Iranin vallankumouskaartin merivoimilla on tuollaisia räjähdepaatteja ainakin ollut.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Iranin vallankumouskaartin merivoimilla on tuollaisia räjähdepaatteja ainakin ollut.
Saabin mainosvideoissa näkynyt jonkinlaisia torpedoasemia pinnan alla. Liekö sellaisia edes olemassa tai koskaan ollutkaan?
Blücher 1940.
-80-luvulla ko. firma kokeili myös sellaista melko isoa kylkimiinaa veneen kyydissä. Eli tarkoitus oli se, että tuo megamiina räjähtää sopivan etäisyyden päässä laivan kyljestä herätesytyttimin ja sytytys oli varmistettu myös mekaanisella tangolla. Laivojen lähitorjuntaa harjoiteltiin tuolloin Usan merivoimissa ihan oikeasti ja konetuliaseita oli kansilla tarpeeksi.
Kehno, kun en enää muista, miten painava kylkimiinanpökäle tuohon oli tarkoitettu.
Shadowmon
Kenraali
Jotenkin omaan korvaan nuo tuntuisivat vähän tyhmältä idealta. Torpedon kantama (riippuen asetettavasta nopeudesta) voi olla esim. 50km (minulla ei riitä osaamista kertomaan onko se "riittävä"). Torpedoasema on tietysti kiinteä kohde, ja se ei liiku sieltä mihinkään ampumaan torpedoita kohteen perässä. Myös jos asema tulee vihollisen tietoon, ei se pääse mihinkään pakoon. Ehkä tässä on käynyt sama kuin rannikkotykeissäkin (kiinteät), niiden aika meni jo.
fulcrum
Greatest Leader
Jos luitte aiemmin linkkaamani artikkelin niin torpedoasemia kyllä Suomeen suunniteltiin, mutta rajoituksena nähtiin Suomen saariston rikkonaisuus, sellaisia todella kriittisiä väyliä mitä niillä olisi voinut sulkea oli vähän, toisin kuin Norjassa. Vielä 70-luvulla ajatus otettiin esille Helsingin suojaamiseksi, mutta tarkoituksenmukaisemmaksi nähtiin laittaa torpedot aluksiin. Lisäksi rannikko-ohjuksiakin oli jo käytössä.
Huhta
Greatest Leader
Ilmeisesti kuitenkin miehitettyinä? Suomessa voi olla vaikeampi löytää vapaaehtoisia...
Anyway, olisi mielenkiintoista tietää, onko Iranissa kyse ohjusaseistuksen heikosta saatavuudesta ja/tai kustannustehokkuudesta vai jostakin "kulttuurillisesta seikasta". Kuuman sodan olosuhteissa tarvittaneen aika jäätävä massoitus, jotta veneillä on mitään toivoa päästä läpi maalin puolustuksista - ja onko se sitten välttämättä enää edullista verrattuna ohjusaseistukseen.
Norjan maantiede on tosiaan enemmän kuin kiitollinen torpedoasemille.
Näistä Suomen torpedokuvioita on mielenkiintoista lukea näin jälkikäteen kun oikeastaan ainoa merkki koko aseen olemassaolosta olivat vuosikymmenien ajan matruusien koulutushaaramerkit.
Jos oikein muistan niin olen nähnyt kuvia ihan tavallisista missä vaan lukitaan ruori ja hypätään kyydistä, että sellaisia missä veneessä on vesijetti jolla kuski voi lähteä lipettiin.
Iranilla on maa- ja merisodassa kahden kärjen taktiikka. Varsinainen armeija hoitaa symmetrisen sodankäynnin ja vallankumouskaarti sitten epäsymmetrisen puolen. Nämä massoittain käytettävät pikaveneet on kaartin heiniä, niitä on aseistettu myös raketinheittimin ja konekiväärein.
Koska teknologisesti alivoimainen tarvitsee kyvyn piiloutua, taktiikan implementointi ilmasodankäyntiin on ollut haastavaa...
http://www.nortfort.ru/oscarsborg/foto_nk4_e.html
http://www.nortfort.ru/oscarsborg/foto_nk5_e.html
http://www.nortfort.ru/oscarsborg/foto_nk7_e.html
http://www.nortfort.ru/oscarsborg/foto_nk8_e.html
http://www.nortfort.ru/oscarsborg/foto_nk9_e.html
"The retired torpedoes the officer was aiming at the cruiser were 40-year-old Whitehead weapons of Austro-Hungarian manufacture. These torpedoes had been practice-launched well over 200 times before, but no one was certain if they would function or not."
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Drøbak_Sound
Viimeksi muokattu:
Nykypäivänä torpedojen pitkällä kantamalla, ohjautuvuudella ja hyvällä kuljetuskalustolla nosturilla varustettu riittävän kokoinen kuorma-auto olisi näppärä peli torpedon laukaisuun maalta. Sillä voisi ajaa sopivalle laiturille, rannan läheisyyteen tms. ja laittaa kalan uimaan. Rannalta laukaistavassa torpedossa ei tarvitsisi ajatella niin paljon torpedon kokorajoituksia, joten torpedoon mahtuisivat helposti isommat paristot / polttoainesäiliö suuremman kantaman ja nopeuden aikaansaamiseksi. Jos torjuntaa ei tulisi, sitten torpedo uiskentelemaan takaisin sopiviin koordinaatteihin.
Tottahan tuo tavallaan on mitä kirjoitat, mutta kiinteä torpedo oli vanhentunu ase jo II MS:ssa. Saksalaisilla oli Norjan operaatiossa kiire ja siksi he laiminlöivät tiedustelun. Jos olisivat tienneet torpedopatterista, olisivat varmaan toimineet toisin. Meillähän tätä pohdittiin vielä sodan jälkeenkin mutta päädyttiin kuitenkin ohjuksiin. Rannikkopuolustustahan ei enää juuri kehitetä joten kustannuksetkin jäisivät yksin Suomelle. Siis: Ei jatkoon!
Tämä mystinen laivasto-ohjelma on usein esillä Forumilla, milloin 4 milloin 6 Turunmaata. Mistähän oikein on ollut kysymys? Onko asiaan lähteitäkin vai olisiko ainoastaan joskus kauan sitten luetun muistelua/mutuilua?
TMS-projektin myötä jotain tuollaista olisi voinut tulla. Suomella ei toki ole yksin tähän resursseja. Sinänsä kuituohjattu torpedo, jonka voisi laittaa vaikka lepäilemään Kronstadtin redin tienoolle odottamaan sopivia äänijälkiä olisi pätevä peli, kysehän on aivan eri asiasta kuin 2MS kiinteistä torpedoista. Näppärää olisi myös, jos taistelukärjen voisi halutessa jättää sopivaan paikkaan herätemiinaksi ja käydä noutamassa uuden.
Kustaanmiekka
Kenraali
Merivoimat alkoi varautua moottoritykkiveneiden muuttamiseen torpedoveneiksi heti, kun Suomen puolustus- ja liikekannallepanosuunnittelu jälleen 1940-luvun lopulla aloitettiin.
Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta moottoritorpedoveneet, mutta Merivoimat kiersi kieltoa röyhkeästi – ”Tietyllä tavalla se oli riski”
Merivoimien moottoritykkiveneissä piili vaiettu ominaisuus. Kriisin uhatessa ne olisi voinut käden käänteessä varustaa torpedoin.
https://www.helsinginsanomat.fi/kotimaa/art-2000005747777.html
Salaisesta suunnitelmasta vaiettiin niin tehokkaasti, ettei torpedoaseistuksella varustetuista veneistä tunneta julkisuudessa edes valokuvia.
Veneisiin ei ollut tarkoitus lisätä sota-aikana perinteisiä torpedoputkia vaan heittimet, jotka viskasivat torpedon 2–4 metrin päähän veneen viereen. Heitinten asennuksen arvioitiin kestävän kriisitilanteessa noin viikon.
Nuoli-luokan veneet olivat niin pieniä, etteivät ne voineet toimia samaan aikaan sekä tykkiveneinä että torpedoveneinä.
”Jos niihin olisi laitettu torpedot, niin vain kolmasosa tykeille tarkoitetusta ammuskuormasta olisi voitu pitää veneessä. Kantavuus ja nopeus muuttuivat niin paljon, ettei voitu pitää molempia”, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun merisotataidon historian dosentti Juuso Säämänen.
Suunnitelmana oli, että aluksen perässä oleva 40 millimetrin Bofors-tykki olisi tarvittaessa korvattu torpedoilla.
Vuonna 1960 Nuolia varten ostettiin Britanniasta uudet torpedot. Tosin kauppa viivästyi, koska Britannian ulkoministeriö epäili, sen olevan Pariisin rauhansopimuksen vastainen. Suomalaiset joutuivat vakuuttamaan, ettei torpedoja käytettäisi rauhansopimuksen vastaisesti.
Merivoimat suunnitteli rakentavansa Nuoli-veneiden pääaseeksi oman, kevyemmän sähkötorpedon.
Vielä 1970-luvun puolivälissä se oli yksi Merivoimien tärkeimmistä hankkeista.
Oman torpedon rakentaminen kuitenkin epäonnistui, ja lopulta meritorjuntaohjukset tekivät hankkeesta tarpeettoman.
”Nuoli-luokka oli merkittävä, koska alusten valmistuttua Merivoimat pystyi ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan ulottamaan operaatiot saariston ulkopuolelle.
Vaikka moottoritorpedoveneet oli kielletty, Suomessa pidettiin Säämäsen mukaan yllä osaamista torpedojen käyttöön.
Reserviläisille opetettiin moottoritykkiveneiden kertausharjoituksissa vuonna 1966 tiettävästi ensimmäistä kertaa sotien jälkeen torpedohyökkäyksen teoreettiset perusteet.
Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta moottoritorpedoveneet, mutta Merivoimat kiersi kieltoa röyhkeästi – ”Tietyllä tavalla se oli riski”
Merivoimien moottoritykkiveneissä piili vaiettu ominaisuus. Kriisin uhatessa ne olisi voinut käden käänteessä varustaa torpedoin.
https://www.helsinginsanomat.fi/kotimaa/art-2000005747777.html
Salaisesta suunnitelmasta vaiettiin niin tehokkaasti, ettei torpedoaseistuksella varustetuista veneistä tunneta julkisuudessa edes valokuvia.
Veneisiin ei ollut tarkoitus lisätä sota-aikana perinteisiä torpedoputkia vaan heittimet, jotka viskasivat torpedon 2–4 metrin päähän veneen viereen. Heitinten asennuksen arvioitiin kestävän kriisitilanteessa noin viikon.
Nuoli-luokan veneet olivat niin pieniä, etteivät ne voineet toimia samaan aikaan sekä tykkiveneinä että torpedoveneinä.
”Jos niihin olisi laitettu torpedot, niin vain kolmasosa tykeille tarkoitetusta ammuskuormasta olisi voitu pitää veneessä. Kantavuus ja nopeus muuttuivat niin paljon, ettei voitu pitää molempia”, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun merisotataidon historian dosentti Juuso Säämänen.
Suunnitelmana oli, että aluksen perässä oleva 40 millimetrin Bofors-tykki olisi tarvittaessa korvattu torpedoilla.
Vuonna 1960 Nuolia varten ostettiin Britanniasta uudet torpedot. Tosin kauppa viivästyi, koska Britannian ulkoministeriö epäili, sen olevan Pariisin rauhansopimuksen vastainen. Suomalaiset joutuivat vakuuttamaan, ettei torpedoja käytettäisi rauhansopimuksen vastaisesti.
Merivoimat suunnitteli rakentavansa Nuoli-veneiden pääaseeksi oman, kevyemmän sähkötorpedon.
Vielä 1970-luvun puolivälissä se oli yksi Merivoimien tärkeimmistä hankkeista.
Oman torpedon rakentaminen kuitenkin epäonnistui, ja lopulta meritorjuntaohjukset tekivät hankkeesta tarpeettoman.
”Nuoli-luokka oli merkittävä, koska alusten valmistuttua Merivoimat pystyi ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan ulottamaan operaatiot saariston ulkopuolelle.
Vaikka moottoritorpedoveneet oli kielletty, Suomessa pidettiin Säämäsen mukaan yllä osaamista torpedojen käyttöön.
Reserviläisille opetettiin moottoritykkiveneiden kertausharjoituksissa vuonna 1966 tiettävästi ensimmäistä kertaa sotien jälkeen torpedohyökkäyksen teoreettiset perusteet.
Yksityiskohtia en muista mutta näitä erilaisia laivaston kehitysohjelmia on ollut 1950/60/70-luvuilla useampikin erilainen. Yhteistä niille oli ainakin se etteivät kummoisella prosentilla toteutuneet. Laivaston historia -teoksissa niitä ainakin on esitelty. Verkosta ei näytä paljoa ainakaan nopealla haulla löytyvän.
Tykkiveneiden kohdalla tykkien hankintamäärä toimii jonkinmoisena todisteena siitä että neljää alusta tavoiteltiin.
Kustaanmiekka
Kenraali
Mä olen StmSvejkin kanssa samoilla linjoilla. Tähän olisi kuin köyhän miehen sukellusvene tietyssä mielessä. Kun laivat liikkuvat merellä (esim. miinoitustehtävissä) niin ne saatetaan havaita helpommin kuin mantereella oleva ajoneuvo.
Jos kyseessä olisi jokin ohjelmoitava vedenalaisen UAV:n ja torpedon/miinan yhdistelmä, jolla olisi liikkumiskyky veden alla, kyky olla paikoillaan stand by -tilassa päiviä tai viikkoja havannoimassa tiettyä aluetta ja tarvittaessa hyökätä, ja jos räjähdystä ei tule, niin laite uisi sitten takaisin uudelleen ohjelmoitavaksi ja akkujen latausta varten.
Tuollaisen voisi todella huomaamattomasti ujuttaa mereen kaikkialta rannikolta.
Tällaisia UAV/torpedojahan ei edes tarvitsisi olla kauhean montaa varastossa kun niillä saisi jo varmaankin melkoisen peiton aikaiseksi. Tai ainakin uhkamahdollisuuden joka pitäsi ottaa vihollisen huomioon.
Tällaisessa olisi sukellusvenemäistä uhkaa kun laite liikkuisi huomaamattomasti toiminta-alueelle veden alla ja tarvittaessa palaa takaisin uudelleen käytettäväksi.
Mutta resussikysymyshän tämäkin olisi. Koulutus, varaosat, varastointi, miehet jne. Mutta sika paljon halvempaa kuitenkin kuin oma sukellusvene miehistöineen, aseineen, simulaattoreineen ja pelastus sukellusveneineen jos jotain meneekin mönkään.
Suomihan on juuri hankkimassa vähän tuon tyyppistä torpedoa. Mutta ei sen kantama ole mitenkään erikoinen.
Torpedomiina esimerkki: https://en.wikipedia.org/wiki/Mark_60_CAPTOR
Sitten jos halutaan kantamaa ja autonomista kykyä, niin sitten puhutaan miehittämättömästä sukellusveneestä. Se ei enää ole halpa. Voi olla kalliimpi kuin vastaava miehitetty.
Kustaanmiekka
Kenraali
Jep. Varmaankin aletaan tosiaankin jo puhua miehittämättömästä sukellusveneestä. Ja jos niissä on hinnat vielä pilvissä, niin sitten voidaankin unohtaa koko juttu.
Mutta ehken tulevaisuudessa hinnat putoaa. Silmällä pidettävä asia joka tapauksessa.
Hanski
Ylipäällikkö
Kiitoksia tiedosta! Ei se siis suuri salaisuus ole voinut olla, jos tähtäimet ovat selkeästi olleet paikallaan.