivoimat ja erityisesti meripuolustus ei kuitenkaan koostu pelkistä laivoista. Rannikkojoukkojen kehittämisen painopistealueita ovat tulivoima, pimeätoimintakyky, liikkuvuus, johtaminen ja suoja. Rannikkojoukkojen kiinteistä järjestelmistä on luovuttu asteittain ja siirrytty liikkuviin järjestelmiin niin tulenkäytössä kuin rannikkojoukkojen taistelussakin. Keskeisiä kehittämishankkeita ovat jo käyttöönotetut rannikkojääkärien JEHU-luokan taisteluvene ja rannikko-ohjusjärjestelmä.
Merivoimien käynnissä olevat hankkeet ovat joko strategisia tai operatiivisia, mutta merivoimien henkilöstö on strateginen voimavara. Merivoimat on valmiuspuolustushaara, jossa työskentelee tällä hetkellä palkattuna runsaat 1 400 henkilöä. Vuosittain koulutetaan 3 200 varusmiestä ja noin 1 700 reserviläistä.
Jokaisen meripuolustukseen osallistuvan työ on tärkeää. Henki on hyvä ja maanpuolustustahto on vahvuutemme.
Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen vankka perusta ja sillä on kansan vahva tuki. Tehtäviinsä koulutetut, sitoutuneet ja aktiivisesti osaamistaan kehittävät reserviläiset ovat merivoimien toiminnan kannalta avainasemassa. Kertausharjoitusten ja vapaaehtoisten harjoitusten lisäksi tärkeässä roolissa on reserviläisten omaehtoinen kouluttautuminen sekä vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus.
Itsenäisen Suomen merivoimat täyttää kuluvana vuonna 100 vuotta. Tätä merkittävää juhlapäivää vietetään 9. heinäkuuta täällä Turussa. Kaikille avoimessa kalustonäyttelyssä esitellään merivoimien uusinta kalustoa. Paikalla tulee myös olemaan ulkomaalaisia aluksia ja ulkomaisia merivoimien komentajia juhlistamassa merivoimiemme satavuotiasta taivalta.
Meri on ulkomaisten yhteyksiemme elämänlanka tänään, huomenna ja myös kriisitilanteissa. Toivotan kaikki tervetulleiksi tutustumaan nykypäivän merivoimien kalustoon ja vakuuttumaan siitä, että merivoimat täyttää sille annetut tehtävät Suomen ja sen kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Ympäri vuorokauden, läpi koko vuoden.
Kirjoittaja on merivoimien komentaja ja vara-amiraali.
Taipalus Veijo Yrjö Ilmari"
kimmo.j
Respected Leader
Kuvittelisin ohjuksen buusterin olevan se joka happanee ensimmäisenä. Se kuinka suurella todennäköisyydellä ohjus joka on vanhentunut vuosi, tai kaksi sitten on sitten kykenemätön lentämään kohteeseen on vaikea arvioida.
Raveni
Greatest Leader
Helvetin huono esimerkki tulee nyt mutta eihän parasta ennen tai viimeisen käyttöpäivänä jälkeen oleva ruokakaan ole pilalla useimmiten jos säilytysolosuhteet ovat olleet hyvät. Jos ne ovat olleet huonot niin päivämäärilläkään ei ole väliä.
Toki kun kyse on esim räjähteistä niin niiden hajoaminen tai miksi sitä nyt sanotaankin voidaan ilmeisesti laskea merko tarkasti. Eli milloin esim tentusta tulee turhan herkkää? Korjatkoon joku jos olen ymmärtänyt väärin. Elektroniikan kanssa sama homma ei se happane tiettynä päivämääränä jos ei vehjettä ole pidetty kosteassa tilassa.
kimmo.j
Respected Leader
Pitkälti samaa mieltä.
Olenkin liikkeellä täysin mutulla, mutta kuvittelisin, että PV osaa laskea kohtuullisen luotettavan arvion siitä onko ohjus käyttökuntoinen.
Elektroniikka voidaan testata, mutta miten lienee ohjuksen moottori ja buusteri.
Einomies1
Respected Leader
Hilmassa oli jokin aika sitten mainittu uusittu ylläpitosopimus Denelin kanssa ohjusjärjestelmästä. Siten ei ole minulle yllätys paitsi että ohjuksia päivitetään uuteen. Ajattelin että 2004 käyttöönotetut puikot ovat vielä jonkinaikaa käytössä ilman muutoksia.
Sinänsä on varsin järkevää ja kustannustehokasta pitää Umkhonto, johon merivoimat lienevät tyytyväisiä. Uuden it-ohjustyypin integroiminen pieneen alukseen olisi varmaan maksanut kohtuuttomasti eikä sille ole oikein järkevää AD-tehtävää kuin suojella itseään. Ohjusvene ei ole mikään ilmatorjuntafregatti.
Einomies1
Respected Leader
Otetaas tähän kuitenkin pieni varaus.
Oheinen video voi aiheuttaa spekulaatiota ohjuksen propulsiosta jos se on aito. Skeptinen voisi nähdä kuvissa vilahtavan ohjuksen olevan erinäköinen kuin Harpoon.
Viimeksi muokattu:
J0h1F
Ylipäällikkö
Intian MF-STAR:in kanssa on toki otettava huomioon, että se on fregatti/hävittäjäversio, joka on elementeiltään suurempi ja monimutkaisempi kuin Israelin korveteissaan käyttämä pienempi versio.
Vaikka Wikipedia ei ole paras mahdollinen lähde, niin artikkelissa on kuitenkin mielestäni uskottava vertailu noista eri versioista:
https://en.wikipedia.org/wiki/EL/M-2248_MF-STAR
Yhdistelmänä israelilainen tutka ja amerikkalainen ohjus ei liene mahdollinen?
Thales olisi mieluinen yllätys tästä, jos sellaisia pitää välttämättä jatkaa.
Thales Kanada + LM Kanada.
Tai Thales + Atlas.
Ehkä edullinen integroitu masto on realismia. Sea Fire 500 taitaa olla luksuspäästä.
Siihen ottaisi mielellään alennusta. Syöksyttiin ekana Ground Masteriinkin valtavalla tilauksella ja sen jälkeen näyttää käyneen kaupaksi vaikka minne.
Tulossa 4250 tn FTI fregatteihin 2025 alkaen.
http://www.deagel.com/news/French-Navy-to-Get-Five-FTI-Frigates-Beginning-in-2025_n000016384.aspx
https://en.wikipedia.org/wiki/Frégates_de_taille_intermédiaire (on muuten jännän matalaprofiilinen purkki, kannatta katsoa)
Ongelmana on hinnan lisäksi, ettei ole vielä finaalissa. Puhutaan aina, ettei voi ostaa kuin valmista tuotetta. Silti Torpedo 47 tuli ostettua, joten mitenköhän sen kanssa nyt oli...
"Thales is still developing the Sea Fire radar, and the company expects that production of this will start soon. Marcantoni said that within the coming two months the first element of the prototype will be developed – a transmitter/receiver - with testing to begin in 2018 and continue for some two years ahead of the first delivery for the navy’s intermediate frigates in 2020." https://www.monch.com/mpg/news/c5i/1605-seafire500.html
Tuohon jos olisi varaa "budjetti-PTOn" jälkeen niin uskottavuus ponnahtaisi perinteistenkin maiden mielestä taas kattoon. Tosin silloin mentäisiin kai Aster-linjalle ESSM sijaan ja niillä on omat kustannushaasteensa. Macron saisi lainata omistaan jos haluaa hankkeilleen tukea! Gabriel-valinta osoitti miten käy jos ei löydy tekoja.
Ruotsi olisi tosin aivan kelpo, vähemmän syytä punasteluun kuin RBS-Mk 3:n kanssa.
Israel lähinnä jos irtoaa MF-STAR tarjouksella, josta ei voi kieltäytyä.
Olisipa tämä valinta ollut hyvissä ajoin ennen taistlelujärjestelmän tarjousten lähetystä. Olisi tullut mukava PANIIKKI! Saab olisi ainakin joutunut miettimään hinnasta tinkimistä ettei karkaa myös lihavin paistikas käsistä.
Thales Kanada + LM Kanada.
Tai Thales + Atlas.
Ehkä edullinen integroitu masto on realismia. Sea Fire 500 taitaa olla luksuspäästä.
Siihen ottaisi mielellään alennusta. Syöksyttiin ekana Ground Masteriinkin valtavalla tilauksella ja sen jälkeen näyttää käyneen kaupaksi vaikka minne.
Tulossa 4250 tn FTI fregatteihin 2025 alkaen.
http://www.deagel.com/news/French-Navy-to-Get-Five-FTI-Frigates-Beginning-in-2025_n000016384.aspx
https://en.wikipedia.org/wiki/Frégates_de_taille_intermédiaire (on muuten jännän matalaprofiilinen purkki, kannatta katsoa)
Ongelmana on hinnan lisäksi, ettei ole vielä finaalissa. Puhutaan aina, ettei voi ostaa kuin valmista tuotetta. Silti Torpedo 47 tuli ostettua, joten mitenköhän sen kanssa nyt oli...
"Thales is still developing the Sea Fire radar, and the company expects that production of this will start soon. Marcantoni said that within the coming two months the first element of the prototype will be developed – a transmitter/receiver - with testing to begin in 2018 and continue for some two years ahead of the first delivery for the navy’s intermediate frigates in 2020." https://www.monch.com/mpg/news/c5i/1605-seafire500.html
Tuohon jos olisi varaa "budjetti-PTOn" jälkeen niin uskottavuus ponnahtaisi perinteistenkin maiden mielestä taas kattoon. Tosin silloin mentäisiin kai Aster-linjalle ESSM sijaan ja niillä on omat kustannushaasteensa. Macron saisi lainata omistaan jos haluaa hankkeilleen tukea! Gabriel-valinta osoitti miten käy jos ei löydy tekoja.
Ruotsi olisi tosin aivan kelpo, vähemmän syytä punasteluun kuin RBS-Mk 3:n kanssa.
Israel lähinnä jos irtoaa MF-STAR tarjouksella, josta ei voi kieltäytyä.
Olisipa tämä valinta ollut hyvissä ajoin ennen taistlelujärjestelmän tarjousten lähetystä. Olisi tullut mukava PANIIKKI! Saab olisi ainakin joutunut miettimään hinnasta tinkimistä ettei karkaa myös lihavin paistikas käsistä.
Viimeksi muokattu: