Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Noh, mennäänkö takaisin korvetteihin. Tuo Sa'ar vaikuttaa aika hyvältä. Barak 8 ja lisäksi 40 C-Dome Tamir-ohjusta. 16 merimaaliohjusta , 2 Rafael Typhoon-tykkiä ja 76mm OTO Melara Super Rapido. Ja torpedot. Mutta ei taida olla hinattavaa sonaria.

Jos julkiset tiedot pitävät paikkansa, niin:

Saar 6 class corvettes will be heavily armed: They are set to be fitted with up to 40x (most likely 32x) VLS cells for surface to air missile system Barak 8 by Israel Aerospace Industries (IAI) and C-DOME naval point defense system by Rafael, 16x anti-ship missiles and the MF-STAR multifunction AESA radar by IAI.

The main gun is set to be a 76mm Oto Melara Super Rapid (possibly with Strales guided rounds). In addition, Saar 6 will be fitted with 2x Rafael's Typhoon remote weapon stations and two 324mm torpedo launchers.


Eli 32 Barak 8-ohjusta ja 40 C-Dome Tamir-ohjusta. Sehän on korvettiluokan alukselle ihan helvetisti.

Toisaalta taas "korvetti" on hieman huono sana 2000t alukselle...
 
Toisaalta taas "korvetti" on hieman huono sana 2000t alukselle...
No uppouman kannalta samoin kuin Suomen uusi Buster-, sori Pohjanmaa-luokka jo fregatin alarajalla, mutta luin jostakin että korvetti pääse fregatiksi vasta jos vakimiehistöä on yli 120. Ja tuossa Saar 5 luokassa on wikin mukaan 74 yhteensä.
 
No uppouman kannalta samoin kuin Suomen uusi Buster-, sori Pohjanmaa-luokka jo fregatin alarajalla, mutta luin jostakin että korvetti pääse fregatiksi vasta jos vakimiehistöä on yli 120. Ja tuossa Saar 5 luokassa on wikin mukaan 74 yhteensä.

Jostain huonosta lähteestä luit. Itse en ole koskaan lukenut vastaavaa ja pähkähullu tuollainen määritelmä on kun miehistöt pienenee kokoajan automaation myötä.
 
Miehistön määrä, tonnit, metrit... Kaikki huonoja luokittamaan mielestäni. Vanhan tyylin mukaan laivue on fregatti, piste.

Mutta, ainoa järkevä tapa olisi luokitella sen mukaan mihin kykenee. 10 000 tonnin hävittäjä Sergeillä ei ole hävittäjä vaan aseistettu proomu. 2000 tonnin sa'ar edellämainitulla varustuksella ei ole korvetti eikä ainakaan opv, vaan hävittäjä.

Jos laivueeseen tulee kaikki kaavailtu ja kyvykäs tutka, fregatti. Jos karsitaan itosta ja valvonnasta, korvetti.
 
Miehistön määrä, tonnit, metrit... Kaikki huonoja luokittamaan mielestäni. Vanhan tyylin mukaan laivue on fregatti, piste.

Mutta, ainoa järkevä tapa olisi luokitella sen mukaan mihin kykenee. 10 000 tonnin hävittäjä Sergeillä ei ole hävittäjä vaan aseistettu proomu. 2000 tonnin sa'ar edellämainitulla varustuksella ei ole korvetti eikä ainakaan opv, vaan hävittäjä.

Jos laivueeseen tulee kaikki kaavailtu ja kyvykäs tutka, fregatti. Jos karsitaan itosta ja valvonnasta, korvetti.
Eipäs - pitää olla täystakiloitu. Siis fregatti.
 
Toivottavasti hankinta etenee suorituskykytarve edellä olipa sitten objekti vaikka panssarilaiva Ilmarisen inkarnaatio.:cool:

Onko ilman lisänaukumisia yhdistettävissä ilman muuta oma itsenäinen ravakka tulenavauskyky - toisaalta toiminta osana liittokuntaa, mitä arvelette? Ovatko -oma itsenäinen toiminta- ja toiminta osana liittokuntaa ristiriidassa toistensa kanssa? Jos on, niin mikä valinta syntyy?

F35-hankinta ilmavoimien puolella nimittäin saattaa olla myös asia, jossa parhaat suorituskyvyt saadaan irti liittokunnan palikkana toimittaessa. Onko Merivoimissa syntymässä samanlainen tilanne, mitä arvelette?

Vai onko se niin, että ostetaan mitä ostetaan, niin aina irtoaa paras kuviteltavissa oleva suorituskyky?
 
Onko ilman lisänaukumisia yhdistettävissä ilman muuta oma itsenäinen ravakka tulenavauskyky - toisaalta toiminta osana liittokuntaa, mitä arvelette? Ovatko -oma itsenäinen toiminta- ja toiminta osana liittokuntaa ristiriidassa toistensa kanssa? Jos on, niin mikä valinta syntyy?

Tämä asia konkretisoituu mm. ilmatorjuntaohjus valinnassa. Jos pääpontti on toiminta osana jonkin liittokunnan lavasto-osastoa niin laivan ei tarvitse itse välttämättä suoriutua kaikista uhista, riittää kun se hoitaa oman sektorinsa. Ohjusmääränkään ei tarvitse olla kovin suuri koska osastossa on monta muutakin saattoalusta.
Jos (ja toivottavasti) lähdetään siitä että alus pystyy yksinkin pitämään puoliaan tietyn ajan itämeren olosuhteiisa niin torjunta-kapasiteettiä pitää olla paljon. Tämä taas johtaa siihen että kalliit IT-ohjukset (mm. SM ja Aster) kannattaa unohtaa koska niitä ei ole varaa hankkia riittävästi. ESSM olisi suorituskyvyltään erinomainen valinta mutta sekään ei ole halpa (n. millin kappale). Jäljelle jää ehkä vain CAMM, tosin sen hinnasta ei ole mitään tarkempaa tietoa, monessa kirjoituksessa sanotaan vain että se on halvempi kuin kilpailijansa.
Mustana hevosena saattaa tässäkin tapauksessa olla Israelilainen vaihtoehto, toivottavasti he tekevät hyvän tarjouksen.
 
Viimeksi muokattu:
Toivottavasti hankinta etenee suorituskykytarve edellä olipa sitten objekti vaikka panssarilaiva Ilmarisen inkarnaatio.:cool:

Onko ilman lisänaukumisia yhdistettävissä ilman muuta oma itsenäinen ravakka tulenavauskyky - toisaalta toiminta osana liittokuntaa, mitä arvelette? Ovatko -oma itsenäinen toiminta- ja toiminta osana liittokuntaa ristiriidassa toistensa kanssa? Jos on, niin mikä valinta syntyy?

F35-hankinta ilmavoimien puolella nimittäin saattaa olla myös asia, jossa parhaat suorituskyvyt saadaan irti liittokunnan palikkana toimittaessa. Onko Merivoimissa syntymässä samanlainen tilanne, mitä arvelette?

Vai onko se niin, että ostetaan mitä ostetaan, niin aina irtoaa paras kuviteltavissa oleva suorituskyky?
Eiköhän paras suorituskyky tule myös itsenäisesti parhaista saatavilla olevista vehkeistä. Osana liittokuntaa on osallisena liiton jäsenten jakamasta tiedustelu-datasta. Miten se sitten käytännössä tapahtuu - siitä ei ole hajuakaan. Lisäarvoa se tuonee, mutta tuohan se sitä tietysti olipa laiva tai lentsikka sitten uusi tai vanha. Kunhan kuso kulkee.

On hyvä muistaa se, että jossain määrin samankaltainen tilanne oikeastaan on jo nyt kun Itämeren meritilannekuva on jaettu Itämeren valtioiden kesken. Eli olevaa todellisuutta on tämä FISE eli Suomi-Ruotsi -yhteistyö SFNTG (=Swedish-Finnish Task Group) (SUCFIS = Sea surveillance co-operation Finland Sweden) jonka pohjalta käsittääkseni on laajentunut SUCBAS (Sea Surveillance Co-operation Baltic Sea) ja tässä on nykyisin mukana jopa UK. Eli kunhan väleissä ollaan niin käsitys on se, että meritilannekuvan täpät, siis juuri ne joihin voidaan kohdistaa tulivaikutusta, voivat tulla myös muualta kuin omien venheiden laitteilta.

Tämä SUCBAS on yhteistyökumppani NATO:n CEO-CSW-keskuksessa eli Centre of Excellence for Operations in Confined and Shallow Waters. SUomi on myös suoraan mukana keskuksen toiminnassa. Kiitettävällä tavalla Suomi on saatu liitettyä ystävien toimintaan!

http://www.maritimejournal.com/news101/security-and-alarm-systems/baltic-maritime-security

ja sitten on vielä EU:n MARSUR (erittäin kökkö website): http://marsur.info/start.php
https://merivoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/marsur-n-puheenjohtajuus-suomelle
https://www.eda.europa.eu/what-we-do/activities/activities-search/maritime-surveillance-(marsur)

"MARSUR-meritilannekuvajärjestelyn tarkoituksena on luoda verkosto ja tietojenvaihtojärjestely jäsenmaiden käyttämien meritilannekuvajärjestelmien välillä. Tavoitteena on jakaa yhteistä meritilannekuvaa, tehostaa jäsenmaiden välistä yhteistyötä sekä olemassa olevien tietojen ja tekniikoiden käyttöä rakentamalla tietojenvaihtoverkko merivalvontajärjestelmien välille.

MARSUR-meritilannekuvajärjestelyssä on mukana 17 eri EU-maata ja Norja. Maltasta on tulossa 19. jäsenvaltio kesällä 2017. Näin ollen MARSUR-järjestely kattaa suurimman osan EU:n rantavaltioiden merialueista. Jäsenmaiden lisäksi mukana on Euroopan Satelliittikeskus (EUSatCen).

MARSUR:n tavoitteena on olla tulevaisuudessa osa EU:n merellisten viranomaisten yhteisen tiedonvaihtoympäristön (EUCISE) tilannekuvajärjestelyjä. Vuonna 2006 käynnistetty MARSUR on Euroopan puolustusviraston (EDA) pisimpään käynnissä olevan projekti.
"
 
Viimeksi muokattu:
... SSM olisi suorituskyvyltään erinomainen valinta mutta sekään ei ole halpa (n. millin kappale). Jäljelle jää ehkä vain CAMM, tosin sen hinnasta ei ole mitään tarkempaa tietoa, monessa kirjoituksessa sanotaan vain että se on halvempi kuin kilpailijansa.
Mustana hevosena saattaa tässäkin tapauksessa olla Israelilainen vaihtoehto, toivottavasti he tekevät hyvän tarjouksen.

AMRAAMit maksaa wikin mukaan C-malli puoli miljoonaa ja D-malli melkein 2 miljoonaa. Silti niitä on meillä läjäpäin.
Koko täyttöjä ei tarvitsisi ostaa kerralla vaan pidemmän ajan kuluessa. Vaikka foorumilla ei kaikista ajatuksistani tykätä, varaisin osan hankintamäärästä tehtäväksi vasta siinä kuuluisassa "harmaassa vaiheessa", kuitenkin niin että puikkoja olisi hyvä määrä noin "alkuunkin".
 
Viimeksi muokattu:
Sotavaltiolla ei ole rahaa ostaa mitään, ei siis yhtään mitään toisen maailmansodan kaltaista puolen vuosikymmenen kulutussotaa varten. Jos se ostaisi, olisi mikä tahansa kapistus niin apinamallia että tukkaan tulisi ensikosketuksessa ja kunnolla.

Koska tämäkään asia ei ole binäärinen (eli tunnin sota vs 30-vuotinen sota), hankinnat pyritään mitoittamaan uhkien, tarpeiden ja resurssien välimaastossa seilaten, tietty riskitaso tunnistaen. Niin kaikki muutkin tekevät.
 
Vähän voin antaa periksi tuosta edellisestä mielipiteestäni sillä eihän meidän korvetti aina ole yksin, ne voivat toimia pareittain tai sitten Haminan kanssa jolloin IT-kyky yhteenlaskettuna on parempi. Kunhan vaan on sellainen tulenjohto ettei alukset tuhlaa ohjuksiaan samoihin maaleihin.
 
Vähän voin antaa periksi tuosta edellisestä mielipiteestäni sillä eihän meidän korvetti aina ole yksin, ne voivat toimia pareittain tai sitten Haminan kanssa jolloin IT-kyky yhteenlaskettuna on parempi. Kunhan vaan on sellainen tulenjohto ettei alukset tuhlaa ohjuksiaan samoihin maaleihin.

Sotalaivat eivät ole yksin sen enempää kuin hävittäjät tai vaikka panssarivaunut.
 
Miehistön määrä, tonnit, metrit... Kaikki huonoja luokittamaan mielestäni. Vanhan tyylin mukaan laivue on fregatti, piste.

Mutta, ainoa järkevä tapa olisi luokitella sen mukaan mihin kykenee. 10 000 tonnin hävittäjä Sergeillä ei ole hävittäjä vaan aseistettu proomu. 2000 tonnin sa'ar edellämainitulla varustuksella ei ole korvetti eikä ainakaan opv, vaan hävittäjä.

Jos laivueeseen tulee kaikki kaavailtu ja kyvykäs tutka, fregatti. Jos karsitaan itosta ja valvonnasta, korvetti.

No meillä on ilmeisesti perinnettä vähättelyyn. Onhan Hamina-luokkakin ohjusvene. Maailmalla sekin olisi korvetti jo ihan aseistuksensakin takia. Lienee MLU:n jälkeen maailman ainoa ”vene”, joka sylkee torpedoja, ilmatorjuntaohjuksia ja kaukovaikuttaa maa ja merimaaleihin satojen kilometrien etäisyydellä.

Edit: korvetteja esim ruotsalaisten aika aneemiset Stockholmit ja norjalaisten Skjold, joka nyt vastaa Haminaa aika tavalla.
 
Viimeksi muokattu:
Korvetti, hävittäjä, taistelulaiva tai vaikka tähtituhooja... Ihan sama millä nimellä Suomi haluaa omia laitteitaan kutsua. Pohjanmaa luokka on minustakin enemmän Fregatti kuin Korvetti jos kaikki mitä on pohdittu toteutuu, mutta ihan sama kunhan vain tulee laivoja!
 
Korvetti, hävittäjä, taistelulaiva tai vaikka tähtituhooja... Ihan sama millä nimellä Suomi haluaa omia laitteitaan kutsua. Pohjanmaa luokka on minustakin enemmän Fregatti kuin Korvetti jos kaikki mitä on pohdittu toteutuu, mutta ihan sama kunhan vain tulee laivoja!

Tätä mieltä itsekin olen. Käyttäjät kyllä tietävät laivojen kyvyt ja niin tietää vihollinenkin. Ihan sama onko se Pohjanmaa-luokan taisteluvene vai risteilijä :)
 
Jäljelle jää ehkä vain CAMM, tosin sen hinnasta ei ole mitään tarkempaa tietoa, monessa kirjoituksessa sanotaan vain että se on halvempi kuin kilpailijansa.

HX: Jäljelle jää ehkä vain Gripen E, tosin sen hinnasta ei ole mitään tarkempaa tietoa, monessa kirjoituksessa sanotaan vain että se on halvempi kuin kilpailijansa.

;) Ei mitään henkilökohtaista, mutta puhe on puhetta ja näytöt näyttöjä, niin ohjuksissa kuin hävittäjissä.
 
AMRAAMit maksaa wikin mukaan C-malli puoli miljoonaa ja D-malli melkein 2 miljoonaa. Silti niitä on meillä läjäpäin.
Koko täyttöjä ei tarvitsisi ostaa kerralla vaan pidemmän ajan kuluessa. Vaikka foorumilla ei kaikista ajatuksistani tykätä, varaisin osan hankintamäärästä tehtäväksi vasta siinä kuuluisassa "harmaassa vaiheessa", kuitenkin niin että puikkoja olisi hyvä määrä noin "alkuunkin".

Jos Siprin tiedot ovat tarkkoja, niin Umkhontoja tuli aikanaan 75 kpl (vrt. ESSM:n vientilupa 68 ohjusta). Sikäli kuin aluksiin tulee myös 8-soluiset Mk 41:t, niin yksi laiva neljästä saadaan täyteen it-ohjuslastiin (64 ESSM-ohjusta) ja jokunen ohjus jää vielä rannalle. Vaihtoehtoisesti tasajakoa käyttäen jokaisen aluksen siilot ovat n. 1/4 täynnä - tai 3/4 tyhjiä.

Onko tämä hyvä alku vai ei, sen päättää jokainen itse. Ladon vain numerot pöytään.
 
Back
Top