Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Falangi
Kenraali
SM-1 kun tuli puheeksi, niin esim. Ranskalla on käytössä vielä pari SM-1 fregattia (Cassard-luokka) ja julkaisivat vasta hienon videon SM-1 ammunnoista. Nuo kaksi Cassardia tosin korvataan aika pian kahdella FREMM/Aquitane-luokan IT-fregatilla joissa ompi sitten Aster 30.
fulcrum
Greatest Leader
Alkujaan noita Cassardeja piti tehdä seitsemän mutta ne olivat kiistanalainen alusluokka koska SM-1MR oli tuolloin jo vanhahtava järjestelmä, seaskimmereitä vastaan se ei voinut mitään ennen joskus 90-luvun taitteessa tullutta Block VIA (vai oliko VIB) - päivitystä ja senkin jälkeen se oli matalalla lentäviä kohteita vastaan aika huono. Isommissa aluksissa ranskiksilla oli kaksikiskoinen Masurca-järjestelmä jonka ohjus oli vissiin Standard-ohjuksille jotain sukua mutta kun Cassardit tehtiin niin sen tuotanto oli jo loppunut.
Viimeksi muokattu:
Falangi
Kenraali
Alkujaan taas Horizon-luokan fregatteja piti tehdä neljä kahden sijaan Ranskalle, jotta niillä oli saatu korvattua myös nuo Cassardit (ilmeisesti myös hieman nopeammalla aikataululla?), mutta budjetti tuli vastaan, joten nyt odottelevat vähän kevyempää alusluokkaa niiden korvaajaksi.
fulcrum
Greatest Leader
Kyllä vaan, Ranskan laivastolta on aina leikattu noita rakennusohjelmia. Suffren-luokkaa piti alunperin tehdä kuusi kappaletta, mutta se leikattiin kahteen. Cassardien ohjuslaukaisimet ovat peräisin vanhoista T47-luokan hävittäjistä (eli niille tulee kohta kuusikymppiä täyteen). Cassardeja piti tehdä seitsemän, neljään ensimmäiseen tulisi T47:stä kierrätetyt Mk13:t ja loppuihin Asterit. Aster kuitenkin viivästyi ja Cassardien määrä jäi kahteen. Niinpä 80-luvulla Ranskalla oli vain viisi ilmatorjunta-alusta: Suffrenit, Cassardit ja risteilijä Colbert. Näistäkin vielä myöhemmin Colbert ja toinen Suffren poistettiin.
FREMMejä laitettiin ohjelmaan aluksi mahtipontiset 17 fregattia, se leikattiin kahdeksaan joista vain kaksi on Aster 30:llä varustettuja AAW-versioita. Marine Nationale on vahvasti siirtomaalaivasto, suurin osa laivoista on kevyesti aseistettuja 'aviso' tyyppejä ja moderneja, vahvasti aseistettuja aluksia on melko vähän.
Colbert säilöttiin joksikin aikaa museolaivaksi Bordeauxiin, mutta paikalliset NIMBYilijät torpedoivat aluksen (kuvaannollisesti) ja tämä kaunis ja ainutlaatuinen laiva on tänä vuonna romutettu.
FREMMejä laitettiin ohjelmaan aluksi mahtipontiset 17 fregattia, se leikattiin kahdeksaan joista vain kaksi on Aster 30:llä varustettuja AAW-versioita. Marine Nationale on vahvasti siirtomaalaivasto, suurin osa laivoista on kevyesti aseistettuja 'aviso' tyyppejä ja moderneja, vahvasti aseistettuja aluksia on melko vähän.
Colbert säilöttiin joksikin aikaa museolaivaksi Bordeauxiin, mutta paikalliset NIMBYilijät torpedoivat aluksen (kuvaannollisesti) ja tämä kaunis ja ainutlaatuinen laiva on tänä vuonna romutettu.
https://defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9418
Laivue 2020 –hanke lisää hallinnonalan menoja
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2019 on yhteensä 3 198 miljoonaa euroa, mikä on noin 326 miljoonaa euroa (11 %) enemmän kuin menot vuoden 2018 talousarviossa. Lisäys aiheutuu lähinnä merivoimien Laivue 2020 -hankkeen vuoden 2019 rahoitusosuudesta (260 miljoonaa euroa) ja hallitusohjelmaan perustuvasta puolustusbudjetin lisäyksestä, joka nousee vuodelle 2018 myönnetystä 110 miljoonasta eurosta 130 miljoonaan euroon vuonna 2019. Laivue 2020 -hankkeen rahoitus sisältyi pääosin jo vuoden 2018 talousarviossa myönnettyyn tilausvaltuuteen.
Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus vuodelle 2019 ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,32 % (v. 2018: 1,23 %).
Materiaalisen valmiuden osuus budjetista kasvaa
Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista (ilman arvonlisäveromenoja) on suunniteltu käytettävän noin 1 198 miljoonaa euroa (43,6 %) materiaaliseen valmiuteen. Puolustusmateriaalihankintojen osuus on tästä Laivue 2020 -hanke mukaan lukien 771 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoista on suunniteltu käytettävän lisäksi materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen noin 427 miljoonaa euroa.
Puolustusvoimille esitetään kahta uutta tilausvaltuutta
Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään enimmäismäärältään noin 219 miljoonan euron suuruista Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2019 -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2019-2024. Valtuuden euromääräisesti suurimmat osuudet ovat Laivue 2020 -hankkeen ampumatarvikehankinnat, vastatykistön maalinosoituskyky -hanke ja Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelman hankkeet. Puolustusvoimien toimintamenoihin puolestaan esitetään vuosille 2019–2022 noin 164 milj. euron tilausvaltuutta mm. järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin.
@Old Boy Vastatykistön valtuus 2019 TA-esityksessä kuten arvelit.
Laivue 2020 –hanke lisää hallinnonalan menoja
Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2019 on yhteensä 3 198 miljoonaa euroa, mikä on noin 326 miljoonaa euroa (11 %) enemmän kuin menot vuoden 2018 talousarviossa. Lisäys aiheutuu lähinnä merivoimien Laivue 2020 -hankkeen vuoden 2019 rahoitusosuudesta (260 miljoonaa euroa) ja hallitusohjelmaan perustuvasta puolustusbudjetin lisäyksestä, joka nousee vuodelle 2018 myönnetystä 110 miljoonasta eurosta 130 miljoonaan euroon vuonna 2019. Laivue 2020 -hankkeen rahoitus sisältyi pääosin jo vuoden 2018 talousarviossa myönnettyyn tilausvaltuuteen.
Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus vuodelle 2019 ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,32 % (v. 2018: 1,23 %).
Materiaalisen valmiuden osuus budjetista kasvaa
Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista (ilman arvonlisäveromenoja) on suunniteltu käytettävän noin 1 198 miljoonaa euroa (43,6 %) materiaaliseen valmiuteen. Puolustusmateriaalihankintojen osuus on tästä Laivue 2020 -hanke mukaan lukien 771 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoista on suunniteltu käytettävän lisäksi materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen noin 427 miljoonaa euroa.
Puolustusvoimille esitetään kahta uutta tilausvaltuutta
Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään enimmäismäärältään noin 219 miljoonan euron suuruista Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2019 -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2019-2024. Valtuuden euromääräisesti suurimmat osuudet ovat Laivue 2020 -hankkeen ampumatarvikehankinnat, vastatykistön maalinosoituskyky -hanke ja Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelman hankkeet. Puolustusvoimien toimintamenoihin puolestaan esitetään vuosille 2019–2022 noin 164 milj. euron tilausvaltuutta mm. järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimuksiin.
@Old Boy Vastatykistön valtuus 2019 TA-esityksessä kuten arvelit.
Viimeksi muokattu:
Raveni
Greatest Leader
Katsotaan nyt tuleeko meidän paatteihin mitään muuta kuin keula tykki ja harhamaaliheittimet joilla torjua kohti tulevaa. Toki jos ne ajetaan jonnekin saaren taakse ja naamioidaan sodan ajaksi eikä niitä liikuteta niin voihan olla...
Hanski
Ylipäällikkö
Niistä voi säästää hyvin vielä moottoritkin, jos tarkoituksena on hillota niitä saaren kyljessä. Torpedot ja PTO:t, joista jo on hankintasopimukset, jätetään tietysti asentamatta, jotta saadaan tyydetettyä syvän reservin pessimismin kaipuu...
Raveni
Greatest Leader
Niin kauan kuin rahoitus on rajallinen niin myön hankinnan ovat rajallisia ja käytönnössä suorituskyvystä joudutaan tinkimään. En erityisesti kaipaa tai hae pessimismiä mutta jotenkin vain olen tottunut siihen, että katsellaan rauhassa ja hurrataan vasta sitten kun tässä tapauksessa kaikki neljä purkkia ovat vesillä ja haminat peruskorjattu. Sittenhän se nähdään onko aihetta hurraa huutoihin vai ostettiinko näön vuoksi suorituskykyä. PV on hyvin kunnostautunut aikasemminkin tuossa hehkutuksessa ja ainahan meillä on ollut maailman tehokkain suorituskyky ja iskuvoimaa on vaikka muille jakaa.
Shadowmon
Kenraali
Miten usein meille on muuten hankittu täysin vajaata suorituskykyä kun rahat on loppuneet? Verrataan vaikka Ruotsin Visby-korvetteihin joista puuttuu IT.
Raveni
Greatest Leader
Rahojen loppuminen on ehkä vähän väärin sanottu. Rahaa on usein alunperinkin liian vähän. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka johtamisjärjestelmät ja vaikkapa jalkaväkitaistelijoiden varustus ja sieltä esim. pimeänäkölaitteet. Eletään 2010 lukua ja kohta 2020 lukua ja epäilen, että meillä ei edelleenkään ole jakaa operatiivisille riittäviä määriä pimeänäkölaitteita.
Merivoimien puolella yritään taas omasta mielestäni mopolla liikoja. Katsotaan nyt mikä it järjestelmä noihin uusiin saadaan.
Shadowmon
Kenraali
Nyt siirsit maalitolppia! Tarkoitin että onko isoissa määrin ollut projekteja, jotka ovat sitten jääneet paljon suunniteltua vajaammiksi kun rahat on loppunut.
Eli kun sanoit että paatteihin tulisi vain keulatykki, niin onko vastaavaa tapahtunut?
Taitaa olla pohjoismaissa vain ruåttalaisten Visby....
Juuri vastaavaa tapahtui Turunmaa-luokalle 1960-luvulla. Niitä piti tulla 4 kpl, mutta kahta laivaa varten tuli ainostaan (kallis) keulatykki. Itse laivoihin ei sitten enää riittänytkään rahaa!
Siis tilattiin 4:n laivan sarjaa varten 4 kpl 120 mm automaattista tykkitornia Boforsilta mutta hankintamäärärahat riittivätkin ainoastaan kahteen alukseen. Kaksi tykkiä jäi siten ylimääräiseksi. Asiasta ei sen enenpää tiedoteltu, joten tämä hölmöläisten homma jäi julkisen keskustelun ulottumattomiin.
Pohjanmaa sai ainakin keulaan 120mm. Muistaakseni vasta 1998? telakoinnissa vaihdettiin 57mm.
Halvemmaksi tulee jos ostaa turhaan tykin eikä paatin. Suomessa osataan tämäkin Ruotsia paremmin
Noinkohan olisi saanut jos ei olisi moista nurkissa pyörinyt?
Bodyguard
Kenraali
Tuo Pohjanmaan 120mm oli juurikin Turunmaa-lk:n "ylijäämätykki".
Esimerkki projektista jossa rahat loppuivat kesken on ainakin vuosituhannen vaihteen valmiusprikaatihanke. Silloin murhe hoitui jatkotilausvaltuudella. Ja jatkon jatkolla.