Merivoimien kehitysnäkymät

[Shadowmon]

...
En siis kadehdi enkä todellakaan kehota ketään muutakaan kadehtimaan. Ei tuolla(kaan) työllä rikastumaan pääse ja muulle elämänlaadulle tuollainen rehkiminen ja päivystäminen voi olla tuhoisaa.

Itse nuorempana rehkin kyllä hommia lisätienistejen eteen, nykyään lähempänä 40 ikävuotta otan palkattomia lomia (en ole pv:llä hommissa). Vapaa-ajasta on muodostunut tärkeämpi juttu kuin lisäansioista. Ymmärrystä löytyy kyllä upseereille.

 

[Rannari]

Itse nuorempana rehkin kyllä hommia lisätienistejen eteen, nykyään lähempänä 40 ikävuotta otan palkattomia lomia (en ole pv:llä hommissa). Vapaa-ajasta on muodostunut tärkeämpi juttu kuin lisäansioista. Ymmärrystä löytyy kyllä upseereille.

Kyllä löytyy. Tuo on oikeasti rankkaa jos tulee ikään kuin viran puolesta ilman erityistä pyrkyä. Meno poikkeaa vahvasti työaikalakien piirissä tiukasti puuhastelevien työvuoroista. Toivottavasti siitä saa edelleen edes kohtuullisen taloudellisen kompensaation.

 

[_Pasi_]

https://www.keva.fi/henkiloasiakkaa...tusvoimien-ja-rajavartiolaitoksen-henkilosto/

Milloin eläkkeelle voi jäädä?
Eläkeoikeus voi syntyä

• palvelusvuosien perusteella
• sotilaan alimmassa vanhuuseläkeiässä
• eroamisiässä
• yleisessä alimmassa vanhuuseläkeiässä
• työkyvyttömyyden perusteella.

Sotilaan alin vanhuuseläkeikä nousee eläkeuudistuksen myötä 3 kuukaudella per vuosi, alkaen vuodesta 2018.



Eroamisikä ja sotilaan alin vanhuuseläkeikä ovat yleensä korkeampia kuin palvelusvuosien perusteella määräytyvä eläkeikä. Palvelusvuosien perusteella et kuitenkaan voi jäädä eläkkeelle, ellei sinulla ole tähän erityistä oikeutta. Eroamisiät vaihtelevat ja ne on säädetty hallinnonalojen omissa laeissa.

Tuleehan sitä vapaa-aikaa sitten eläkeläisenä aikaisemmin.

Lentäjäksi olisi kannattanut hakeutua:

 

[Passi]

Ja ainahan rahalla ei voi korvata kaikkea.
Myös oma aika, olisi se sitten vapaata omaa aikaa tai aikaa perheen / ystävien kanssa, on tärkeää

Näin on. Mutta tässä tapauksessa ei toivottu vähemmän alusvuorokausia,vaan lisää rahaa.

"Upseeri- ja Päällystöliitto ehdottavat, että meripalveluksen ja sotaharjoitusten päivittäinen työaika nostettaisiin nykyisestä noin kahdeksasta tunnista 12 tuntiin"

Jos miehet on uupuneita ja sairalomat lisääntynyt niin ei sairaudet lisäpalkalla lähde.

 

[YliKoo]

"Upseeri- ja Päällystöliitto ehdottavat, että meripalveluksen ja sotaharjoitusten päivittäinen työaika nostettaisiin nykyisestä noin kahdeksasta tunnista 12 tuntiin"

Jos miehet on uupuneita ja sairalomat lisääntynyt niin ei sairaudet lisäpalkalla lähde.

Eikös tuo tarkoittaisi sitä, että jakson tunnit tulisivat nopeammin täyteen ja sitä kautta vapaat tulisivat vastaan pikemmin.

 

[Passi]

Eikös tuo tarkoittaisi sitä, että jakson tunnit tulisivat nopeammin täyteen ja sitä kautta vapaat tulisivat vastaan pikemmin.

Voi hyvinkin olla. Tuota en tullu ajatelleeksi.

 

[Old Boy]

"Upseeri- ja Päällystöliitto ehdottavat, että meripalveluksen ja sotaharjoitusten päivittäinen työaika nostettaisiin nykyisestä noin kahdeksasta tunnista 12 tuntiin"

Tämä siis tarkoittaa, että harjoituksessa, jossa nyt on kolme kouluttajaa tai meriupseeria -aliupseeria, olisi jatkossa ainoastaan kaksi. Siis jos henkilöstöä ei palkata lisää tai siirretä muista tehtävistä. Maavoimissa voidaan tietysti vielä vaihtoehtona lyhentää harjoituksen kesto kolmesta päivästä kahteen. Työntekijäjärjestöt siis ajavat omia etujaan johon heillä on tietysti oikeus. Asian etenemismahdollisuudet ovat paremmat, kun se puetaan muotoon, jossa ei vaadita suoraan lisää palkkaa. Miksi nyt, kun vvm:kin ilmoitti ettei asiaa ehditä enää tällä hallituskaudella hoitaa. No kun parhaillaan eri puolueiden työryhmät istuu pohtimassa ensi hallituksen ohjelmatavoitteita.

 

[Museo]

Myös kannattaa panna merkille toinenkin seikka. Laivastomme keinotekoinen tonnistorajoitus poistui yhdeksänkymmentäluvun alkupuoliskolla yli kaksikymmentä vuotta sitten. Silti Pohjanmaa on ensimmäinen taistelualusluokka, jonka suunnittelu on aloitettu puhtaalta pöydältä tuon jälkeen. Hamina-luokan suunnittelu 90-luvulla kiireessä telakoiden avustamiseksi ja siksi se perustui Rauma-luokan piirustuksille. Siihen ei siksi pystytty rauhansopimuksen rajoitusten poistumista hyödyntämään. Katanpää on paljon selkeämpi esimerkki. Jokainen niistä kolmesta on uppoumaltaan melkein yhtä paljon kuin koko Kuha-luokka ennen 90-luvun loppua toteutettua pidennystä!

Meille ollaan siis ensimmäistä kertaa 40-luvun jälkeen hankkimassa laivastollemme oikean kokoisia laivoja liian pienten tilalle. Tottahan toki se keskikokoinen voi tuntua ahdistavalta, jos on tottunut nysään.

Palaan vielä tähän väittämään jonka mukaan Suomen merivoimien alusten pieni koko kylmän sodan aikana selittyi Pariisin rauhansopimuksen tonnistorajoituksella. Miksi Ruotsin merivoimien aluksen eivät sitten olleet merkittävästi suurempia? Oliko alusten pieneen kokoon syynä myös tarve piilottaa alukset saariston suojiin?

 

[yrjö]

Mutta Ruotsin merivoimien alukset olivat olennaisesti suurempia.

 

[Museo]

Mutta Ruotsin merivoimien alukset olivat olennaisesti suurempia.

Niin no Plejad-luokan torpedoveneet Ruotsissa 155t 50-luvun loppupuolella, Nuoli-luokan moottoritykkiveneneet Suomessa 60-luvun alussa 40t. Helsinki-luokan ohjusveneet Suomessa 300t ja Stockholm-luokka Ruotsissa 320t suunnilleen samaan aikaan. Olivathan ruotsalaiset alukset suurempia mutta ei niin että ruotsalaiset olisivat olleet uppoamaltaan useampia tuhansia tonneja ja suomalaiset alukset jotenkin keinotekoisesti rajoitettuja veneluokkaan.

Edit: Itse arvostan että ruotsalaiset nimesivät aluksensa Brittien tavoin myös antiikin Kreikan mytologian hengessä kuten nuo torpedoveneluokan johtoalus plejadien mukaan ja muut luokan muut alukset tähtikuvioiden mukaan. Suomessa ei ole nimetty aluksia kovin usein edes oman suomalaisen mytologian mukaan, viime vuosien poikkeuksena joku öljyntorjunta-alus Louhi (kylkinumero 999).

 

[Old Boy]

Suomen merivoimien alusten pieni koko kylmän sodan aikana selittyi Pariisin rauhansopimuksen tonnistorajoituksella

Faktoja pöytään, eikä mutuilua! Onneksi kotikirjastosta löytyy Janes vuodelta 1974. Sen mukaan kun aletaan suurimmista, kuului Ruotsin laivastoon:
8 hävittäjää 4 kpl 2100 tn 2 kpl 2800 tn ja 2 kpl 2000 tn eli yhteensä noin 20 000 tn yksin tämä luokka
5 fregattia a 2000 tn eli yhteensä noin 10 000 tn
Näistä kahdesta isoimmasta tulee jo noin kolme kertaa enemmän kun meille sallittu 10.000 tn. Lista jatkuu 22 kpl sukellusveneitä uppoumaltaan 1000-750 tn jne...

M.o.t.

 

[Museo]

Faktoja pöytään, eikä mutuilua! Onneksi kotikirjastosta löytyy Janes vuodelta 1974. Sen mukaan kun aletaan suurimmista, kuului Ruotsin laivastoon:
8 hävittäjää 4 kpl 2100 tn 2 kpl 2800 tn ja 2 kpl 2000 tn eli yhteensä noin 20 000 tn yksin tämä luokka
5 fregattia a 2000 tn eli yhteensä noin 10 000 tn
Näistä kahdesta isoimmasta tulee jo noin kolme kertaa enemmän kun meille sallittu 10.000 tn. Lista jatkuu 22 kpl sukellusveneitä uppoumaltaan 1000-750 tn jne...

M.o.t.

No joo, kokonaisuutena Ruotsin laivasto oli tietenkin paljon isompi. Mutta verrattuna useaan muuhun maahan olivat esim. ruotsalaiset sukelllusveneet pienempiä kun muualla ja ruotsalaiset torpedoveneet ja ohjusveneet uppoamaltaan vain pari sataa tonnia. Eli ei mitään jättiläisä. Itse kuulin aikanaan kylmän sodan loppuvuosina ettei Itämerelle kannata rakentaa yli parin tuhannen tonnin sotalaivoja jos ne tahtoo tarvittaessa piilottaa saaristoon. Eli herää kysymys olivatko ruotsalaisa aluksia vastaavien suomlaisalusten hieman pienempi koko selitettävissä tonnistorajoituksella, rahapulalla vai kenties erityisolosuhteilla? Nämä kun joskus sekoittuivat.

 

[Jukkis]

Eli herää kysymys olivatko ruotsalaisa aluksia vastaavien suomlaisalusten hieman pienempi koko selitettävissä tonnistorajoituksella, rahapulalla vai kenties erityisolosuhteilla? Nämä kun joskus sekoittuivat.

Tuskin tuohon on yhtä yksiselitteistä syytä löydettävissä. Tonnistorajan, budjetin, telakoiden, ja laiturien koot esimerkiksi voivat kaikki vaikuttaa sellaisiin valintoihin jotka johtavat eroon uppoamassa. Kaikki noista voisi muuten sisällyttää termin "erityisolosuhteet" alle. Runkomuoto voi olla hyvinkin erilainen: Stockholm-luokka on viisi metriä pidempi mutta 1,4 metriä kapeampi kuin Helsinki-luokka. Varustelussa voi olla isojakin eroja, toisessa voi olla tehokkaampi=painavampi tutka tai erillinen ilmavalvontatutka, ...

 

[130TK]

Tuleehan sitä vapaa-aikaa sitten eläkeläisenä aikaisemmin.

Ei tuo enää paljoa poikkea normaali kuolevaisesta kts ETK:n sivusto https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/elakkeellesiirtymisika/

 

[Leaderwolf]

Merivoimien laivalla karu ilmiö: 60 prosenttia henkilöstöstä erosi puolisostaan


Aaramon mukaan Merivoimien aluksilla on kuitenkin erinomainen yhteishenki ja vahva käsitys siitä, että siellä tehty työ on tärkeää.

– Merisotilaat ovat ylpeitä ammatistaan ja aluksistaan. Ilman tätä henkeä nykyisenkaltainen tapa tehdä työtä ei olisi mahdollinen.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005898959.html

 

[magitsu]

Näistä pitäisi tulla ainakin taisteluvaikutusta kestäviä paatteja kun ehtivät räjätyskokeita pitää sekä Helsinki-luokalle että miinalautalle ennen suunnittelun aloittamista.

 

[Leaderwolf]

Näistä pitäisi tulla ainakin taisteluvaikutusta kestäviä paatteja kun ehtivät räjätyskokeita pitää sekä Helsinki-luokalle että miinalautalle ennen suunnittelun aloittamista.

En epäile yhtään, etteikö tulisi. Mutta Helsingeissä oli alumiinista tehty runko, se käyttäytynee aika erilailla kuin teräs, josta Pohjanmaat valmistetaan

 

[magitsu]

En epäile yhtään, etteikö tulisi. Mutta Helsingeissä oli alumiinista tehty runko, se käyttäytynee aika erilailla kuin teräs, josta Pohjanmaat valmistetaan

Juu, jokainen laivaluokka on myös omanlaisensa. Silti hyvä nähdä vuosikymmenen tutkimukset ja tiedonvaihtoa (tässä tapauksessa USN ja Saksa) pohjana.

 

[Rannari]

Faktoja pöytään, eikä mutuilua! Onneksi kotikirjastosta löytyy Janes vuodelta 1974. Sen mukaan kun aletaan suurimmista, kuului Ruotsin laivastoon:
8 hävittäjää 4 kpl 2100 tn 2 kpl 2800 tn ja 2 kpl 2000 tn eli yhteensä noin 20 000 tn yksin tämä luokka
5 fregattia a 2000 tn eli yhteensä noin 10 000 tn
Näistä kahdesta isoimmasta tulee jo noin kolme kertaa enemmän kun meille sallittu 10.000 tn. Lista jatkuu 22 kpl sukellusveneitä uppoumaltaan 1000-750 tn jne...

M.o.t.

Eikä siitäkään ollut tuossa vaiheessa montaa vuotta kun Ruotsi oli luopunut viimeisestä risteilijästään myymällä Göta Lejonin Chileen. Tämä tapahtui joskus 60/70-lukujen taitteessa.

Päästiinköhän meillä miten lähelle tuota rauhansopparin tonnistorajaa? Taisi olla vielä jonkin verran pelivaraa käytössä?

 

[HotShot]

Päästiinköhän meillä miten lähelle tuota rauhansopparin tonnistorajaa? Taisi olla vielä jonkin verran pelivaraa käytössä?

Silloin kun meillä oli Matti Kurki, Uusimaa-luokan saattajat, Tukunmaa tykkiveneet, kaksi miinalaivaa ja pienemmät yksiköt niin taidettiin oikeasti olla aika lähellä. Pelivaraa saattoi kuitenkin olla kun käytettiin tonniston laskemisessa uppoumaa tyhjänä kun taas nykyään puhutaan enemmäkin normaalilastissa tai jopa täyteen lastatun aluiksen painosta.