Merivoimien kehitysnäkymät

[Jukkis]

Niin että näiden mutkien kautta päädytään Tuuli-luokan ylivertaisuuteen koko Suomen pinta-alan puolustajana?

Anteeksi mikä on Tuuli-luokka ?

Tämä surullisen kuuluisa Laivue 2000 - projektin terävin keihäänkärki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/ITA_Tuuli

Noitahan suunniteltiin tilattavan neljä, ja kaksi Haminaa johtoaluksiksi. Sitten kävi jotain, ilmeisesti rahat loppui, uhkakuvia muutettiin ja hankittiinkin vielä kaksi Haminaa ja loput järjestelmät, jotka siis oli ehditty jo tilata, käytettiin Uusimaan ja Hämeenmaan modernisointiin.

 

[Juke]

Täällä Vladimir Levkov; http://milparade.udm.ru/32/062.htm

Mainitaan että...no lue itse.

 

[Juke]

Niin että näiden mutkien kautta päädytään Tuuli-luokan ylivertaisuuteen koko Suomen pinta-alan puolustajana?

Anteeksi mikä on Tuuli-luokka ?

Tämä surullisen kuuluisa Laivue 2000 - projektin terävin keihäänkärki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/ITA_Tuuli

Noitahan suunniteltiin tilattavan neljä, ja kaksi Haminaa johtoaluksiksi. Sitten kävi jotain, ilmeisesti rahat loppui, uhkakuvia muutettiin ja hankittiinkin vielä kaksi Haminaa ja loput järjestelmät, jotka siis oli ehditty jo tilata, käytettiin Uusimaan ja Hämeenmaan modernisointiin.

Okei...tämä on mielenkiintoinen, muttei ollenkaan sen tyyppinen erittäin nopea alus mitä ajattelin..itseasiassa Levkovin laite on enemmän siihen suuntaan.

Tuossa käytetty teho/koko/nopeus ei ole edullinen..paljon yksinkertaisempi laite tuossa koossa ( ulkomitat ) tuolla teholla pitäisi liikkua 150 km/t ellei 200 km/t.

Se on jännää että Frankenhornet ja tämä Tuuli ovat nielleet 31 000 000 euroa ja "mitään ei ole saatu".

http://www.hs.fi/kotimaa/Merivoimien+kuuluisin+virheostos+Tuuli+t%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+kymmenen+vuotta+/a1350963389909

http://www.flightglobal.com/news/articles/pictures-second-accident-spells-end-for-finlands-frankenhornet-337518/

Tuuli-nimellä on huono kaiku; http://fi.wikipedia.org/wiki/Valmet_Tuuli_II

Tuuli III:sta oli suunnittelemassa insinööri Heinonen jonka Keltiäinen piti FAI-ilmailuennätystä hallussaan 27 vuotta ( maailmanennätys ?? ); http://fi.wikipedia.org/wiki/Valmet_Tuuli

Heinosen Keltiäinen; http://fi.wikipedia.org/wiki/Heinonen_HK-1_Kelti%C3%A4inen

 

[Hande]

Niin että näiden mutkien kautta päädytään Tuuli-luokan ylivertaisuuteen koko Suomen pinta-alan puolustajana?

Anteeksi mikä on Tuuli-luokka ?

Tämä surullisen kuuluisa Laivue 2000 - projektin terävin keihäänkärki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/ITA_Tuuli

Noitahan suunniteltiin tilattavan neljä, ja kaksi Haminaa johtoaluksiksi. Sitten kävi jotain, ilmeisesti rahat loppui, uhkakuvia muutettiin ja hankittiinkin vielä kaksi Haminaa ja loput järjestelmät, jotka siis oli ehditty jo tilata, käytettiin Uusimaan ja Hämeenmaan modernisointiin.

Ja jouduttiin sääsätämään vielä lisääkin luopumalla Helsinki-luokasta. Hesarien myötä poistui myös tarve hankkia kokonaan uusi meritorjuntaohjustyyppi uudelle laivueelle, vaihtoehtoina oli ainakin olivat NSM ja RBS-15mk3. Hesarithan piti peruskorjata/pidentää ja varustaa vartioveneiksi mm. aiempaa paremmalla sutovarustuksella terästettyinä. Merivoimat ryssi homman oikein kunnolla ja menetti merkittävän osan suorituskyvystään tuossa ITA-seikkailussa.

 

[Juke]

So jännää että mitä kaikkea tapahtuu..hijattain jostain Tyynenmeren atolleilta löydettiin Brewster Buffalo..jutussa manittiin , että brewster oli aluksi hyvä kone kunnes ilmavoimat ( NAVY ) määräsi siihen panssaroinnin ja enemmän tulivoimaa jolloin nopeasta urheiluautosta tuli hidas tankki.

 

[Juke]

Tällä videolla muuten huomaa, että toimivampi konsepti olisi puhtaasti vedessä ja jäällä kulkeva laite; http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=FWCR01i_IlQ

Eli tämä KAARION 1932 idean pohjalta oleva PATOSIIPI NRO 2; http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01659.pdf

 

[Kaukovittuilija]

Muutama kyssäri tähän väliin, elikkä minkäs kokoinen purkki tuo MTA2020 (Monitoimialus 2020) oikeastaan on uppoumaltaan, montako kappaletta niitä on tarkoitus hankkia ja onko kyseessä korvetti, vai fregatti?

Wikipediassa lukee Miinalaiva Pohjanmaan korvaajan kohdalla seuraavasti:

''The Pohjanmaa is over 30 years old and, despite modernizations, will soon reach the end of her lifespan.[2] She will be replaced by the next generation's surface combatant, bigger than the current missile boats and more capable for international co-operation, that is currently in pre-development stage.[3] In addition to the Pohjanmaa the new class of multi-purpose naval vessels, dubbed MTA2020 (Monitoimialus 2020) in the preliminary papers, is intended to replace also Hämeenmaa class minelayers and Rauma class missile boats as they are retired. ''
http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_minelayer_Pohjanmaa#Replacement

 

[Tvälups]

Älkää sitten ihmetelkö kun Pohjanmaan seuraaja on kotimaan rennikkovesiin soveltumaton alustyyppi...

 

[Hande]

Eikä kannata hämmästyä siitäkään, jos Haminat menevät samassa yhteydessä peruskorjauksen sijasta poistoon.

Ei ole mahdollista rahoittaa uusia runkoja, peruskorjattavia ohjusveneitä ja päälle vielä MTO-kaluston täydellistä uusimista 85M:n hapantuessa.

Ohjusveneiden poistamisen lisäksi jouduttaneen turvautumaan siihen, että uusi alusluokka on aseistettu optioin, ei ohjuksin.

Tärkein kuitenkin toteutunee, eli kv-hommiin saadaan nykyistä munakkaammat pelit, muusta viis...

 

[Kaukovittuilija]

Älkää sitten ihmetelkö kun Pohjanmaan seuraaja on kotimaan rennikkovesiin soveltumaton alustyyppi...

Ymmärsin kommentistasi että vainuat minkäkokoinen alus on luvassa, vai?

Wikipedian maininnassa väitetään, että alus-luokka on tarkoitus suunnitella kansainvälisiä operaatioita silmälläpitäen. (Maininnassa puhutaan uudesta alus-luokasta monikossa ''vessels'', eli tarkoitus on hankkia useita samantyypin aluksia.) Ainakin Somalian rannikolla meneillään olevassa: ''Atalanta-operaatiossa'' pienimmät purkit ovat korvetteja. Joten veikkaisin että paateista tulee vähintään korvetin kokoisia, tai miksei samantien fregatteja; ainakin jos paattien on tarkoitus soveltua myös itämerta suurempaan jorpakkoon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Atalanta#Vessels

 

[Hande]

Tulossa voisi olla esimerkiksi kolme karkeasti tanskalaisen Absalonin tyyppistä, mutta pienempää ja kevyemmin varusteltua alle satametristä alusta. Puhtailla sotalaivaspekseillä rakennettaessa pelkät rungot tulisivat todennäköisesti jo korveteissa niin kalliiksi, että budjetti paukkuisi heti lähdössä. Niinpä ambitiotasoa laskettaneen lähemmäs kauppalaivoja.

Eli halpisrungot, niihin viimeistä huutoa olevat taistelunjohtojärjestelmät kaikkine mahdollisine kilkkeineen ja poistuvista aluksista kierrätettävä aseistus.

 

[juhapar]

Eihän ruåtsalaisillakaan ole fregatteja, vaan suurimmat alukset ovat Carlskronan lisäksi korvetteja. Eiköhän meilläkin tulevat monitoimipaatit ole jotain Visbyn ja Braunschweigin väliltä.

 

[Hande]

Eihän ruåtsalaisillakaan ole fregatteja, vaan suurimmat alukset ovat Carlskronan lisäksi korvetteja. Eiköhän meilläkin tulevat monitoimipaatit ole jotain Visbyn ja Braunschweigin väliltä.

Veikkaisin, että vähintään Braunschweigin kokoinen, mikäli minkäänlaisia miinanlaskuominaisuuksia tavoitellaan. 90m ja 2500tn mahdollistaisivat tavoitellut ominaisuudet. Alus olisi myös melko hidaskulkuinen, enintään 25 solmua.

 

[juhapar]

Eihän ruåtsalaisillakaan ole fregatteja, vaan suurimmat alukset ovat Carlskronan lisäksi korvetteja. Eiköhän meilläkin tulevat monitoimipaatit ole jotain Visbyn ja Braunschweigin väliltä.

Veikkaisin, että vähintään Braunschweigin kokoinen, mikäli minkäänlaisia miinanlaskuominaisuuksia tavoitellaan. 90m ja 2500tn mahdollistaisivat tavoitellut ominaisuudet. Alus olisi myös melko hidaskulkuinen, enintään 25 solmua.

Braunschweigin ominaisuuksia: 89m, 1840tn ja 26solmua. Miinojenlaskukapasiteetti näyttäisi olevan, mutta ei kerrota, paljonko sopii kyytiin. http://en.wikipedia.org/wiki/Braunschweig_class_corvette

Paljonko vauhtia tarvittaisiin? Visby kulkee 35+ ja Turunmaa näköjään parhaina päivinään 37 solmua.

 

[Hande]

Eihän ruåtsalaisillakaan ole fregatteja, vaan suurimmat alukset ovat Carlskronan lisäksi korvetteja. Eiköhän meilläkin tulevat monitoimipaatit ole jotain Visbyn ja Braunschweigin väliltä.

Veikkaisin, että vähintään Braunschweigin kokoinen, mikäli minkäänlaisia miinanlaskuominaisuuksia tavoitellaan. 90m ja 2500tn mahdollistaisivat tavoitellut ominaisuudet. Alus olisi myös melko hidaskulkuinen, enintään 25 solmua.

Braunschweigin ominaisuuksia: 89m, 1840tn ja 26solmua. Miinojenlaskukapasiteetti näyttäisi olevan, mutta ei kerrota, paljonko sopii kyytiin. http://en.wikipedia.org/wiki/Braunschweig_class_corvette

Paljonko vauhtia tarvittaisiin? Visby kulkee 35+ ja Turunmaa näköjään parhaina päivinään 37 solmua.

Jos halutaan kuljettaa vähänkin suurempi miinamäärä, niin tarvitaan miinakansi, eikä vain kiskoja kannelle. Tuo kasvattaisi myös aluksen kokoa. Uppouma kasvaisi siitäkin, jos alus rakennettaisiin enemmän kauppa- kuin perinteisen sota-aluksen periaattein.

Jäissä kulkeva kv-tehtäviin soveltuva miina-ja koululaiva lienee hankkeilla ja yhdessäkään noista hommista ei tarvita viimeistä huutoa olevaa sotalaivaa.

Riittävä nopeus olisi maailman merillä suojattavien kauppa-alusten nopeus ja silloin tuo 25 solmua olisi kaiketi jo kohtuullinen. Absalon ja Braunschweig ovat suunnilleen yhtä hidaskulkuisia. Siis hitaita ollakseen sotalaivoja.

Näkisin uuden luokan olevan siis Braunscweigin kaltainen, mutta tilavalla auto/miinakannella varustettuna.

 

[Kaukovittuilija]

Eihän ruåtsalaisillakaan ole fregatteja, vaan suurimmat alukset ovat Carlskronan lisäksi korvetteja. Eiköhän meilläkin tulevat monitoimipaatit ole jotain Visbyn ja Braunschweigin väliltä.

Ei ruotsalaisilla fregatteja olekaan, mutta ruotsalaisilla on jotain muuta; kuten 5 nykyaikaista taistelusukellusvenettä ja iso liuta korvetteja, joka on nykyään iso määrä noin pienelle valtioille. Suomea pienemmätkin valtiot, kuten Tanska ja Norja käyttävät fregatteja. Alankomaatkin valvoo pikkuruisia aluevesiään mm. hävittäjillä, fregateilla ja sukellusveneillä. Suomen YYA-sopimus lakkasi olemasta jo kauan sitten, eli tuleva alustyyppi voisi ihan hyvin olla nykyisiä suurempi ja monipuolisempi, ainakin jos sitä on tarkoitus käyttää kansainvälisissä tehtävissä. Yhteistoiminta muiden kanssa vaatii yhteneviä järjestelmiä, jolloin aluksen suunnittelussa on pakko ottaa huomioon myös yhtenevät järjestelmät ja tarpeet, eli aluksen koko voi hyvinkin kasvaa, koska tulevien tehtävien luonne ja vaatimukset ovat selvästi kasvaneet.

 

[juhapar]

Eihän ruåtsalaisillakaan ole fregatteja, vaan suurimmat alukset ovat Carlskronan lisäksi korvetteja. Eiköhän meilläkin tulevat monitoimipaatit ole jotain Visbyn ja Braunschweigin väliltä.

Ei ruotsalaisilla fregatteja olekaan, mutta ruotsalaisilla on jotain muuta; kuten 5 nykyaikaista taistelusukellusvenettä ja iso liuta korvetteja, joka on nykyään iso määrä noin pienelle valtioille. Suomea pienemmätkin valtiot, kuten Tanska ja Norja käyttävät fregatteja. Alankomaatkin valvoo pikkuruisia aluevesiään hävittäjillä ja sukellusveneillä. Suomen YYA-sopimus lakkasi olemasta jo kauan sitten, eli tuleva alustyyppi voisi olla nykyisiä suurempi ja monipuolisempi.

Öö... tarkoitatko että meille hankitaan fregatteja koska ruåtsalaisilla ei ole niitä? Vai mitä?

Alankomailla, Norjalla ja Tanskalla on rannikkoa ja avomerta, meillä saaristoa ja matalaa vettä ja MTO:t pystyy ampumaan vaikka rannalta vastarannalle. Tarvitaanko oikeasti korvettia isompaa purkkia? Varsinkin kun koko kuitenkin rajoittaa määrää (se raha, se raha).

Tuota, miten muuten YYA-sopimus on rajoittanut laivastomme alustyyppejä? Kokonaistonnistoa kylläkin, mutta se 10 000 tonnia ei ole tainnut olla lähelläkään ylittyä.

 

[Kaukovittuilija]

Alankomailla, Norjalla ja Tanskalla on rannikkoa ja avomerta, meillä saaristoa ja matalaa vettä ja MTO:t pystyy ampumaan vaikka rannalta vastarannalle. Tarvitaanko oikeasti korvettia isompaa purkkia? Varsinkin kun koko kuitenkin rajoittaa määrää (se raha, se raha).

Sillä ei oikeastaan ole suurta merkitystä, onko Suomella avomerta lähettyvillä, mikäli alusta on tarkoitus käyttää siellä. Kyseessä oli tosiaan edelleenkin kansainvälisiin tehtäviin suunnattu alus. (Kansainvälisiä tehtäviä aika harvoin järjestetään Suomen saaristossa.)

Mikäli Suomi tosiaan aikoo haikailla liittolaisia, tai natojäsenyyttä, niin tällöin ulkosuhteiden kehittäminen ja niiden ylläpitäminen ohittaa kotimaan tarpeet. Toisinsanoen tulevan alustyypin käyttökohde on etupäässä ulkomaiden ulapoilla, ei niinkään kotimaan karikoissa. Tällöin myös paattien lukumäärä lienee toissijainen tekijä. Suomen rannikolla, typistetyllä 90 metrisellä korvetillakin, on yhtälailla vaikeuksia operoida.

 

[Hejsan]

Om suomella ollut fregatteja sotien jälkeen

http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_frigate_H%C3%A4meenmaa
http://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_frigate_Uusimaa

Hämeenmaa tuli romuksi vuonna 1986

 

[juhapar]

Ai perhana, sotkinpa YYA-sopimuksen ja rauhansopimuksen. Rauhansopimushan se niitä rajoituksia teki.

Mutta edelleen: mitä rajoitteita Suomen merivoimille YYA-sopimus aiheutti?