Merivoimien kehitysnäkymät

Rannari kirjoitti:
Muistaakseni merimaalikranaatissa voidaan käyttää sekä onteloperää että perävirtausyksikköä. Ja sytytin toimii varmaankin aina hidasteisena koska koko värkin idea on leikkautua maalialuksen sisään ja räjähtää siellä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ok. Mietin vaan että alukset eroavat rakenteiltaan toisistaan paljon ja esimerkiksi komposiitti tms. heikko rakenne voi päästää ammuksen läpi helposti kuten ohjusten kanssa voi käydä.

Kosketuksella räjähtävä kranaatti voi olla tehokkaampi esimerkiksi aluksen herkkiä tutka- ja viestivärjestelmiä vastaan ja vaurioittaa alusta pahasti pienemmällä a-tarvikemäärällä tai ilman suoraa osumaa. Näin on varsinkin alle 500 tonnin alusten kanssa koska ne ovat vaikeita maaleja ohjautumattomille ja tyhmille kranaateille. Liikkuvaan pieneen maaliin voi olla perin vaikeata osua suoraan. Silloin 3P- tyyppinen kranu on tehokkaampi koska se voidaan ohjelmoida eri maaleille. Tämä toimii yhtä hyvin pinnalla kuin ilmassa. RT voisi monitoimiammuksella tukea myös saaristotaisteluita paremmin.

Sytyttimen kehittäminen olisi erittäin kustannustehokas tapa ylläpitää kiinteän tykistön pelotetta vielä hetken aikaa.
 
ctg kirjoitti:
Olin meritulenjohtana mukana ammunnoissa joissa ensimmäisellä ammuksella osuttiin merellä vedettävään maaliin. Joten suhteellisen pieni maali ei ollut ongelma.
Klikkaa laajentaaksesi...
Säkää! Ja lisäksi riippuu erittäin paljon ampumaetäisyydestä. Lyhyellä matkalla lentorata on laaka ja sillä on iso pyyhkäisyala, vähän kuin rk:n taistelutähtäimellä. Pitkällä matkalla tulokulma lähestyy 40 astetta ja osuminen on vaikeampaa.

Tämän näköistä se on oikeasti, kun amet on vasta noin 10 km. Vajaan pston ensimmäinen kerta ja maali on kuvassa selvästi erottuva sininen puiden väliin pingoitettu muovi.

001_P6075781 – kopio.jpg
 
ctg kirjoitti:
Olin meritulenjohtana mukana ammunnoissa joissa ensimmäisellä ammuksella osuttiin merellä vedettävään maaliin. Joten suhteellisen pieni maali ei ollut ongelma.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ok. En tunne rannikotykistön tulenjohtojärjestelmiä enkä tekniikkaa. Sitä vaan mietin että osuuko oikeasti jos maalin nopeus on 30 solmua tai jopa enemmän ohjusveneen kokoiseen maaliin. Tuuli vaikuttaa tarkkuuteen myös vai onko noissa tornikanuunoissa samanlaiset sensorit kuin tankeissa, eli ilmanpaine, putken vääntyminen ja lämpötila lasketaan tykkikohtaisesti?

Videoita kyllä löytyy joissa 127mm laivatykillä ammutaan avomerellä nopeata venettä mutta niissä paukuissa käytetään hersyjä...
 
Einomies1 kirjoitti:
Ok. En tunne rannikotykistön tulenjohtojärjestelmiä enkä tekniikkaa. Sitä vaan mietin että osuuko oikeasti jos maalin nopeus on 30 solmua tai jopa enemmän ohjusveneen kokoiseen maaliin. Tuuli vaikuttaa tarkkuuteen myös vai onko noissa tornikanuunoissa samanlaiset sensorit kuin tankeissa, eli ilmanpaine, putken vääntyminen ja lämpötila lasketaan tykkikohtaisesti?
Videoita kyllä löytyy joissa 127mm laivatykillä ammutaan avomerellä nopeata venettä mutta niissä paukuissa käytetään hersyjä...
Klikkaa laajentaaksesi...
No täällähän ne maamme parhaat tykistöasiantuntijat tietysti on! Jotka tietää tarkoin osumatarkkuudet kun on katsellu valmistajien tuottamia videoita netissä. Tai nähny eläessään yhden kovapanosammunnan rannikolla. Joissa rauhanajan ammuntojen ametit on lyhyitä, jotta valvottavat varoalueet pysyvät järjellisen kokoisina.

Sen verran voin valistaa, että 60 sek lentoajalla kranaatti käy 5 km:n korkeudella. Jokaisesta ilmakerroksesta siihen 5 km asti on mitattava etukäteen tuulen nopeus ja suunta, ilmanpaine sekä lämpötila. Muinoin se tehtiin seuraamalla teodoliitilla manuaalisesti vakionopeudella nousevaa palloa, myöhemmin Vaisalan radioluotaimella ja nykyisin myös Ilmatieteen laitoksen säämallia käyttäen. Suora-ammunta on sitten asia ihan erikseen.
 
Old Boy kirjoitti:
Säkää! Ja lisäksi riippuu erittäin paljon ampumaetäisyydestä. Lyhyellä matkalla lentorata on laaka ja sillä on iso pyyhkäisyala, vähän kuin rk:n taistelutähtäimellä. Pitkällä matkalla tulokulma lähestyy 40 astetta ja osuminen on vaikeampaa.

Tämän näköistä se on oikeasti, kun amet on vasta noin 10 km. Vajaan pston ensimmäinen kerta ja maali on kuvassa selvästi erottuva sininen puiden väliin pingoitettu muovi.

Katso liite: 23163
Klikkaa laajentaaksesi...
HUOMIO! Nyt menee hieman ohi aiheen joten tsori siitä. Mutta itsellä rovalla loppusodassa pimeäammunnoissa tapahtui niin että maalialueella oli kolme pientä valopistettä mihinkä johdettiin tulta.
Kaksi ensimmäistä tukomia pimensi kaksi valoa jolloin kouluttaja tuumasi että jos tuon kolmannen saat kerrasta pimeäksi niin kuntsari on tienattu, no ei se perkele pimennyt ei edes parilla korjauksella :)
 
Viimeksi muokattu:
Jokohan Barak-8 ostosta (vaiko sittenkin suosikki voittaisi edes kerran eli ESSM) on päätetty ja vain RMC:n hintakahnaus estää julkaisun?

 
Viimeksi muokattu:
magitsu kirjoitti:
Jokohan Barak-8 ostosta (vaiko sittenkin suosikki voittaisi edes kerran eli ESSM) on päätetty ja vain RMC:n hintakahnaus estää julkaisun?

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos se olisi kuitenkin ESSM sen himoitun Thalesin tutkajärjestelmän kanssa. Kelpaisi minulle.

P.S. Eikös ruotsalaistorpedo ollut jonkinlainen ennakkosuosikki, eli yksi ennakkosuosikki on jo voittanut? (Tosin itse odotin yhteiseurooppalaista vaihtoehtoa...)
 
Huhta kirjoitti:
P.S. Eikös ruotsalaistorpedo ollut jonkinlainen ennakkosuosikki, eli yksi ennakkosuosikki on jo voittanut? (Tosin itse odotin yhteiseurooppalaista vaihtoehtoa...)
Klikkaa laajentaaksesi...
Taisihan se olla, huolimatta olevinaan kehitysprojektien välttämisestä. Käytännössä kuulosti samalta kuin Mk 3, joka korvataan halutessa myöhemmin Mk 4:llä.
 
jokuvaan kirjoitti:
Saabin torpedo on pidemmällä kehityksessä kuin mk4 ja teknisesti kilpailijaa ei taida olla edes olemassa kun kyse on itämerelle suunnitellusta kevyt-torpedosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä tekee Itämerestä niin erikoisen? Maailmalla on muitakin rannikkovesillä käytettäväksi suunniteltuja torpedoja, mm. Mk 54 ja MU90. MU90 on myös käytössä useilla Itämeren rantavaltioilla (erityishuomio Puolaan, sen laivasto tuskin edes operoisi Itämeren ulkopuolella konfliktitilanteessa), ja ranskankielinen Wikipedia kertoo, että sitä voidaan käyttää myös alle 25 metriä syvissä vesissä.
 
Eurotropin MU90 vaikuttaa olevan "ammu ja unohda" torpedo ilman lankakäskytys-mahdollisuutta, joka taas oli Ruotsin merivoimien vaatimus uudelle torpedolle ja todennäköisesti myös Suomen. Eli teknisesti ei kilpaillut Saabin uuden torpedon kanssa.
 
Huhta kirjoitti:
Mikä tekee Itämerestä niin erikoisen? Maailmalla on muitakin rannikkovesillä käytettäväksi suunniteltuja torpedoja, mm. Mk 54 ja MU90. MU90 on myös käytössä useilla Itämeren rantavaltioilla (erityishuomio Puolaan, sen laivasto tuskin edes operoisi Itämeren ulkopuolella konfliktitilanteessa), ja ranskankielinen Wikipedia kertoo, että sitä voidaan käyttää myös alle 25 metriä syvissä vesissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Perustuu luuloon, mutta varsinkin Suomenlahti on paitsi matala, pohjanmuodoltaa erittäin rikkonainen (karikkoinen). Tämä tekee sen vaikeaksi torpeedolle joka pyrkii suorinta tietä kohteeseen, eikä osaa väistellä kiviä.
 
magitsu kirjoitti:
Brittien Type 31e-fregattihankinta karahti karille kun 250 miljoonan punnan kappalehintaan ei suostunut kukaan tarjoamaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Type_31e_frigate
https://twitter.com/x/status/1021766823778369537
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta suomi ostaa 4 saman kokoluokan alusta 250m puntaa kappale. Hampaisiin asti aseistettuna tietty.

Olisinko ketjun alkupäähän kirjoitellut että suomen hinta ei voi pitää paikkaansa, eikä se pitänytkään.

"Laivue 2020 –hankkeen hinta on 1,2 miljardia euroa. Hintaan kuuluvat alukset, taistelujärjestelmä ja projektikulut. Aluksiin asennetaan myös muiden kehittämisohjelmien järjestelmiä ja poistuvien alusten kalustoa, mm. pintatorjuntaohjus ja torpedojärjestelmä. Laskennallisesti niiden arvo on noin 40–60 miljoona euroa."
 
Suomen hinta on 300 per lärvi (lähellä 281,2). Oliko tuo 40-60 kierrätyksestä ja Gabriel/Torpedo 47 per yksi vai yhteensä? No... 350 vs. 280 silti melko samaa.
Ilmeisesti Type 31e:hen olisi myös ollut kierrätystä. 130 metriä eli pitempi, mutta vastaava tonnimäärä. Toisaalta sarja olisi ollut pitempi 5-10.

Sikäli hyvinkin mahdollista, että tässä on myös samaa toiveajattelua kuin meillä.
Teollisuus varoitti jo vuosia sitten alibudjetoinnista Laivue 2020 hankkeessa.
 
Viimeksi muokattu:
Laivue2020 hintaa kun olen miettinyt, niin mieleeni on juolahtanut seuraava ajatus. Laivue2020n neljä korvettia siis korvaa 7 vanhaa alusta. Tällöinhän uusien neljän aluksen miehistöt korvaavat 7 vanhan aluksen miehistöt. Eli kaikki vanhat miehistön jäsenet eivät varmaankaan mahdu/löydy työtehtävää uusista korveteista. Eli osa porukasta jää ulos. Erotetaanko heidät, laitetaanko eläkkeelle vai etsitäänkö maista jotain korvaavia työtehtäviä?
Eli saakohan merivoimat myös tätä kautta säästöjä aikaiseksi jotka voitaisiin kohdentaa itse Laivue2020 kuluihin?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top