Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Niin lienee. Ei tässä Islannin rannikosta keskusteltu
Jep, kun ei olla Nato:ssa.
Ehkä ne laivat pitää sitten viedä Inarille ja Saimaalle...
Huhta
Greatest Leader
Saimaa voi olla vaikeampi paikka, tai ainakin pioneerit saavat rakentaa uutta kanavaa 24/7.
Noin esimerkin uskottavuuden kannalta olisi ollut parempi esittää vaikkapa sen yhden ja ainoan Itämeren laivaston suklarin upottamista kauppamerenkulun suojaamiseksi...
Saimaa voi olla vaikeampi paikka, tai ainakin pioneerit saavat rakentaa uutta kanavaa 24/7.
Noin esimerkin uskottavuuden kannalta olisi ollut parempi esittää vaikkapa sen yhden ja ainoan Itämeren laivaston suklarin upottamista kauppamerenkulun suojaamiseksi...
Olennaista on osoittaa, että sotavaltio suorittaa tehtäviä isänmaan puolustamiseksi siellä missä se on tarpeellista, eikä sattumanvaraisen, internetissä kirjoittavan sällin vaatimuksen "50 kilometriä rannasta" tai "300 kilometriä Piippolan Pisteestä" rajoittamana. Kyllä sellainen rajoitus laissa lukee, sitten kun se tulee.
Rantojen mies
Kenraali
Hornetilla pystyy lentämään Suomesta Moskovaan ja takaisin, kantama kyllä riittää. Sodassa Venäjää vastaan sitä ei kuitenkaan tehtäisi.
Merivoimilla on omat tehtävänsä ja suunnitelmansa ja vähät alukset ovat kultaakin kalliimpia suunniteltuun taistelutapaan maarajan suunnalla. Mitään itsemurhaiskuja sinne tänne pitkin eteläistä Itämerta ei lähdetä tekemään.
Riittänee tästä jankkaamisesta. Et usko, jos et usko.
50 kilometrin etäisyyden rannasta ja eteläisen Itämeren väliin mahtuu helposti 500 kilometriä vettä. Jos tehtävä pitää suorittaa 60 kilometrin etäisyydellä, jää silti 490 kilometriä puskuria. Jos se on 70 kilsaa niin sitten on. Ei ammattimiehet itseään rajoita vaikka joku sälli internetistä keksisi sattumanvaraisen kilometrirajoituksen eikä 51 kilometrin etäisyys rannasta ole sen kummempi itsemurha kuin 49 kilometrin etäisyys.
Myöskään Hornet-kuskit eivät rajoita toimintaansa lentämällä enintään 50 kilometrin etäisyydellä Rovaniemeltä tai Kuopiosta.
Leaderwolf
Respected Leader
Jos elintärkeä kuljetus on saapumassa meriteitse maailmalta, eikä Pohjanlahden yli, niin Pohjanmaa sinne lähtee alusta vastaan ja saattamaan. Jos muutkin ovat sodassa niin ehkä, EHKÄ jokin liittolainen kuten Saksa suojaa omien alueittenssa ohi, mutta Suomen merivoimat suojaa loppumatkan.
Rantojen mies on kyllä tuossa pääpointissaan täysin oikeassa siitä, että Merivoimien nykyiset alukset on suunniteltu toimimaan tuon noin 50 km etäisyyden päässä omasta rannikosta.
Ihan käytännön kokemuksella laivapalveluksesta voin sanoa 95% merelläoloajasta tapahtuneen tuolla alueella. Ainoat poikkeukset tähän sääntöön olivat erilaiset kansainväliset harjoitukset ja laivastovierailut tms.
Menisin jopa niin pitkälle, että väittäisin useimmissa kriisitilanneskenaarioissa suurimman osan Merivoimien alusten liikehdinnästä merellä tapahtuvan itä-länsi suunnassa Helsinki-Turku tasan sisäpuolella maksimissaan sen noin 50 kilometriä rantaviivasta.
Ihan käytännön kokemuksella laivapalveluksesta voin sanoa 95% merelläoloajasta tapahtuneen tuolla alueella. Ainoat poikkeukset tähän sääntöön olivat erilaiset kansainväliset harjoitukset ja laivastovierailut tms.
Menisin jopa niin pitkälle, että väittäisin useimmissa kriisitilanneskenaarioissa suurimman osan Merivoimien alusten liikehdinnästä merellä tapahtuvan itä-länsi suunnassa Helsinki-Turku tasan sisäpuolella maksimissaan sen noin 50 kilometriä rantaviivasta.
Kirjoitat näköjään väärässä keskustelussa. Täällä keskustellaan merivoimien tulevaisuudesta, mikä tarkoittaa myös Suomen laivastoa ja siten niitä tulossa olevia korvetteja eikä poistuvia Raumoja ja miinalaivoja.
Asia ei ole sinun päätettävissäsi, vaan viimekädessä ylipäällikkönä toimivan tasavallan presidentin. Mikäli hän käskee sota-aikana toteuttaa sitä rauhan aikana harjoiteltua yhteistoimintaa muiden laivastojen kanssa siellä eteläisellä itämerellä suojaamassa suomen kauppamerenkulkua niin joko sinne mennään tai vastataan niskoittelusta sotaoikeudessa.
Raveni
Greatest Leader
Jännästi sitä monasti ajatellaan, vihollisen istuvan ja odottavan sitä tuhoutumista. Vihollinen pyrkii kaikin keinoin siihen samaan päämäärään johon mekin mitä tulee merelliseen elementtiin. Tuhoamaan sen meidän merellisen toimintakyvyn. Ei se istu odottamassa maalina missään vaan toiminta on aktiivista. Tappioita tulee puolin ja toisin. Se voittaa joka kestää tappiot paremmin.
Kent Uranium
Kenraali
Ja lisää karsimalla ei ole enää edes sitä jollaa.
Museo
Kenraali
Ohjusveneiden konsepti luotiin kylmän sodan aikana. Sen jälkeen todennäköinen vihollinen vetäytyi Balttian maista ja sen Itämeren laivaston kyky vaikuttaa kaukaa ja tarkasti on parantunut. Harmaan vaiheen merkitys ja sitä myötä tarve pitkäaikaisempaan läsnäoloon avomerellä on korostunut. Samalla omien joukkojen määrä rannikolla on pienentynyt. Olisiko noilla jotain vaikutusta omiin toimintatapoihin ja uuden alusluokan suunnittelulähtökohtiin, mitä luulette?
Rantojen mies
Kenraali
Suosittelen hankkimaan kartan joka ei ole Litorinanmeren ajalta. Nykyään Suomenlahti, Pohjanlahti, Saaristomeri alueella olet aina alle 50 km päässä rannasta. Jos et tätäkään faktaa usko, niin en enempää voi auttaa.
Rantojen mies
Kenraali
Miten mahdolliset tulevat korvetit mielestäsi muuttavat tilannetta? Alusten kokonaismäärä vain pienenee, jonka seurauksena halu uhrata niitä Kapellskär - Paldiski linjan eteläpuolella entisestään vähentyy ja toisaalta tarve Suomenlahdella on joka yksikölle kova. Elintärkeä jopa.
Rantojen mies
Kenraali
Totta haastelet. Jos vastustajan lukumääräinen ylivoima on nelinkertainen jo valmiiksi alueella olevien yksiköiden avulla, minkäänlaiseen kulutussotaan ei voi lähteä. Yksiköt pidetään siellä missä tehoa ja taistelunkestävyyttä parhaiten irti saadaan.
Museo
Kenraali
Ei ammattisotilasta ole koulutettu välttämään uhrauksia kuten meitä reserviläisiä ja siviilejä. Sodankäynnissä pitää toisinaan temmata aloite itselleen aktiivisilla ja yllätyksellisillä peliliikkeillä. Se ei välttämättä onnistu rannikon suojissa lymyämällä ja riskejä välttelemällä.
Viimeksi muokattu:
Suomi ei ole NATO:n täysjäsen, mutta yhteisten harjoitusten lisäksi Suomi on liittynyt sekä EU:n että NATO:n nopean toiminnan joukkoihin, kutsutaan niitä sitten millä nimellä tahansa. Ne eivät ole pelkkiä koulutusorganisaatioita, vaan myös Suomen virallisena tavoitteena niissä on kriisinhallinta rauhaanpakottaminen mukaanluettuna kuten jo tähän keskusteluun linkkaamistani lähteistä ilmenee. Suomi myös toteuttaa kalustohankinnoissa ja niiden spekseissä selvästi koko noiden organissatioiden kannalta tehokkaita ratkaisuja, mm erikoistumalla miinoitukseen ja niiden torjuntaan (katanpää-luokka), kykyyn jota muut mainittuihin organisatioihin liittyneet valtiot voivat sitten jättää Suomen panoksen ansiosta hieman vähemmälle. Sen yhteistyön on selvästikin tarkoitus sitten toimia molempiin suuntiin, eli muut valtiot osallistuessaan vaikkapa Baltiaan menevien kauppalaivojen suojaamiseen voivat samalla suojata myös suomeen meneviä kauppalaivoja (=kriisinhallintaa), toki edellyttäen että myös Suomi osallistuu tähän toimintaan kohtuudella kykyjensä mukaan. Monellakaan itämeren valtiolla joita kyseisissä organisaatioissa on ei edes ole jäänmurtajia, joita ko kauppamerenkulussakin saatetaan talviaikana tarvita. Jo tästä syystä Suomikin nimenomaan halutaan mukaan vaikka ollaankin NATO:n täysjäsenyyden ulkopuolella pelkkänä rauhankumppanina, ja siihen on jo täälläkin suostuttu solmimalla asiaan liittyviä sopimuksia. Niitä kykyjä myös korvettihankinnalla ollaan selvästikin luomassa lisää, sillä nimenomaan siihen ne sopivat oleellisesti ohjusveneiden ja erillisten miinalaivojen yhdistelmiä paremmin. Ei tämä kaikki ole eikä voikaan olla sattumaa ja vahingossa syntynyt tilanne, ihan riippumatta siitä onko kokonaisuutta missään julkisessa dokumentissa käsitelty vai ei. Kaikkia kokonaisuuden osa-alueita löytyy kuitenkin julkisista virallisista dokumenteista, mutta voit toki jatkossakin ummistaa niille silmäsi tai olla näkemättä niistä muodostuvaa kokonaisuutta.
Elintärkeää Suomelle kriisiaikana on myös kauppamerenkulun toimivuus, vaikka haluatkin sen puolen unohtaa kokonaan. Kaikkea tarvittavaa ei vaan voida kuljettaa maakuljetuksilla Ruotsin läpi ja laivoilla pohjanlahden yli Suomeen meidän päätöksillämme, ja NATO:lla on myös ilmeinen aikomus pystyä huolehtimaan tarvittaessa Baltian logistiikan turvaamisesta, eikä mikään estä hyödyntämästä yhteistyötä noiden logististen tarpeiden toteuttamiseksi myös kriisiaikana.
Lienee ilmeistä että meri- / puolustusvoimissa on nähty pakottavan tarpeen suomenlahdella toimivien alusyksiköiden lukumäärälle vähentyneen, eihän muuten olisi lähdetty korvaamaan seitsemää alusta neljällä. Asia liittynee maalituskykyjen ja alueen valvonnan nykyiseen ja/tai tulevaan parantumiseen, mikä mahdollistanee maalavettisten pintatorjunta-ohjusten suorituskyvyllä merivoimien lukumääräisesti pienentyvien alusyksiköiden riittävän tukemisen yhteistyössä muiden puolustushaarojen suorituskykyjen kanssa.