Merivoimien kehitysnäkymät

[Tvälups]

Raha varmaan ja toiseksi se, että "puolustuksellisessa" sodankäynnissä monikin härpötin kor-
vautuu jollain toisenlaisella ratkaisulla????

Mietin vain, että millä tuo raivataan? Vaikka sen sijainti tiedettäisiin, niin hirvittäisi tuollaista lähestyä. Toisekseen veikkaan tuon olevan hieman Suomen vesiä syvempiin vesiin tarkoitetun ja voivat oikutella tavalla tai toisella matalassa.

ROVI tai/ja raivaajasukeltajat

 

[Caveman]

Käykääpäs kaivamassa uusin tekniikan maailma käsiinne. Siellä oli esittelyssä katanpää-luokka ja sen kyyditsemät vedenalaiset vehkeet. Maakravun silmissä vaikuttaa ihan päteviltä vehkeiltä...

 

[SJ]

Raha varmaan ja toiseksi se, että "puolustuksellisessa" sodankäynnissä monikin härpötin kor-
vautuu jollain toisenlaisella ratkaisulla????

Mietin vain, että millä tuo raivataan? Vaikka sen sijainti tiedettäisiin, niin hirvittäisi tuollaista lähestyä. Toisekseen veikkaan tuon olevan hieman Suomen vesiä syvempiin vesiin tarkoitetun ja voivat oikutella tavalla tai toisella matalassa.

ROVI tai/ja raivaajasukeltajat

Menee aika hitaaksi. Ajattelin, että JDAM siihen paikkaan johon tuo on jätettykin voisi hoitaa homman.

 

[JOKO]

Kertokaapa jo viimeinkin hyviä syitä sille, miksei Suomella ole käytössään miinatorpedoja? Tehoaisivat niin sukellusveneisiin, maihinnousualuksiin kuin vihollisen isompiinkin paatteihin. Olisivat kuitenkin melko halpoja ja teholtaa helvetisti miinoja parempia.

Kaikki hyökkääjän kannalta mielekkäät väylät voidaan kylvää täyteen perinteisiä miinoja, joten miksi pitäisi olla erikoisempia miinoja? Hyökkäyksellisiin miinoitteisiin nuo olisivat tietysti omiaan, mutta se vaatisi myös vehkeen millä kuljettaa.

 

[SJ]

Kertokaapa jo viimeinkin hyviä syitä sille, miksei Suomella ole käytössään miinatorpedoja? Tehoaisivat niin sukellusveneisiin, maihinnousualuksiin kuin vihollisen isompiinkin paatteihin. Olisivat kuitenkin melko halpoja ja teholtaa helvetisti miinoja parempia.

Kaikki hyökkääjän kannalta mielekkäät väylät voidaan kylvää täyteen perinteisiä miinoja, joten miksi pitäisi olla erikoisempia miinoja? Hyökkäyksellisiin miinoitteisiin nuo olisivat tietysti omiaan, mutta se vaatisi myös vehkeen millä kuljettaa.

Pitäisi melkeimpä olla ilmalevitteinen miina ja silloinkin sen pitäisi kulkea Hawk:n alla.

 

[hessukessu]

Nimenomaan noita erikoisempia miinoja pitäisi laittaa perinteisen miinoitteen joukkoon. Olisi raivaaminen ihan järjettömän vaikeaa. Eikä olisi huono idea piilottaa noita varastoihin ja vihollisen saadessa jonkin vesiväylän käyttöönsä paikallinen sissiporukka kävisi heivaamassa moisen rantaveteen ja sitten vaan...hehehehee...

 

[SJ]

Nimenomaan noita erikoisempia miinoja pitäisi laittaa perinteisen miinoitteen joukkoon. Olisi raivaaminen ihan järjettömän vaikeaa. Eikä olisi huono idea piilottaa noita varastoihin ja vihollisen saadessa jonkin vesiväylän käyttöönsä paikallinen sissiporukka kävisi heivaamassa moisen rantaveteen ja sitten vaan...hehehehee...

Kuvittelisin, että sellaisen perinteisen mallisen olisi helpompi, kun on kompaktimman kokoinen. Siis myös mukaanluettuna herätemiinat, eikä vain kosketustyyppiset. Jos rantaan on mahdollista päästä tuollaisen kanssa, niin arvelisin olevan mahdollista uittaa vaikkapa herätemiina siihen väylälle ja dumpata se sinne. Esim. käyttäen muovisäkkejä yms. kellukkeina ja vedetään koko homma veneenperässä. Ei tarvitse nostaa miinaa veneeseen, josta se olisi hankala heivata pois, ellei ole juuri oikean mallinen vene.

Mutta ajatellaampa sellaista miinaa, joka olisi juuri tuohon sissitoimintaan tarkoitettu. Sellaisenaan kelluva ja helppo joko vetää veneenperässä tai jossa olisi oma pieni moottori, jotta se voidaan uittaa sukeltajan ohjastamana. Kohteessa sen kelluntatankki avattaisiin ja se upotettaisiin. Luonnollisesti sukeltaja voisi säätää hieman tuota tankkia, että se saataisiin väylälle hieman pinnan alla.

 

[setämies]

Eikös massavanhentuneista merivoimien reserveistä pitänyt kouluttaa puoliälykkäitä merimiinoja lisäämällä happipullot, sukelluslasit ja pari telamiinaa? :a-laugh:

 

[MoRsE]

Abu Dhabi Shipbuilding Co/Swede Ship Marinen uusi Ghannatha II luokan partiovene, jolla on varusetettu NEMO-heittimella on melko kiinnostava. Olisiko semmonen myös sopiva Suomelle?

http://www.thenational.ae/deployedfiles/Assets/Richmedia/Image/SaxoPress/AD20120712678985-The_first_Ghann.jpg

http://4.bp.blogspot.com/_htvjsmtPrmc/SaRlJaUM-MI/AAAAAAAAAWs/MZmd_OCVWqk/s400/1.jpg

 

[SJ]

Abu Dhabi Shipbuilding Co/Swede Ship Marinen uusi Ghannatha II luokan partiovene, jolla on varusetettu NEMO-heittimella on melko kiinnostava. Olisiko semmonen myös sopiva Suomelle?

http://www.thenational.ae/deployedfiles/Assets/Richmedia/Image/SaxoPress/AD20120712678985-The_first_Ghann.jpg

http://4.bp.blogspot.com/_htvjsmtPrmc/SaRlJaUM-MI/AAAAAAAAAWs/MZmd_OCVWqk/s400/1.jpg

Entisaikaan ei olisi ollut, koska rannikkotykistöllä oli tykkejä joilla hoitaa hommat. Nykyään en ole ihan varma, koska kuulemma 130 milliset on kaikki siirretty koulutuskäyttöön. Ehkä armeija suostuu varaamaan tykistöä rannareillekin?

 

[JOKO]

Onko varastoiduissa merimiinoissa räjähdysaine toimintavalmiina? Käsittääkseni nykyään olisi mahdollista säilyttää räjähteiden komponentit erillisinä ja hoitaa aineiden sekoittaminen vasta miinan käyttöönoton yhteydessä. Tämä tuntuisi järkevälle, kun huomioidaan miinojen sisältämä räjähdysaineiden määrä.

 

[Tvälups]

Stabiilien r-aineiden kanssa ei ole mieltä varastoida kuoria ja ärnämenttejä erikseen. "Täyttö harmaassa vaiheessa" on höpsisutopiaa.

Räjäyttimet/Sytyttimet erillään, se riittää varotoimenpiteenä.

 

[SJ]

Stabiilien r-aineiden kanssa ei ole mieltä varastoida kuoria ja ärnämenttejä erikseen. "Täyttö harmaassa vaiheessa" on höpsisutopiaa.

Räjäyttimet/Sytyttimet erillään, se riittää varotoimenpiteenä.

Mahtaako vähemmän stabiilien aineiden kanssakaan olla väliä, että onko kuoret ympärillä vai ei? Meinaan, että paukku on sen verran iso, että muutamasta sirpaleesta ei ole paljon väliä. Rakennuksen sisällä se punainen usvakin kärventyy ja ulkopuolella väistellään rakennuksen kappaleita, eli kuoren kappaleet ei paljon vaikuta.

 

[JOKO]

Stabiilien r-aineiden kanssa ei ole mieltä varastoida kuoria ja ärnämenttejä erikseen. "Täyttö harmaassa vaiheessa" on höpsisutopiaa.

Räjäyttimet/Sytyttimet erillään, se riittää varotoimenpiteenä.

Mahtaako vähemmän stabiilien aineiden kanssakaan olla väliä, että onko kuoret ympärillä vai ei? Meinaan, että paukku on sen verran iso, että muutamasta sirpaleesta ei ole paljon väliä. Rakennuksen sisällä se punainen usvakin kärventyy ja ulkopuolella väistellään rakennuksen kappaleita, eli kuoren kappaleet ei paljon vaikuta.

Täsmäaseiden aikakaudella tulee mieleen vaara menettää suurempikin varikko yhdellä ilmaiskulla. Yhden miinan räjähtämisestä seurannut ketjureaktio lennättänee koko paikan taivaalle? Olettaisin vastaavan olevan huomattavasti epätodennäköisempää, kun räjähdysaine olisi raaka-aineiden muodossa erillisissä säiliöissä. Nämä olisivat tietysti palavaa tavaraa, mutta räjähtämään niitä olisi varmaan vaikeampi saada?

Jotain tällaista:

Kemiitti 610


Kemiitti 510 ja Kemiitti 610 ovat avolouhintaan kehitettyjä emulsioräjähdysaineita, jotka toimitamme työkohteeseen reikiin pumpattuina. Räjäytettävän kentän muussa panostuksessa ja räjäytystyössä voidaan myös hyödyntää Forcitin monipuolisia panostuspalveluita.

Kemiittejä käytettäessä saavutetaan etua korkeasta panostusasteesta, vähenevistä porametreistä sekä panostustyön nopeudesta. Reikiä ei myöskään tarvitse kuivata, sillä Kemiitit kestävät täydellisesti vettä ja pumpattaessa ne syrjäyttävät veden pois porareiästä.

Modernin laitetekniikan ansiosta emulsio herkistyy räjähdysaineeksi pumppauksen yhteydessä, kun siihen lisätään herkistäviä aineita.

Kemiittien ominaisuuksia on mahdollista säätää panostustyön aikana työkohteen vaatimusten mukaisesti, esimerkiksi kiinteitä ammoniumnitraattiprillejä lisäämällä saadaan räjähdysaineen kaasutilavuutta kasvatettua. Lisäksi kansikorkeus voidaan määrittää reikäkohtaisesti.

Kemiittejä valmistetaan kerralla vain työkohteessa tarvittava määrä. Huolellisen panostustyön ja Kemiittien liukenemattomuuden ansiosta ympäristön kuormitus on vähäistä eikä niiden käytöstä synny hävitettäviä pakkausmateriaaleja. Työkohteessa varastoitavien eri räjähdysaineiden tarve sekä niiden kuljettaminen vähenevät myös huomattavasti.

Kemiitti 610 -emulsio tehdään Vihtavuoren tai Kemin emulsiotehtaissa ja ainoastaan herkistetään panostuksen yhteydessä. Kemiitti 610 -räjähdysaine toimitetaan aina kiinteällä ammoniumnitraatilla lisäaineistettuna eli ”prillattuna”. Prillien määrää voidaan työmaalla säätää helposti 10–30%:n välillä, räjäytyskohteen tarpeet huomioiden. Kemiitti 610 toimitetaan Kemin, Lapuan ja Tuusulan toimipisteistä kerrallaan enintään 20 tonnia. Kemiitti 610:n enimmäistoimitusmäärä vaihtelee ajoneuvokohtaisesti.

http://www.forcit.fi/archives/tuote/kemiitti-610

 

[SJ]

Stabiilien r-aineiden kanssa ei ole mieltä varastoida kuoria ja ärnämenttejä erikseen. "Täyttö harmaassa vaiheessa" on höpsisutopiaa.

Räjäyttimet/Sytyttimet erillään, se riittää varotoimenpiteenä.

Mahtaako vähemmän stabiilien aineiden kanssakaan olla väliä, että onko kuoret ympärillä vai ei? Meinaan, että paukku on sen verran iso, että muutamasta sirpaleesta ei ole paljon väliä. Rakennuksen sisällä se punainen usvakin kärventyy ja ulkopuolella väistellään rakennuksen kappaleita, eli kuoren kappaleet ei paljon vaikuta.

Täsmäaseiden aikakaudella tulee mieleen vaara menettää suurempikin varikko yhdellä ilmaiskulla. Yhden miinan räjähtämisestä seurannut ketjureaktio lennättänee koko paikan taivaalle? Olettaisin vastaavan olevan huomattavasti epätodennäköisempää, kun räjähdysaine olisi raaka-aineiden muodossa erillisissä säiliöissä. Nämä olisivat tietysti palavaa tavaraa, mutta räjähtämään niitä olisi varmaan vaikeampi saada?

Eikö ole kätevämpää hajasijoittaa ne miinat? Ja vaikka tuo kemiiti olisikin virallisesti kuinka epäherkkää, niin kestäisikö se varmasti lentopommin räjähtämättä? Ja eiköhän se muutenkin mene pilalletuollaisen vaikutuksesta?

Mutta toki tuollaisia sovellutuksia tulee miettiä, mutta isoin este on varmaan se, että meidän miinat saattavat olla osittain edellisestä sodasta lähtöisin.

 

[Tähystäjä]

Stabiilien r-aineiden kanssa ei ole mieltä varastoida kuoria ja ärnämenttejä erikseen. "Täyttö harmaassa vaiheessa" on höpsisutopiaa.

Räjäyttimet/Sytyttimet erillään, se riittää varotoimenpiteenä.

Mahtaako vähemmän stabiilien aineiden kanssakaan olla väliä, että onko kuoret ympärillä vai ei? Meinaan, että paukku on sen verran iso, että muutamasta sirpaleesta ei ole paljon väliä. Rakennuksen sisällä se punainen usvakin kärventyy ja ulkopuolella väistellään rakennuksen kappaleita, eli kuoren kappaleet ei paljon vaikuta.

Täsmäaseiden aikakaudella tulee mieleen vaara menettää suurempikin varikko yhdellä ilmaiskulla. Yhden miinan räjähtämisestä seurannut ketjureaktio lennättänee koko paikan taivaalle? Olettaisin vastaavan olevan huomattavasti epätodennäköisempää, kun räjähdysaine olisi raaka-aineiden muodossa erillisissä säiliöissä. Nämä olisivat tietysti palavaa tavaraa, mutta räjähtämään niitä olisi varmaan vaikeampi saada?

Eikö ole kätevämpää hajasijoittaa ne miinat? Ja vaikka tuo kemiiti olisikin virallisesti kuinka epäherkkää, niin kestäisikö se varmasti lentopommin räjähtämättä? Ja eiköhän se muutenkin mene pilalletuollaisen vaikutuksesta?

Mutta toki tuollaisia sovellutuksia tulee miettiä, mutta isoin este on varmaan se, että meidän miinat saattavat olla osittain edellisestä sodasta lähtöisin.

Voin vahvistaa itse miinoja hipelöineenä, että ne todellakin ovat osittain II ms:n aikaisia. Toinen ongelma tuossa r-aineiden ja miinakuorten erillään pitämisessä, on että merivoimien sodanajan strategia perustuu pitkälti mahdollisimman nopeaan miinoittamiseen jo ennen varsinaisten kovapanosammuntojen alkamista. Osa miinoista on korkeammassa valmiudessa kuin toiset. En taida uskaltaa sanoa tästä tämän enempää...

Mitä tuohon miinojen hajasijoittamiseen tulee, niin jokainen voi itse päätellä, että onko näin jo tehty vai ei. Lisäksi puolustusministeriön räjähdeasetuksen mukaan kaikki miinat tulee pääsääntöisesti varastoida rauhanaikana maanalaisiin luolatiloihin, mikä rajoittaa mahdollisten hajautuspaikkojen määrää.

Summa summaarum: maakravut voivat olla huoletta, näitä asioita on mietitty viime sodista lähtien, ja asioihin on kehitetty tarkoituksenmukaisimmat ratkaisut rahoituskehys ja turvallisuusmääräykset huomioiden.
Tämä on oikeastaan kaikki mitä aiheesta voi sanoa ilman, että mustatakkiset miehet tulevat koputtelemaan ovelle...

Kyse on tasapainoilusta valmiuden, turvallisuuden ja taloudellisuuden välillä. Korkeimmassa mahdollisessa valmiudessa kaikki miinat olisivat jatkuvasti laivojen kyydissä pudotusvalmiina ja turvallisimmassa vaihtoehdossa kaikki miinojen komponentit olisi varastoitu erilleen ja hajautettuina. Todellisuus löytyy jostain sieltä väliltä...

Sen verran voin tähän lisätä, että niin hyvää huolta miinoista pidetään, että määräajoin käydään pyyhkimässä pölytkin varastoitujen miinojen alta, mikä on tietysti ilmaistyövoiman, jota myös varusmiehiksi kutsutaan, hommaa. Kyllä siinä hiki tulee kun päivän siirtelet tonnin painoisia merimiinoja paikoiltaan...

Muistan vaan kun meitä ohjeistamassa ollut korkea-arvoinen upseeri leveili, että hänellä on henkilökohtaisella kuitillaan muutama sata tonnia räjähteitä...

 

[SJ]

mustatakkiset miehet tulevat koputtelemaan ovelle...

Ei ne ukot koputtele. Itseasiassa ovi ei ole olemassa...

 

[Hande]

Uusimmassa Rannikon puolustaja-lehdessä asiaa Itämeren alueen merivoimista ja niiden kehitysnäkymistä ( Venäjä, Saksa, Ruotsi, Puola ).

http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2013_1.pdf

 

[Hejsan]

Ruotsi testaa Bofors 40 MK4 naval gun system

http://www.fmv.se/sv/Nyheter-och-press/Nyheter-fran-FMV/FMV-testar-bevapning/?p=1
http://www.navyrecognition.com/index.php?option=com_content&task=view&id=621

 

[Merten sheriffi]

Tuo päivitys olisi pitänyt Rauma-luokalle tehdä vielä, kun Mistral ohjuksetkin poistettiin.