Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Large Aircraft carrier compared

ncjhjo.jpg

2rc8rd1.jpg


ciwsairwingswx9.jpg


efj7kp.jpg


ciwssgranitrangeal8.jpg


124wyli.png


2qvfm11.jpg


Organic Air-defence excl. aircraft
The primary form of air-defence for a carrier are its combat jets. Next would be the area-air-defence SAMs of specialized air-defence escorts. But because the ships are so valuable, and such likely targets, they need close-in anti-missile defenses of their own.

This is the aspect where Kuznetsov is the clear winner

264kepu.jpg


xap895.jpg



A comparison of engagement zones of shipboard guns/missiles:

29lisf5.jpg


And a visualization of the relative numbers of missiles carried:
1077zaa.jpg


Air defences: Conclusion
So the short answer is that Kuznetsov has by far the most vast armory of air-defences, but that Charles De Gaulle has the furthest reaching and most sophisticated (the Aster-15 is active radar guided!).

And now that we have decided that Kuznetsov is by far the most heavily defended, let’s get some context. This is a scale illustration of the relative air-defence zones of the SAMs of the carriers and their typical escorts. The US carriers have by far the most and most-capable escorts although France and Russia can claim some credibility with small numbers of excellent air-defence warships of their own. The French Horizon class is only now entering service and carriers a longer ranged version of the incredible Aster missile. The Russian escorts shown have older versions of the S-300 “Grumble” SAM but one of the Kirovs carries a much longer ranged version.

1z6blf6.jpg


2w6zdw0.jpg


2m5axwx.jpg


Conclusion
Overall the USN’s Nimitz class carrier wins hands down, but not across the board. It’s weapons systems and sensors are inferior to the Kuznetsov and Charles De Gaulle but this is mitigated by the abundance and excellence of its escorts ; i.e. the others have a greater emphasis on sensors and defensive aids because they need them more. The obvious loser though is Sao Paulo; so much potential, such an inadequate fit and no worthwhile air-defence escorts
 
Jos jollain on uusinta tietoa Rauma-luokan ohjusveneiden modernisoinnista, niin mielellään otetaan vastaan.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin modernisoinnissa on tarkoitus uusia aluksen taistelunjohtojärjestelmä, sekä päivittää sensoreita muiden merivoimien alusluokkien tasolle. 40 mm tykki korvataan MASS-harhamaaliheittimellä ja aluksen perään tulee VDS-syvyytettävä kaikuluotain.

Mielestäni tärkein osa modernisointia tulee olemaan syvyytettävä kaikuluotain, joka mahdollistaa aivan eritasoisen vedenalaisen valvonnan, kuin millään merivoimien aiemmalla aluksella. Ihmettelen vain, että miksi VDS asennetaan heikohkon suto-aseistuksen, toimintasäteen ja merikelpoisuuden omaavalle Rauma-luokalle? Uusimaa-luokan miinalaivat pystyvät paljon pidempiin valvontasuorituksiin kovemmassa merenkäynnissä ja omaavat monipuolisemman suto-aseistuksen.

Toisekseen, nyt voidaan todeta, että Rauma-luokan ohjusveneet olivat jo valmistuessaan liian pienikokoisia niille kaavailtuihin tehtäviin. Mikäli nyt suunnitellaan uusi alus Rauma-luokkaa vastaaviin tehtäviin, tulee aluksella olla pidempi toimintasäde, ja siinä tulee olla tilaa vähintään 40mm laivatykille, harhamaaliheittimelle, IT-ohjuksille, syvyytettävälle sonarille ja suto-torpedoille, sekä ilmavalvontutkalle ja passiivisille sensoreille. Meritorjuntaohjukset voidaan tarvittaessa siirtää kokonaan maalavetille.
 
Tähystäjä kirjoitti:
Jos jollain on uusinta tietoa Rauma-luokan ohjusveneiden modernisoinnista, niin mielellään otetaan vastaan.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin modernisoinnissa on tarkoitus uusia aluksen taistelunjohtojärjestelmä, sekä päivittää sensoreita muiden merivoimien alusluokkien tasolle. 40 mm tykki korvataan MASS-harhamaaliheittimellä ja aluksen perään tulee VDS-syvyytettävä kaikuluotain.

Mielestäni tärkein osa modernisointia tulee olemaan syvyytettävä kaikuluotain, joka mahdollistaa aivan eritasoisen vedenalaisen valvonnan, kuin millään merivoimien aiemmalla aluksella. Ihmettelen vain, että miksi VDS asennetaan heikohkon suto-aseistuksen, toimintasäteen ja merikelpoisuuden omaavalle Rauma-luokalle? Uusimaa-luokan miinalaivat pystyvät paljon pidempiin valvontasuorituksiin kovemmassa merenkäynnissä ja omaavat monipuolisemman suto-aseistuksen.

Toisekseen, nyt voidaan todeta, että Rauma-luokan ohjusveneet olivat jo valmistuessaan liian pienikokoisia niille kaavailtuihin tehtäviin. Mikäli nyt suunnitellaan uusi alus Rauma-luokkaa vastaaviin tehtäviin, tulee aluksella olla pidempi toimintasäde, ja siinä tulee olla tilaa vähintään 40mm laivatykille, harhamaaliheittimelle, IT-ohjuksille, syvyytettävälle sonarille ja suto-torpedoille, sekä ilmavalvontutkalle ja passiivisille sensoreille. Meritorjuntaohjukset voidaan tarvittaessa siirtää kokonaan maalavetille.

MASS ei tule 40-millisen, vaan Mistralien/Sergein tilalle.

Mitä sutovehkeisiin tulee, niin kyseessä on kaiketi syvyytettävän sonarin uusiminen. Raumat ovat ennenkin olleet Kiislojen ohella merivoimien ainoat asiallisella sonar-kalustolla varustetut alukset. Kaikissa muissa paateissa sonarit ovat rungossa. Kiisla ja Kurki lienee jo poistettu käytöstä, vai? Eikä Hämeenmaa-luokalla juuri sen kummoisempi sutoaseistus ole, muutama syvyyspommi enemmän ja hiukan järeämmät sutoraketinheittimet toki.

Kaiken kaikkiaan sukellusveneiden torjunta on jostain käsittämättömästä syystä ollut meikäläisissä merivoimissa väheksytty osa-alue jo pitkään.
 
Hande kirjoitti:
Kaiken kaikkiaan sukellusveneiden torjunta on jostain käsittämättömästä syystä ollut meikäläisissä merivoimissa väheksytty osa-alue jo pitkään.

Ehkäpä on luotettu miinoihin ja riittävällä miinoittamisella asia olisi tietenkin hoidossa. Miinojen riittävyydestä en tosin tiedä.
 
Merivoimien huutokaupassa Pansiossa 25/4 -13 on tarjolla rynnäkkö-Bustereita. Listalla näkyy olevan 3 kpl Kuha-luokan Cummins-moottoreita. Onko se pääkone? Onko rungot menossa juhannuskokkoon?

http://www.huutokaupat.com/fi/v/35741
 
rukkaskikka kirjoitti:
Merivoimien huutokaupassa Pansiossa 25/4 -13 on tarjolla rynnäkkö-Bustereita. Listalla näkyy olevan 3 kpl Kuha-luokan Cummins-moottoreita. Onko se pääkone? Onko rungot menossa juhannuskokkoon?

http://www.huutokaupat.com/fi/v/35741

Voi hyvinkin olla "pääkone". Kuhissahan on diesel-sähköinen koneisto, eli moottorit pyörittävät generaattoreita ja vetolaitteet ovat sähkökäyttöisiä. Muistaakseni pieni azipod-tyyppinen vetolaite ( ei oikea Azipod ).
 
Bodyguard kirjoitti:
rukkaskikka kirjoitti:
Merivoimien huutokaupassa Pansiossa 25/4 -13 on tarjolla rynnäkkö-Bustereita. Listalla näkyy olevan 3 kpl Kuha-luokan Cummins-moottoreita. Onko se pääkone? Onko rungot menossa juhannuskokkoon?

http://www.huutokaupat.com/fi/v/35741

Voi hyvinkin olla "pääkone". Kuhissahan on diesel-sähköinen koneisto, eli moottorit pyörittävät generaattoreita ja vetolaitteet ovat sähkökäyttöisiä. Muistaakseni pieni azipod-tyyppinen vetolaite ( ei oikea Azipod ).

Eikö Kuhassa ollut ainakin ennen peruskorjausta hydraulinen voimansiirto? Pääkone oli kontissa kannella ja voima siirtyi potkurille letkuja pitkin.
 
Hande kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
rukkaskikka kirjoitti:
Merivoimien huutokaupassa Pansiossa 25/4 -13 on tarjolla rynnäkkö-Bustereita. Listalla näkyy olevan 3 kpl Kuha-luokan Cummins-moottoreita. Onko se pääkone? Onko rungot menossa juhannuskokkoon?

http://www.huutokaupat.com/fi/v/35741

Voi hyvinkin olla "pääkone". Kuhissahan on diesel-sähköinen koneisto, eli moottorit pyörittävät generaattoreita ja vetolaitteet ovat sähkökäyttöisiä. Muistaakseni pieni azipod-tyyppinen vetolaite ( ei oikea Azipod ).

Eikö Kuhassa ollut ainakin ennen peruskorjausta hydraulinen voimansiirto? Pääkone oli kontissa kannella ja voima siirtyi potkurille letkuja pitkin.

Voi olla hydraulinenkin. Pääpointti on, ettei normaaleita potkuriakseleita ole vaan konehuone on pääkannella. Tosin hydraulinen voimansiirto vesialuksissa lienee melkoisen harvinainen. Jäin miettimään, olisiko hydraulinen vai sähköinen...? Sen verran on aikaa, kun siitä konejärjestelystä luin, että en muista.
 
Tässä olisi iskukykyinen taisteluyksikkö..laiva ja koneet stealth tyyppisiä.
Tällaisen yksikön hinta olisi noin 100 miljoonaa..ja mobiliteetti aika muhkea.
 

Liitteet

  • GM1_CARRIER44m_85.webp
    GM1_CARRIER44m_85.webp
    39.5 KB · Luettu: 29
Juke kirjoitti:
Tässä olisi iskukykyinen taisteluyksikkö..laiva ja koneet stealth tyyppisiä.
Tällaisen yksikön hinta olisi noin 100 miljoonaa..ja mobiliteetti aika muhkea.

Muutamia kehitysehdotuksia: VTOL koneetkin tarvitsevat laskeutumistilaa elleivät laskeudu suoraan ruumaan tai katapultille. Samaten koneiden säilytystä kannattaa vielä hioa. Ainakin toistensa päällä olevien koneiden liikuttelu ruuman tiloissa voi olla melkoinen haaste.

Lisäksi jatka keskustelua ahvenasta omassa ketjussaan eli ihmehärveleissä. Tässä ketjussa tuosta ei puhuta. Koskee kaikkia keskustelijoita.

-Setämies-
 
Okei se jatkuu täällä...tukialus muutettu.

http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=2322&page=34
 
Bodyguard kirjoitti:
Voi olla hydraulinenkin. Pääpointti on, ettei normaaleita potkuriakseleita ole vaan konehuone on pääkannella. Tosin hydraulinen voimansiirto vesialuksissa lienee melkoisen harvinainen. Jäin miettimään, olisiko hydraulinen vai sähköinen...? Sen verran on aikaa, kun siitä konejärjestelystä luin, että en muista.

Siitä olen ihan satavarma, että ainakin Kuha-luokan alkuperäinen voimansiirto oli hydraulinen. Onko tuo sitten osoittautunut ongelmalliseksi ja mennyt vaihtoon esim. peruskorjauksen yhteydessä, siitä ei ole tietoa.

-edit-

Eipä tuosta näytä verkostakaan paljoa löytyvän, mutta pari wikiartikkelia sentään:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuha-luokan_miinanraivaaja

"Koneisto on hydraulinen; konehuone on sijoitettu normaalista poikkeavaan paikkaan aluksen kannelle kansirakenteen takaosaan ja se on eristetty rungosta kumijoustimien avulla. Pääkoneiston tuottama voima siirretään kahteen erilliseen 360 astetta kääntyvään potkuriyksikköön hydrauliletkuja pitkin; näin aluksista on saatu mahdollisimman hiljaisia ja vaikeasti vaimennettavat, hyvin magneettiset ja herkästi miinaräjähdyksissä vaurioituvat potkuriakselit on voitu jättää kokonaan pois."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Miinanraivaaja

"Suomessa on kokeiltu Kuha-luokan raivaajissa hydraulista voimansiirtoa eli potkureita pyörittää erillinen moottoriyksikkö, joka saa voimansa kannella olevasta konehuoneesta erillisiä paineletkuja myöten. Näin on voitu jättää pois vaikeasti demagnetoitavat, äänekkäät ja vaurioherkät potkuriakselit. Tämän omalla tavallaan hankalan koneiston on sittemmin korvannut pitkälti vesisuihkupropulsio."
 
:D

Laitaa kranaatinheitimiä laivan pääle

v3_640.jpg


http://www.spravedlivo-online.ru/content/news/SER1.php?news=5286
 
Hejsan kirjoitti:
:D

Laitaa kranaatinheitimiä laivan pääle

v3_640.jpg


http://www.spravedlivo-online.ru/content/news/SER1.php?news=5286

Suomessakinhan on kokeiltu Jurmo-veneeseen asennettua Nemo-tornia. Toimii ja tulivoimassa löytyy, mutta käyttömahdollisuudet ilmeisesti rajalliset ja hinta melko korkea.
 
Samses kirjoitti:
Suomessakinhan on kokeiltu Jurmo-veneeseen asennettua Nemo-tornia. Toimii ja tulivoimassa löytyy, mutta käyttömahdollisuudet ilmeisesti rajalliset ja hinta melko korkea.

Ja pioneeriuiskosta on ammuttu kevyellä heittimellä.

Jokin tukiase rannikkojääkäreille pitäisi keksiä, etteivät ole pelkästään kevyen heittimen ja suora-ammunnan varassa. Saatamme hyvinkin nähdä jonkun Nemo-jurmon kaltaisen yhdistelmän vielä käytössäkin. Rajoituksineenkin se olisi huima parannus nykytilanteeseen verraten, kun autovetoinen heittimistö yrittää saaristo-oloissa seurata veneillä liikkuvia jääkäreitä. Kukaan ei varmaan ylläty siitä, että tuo onnistuu käytännössä erittäin harvoin.
 
Samses kirjoitti:
Suomessakinhan on kokeiltu Jurmo-veneeseen asennettua Nemo-tornia. Toimii ja tulivoimassa löytyy, mutta käyttömahdollisuudet ilmeisesti rajalliset ja hinta melko korkea.

Kaveri on töissä tekemässä Jurmoja. Se sano, että Jurmo ei kestänyt NEMO:n rekyyliä ja paatin kansi taipui rekyylistä yms. Joten siksi rojektia ei vissiin jatkettu.
 
aapee kirjoitti:
Kaveri on töissä tekemässä Jurmoja. Se sano, että Jurmo ei kestänyt NEMO:n rekyyliä ja paatin kansi taipui rekyylistä yms. Joten siksi rojektia ei vissiin jatkettu.

Isompi paattihan on jo tilauksessa. Ans. kattoo mitä tuohon viritellään?
 
Raketinheitin on anteeksiantavampi rekyylin suhteen kuin perinteiset tykistö-/krhaseet. Tulentarkkuus on vastaavasti heikompi, mutta tulinopeus korvaa sitä.
 
Tvälups kirjoitti:
Raketinheitin on anteeksiantavampi rekyylin suhteen kuin perinteiset tykistö-/krhaseet. Tulentarkkuus on vastaavasti heikompi, mutta tulinopeus korvaa sitä.

Taisi BM-21 jossain paatti-alustalla ollakin. Mihinkähän ne meidän vanhemmat putket on säilötty vai onko stenaturoitu?
 
Back
Top