Merivoimien kehitysnäkymät

^Eri asia sitten on, kannattaako kaikkea vanhaa heittää menemään vain sen takia, että uudempaakin on hankittu. Miksi ilmavoimat varastoi AIM-120B:tä, kun AIM-120C7:ää on hankittu? Pois vain vanhat romut, ei niillä mitään tee. Tai miksi varastoidaan M85-tetsareita, kun uudempiakin on hankittu? PV nyt vain sattuu hilloamaan kaikennäköistä tavaraa siltä varalta, että käyttöä ilmenisi.

Jossakin vaiheessa kaikki toki menee stenalle, mutta moni voisi järkyttyä, kun saisi M85:t PERK:n tiskillä...
 
Leaderwolf kirjoitti:
Merivoimien komentaja Veijo Taipalus vahvistaa tämän päivän Turun Sanomissa, että syy "tahmeuteen" Rauman telakan kanssa on näkemysero hinnasta. Eli RMC on ruvennut ahneeksi referenssi asiakkaansa kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei tullut tilausuutista Merivoimien vuosipäivän kunniaksi. Eikä toisaalta ole vielä tullut uutista RMC:n uudisaluksen luovutuksestakaan, jonka piti olla kesäkuussa. Telakan tulos viime vuodelta oli tappiollinen eikä muita uudistilauksia ole varmaan voinut ajatella kapasiteettisyistä. Jostain Merivoimien oman telakan yleiskulutkin on katettava. Yleisesti on myös tiedossa että uniikkia tuotetta tehtäessä kulut nousevat; vrt Länsimetro, joka tänään on ollu uutisissa.

Ongelma ratkaistaan kustannusten karsintakierroksilla, joissa tingitään alusten ominaisuuksista kunnes hinta on kohdallaan. Telakkateollisuus ennusti tämän jo vuosia sitten.
 
"Hyvässä lykyssä" Gabriel oli jo kustannusten leikkauksen 1. erä.

Teollisuus epäilee sotalaivahankinnan kulujen karkaavan: ”Olemme ostamassa laivoja, joita ei ole missään olemassa”
Teollisuus epäilee merivoimien suuren sotalaivahankinnan budjetin pitävyyttä. Merivoimien mukaan 1,2 miljardin euron kustannusarvioon sisältyy myös budjettiylitys.

EDUSKUNNAN on määrä saada viimeistään helmikuun alussa hallitukselta puolustuspoliittinen selonteko.

Selonteossa haetaan sinetti myös Merivoimien suurhankinnalle, ”laivue 2020-hankkeelle” eli neljän, noin satametrisen sotalaivan ostolle.

Taistelulaivojen yhteishinnaksi on jo pitkään esitetty täsmäluku 1,2 miljardia euroa. Summaa ei ole tarkemmin avattu.

”Summa on kustannus, jolla suorituskyky saavutetaan. Hanke on yhä kesken. Tarkkoja lukuja eri kustannustekijöistä ei voi vielä antaa”, sanoo puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja Olli Ruutu .

Ruudun mukaan 1,2 miljardia euroa on kuitenkin hintakatto.

PUOLUSTUSTEOLLISUUS epäilee jo nyt kustannusarvion pitävyyttä.

”Hanke on alibujdetoitu”, sanoo Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistyksen (PIA) pääsihteeri Tuija Karanko.

Karanko ei halua sanoa, kuinka paljon alakanttiin kustannusarvio on laskettu. Teollisuuden mielestä hanketta on valmisteltu kuitenkin liiaksi siviilivinkkelistä, perinteisen laivahankinnan tapaan.

”On hyvä muistaa, että Suomi on toteuttamassa nyt ainutlaatuista hankintaa. Olemme ostamassa laivoja, joita ei ole missään olemassa. Ei ole edes vertailutietoa vastaavista kuluista”, Karanko painottaa.

LAIVAHANKINNAN kallein osa on asejärjestelmä.

Järjestelmien pitäisi toimia pinnan alla, pinnalla ja ilmaan päin, myös jääolosuhteissa. Kaikki maksaa.

Teollisuudessa lasketaan, että laivarunkojen osuus hinnasta saattaisi jäädä vain 20-30 prosenttiin. Aseiden lisäksi kustannuksia kasvattaa myös järjestelmien integrointi aluksiin.

”Monitoimialuksen koko konsepti on haastava. Telakka on hyvä tekemään laivoja. Mutta hankinnassa on kyse myös monesta järjestelmästä, jotka täytyy saada toimimaan yhteen”, Karanko painottaa.

”Puolustusvoimilla on integraatio-osaamista, mutta ei resursseja.”

PUOLUSTUSVOIMAT kertoi syyskuussa tehneensä laivoista aiesopimuksen Rauman telakan kanssa. Rauma sai puoli vuotta aikaa selvittää, onko telakalla kykyä ja kapasiteettia laivat valmistaa.

Taistelujärjestelmä kilpailutetaan kokonaisuutena. Tietopyyntöjen perusteella Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen on määrä lähettää osallistumishakemuspyynnöt 12 valmistajalle vielä loppuvuoden aikana.

Pyynnöt lähtevät HS:n tietojen mukaan myös hävittäjähankinnoista kiinnostuneille ruotsalaiselle Saabille sekä amerikkalaisille Lockheed Martinille ja Boeingille.

”Varsinainen tarjouspyyntö lähtee aikaisintaan ensi keväänä. Valittu toimittaja vastaa myös järjestelmien integraatiosta aluksiin”, sanoo kommodori Veli-Pekka Heinonen Merivoimista.

HEINOSEN mukaan laivojen osuus on hankinnan kokonaishinnasta noin puolet.

”Karkeasti laivarungot maksavat 500 miljoonaa euroa ja järjestelmät 500 miljoonaa. Loput 0,2 miljardia euroa syntyvät integraatio- ja mahdollisista budjetin ylityskustannuksista.”

”Emme ylitä 1,2 miljardia. Yritämme hoitaa tämän tehokkaammin kuin eräissä muissa keskeneräisissä hankinnoissa on tehty.”

KATTOHINTA on alkanut hirvittää teollisuuden lisäksi myös puolustuspiireissä.

”Jos pidetään katosta kiinni, sitten leikataan suorituskyvystä, jos rahat eivät riitä. Sitten ei saadakaan enää laivoja, joita piti. Voi kysyä, kannattaako niitä silloin hankkia”, toteaa nimettömänä pysyttelevä lähde HS:lle.

Puolustusministeriö pohtii paraikaa, kuinka paljon alusten hinnoittelua puolustusselonteossa avataan.

Viime keväänä hallitus linjasi julkisen talouden suunnitelmassa, että vuonna 2019 hankintaan kuluu jo 260 miljoonaa euroa.

HANKINTAPÄÄTÖS on määrä tehdä vuonna 2018.

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg totesi jo pari vuotta sitten, helmikuussa 2015, että investoinnista noin 10–35 prosenttia kyetään osoittamaan kotimaahan.

Alusten koko elinkaaren aikaisen työllisyysvaikutuksen Lindberg arvioi 4 000 henkilötyövuodeksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.hs.paskamedia.fi/kotimaa/art-2000005004477.html

Veikkaan osoittautuneen kalliiksi virheeksi järjestää tilanne, jossa ei ole kuin yksi kilpailija rungon toimittajaksi.
Toisaalta sellaiseen päätyminen voi hinta-arvion riittävyyden osalla kertoa enemmän ylipäänsä tilaajan osaamisesta?

"Rauma sai puoli vuotta aikaa selvittää, onko telakalla kykyä ja kapasiteettia laivat valmistaa." Mitäs sviddua, tämähän deadline (6kk) oli jo maaliskuussa 2017!
 
Viimeksi muokattu:
Jos pidetään katosta kiinni, sitten leikataan suorituskyvystä, jos rahat eivät riitä. Sitten ei saadakaan enää laivoja, joita piti. Voi kysyä, kannattaako niitä silloin hankkia”, toteaa nimettömänä pysyttelevä lähde HS:lle.

Kukas tuollainen lähde voisi olla? Toivottavasti ei saada Visbyn kohtaloa 2020 projektiin.
 
Huhta kirjoitti:
@Rannari

Pidetään nyt mielessä, että todistetusti ainakin BUK-TELAR kykenee itsenäiseen toimintaan. Ei tarvittu ylempiä johtoportaita Itä-Ukrainassakaan, vaikka ne kokoonpanoon periaatteessa kuuluvatkin.

(Mahtava analogia! :rolleyes: Kun miettii, että homma oli suuri menestys...)
Klikkaa laajentaaksesi...

No joo. En edes muista mille se laskinajoneuvo mallia 85 tarkalleen näyttää. Jonkinmoinen laite/työtila se joka tapauksessa on kuorma-auton päällä. Ei mitään avaruusteknologiaa kuitenkaan. Miehet varmaan ottavat sieltä enemmän tilaa kuin tietokoneet suun muut käkättimet. Tai voihan ne tietysti olla naisiakin.
 
magitsu kirjoitti:
"Hyvässä lykyssä" Gabriel oli jo kustannusten leikkauksen 1. erä.

https://www.hs.paskamedia.fi/kotimaa/art-2000005004477.html

Veikkaan osoittautuneen kalliiksi virheeksi järjestää tilanne, jossa ei ole kuin yksi kilpailija rungon toimittajaksi.
Toisaalta sellaiseen päätyminen voi hinta-arvion riittävyyden osalla kertoa enemmän ylipäänsä tilaajan osaamisesta?

"Rauma sai puoli vuotta aikaa selvittää, onko telakalla kykyä ja kapasiteettia laivat valmistaa." Mitäs sviddua, tämähän deadline (6kk) oli jo maaliskuussa 2017!
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin julkisuudessa oleiden tietojen mukaan pintatorjuntaohjuksia ei makseta korvettien budjetista. Ei edes Merivoimien rahoista joten ainakaan suoraa säästöä ei saada aikaiseksi. Kaikki säästö antaa tietysti pelimerkkejä kokonaisuuteen ja se on tärkeintä.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Jos pidetään katosta kiinni, sitten leikataan suorituskyvystä, jos rahat eivät riitä. Sitten ei saadakaan enää laivoja, joita piti. Voi kysyä, kannattaako niitä silloin hankkia”, toteaa nimettömänä pysyttelevä lähde HS:lle.

Kukas tuollainen lähde voisi olla? Toivottavasti ei saada Visbyn kohtaloa 2020 projektiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Maavoimataustainen kenraali? :p
 
Rannari kirjoitti:
Ainakin julkisuudessa oleiden tietojen mukaan pintatorjuntaohjuksia ei makseta korvettien budjetista. Ei edes Merivoimien rahoista joten ainakaan suoraa säästöä ei saada aikaiseksi. Kaikki säästö antaa tietysti pelimerkkejä kokonaisuuteen ja se on tärkeintä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Puolustushaarojen rahoilla ei osteta "mitään" kalustoa.
 
Lurker kirjoitti:
Puolustushaarojen rahoilla ei osteta "mitään" kalustoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yhteisen Logistiikkalaitoksen myötä varmasti näin. Pahoittelen maalaisuuttani. Tilausvaltuuksien ja niihin liittyvien hankkeiden nimet saattavat silti viitata puolustushaaroihin mutta pintatorjuntaohjuksen kohdalla on mainittu rahoituksen tulevan momentilta jonka nimi on Puolustusvoimien yhteinen vaikuttaminen tms. Ilmeisesti sama sarjaa kuin raskaat raketinheittimet yms. korkeamman käden välineet.

Olennaista on tietenkin edelleen se että jos tässä saatiin säästöä niin raha on Pv:n käytettävissä. Teknisesti se ei kuitenkaan väljennä yhtään korvettien rahoitusta jos sellaisesta jyvityksestä ei erikseen poliittisesti päätetä. K.o. tilausvaltuuden loppusumma on ennallaan eikä siihen kohdistuvaa säästöä ole syntynyt. Painetta sen sijaan saattaa olla syntynyt torpedohankinnan muodossa. Ehkä.
 
Pahalta näyttää tuossa valossa laivue 2020 hanke kaikkinensa. Tuollainen ongelma saadaan synnytettyä helposti kun lyödään kiinteä kustannuskatto + täyden uuden alusluokan rankentaminen. Samaan syssyyn mennään ilmoittamaan, että tämä on muuten sitten ehdoton maksimi katto joka ei jousta. USA:n merivoimilla ei olisi ainuttakaan alusta jos siellä toimittaisiin noin samaten aika monen muun merivoiman kohdalla. Näin kärjistetysti sanottuna.

Kahtokaa vaan... Kuten ennustin niin sieltä tulee isolla todennäköisyydellä joko riisutut rannikko korvetit tai sitten 2-3 kpl alkuperäisen suunnitelman mukaiset vehkeet. Sitten miten tuo perustellaan veronmaksajille. Ainiin Suomessa ei tarvii ja toisaalta ei veronmaksajat edes ymmärrä eroa 4:n oikein mitoitetun, 4:n riisutun tai 2-3:n aluksen välillä. Täällä pullea veronmaksaja kääntää kylkeä kun pv ilmoittaa, että tää on voitto kuitenkin ja loistava ratkaisu. Taisteluteho kymmenkertaistui joka tapauksessa.

Kirjoitus oli nyt sitten puolitosissaan kirjoitettu eli elkee hermostuko. Ihmettelen vain, etteikö kukaan odottanut ongelmia laivojen rakentamisen suhteen. Tuo nyt oikeasti voinut kenellekään olla yllätys?
 
Se että Britannia lähetti Turkuun nimenomaan HMS Montrosen voi johtua siitä että se on ensimmäisiä type 23 fregatteja johon on asennettu uudet CAMM ilmatorjuntaohjukset. CAMM eli Sea Ceptor saattaa olla vahva vaihtoehto meidän uusiin korventteihin?
 
HotShot kirjoitti:
Se että Britannia lähetti Turkuun nimenomaan HMS Montrosen voi johtua siitä että se on ensimmäisiä type 23 fregatteja johon on asennettu uudet CAMM ilmatorjuntaohjukset. CAMM eli Sea Ceptor saattaa olla vahva vaihtoehto meidän uusiin korventteihin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Korvetteihin on hakusessa ITO, jonka kantama on 40+km, eli käytännössä CAMM-ER.

https://www.defensenews.com/naval/2...ea-ceptor-for-finlands-sea-based-weapons-buy/
Finland seeks a missile with range of some 40 km, greater than the CAMM’s “effective range” of some 30 km, he said. MBDA is at the end of a development phase for a CAMM Extended Range version for the Italian Army and Navy. That missile, which would meet the Finnish range requirement, is expected to enter service with Italy in a year or two. That ER model would be available to Finland and Spain.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Kyllä telakka on myös päättänyt lypsää valtiota, varmasti löytyy pätevää argumenttia sitä salaamaan, jossain saunassa on istuttu ja päätetty.
 
Jos tästä tulee kunnon farssi, niin meillä tehdään vielä miinalaivoille MLU2...
 
Kustaanmiekka kirjoitti:
Samaa mieltä, että laivasta käsin vanhoja RBSiä ei kannata/uskalla turvallisuus syistä ampua. Ja jos ammuttaisiin, niin sitten maalaveteista. Ja maalin prioriteetti ei mielestäni saisi olla korkea. Siis sellainen johon ehdottomasti pitäisi saada osuma. Gabrielit on sitä varten.
Ehken voisi harkita sellaista vaihtoehtoa, että Gabrieleilla osuma(t) jolloin osuman saaneen laivan operaatio keskeytyy ja tarvittaessa RBSllä voisi vielä tempasta käkättimeen jos se koetaan tarpeelliseksi. Jos RBS ei toimikkaan tai osu , niin ei hirveästi haittaa kun Gabrielit hoittivat jo päätyön.
Mitenköhän nopeasti räjähteet happanee? Siis saavutetaan sellainen raja/päiväys, ettei uskalleta luottaa räjähteiden toimivuuteen?
Ja kykenisikös asiantuntijat Suomessa tarvittaessa itse uusimaan räjähteet RBSiin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tä? Jos maalin prioriteetti on korkea (Esimerkiksi Kirovin johtama osasto yrittää tulla Ahvenanmaan ohi katkaisemaan Pohjanlahden huoltoyhteyksiä.) niin juuri silloinhan sitä kannattaa ampua kaikella mahdollisella.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top