Merivoimien kehitysnäkymät

Saaristossa on myös Ilmavoimat voivat vaikuttaa viholliseen lyhyen kantaman ilmasta-maahan aseilla. Tällä hetkellä JDAM, tulevaisuudessa ehkä laser ohjattua pommeja ja kevyitä ohjuksia ja liitopommeja. Kovin vahvaa ilmatorjuntaa vihollisen voi olla vaikea tuoda mukanaan vallautuille nyppylöille.
 
Noista toisenmaailmansodan ajoista on muutama asia muuttunut.
 
Ei voida sanoa, etteikö koskaan tulisi sellaista tilannetta missä pitäisi rantautua sellaiseen rantaan jossa on vihollisia. Siksi sitäkin harjoitellaan, vuorotellen ammutaan suojatulta ja vuorotellen edetään rantakalliota ylös tms.
Mikä olisi sellainen tilanne? Kästketäänkö siinä vaiheessa baretit päähän -koska jos pitää lähteä niin lähdetään ainakin tyylillä?
Onhan se toki totta että kaikkia SHTF tilanteitakin pitää harjoitella.
 
Yksi hyvä kysymys olisi miksi vihollinen tuuppaisi joukojaan saariin isoja määriä joissa se ei niitä kykenisi huoltamaan? Jossa ne olisivat meidän tulivaikutuksen alla, joissa ne olisivat altavastaajana. Mitä vihollisen komppania tekisi jossain saaressa ilman huoltoa ja etenemismahdollisuuksia? Ei se sielläkään ole enään mikään puna-armeija jossa politrukit ajavat miehiä pistimillä ja konekivääreillä eteenpäin. Tuollainen joukko olisi saaressa taistelukyvytön. Toki se sen pari päivää ennen antautumistaan sitoisi meidän joukkoja. Pienet erikoisjoukot ovat sitten oma asiansa mutta tuollaisella joukolla ei ole oikein mahdollisuutta tehokkaasti puolustautua saareen hyökkäävää joukkoa vastaan.

Enkä nyt siis puhu mistään ahvenanmaasta joka on kokonaan oma juttunsa. Jos vihollinen kykenee huoltamaan saarilla olevia joukkojaan tarkoittaisi aika suurella todennäköisyydellä sitä, että sillä on ilma tai merialue hallussa. Todennäköisesti molemman.

En oikein usko tuollaisiin suurellisiin maihinnousu teorioihin saariin tämän päivän sodan käynnissä jossa tarkoituksena on lamauttaa nopeasti ja pysyvästi. Pidän Suomenlahden satamia yms. kohteita huomattavasti todennäköisempinä kohteina ja noihin voimme vaikuttaa ihan tykistön epäsuoralla, panssareilla ja maavoimilla.
 
Konttinemo sopii saaristoskenaarioihin aika mukavasti. Se ei ole sidottu teihin eikä merelle, koska sen saa haluttuun tuliasemaan joko aluksen päällä tai auton lavalla. Pätevän oloinen laite.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Toisessa maailmansodassa saksalaiset ajattelivat, että uitetaan tällainen kapeaa Oslonvuonoa pitkin suoraan Oslon satama-altaaseen ja se on sitten siltä osin ohitse.

No, norjalaiset kyllä upottivat tuon, mutta ei sakemanneilta ainakaan mielikuvitusta ja rohkeutta riittänyt. Sota on sellaista...

1550587896954.png
 
Mikä olisi sellainen tilanne? Kästketäänkö siinä vaiheessa baretit päähän -koska jos pitää lähteä niin lähdetään ainakin tyylillä?
Onhan se toki totta että kaikkia SHTF tilanteitakin pitää harjoitella.
Mä en osaa sanoa, mutta nämä ehdottomat "niin ei tehdä koska tulee tappioita" kuullostavat epäuskottavilta. Koska se mielestäni tarkoittaa, ettei mitään saarta voida vallata takaisin. Saaret ovat nimittäin niin pieniä, että on helppo siirtää joukkoja sille kulmalle johon tsuhna on rantautumassa.

Ja vaikka kaikkia ei tarvitse vallata takaisin, joku saari ehkä pitää.
 
Niillä Jehuilla:
-Ei taistella vihollisen jalkaväkeä vastaan
-Ei varsinkaan taistella vihollisen vaunuja vastaan
-Ei jahdata vihollisen veneitä
-Ei rynnäköidä vihollisen taistelulaivoja vastaan
Jehuilla
-Kuljetetaan miehistöä
-Kuljetetaan tarvikkeita
-Evakuoidaan haavoittuneita
-Käytetään komentopaikkana

Rannikkojääkärit tarvitsisivat lisää liikkuvaa epäsuoraa tulta. Eivät mitään 30mm suorasuuntaustykkejä.
Ok, varmaan totta! Linkkaamasi tutkielman perusteella rannikkojääkäreillä on tulituen suhteen ongelmana raskaan krh:n kantama ja niiden kuljettaminen tukiasemaan. Tiesin kyllä että U700-luokka on lähinnä kuljetuksiin hankittu mutta heitin ajatuksen että kyseinen lavetti sopisi myös suoraan hyökkäyksen tukemiseen. Nykyisiä ei tietenkään pidä muutella mutta jonkinlainen lisähankinta olisi paikallaan.
Kadettipursimies Jarmo Säkkinen on kadettikurssilla 83 tehnyt tutkielman: Rannikkojääkäri-pataljoonan taktiset toimintaperiaatteet. Tutkielmassaan kadettipursimies Säkkinen kuvailee miten rannikkojääkäripataljoonaa voidaan käyttää maihin nousseen vihollisen torjuntaan rannikollamme.

Hyökkäyksen suojausta käsittelevässä kappaleessa Säkkinen lähtee olettamuksesta, jonka mukaan rannikkojääkäripataljoonan kranaatinheitinkomppania siirtyy pataljoonan suojaavien osien mukana hyökkäysalueelle, josta valmistautuu tukemaan iskuportaan hyökkäystä.11 Ongelmaksi tässä tapauksessa muodostuu kuitenkin raskaan kranaatinheittimen kantama joka ei mahdollista pataljoonan tukemista, jos tuliasema-alue on yli 7.6 km päässä tulevasta tulenkäyttö-alueesta.

Ratkaisuksi tähän ongelmaan Säkkinen esittää kranaatinheitinkomppanian siirtämistä aluskuljetteisena tuliasema-alueelle. Aluskalustoksi hän nimeää Rannikkojääkärikomppanioiden huoltojoukkueiden uiskot. Huoltojoukkueella on käytössään 3 kpl rannikko-uiskoa ja 2 kpl kuljetusvenettä12, joten koko komppanian siirtämien tuliasema-alueelle näiden avulla tulee olemaan lähes mahdoton tehtävä. Mainittakoon vielä että yhden tulijoukkueen siirtämistä aluskuljetteisena tuliasema-alueelle (ilman ajoneuvoja) vaatii Marko Niemisen luutnanttikurssin opinnäytetyön mukaan vähintään 3 kpl uiskoa.

Sanotaan tämä vielä kerran:
Me emme ikinä, ikinä, ikinä voi rantautua rantaan missä on vihollinen vastassa. Siinä tulee vain sankarivainajia.
Epäsuoran tulen käyttö suojattaessa pataljoonan hyökkäyksen lähtöasemaa noudattaa varsin pitkälti samaa ratkaisu-mallia, jota yleisesti käytetään esim. Jääkäripataljoona 91 hyökkäyk-sessä. Kranaatinheitinkomppania, yksi suojaava joukko ja tiedustelujoukkue hoitavat tämän asian. Kranaatinheitinkomppanian kantaman riittävyys, maalien paikantamien ja niiden vies-titystapa, sekä mahdollisuus käyttää rannikkojääkärikomppanioiden kevyitä kranaatinheitin-joukkueita tulituessa jää tutkielmassa kokonaan pois.

Säkkinen ei myöskään käsittele millä tavoin mahdollisesti pataljoonan käyttöön annettua tuliyksikköä esim. Rannikkotykistöpatte-ristoa voidaan käyttää hyökkäyksen lähtöaseman suojaukseen. Saman tuliyksikön käyttöä itse hyökkäyksessä ei myöskään käsitellä. Itse hyökkäyksen aikaisesta epäsuorantulen käytöstä Säkkinen toteaa vain lyhyesti tulenjohtajan käyttävän tulta jo paikannettuihin ja viestitettyihin maaleihin. Säkkinen siis olettaa rannikkojääkäripataljoonan harjoitelleen hyökkäystä tietylle alueelle, mikä totta kai on optimi tilanne.

Käsittelyssä jää kuitenkin pois miten pataljoonan tulenkäyttöä koordinoidaan, mikäli joudutaan hyökkäämään entuudestaan tuntemattomalle alueelle.
Minusta kadetti esittää tässä mahdollisuuden sille että jossain tilanteessa ei ole aikaa tai mahdollisuutta tiedustella vaan aikaikkuna vastahyökkäykselle on niin pieni. Silloin tarvitaan nopeaa toimintaa ja röyhkeyttä sekä tulivoimaa. Joskus tilanne voi taas olla epäselvä ja sotaa ei ole julistettu. Kuvasin tälläista hybriditilannetta hypoteettisessa skenaariossani toisaalla.

Voidaanko siis tyytyväisyydellä ajatella että ilman omaa tiedusteluryhmää tai tst-sukeltajia ei toimita koskaan, joten yllättäviin tilanteisiin ei tarvitse varautua?
Miten toimitaan jos jv-tiedustelu ei onnistu vaikkapa ryhmän/partion jouduttua vangiksi tai kaaduttua? Koko vastahyökkäys perutaan ja kohteen valtauksesta luovutaan?
Venäjä on osoittanut jo että se hallitsee nopean toiminnan erikoisjoukoillaan ja ne pystyvät liikkumaan nopeasti veneillä ja helikoptereilla kohteisiin, ilman mittavia etukäteisvalmisteluja jotka herättäisivät puolustajan.

Samaan aikaan puolustajan huomio ja rajalliset resurssit voidaan sitoa eri aselajien rajoitetuilla yhteisoperaatioilla. Lisättynä häirinnällä, harhautuksella ja toiminnan hyvällä koordinaatiolla(johtamisella), luodaan voittavat olosuhteet. Puolustajan tulee siis olla yhtä lailla nopeasti reagoiva, dynaaminen ja hallittava eri aselajien käyttö eri alueilla rajoilla ja sen sisällä.

Tiedustelun on pelattava jatkuvasti, eikä aikaa ole odottaa että ne ressujen tiedustelujoukkueet ja muu poppoo saadaan aseisiin riittävässä määrin. Joukkojen vähyys on korvattava tulivoimalla ja eri tekniikoilla. Harmaata vaihetta ei ehkä tule!

Yhdysvallat on selkeästi myös kiinnostunut kehittämään omaa kykyä toi-mia ja tukea taistelua rannikon läheisyydessä. Hyvänä esimerkkinä tästä Nilsson mainitsee ”Littoral Combat Ship” projektin.
Luulen että tulivoimainen, nopea alusmalli sopisi meidänkin rikkonaiseen saaristoon. Sellainen voisi olla meidän "LCS".
1.2JOHTOPÄÄTÖKSET Ratkaisumallit pataljoonan tulenkäytön suhteen ovat mielestäni tutkielmissa varsin yhteneväi-set mantereella hyökkäävän pataljoonan kanssa. Rannikon erikoisolosuhteet tulenkäyttöön liittyen (esim. pitkät tähystysetäisyydet, tulenkäytön vaikeudet kohtaamistaistelussa, var-muusetäisyydet jne.) jäävät tutkielmissa varsin vähälle huomiolle. Kranaatinheitinkomppanian tuliasemien vaihdot, niin että komppania kykenisi tukemaan pataljoonan taistelua aina tavoitteeseen asti, puhumattakaan Säkkisen mainitsemasta komppanian merikuljetuksesta tuliasemaalueelle, vaikuttaa mielestäni aika työläältä.

Rannikkojääkäripataljoona ja rannikkopuolustus tarvitsisi tämän perusteella nopeasti liikkuvia tukilavetteja kuten NEMOt ja suoran tulitukialuksen. Toki NEMO voisi riittää koska siinä on tuo suora-ammuntakyky myös.

Yksi hyvä kysymys olisi miksi vihollinen tuuppaisi joukojaan saariin isoja määriä joissa se ei niitä kykenisi huoltamaan? Jossa ne olisivat meidän tulivaikutuksen alla, joissa ne olisivat altavastaajana. Mitä vihollisen komppania tekisi jossain saaressa ilman huoltoa ja etenemismahdollisuuksia? Ei se sielläkään ole enään mikään puna-armeija jossa politrukit ajavat miehiä pistimillä ja konekivääreillä eteenpäin. Tuollainen joukko olisi saaressa taistelukyvytön. Toki se sen pari päivää ennen antautumistaan sitoisi meidän joukkoja. Pienet erikoisjoukot ovat sitten oma asiansa mutta tuollaisella joukolla ei ole oikein mahdollisuutta tehokkaasti puolustautua saareen hyökkäävää joukkoa vastaan.

Enkä nyt siis puhu mistään ahvenanmaasta joka on kokonaan oma juttunsa. Jos vihollinen kykenee huoltamaan saarilla olevia joukkojaan tarkoittaisi aika suurella todennäköisyydellä sitä, että sillä on ilma tai merialue hallussa. Todennäköisesti molemman.
Jos olisin oletettu vihollinen summaisin ensin vastapuolen (meidän) ominaisuudet ja sitten toimisin niin että ne minimoitaisiin tai estettäisiin.

Eli meikäläisten ominaisuudet:
- oman rannikon ja merialueen tuntemus
- olosuhteisiin koulutetut joukot
- reserviin nojaava puolustus (hidas reagoimaan)
- kiinteä rannikkotykistö(helppo lamauttaa)ja ehkä liikkuvaa (vaikea paikantaa etukäteen)
- liikkuvat rannikko-ohjukset+miinat ongelmina mahdollisesti
- laivasto osaa suojautua ja toimia saariston suojissa (suoja osittain tähystykseltä ja tulelta)

Tämän perusteella laatisin taktiikan:
- hallitse saaristoa, haasta vastapuoli merellä, saarissa, ilmassa
- luo tilannekuvaa saaristossa ja estä vastahyökkäykset ja joukkojen liike, tuhoa
- luo painetta puolustukseen ja venytä vastapuolen resurssit
- harhauta & sido puolustaja toissijaisella alueilla
- hyökkää syvälle ja röyhkeästi, luo edellytykset jatkotoimille

Ottamalla haltuun joitakin saaria taktisilla alueilla, voidaan valvoa ja tarkkailla meidän liikettä saariston sisällä helpommin kuin vain ilmasta. Toiminnan ei tarvitse kestää kuin rajoitetun ajan, koska samaan aikaan tapahtuu muutakin. Reservijoukoilla on todella kiperää vastata erikoisjoukkojen laajaan toimintaan laadullisesti ja määrällisesti. Meillä pitää olla keihäänkärkijoukot ja nopeaa tulivoimaa jos haluamme torjua vastapuolen nopeat erikoisoperaatiot. Sota on muuttunut tällä vuosikymmenellä.

Ilmavoimat on pysynyt parhaiten reagoivana aselajina ja sen tuki myös rannikolla voi olla elintärkeä.
 
Mä en osaa sanoa, mutta nämä ehdottomat "niin ei tehdä koska tulee tappioita" kuullostavat epäuskottavilta. Koska se mielestäni tarkoittaa, ettei mitään saarta voida vallata takaisin. Saaret ovat nimittäin niin pieniä, että on helppo siirtää joukkoja sille kulmalle johon tsuhna on rantautumassa.

Ja vaikka kaikkia ei tarvitse vallata takaisin, joku saari ehkä pitää.
Mitä ne viholliset tekevät sillä pikkusaarella, minkä kokoisella joukolla, ja miksi se pitää vallata takaisin?
 
Viimeksi muokattu:
Mitä ne viholliset tekevät sillä pikkusaarella, ja miksi se pitää vallata takaisin?

Vastaan hiukan kieli poskella, mitäs luulet niiden tekevän siellä?

Miksi se pitäisi vallata takaisin en osaa sanoa, mutta kuvittelen, että sellainen tilanne saattaa tulla vastaan. Lisäksi sen saaren ei tarvitse olla kovin pieni, koska veli venäläinen kykenee siirtämäänisonkin joukon saareen joopa ajoneuvoja. Näitä kyetään tuomaan paitsi erilaisilla aluksilla, mutta myös ilmateitse.

Sinun mukaasi peli on tuollaisessa tilanteessa menetetty, itse haluaisin pitää hiukan enemmän vaihtoehtoja.
Puhumattakaan siitä, että rannikkojääkärit ilmeisesti harjoittelevat moista hyökkäystä.
 
Mitä ne viholliset tekevät sillä pikkusaarella, minkä kokoisella joukolla, ja miksi se pitää vallata takaisin?
Kirjoitinkin jo vastauksia mutta lyhyesti: tiedustelevat meidän liikkeitä ja mahdollisesti yrittävät estää meritiedusteluryhmien toiminnan tai ainakin vaikeuttaa sitä. Ilman niitä tilannekuva ontuu kun ei ole pitkän kantaman droneja.
Karttaa katsomallakin sokea Liisa tietää mistä tarkkaillaan parhaiten saaristossa liikkuvia aluksia, luodaan tilannekuvaa ja johdetaan tulta. Sitä tulta nimittäin osaa johtaa muutkin kuin rannikkoräyskät;).
Ohjusveneiden liikkeet suoja-alueille vaikeutuvat kuten myös omien joukkojen siirto, miinoittaminen kun ohjusta/pommia sataa niskaan. Siksi saaristoa pitää hallita, eikä antaa palaa tontista suosiolla! Kaikki mereltä suuntautuvat hyökkäykset ovat suurempi riski jos saaristoa ei saada hallintaan tai valvontaan ainakin.
 
Vastaan hiukan kieli poskella, mitäs luulet niiden tekevän siellä?

Miksi se pitäisi vallata takaisin en osaa sanoa, mutta kuvittelen, että sellainen tilanne saattaa tulla vastaan. Lisäksi sen saaren ei tarvitse olla kovin pieni, koska veli venäläinen kykenee siirtämäänisonkin joukon saareen joopa ajoneuvoja. Näitä kyetään tuomaan paitsi erilaisilla aluksilla, mutta myös ilmateitse.

Sinun mukaasi peli on tuollaisessa tilanteessa menetetty, itse haluaisin pitää hiukan enemmän vaihtoehtoja.
Puhumattakaan siitä, että rannikkojääkärit ilmeisesti harjoittelevat moista hyökkäystä.

-Ei kai ne nyt huvikseen istuskele jollain kusisella kallioluodolla ulkosaaristossa? Ja mitä sit jos ne siellä olisikin? Nääntykööt sinne. Ammutaan epäsuoraa niskaan.

-Harjoittelevatko?

Ps. Rannikkojääkärit taistelevat myös mantereella..
 
Kirjoitinkin jo vastauksia mutta lyhyesti: tiedustelevat meidän liikkeitä ja mahdollisesti yrittävät estää meritiedusteluryhmien toiminnan tai ainakin vaikeuttaa sitä. Ilman niitä tilannekuva ontuu kun ei ole pitkän kantaman droneja.
Karttaa katsomallakin sokea Liisa tietää mistä tarkkaillaan parhaiten saaristossa liikkuvia aluksia, luodaan tilannekuvaa ja johdetaan tulta. Sitä tulta nimittäin osaa johtaa muutkin kuin rannikkoräyskät;).
Ohjusveneiden liikkeet suoja-alueille vaikeutuvat kuten myös omien joukkojen siirto, miinoittaminen kun ohjusta/pommia sataa niskaan. Siksi saaristoa pitää hallita, eikä antaa palaa tontista suosiolla! Kaikki mereltä suuntautuvat hyökkäykset ovat suurempi riski jos saaristoa ei saada hallintaan tai valvontaan ainakin.

Loistavaa!
Eli siellä voisi olla tiedustelioita. Luultavasti pieni erikoisjoukkoryhmä? Nämä tiedustelijat haluavat luultavasti salata toimintansa, ja välttää tulitaisteluita?

Voimmeko vaikuttaa heihin epäsuoralla tulella?
 
Viimeksi muokattu:
Mitä ne viholliset tekevät sillä pikkusaarella, minkä kokoisella joukolla, ja miksi se pitää vallata takaisin?

Mitä jos niitä on useampi pikkusaari ja vihollinen käyttää merijalkaväkeä puskurina / tiedustellussa saaristossa toimiville laivoille? Oletan että tämä tapahtuu saaristoon tunkeutumisen jälkeen, edellyttäen hieman isompaa invaasiota.
 
-Ei kai ne nyt huvikseen istuskele jollain kusisella kallioluodolla ulkosaaristossa? Ja mitä sit jos ne siellä olisikin? Nääntykööt sinne. Ammutaan epäsuoraa niskaan.

-Harjoittelevatko?

Ps. Rannikkojääkärit taistelevat myös mantereella..

Ammutaan vaan ja sen jälkeen voi mennä käymään.

En itse ole rannikkojääkäri, mutta olen antanut itseni ymmärtää, että hyökkäys mereltä epäsuora tukemana on ainakin ollut harjouis ohjelmassa. Epäsuora lienne ollut kuvattuna.
 
Tarkennetaan vielä.
En usko, tai fantasioi mistään suurista maihinnousuista mallia Tarawa, etc.

Olen kuitenkin vakuuttunut, että meillä tulisi olla kyky suorittaa myös tuollainen operaatio pienimuotoisesti. Se taas edellyttää epäsuoraa tulta ja kykyä tukea maihinnousseita joukkoja hiukan raskaammalla aseella.

Voi olla, että olen väärässä, mutta pidän siitä, että on erilaisia mahdollisuuksia.
 
Ammutaan vaan ja sen jälkeen voi mennä käymään.

En itse ole rannikkojääkäri, mutta olen antanut itseni ymmärtää, että hyökkäys mereltä epäsuora tukemana on ainakin ollut harjouis ohjelmassa. Epäsuora lienne ollut kuvattuna.
Ammutaan, ja lähetettäisiinkö sitten vaikka erikousjoukot tiedustelemaan maihinnousupaikka?
Sit vielä semmonen homma että sillä veneellä ei välttämättä pysty ihan joka paikkaan rantautumaan.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top