Merivoimien kehitysnäkymät

[Raveni]

Pystytäänkö tuollaisen alusluokka Handen mukainen alus rakentamaan Suomessa? Tilpehööri tulee tietysti ympäri maailmaa.

En näe mitään estettä em. aluksen rakentamiselle Suomessa. OK, ainoa este on raha. Jossain muualla se voitaisiin tehdä halvemmalla. Suomella on ehkäpä eniten kokemusta ja tietotaitoa maailmassa jäissä kulkevien alusten rakentamisesta. Samaten meillä on tarpeellinen määrä tietoa sota-alusten rakentamisesta. Osa ( suurin osa ) varustuksesta toki tulee muualta, mutta rungon yms. ja koneiston osalta homma on hoidossa. Tietty, jos koneistotyyppi on CODOG tai CODAG, niin se kaaasuturbiini pitäää sitten hankkia muualta. Todennäköisesti myös dieselit, koska tuommoisissa aluksissa dieseleinä käytetään yleensä nopeakäyntisiä moottoreita ja niitä meillä ei valmisteta. Tunnetuin valmistaja lienee saksalainen MTU.

Handen lista laivan vaatimuksista kuulosti näin maakravun korviin oikein hyvältä. Kuinkahan hyvin onnistuu käytännössä yhdistää jäissäkulkuvaatimus ja tarvittaessa nopea vauhti? Saattanee aiheuttaa haasteita rungon suunnitteluun?

Suomessa on hyvää osaamista laivojen suunnittelusta ja rakentamisesta - myös sotalaivoihin liittuen. Olisi hienoa, jos uudetkin alukset pystytään toteuttamaan suomalaisin voimin.

Uusille aluksille mielenkiintoinen lisä olisi pitkän kantaman IT, esimerkiksi Aster tai ESSM. Tilanteen salliessa laivat voisivat ulottaa Helsingin ilmapuolustusta etelän suunnassa pidemmälle merelle. Tällöin tietenkin laivojen tulisi pystyä suojaamaan itsensä mahdollisimman hyvin vihollisen MTO:ilta ja pommeilta.

Haasteita tulee varmasti rungon muotoilun suhteen jos halutaan sekä nopeutta että itsenäistä jäissä kulkemista... Toisaalta kumpi ominaisuuksista katsotaan tärkeämmäksi? nopeus vai jäissä kulku kyky? Itse en näe myöskään ongelmana että miksei tuollaista voisi suomessa rakentaa.. Kamppeet joutuu toki ostamaan muualta. ESSM:n kanssa voisi saada synergia etua muun it:n kanssa jos tarkoituksen on jossain vaiheessa tuota puikkoa hankkia nasamsiin. Lähi-it vaatii tänä päivänä aika moisen panostuksen eikä ilmaista ole sekään eli kyllä tuollaiselle paatille hintaa tulee...

 

[Bodyguard]

Eli alusluokka lisää ei välttämättä poistakaan entisten tarvetta? Tai sitten tehdään laajoja kompromissejä?

Jos mennään vain yhteen alustyyppiin, joka hoitaa kaikki tehtävät, niin mun mielestä se ei sitten ole hyvä missään niistä tehtävistä. Korkeintaan tyydyttävä/välttävä. Siksi mun mielestä tarvitaan yksi monitoimialusluokka ja siihen pari muuta lisäksi.

 

[Tvälups]

Katsotaan mitä merivartioston uusi uljas alustyyppi tuo mukanaan...

"Metkaa", että ko. alusta typistettiin suunnittelupöydällä jokunen metri ettei se ole suurempi kuin merivoimien pisin käytössä ollut alustyyppi.

 

[Hanski]

Pystytäänkö tuollaisen alusluokka Handen mukainen alus rakentamaan Suomessa? Tilpehööri tulee tietysti ympäri maailmaa.

En näe mitään estettä em. aluksen rakentamiselle Suomessa. OK, ainoa este on raha. Jossain muualla se voitaisiin tehdä halvemmalla. Suomella on ehkäpä eniten kokemusta ja tietotaitoa maailmassa jäissä kulkevien alusten rakentamisesta. Samaten meillä on tarpeellinen määrä tietoa sota-alusten rakentamisesta. Osa ( suurin osa ) varustuksesta toki tulee muualta, mutta rungon yms. ja koneiston osalta homma on hoidossa. Tietty, jos koneistotyyppi on CODOG tai CODAG, niin se kaaasuturbiini pitäää sitten hankkia muualta. Todennäköisesti myös dieselit, koska tuommoisissa aluksissa dieseleinä käytetään yleensä nopeakäyntisiä moottoreita ja niitä meillä ei valmisteta. Tunnetuin valmistaja lienee saksalainen MTU.

Handen lista laivan vaatimuksista kuulosti näin maakravun korviin oikein hyvältä. Kuinkahan hyvin onnistuu käytännössä yhdistää jäissäkulkuvaatimus ja tarvittaessa nopea vauhti? Saattanee aiheuttaa haasteita rungon suunnitteluun?

Suomessa on hyvää osaamista laivojen suunnittelusta ja rakentamisesta - myös sotalaivoihin liittuen. Olisi hienoa, jos uudetkin alukset pystytään toteuttamaan suomalaisin voimin.

Uusille aluksille mielenkiintoinen lisä olisi pitkän kantaman IT, esimerkiksi Aster tai ESSM. Tilanteen salliessa laivat voisivat ulottaa Helsingin ilmapuolustusta etelän suunnassa pidemmälle merelle. Tällöin tietenkin laivojen tulisi pystyä suojaamaan itsensä mahdollisimman hyvin vihollisen MTO:ilta ja pommeilta.

Haasteita tulee varmasti rungon muotoilun suhteen jos halutaan sekä nopeutta että itsenäistä jäissä kulkemista... Toisaalta kumpi ominaisuuksista katsotaan tärkeämmäksi? nopeus vai jäissä kulku kyky? Itse en näe myöskään ongelmana että miksei tuollaista voisi suomessa rakentaa.. Kamppeet joutuu toki ostamaan muualta. ESSM:n kanssa voisi saada synergia etua muun it:n kanssa jos tarkoituksen on jossain vaiheessa tuota puikkoa hankkia nasamsiin. Lähi-it vaatii tänä päivänä aika moisen panostuksen eikä ilmaista ole sekään eli kyllä tuollaiselle paatille hintaa tulee...

Kyllä, hinta muodostunee (taas!) haasteeksi. Välttämättä ei olisi huono idea etsiskellä myös käyttökelpoisia käytettyjä korvetti-kokoluokan paatteja, jotka modattaisiin tarpeiden mukaan Suomessa. Tällöin tosin joudutaan luopumaan jäissäkulusta ja osittain miinanlaskukyvystä.

 

[Bodyguard]

Katsotaan mitä merivartioston uusi uljas alustyyppi tuo mukanaan...

"Metkaa", että ko. alusta typistettiin suunnittelupöydällä jokunen metri ettei se ole suurempi kuin merivoimien pisin käytössä ollut alustyyppi.

Se, mitä olen jostain kuvasta nähnyt, niin tuo uusi merivartioston alus muistuttaa hämmästyttävän paljon uusimpia monitoimimurtajiamme muodoiltaan.
Niin, eihän merivartioston lippulaiva voi olla pitempi kuin laivaston lippulaiva. Siinähän mene amiraaleilta aamukahvit väärään kurkkuun.

 

[fulcrum]

En näe mitään estettä em. aluksen rakentamiselle Suomessa. OK, ainoa este on raha. Jossain muualla se voitaisiin tehdä halvemmalla.

Tuskin kuitenkaan älyttömän paljon halvemmalla. Voisi ulkomailla rakennuttamisesta jotain säästöä tulla, riippuen aluksen erikoistumisen tasosta, tuskin kuitenkaan mitään megaluokan säästöjä.

Monitoimialus on aina kompromissi. Se on syy, miksi suurvalloilla on eri tehtäviin tarkoitettuja aluksia.

Ei oikeastaan. Pikemminkin perinteisesti päinvastoin, eli isot merivallat tekevät paljon yleisaluksia, ja pienemmät pyrkivät vastaamaan tähän erikoistuttamalla alustyyppinsä tiettyyn rooliin, jossa ne ovat kustannustehokkaampia kuin suurvaltojen alukset. US Navykin tarkoittaa nykyään pääasiassa yhtä alusluokkaa, eli Burkeja.

 

[Bodyguard]

En näe mitään estettä em. aluksen rakentamiselle Suomessa. OK, ainoa este on raha. Jossain muualla se voitaisiin tehdä halvemmalla.

Tuskin kuitenkaan älyttömän paljon halvemmalla. Voisi ulkomailla rakennuttamisesta jotain säästöä tulla, riippuen aluksen erikoistumisen tasosta, tuskin kuitenkaan mitään megaluokan säästöjä.

Monitoimialus on aina kompromissi. Se on syy, miksi suurvalloilla on eri tehtäviin tarkoitettuja aluksia.

Ei oikeastaan. Pikemminkin perinteisesti päinvastoin, eli isot merivallat tekevät paljon yleisaluksia, ja pienemmät pyrkivät vastaamaan tähän erikoistuttamalla alustyyppinsä tiettyyn rooliin, jossa ne ovat kustannustehokkaampia kuin suurvaltojen alukset. US Navykin tarkoittaa nykyään pääasiassa yhtä alusluokkaa, eli Burkeja.

No joo, miten sen nyt ottaa ja miltä kantilta katsoo. Suurvaltojen isoissa aluksissa ( risteilijät, hävittäjät, fregatit ) on toki kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta niillä on kuitenkin päätehtävänsä. Lentotukialukset ovat niitä nyrkkejä ja lähes kaikkien muiden aluksien päätehtävä on tavalla tai toisella suojella noita uivia lentokenttiä. Toki niissä on esim. risteilyohjuksia ym., eli ne kykenevät myös iskemään, mutta esim. Aegis-lk:n päätehtävä on ilmatorjunta ja se toimii yleensä Task Forcen It-johtoaluksena. Fregatit taas ovat sitten päätehtävältään suto-aluksia. Kummallakaan noista alusluokista ei liene esim. miinantorjuntakykyä, ei ehkä myöskään miinanlaskukykyä.

Tuolla kompromissilla tarkoitin sitä, että sen kokoluokan alukseen, mitä meille voidaan hankkia, ei sitä sälää yksinkertaisesti mahdu niin paljon kuin noihin US Navyn paatteihin. Jos niihin ängetään ylettömästi kaikkea ( jotta voisi suoriutua kaikista thetävistä ), ei tila riitä tai sitten sitä kaikkea on hyvin vähän.

 

[Tvälups]

Näitä floppeja laivanrakentamisessa sekä tilaamisessa "Suomen erikoisolosuhteisiin" on nähty aivan liikaa näin veronmaksajan vinkkelistä.

Kuumailmapuhallin ja rvl:n Telkkä-luokat ovat pohjanoteerauksia, enkä tuota K-pää -luokkaakaan jaksa hehkuttaa.

Toisaalta en voi kuin kritisoida. Onneksi sananvapaus mahdollistaa edes tämän verran.

 

[yrjö]

No onhan rajallakin, tai ainakin on ollut, amiraaleja. Rajan uusi vehje on selvää sukua Ruotsin vastaaville aluksille. Katso KBV Poseidon, kuin kaksi marjaa. Veikkaan et öljyntorjunta ja meripelastus ovat niitä ykkösasioita noissa vehkeissä ja niiden suunnitelussa. Pitää toimia kovalla kelillä jolloin pienellä patilla ei ole asiaa ulos. Ei se riitä et paikalle päästään vaan pitäs myös kyetä pelastamaan tai toimimaan eikä vaan kökkiä paikallaan pitämässä rystyset valkoisena kiinni jostain kahvasta. Öljyntorjunnassa tulee vielä kapasiteettiongelmat äkkiä vastaan eli jos vähänkin isompi tankkeri kajahtaa niin noikin heti kättelyssä täynnä. Isompi koko taas kasvattaa hintaa. Jos jotain tehdään on paras tehdä kunnollinen vehje tai ei ollenkaan ja duunata se vasta sitten kun rahat on saatu kasaan. Meripelastus on kuitenkin jo ihan rauhan aikana rajan "kovaa" operatiivista ja todella tärkeää toimintaa. Tietty helikopterit ovat vamaan tärkeimpiä. Joku sotilaallinen maanpuolustus on kai otettu huomioon, mut luulen et se on nykyisin aika sivuroolissa. Sotiminen ja pelastaminen on kai hiukan hankala tehokkaasti yhdistää. Tietty jos runko on 150-200m pitkä niin mahtuuhan sinne vaikka mitä, tässä mielessä suurvaltojen blue water-merivoimiin on ihan turha verrata ja edes ottaa tässä kesksutelussa niitä edes esiin. Noissa on jo hintakin niin eri tasoa. Jos vaikka ohjusvneeseen menee niin kyl se on todella ahdas ja täynnä kaikkea, pieneen runkoon ei vaan mahdu kaikkea. Piste.

Nopeutta ja jääajoa ei ole vaikea sovittaa, raha ratkaisee. Parahultainen osa Itämeren rahtilaivoista, rorot ja konttilaivatkin kulkee heittämällä +20 solmua ja ovat jäävahvistettuja. Kyl mä luulen et Finnlinesin isot rorot pyyhältää vasemmalta ja oikealta ohi kahva pohjassa vaikka miinalaivoista ja kulkee jäissä. Kovempikin vauhti onnistuis teknisesti kohtuu helpolla, mut kaupallisessa merenkulussa polttoainetaloudellisuus merkitsee valtavasti, lähes kaikkea. Finnjet ei varman tuottanut koko elinkaarensa aikana voittoa, paitsi toimiessan hurrikaanialueen asuntolaivana. Noin hiukan kärjistäen. Rungon pituuskin tulee vastaan laivan kokoisten alusten nopeuksissa vastaan, kts. frouden luku vaikka wikipediasta. Vauhtia saa jos euroja lyö tiskiin. Noi MTU:t on keski- tai nopeakäyntisiä dieseleitä, en usko et niitä löytyy pahemmin isommista ja raskaamista paateista, siellä on jo sit Wärtsilää tai muuta.

Jäänmurtajan jälkiaseistaminen vaikuttaa täysin utopistiselta ajatukselta nykyisiä uhkakuvia vastaan. Kai sinne voi ruuvata jonkun 2 km kantavan sergein, mut ei siitä mitään iloa ole mihinkään. Pitäis olla tulenjohtojärjestelmät, tutkineen, optroniikoineen eli pelit ja pensselit. Se tykki on vaan "jäävuoren huippu". Tuskinpa olis mitään hyötyä.

Jäänmurto on taas ihan eri hommaa, ei sotalaivan tarvitse mikään murtaja olla, kovinta murtokalustoa tarvitaan lähinnä Perämerellä ja ahtojäissä taas ei kulje oikein mikään vehje. Paitsi jäänmurtaja. Se riittää et on jäävahvistus, tietty runkoon tulee lisää painoa kun kaariväli on lyhyempi ja peltikin pitää olla tarpeeksi paksua jäävyössä mut ei se vauhtia estä. Kulkua löytyy kun pääkoneissa on hevosvoimia riittävästi.

Toi miinanraivaus & katanpäät mahtuu BTW myös "meriliikenteen suojaus" nimikkeen alle. Sitähän se on. Kyl noiden rakennus oli mielestäni looginen askel jos meriliikenne on jossain arvossa. Sit vielä kannattaa katsoa millainen propulsio noissa on, se on melkoinen härveli mikä niiden pohjassa on. Hyvä ohjattavuus ja vähäinen akustinen heräte, tuskin noita olis sen lujempaa edes saanut tollasilla veitsien ja vispilän ristisiitoksilla kulkemaan. Mut juuri noilla ominaisuuksilla miinanraivaamisessa on paljonkin merkitystä. Toistan ehkä itseäni, mut noi on aivan täysin eri laitoksia kuin esim. ohjusveneet.

http://en.wikipedia.org/wiki/Voith_Schneider_Propeller

Tosta uudesta pintataistelualuksestahan on jo tihkunut jotain arviota. Ainakin et siinä olis jotain modulaarisuutta. Toisin sanoen paikkoja ja valmiuksia erilaiselle aseistukselle olis mutta niitä ei säästösyistä tietenkään hankita... Ilmeisesti ajatus on samankaltainen kuin jenkkien littoral combat ship-alusten "mission module" bay.

 

[Hande]

Nopeutta ja jääajoa ei ole vaikea sovittaa, raha ratkaisee. Parahultainen osa Itämeren rahtilaivoista, rorot ja konttilaivatkin kulkee heittämällä +20 solmua ja ovat jäävahvistettuja. Kyl mä luulen et Finnlinesin isot rorot pyyhältää vasemmalta ja oikealta ohi kahva pohjassa vaikka miinalaivoista ja kulkee jäissä. Kovempikin vauhti onnistuis teknisesti kohtuu helpolla, mut kaupallisessa merenkulussa polttoainetaloudellisuus merkitsee valtavasti, lähes kaikkea. Finnjet ei varman tuottanut koko elinkaarensa aikana voittoa, paitsi toimiessan hurrikaanialueen asuntolaivana. Noin hiukan kärjistäen. Rungon pituuskin tulee vastaan laivan kokoisten alusten nopeuksissa vastaan, kts. frouden luku vaikka wikipediasta. Vauhtia saa jos euroja lyö tiskiin. Noi MTU:t on keski- tai nopeakäyntisiä dieseleitä, en usko et niitä löytyy pahemmin isommista ja raskaamista paateista, siellä on jo sit Wärtsilää tai muuta.

Joku 25 solmua lienee vielä kohtuuhelposti ja taloudellisesti yhdistettävissä jäissäkulkuominaisuuksien kanssa, jos vain konehuoneesta löytyy jerkkua. Tuo olisi jo huomattava parannus nykyisiin miinalaivoihin, joiden maksimit taitavat olla 18 solmun luokkaa. Esimerkiksi Saksan uusissa korveteissa huippunopeus taitaa olla 26 solmua, joten mitään ohjusvenenopeuksia ei kaiketi edes tavoitella.

 

[Naulaaja]

Rauma-luokka alkaa olemaan valmiina taas. Eipä tuolla MASS-heittimen ja kaikuluotaimen vetolaitteiston lisäksi juuri uutta näy, antennit yms. taitavat olla 1:1 entiseen. Toki maakrapu asialla tulkitsemassa. Raumalaisia

 

[Bodyguard]

Nopeutta ja jääajoa ei ole vaikea sovittaa, raha ratkaisee. Parahultainen osa Itämeren rahtilaivoista, rorot ja konttilaivatkin kulkee heittämällä +20 solmua ja ovat jäävahvistettuja. Kyl mä luulen et Finnlinesin isot rorot pyyhältää vasemmalta ja oikealta ohi kahva pohjassa vaikka miinalaivoista ja kulkee jäissä. Kovempikin vauhti onnistuis teknisesti kohtuu helpolla, mut kaupallisessa merenkulussa polttoainetaloudellisuus merkitsee valtavasti, lähes kaikkea. Finnjet ei varman tuottanut koko elinkaarensa aikana voittoa, paitsi toimiessan hurrikaanialueen asuntolaivana. Noin hiukan kärjistäen. Rungon pituuskin tulee vastaan laivan kokoisten alusten nopeuksissa vastaan, kts. frouden luku vaikka wikipediasta. Vauhtia saa jos euroja lyö tiskiin. Noi MTU:t on keski- tai nopeakäyntisiä dieseleitä, en usko et niitä löytyy pahemmin isommista ja raskaamista paateista, siellä on jo sit Wärtsilää tai muuta.

Jäänmurtajan jälkiaseistaminen vaikuttaa täysin utopistiselta ajatukselta nykyisiä uhkakuvia vastaan. Kai sinne voi ruuvata jonkun 2 km kantavan sergein, mut ei siitä mitään iloa ole mihinkään. Pitäis olla tulenjohtojärjestelmät, tutkineen, optroniikoineen eli pelit ja pensselit. Se tykki on vaan "jäävuoren huippu". Tuskinpa olis mitään hyötyä.

Jäänmurto on taas ihan eri hommaa, ei sotalaivan tarvitse mikään murtaja olla, kovinta murtokalustoa tarvitaan lähinnä Perämerellä ja ahtojäissä taas ei kulje oikein mikään vehje. Paitsi jäänmurtaja. Se riittää et on jäävahvistus, tietty runkoon tulee lisää painoa kun kaariväli on lyhyempi ja peltikin pitää olla tarpeeksi paksua jäävyössä mut ei se vauhtia estä. Kulkua löytyy kun pääkoneissa on hevosvoimia riittävästi.

Toi miinanraivaus & katanpäät mahtuu BTW myös "meriliikenteen suojaus" nimikkeen alle. Sitähän se on. Kyl noiden rakennus oli mielestäni looginen askel jos meriliikenne on jossain arvossa. Sit vielä kannattaa katsoa millainen propulsio noissa on, se on melkoinen härveli mikä niiden pohjassa on. Hyvä ohjattavuus ja vähäinen akustinen heräte, tuskin noita olis sen lujempaa edes saanut tollasilla veitsien ja vispilän ristisiitoksilla kulkemaan. Mut juuri noilla ominaisuuksilla miinanraivaamisessa on paljonkin merkitystä. Toistan ehkä itseäni, mut noi on aivan täysin eri laitoksia kuin esim. ohjusveneet.

http://en.wikipedia.org/wiki/Voith_Schneider_Propeller

Tosta uudesta pintataistelualuksestahan on jo tihkunut jotain arviota. Ainakin et siinä olis jotain modulaarisuutta. Toisin sanoen paikkoja ja valmiuksia erilaiselle aseistukselle olis mutta niitä ei säästösyistä tietenkään hankita... Ilmeisesti ajatus on samankaltainen kuin jenkkien littoral combat ship-alusten "mission module" bay.

Joo, ei se nopeus ja jäissäkuluku ongelma ole, jos on rahaa. Mutta kun sitä rahaa ei ole, niin silloin pitää miettiä jotain muuta. Nykyiset jääluokitetut rahtilaivat kulkevat tosiaan helposti semmoiset 20+ solmua, mutta harvemmin ( jos ei mikään ) 25 solmua, eivätkä ne sitä huippua yleensä aja. Jos sitä monitoimialusta mietitään, niin semmoinen normaali korvetti-/sutofregattinopeus, eli noin 25 solmua on riittävä, ehkä vähempikin. Se on kuitenkin ihan eri asia kuin ohjusveneiden 30+ ( tai vanhan Turunmaa-lk:n noin 40, ehkäpä enemmänkin ).

Tuo modulaarisuus onkin sitten vähän eri asia kuin monitoimisuus. OK, modulaarinen alus on monitoimialus, mutta vaatii sitten sen kamojen vaihdon aina välillä eri tehtäviä varten. Mulla on ollut mielessä "varsinainen" monitoimialus ja se miten "monitoimiseksi" sen voisi saada. Eikös tanskalaisilla ollut tämä Flex-projekti, joka juurikin oli modulaarinen alus, ts. se voitiin tehtävän mukaan varustaa erilaisilla aseilla ja varusteilla. Se voisi olla sopiva ratkaisu meidän merivoimillemme.
Kolme päävarustuspakettia: 1. saatto- ja suojausalus, 2. iskualus ja 3. miinanlaskija.
Toki perusvarustuksena esim. tykki- ja lähi-it ( -ohjukset ). Tehtävän mukaan sitten vaihdettavina pidemmän kantaman it-ohjuksia, sutotorpedoita ja sutoraketinheittimiä, meritorjuntaohjuksia, miinoja. kyky helikopteritoimintaan ( laskeutumisalusta+hangaari ). Toki tuo heko-kyky kasvattaaa jo kokoa.

Jäänmurtajien asesitaminen oli nyt semmoinen heitto vaan. Aikanaan ( silloin kun minä olen ollut telakalla duunissa ) ruotsalaiset jäänmurtajat kuuluivat laivastolle ja olivat kiinteästi aseistettuja. Jos en ihan väärin muista, niin suomalaisissakin sen ajan vehkeissä ( joista Urho-lk on vielä käytössä ), oli "varaus" jonkinlaiselle aseistukselle.
Tosin tänä päivänä on olemassa modulaarisia it-järjetelmiä ( olikos se Skyshield nimeltään ), missä tj-laitteet on kontissa ja yksikköön voidaan liittää automaattisia tykkejä ja myös it-ohjuksia. Ehkäpä mielesssäni kävi mahdollisuus soveltaaa tällaisia. Tosin ne taitavat sitten maksaa hunajaa.

Ohjusveneessä en ole koskaan ollut, mutta Turunmaa-lk:n merikoeajoissaa olin mukana 80-luvun modifioinnin jälkeen. Ja tosi ahdasta oli joka puolella, varsinkin siellä konehuoneessa ja konevalvomossa.

MTU nyt sattuu olemaan sellainen sotalaivojen "hovihankkija", siksi sen otin esille. Todennäköisesti yleisin moottorivalmistaja akselilla ohjusvene/vartiovene-korvetti-fregatti, fregateilla varsinkin CODAG ja CODOG- kombinaatioiden dieselkomponenttina. Ne kun ovat tehoonsa nähden melkoisen pienikokoisia, johtuen todnäk ahtamisjärjestelmästä ja käytettävästä tehollisesta keskipaineesta, jolloin niiden sylintereistä saadaan ehkäpää enemmän tehoa ulos kuin muista.
Eipä tule heti mieleen Wärtsilältä moottoreita, joita olisi muussa taistelualuskäytössä kuin miinalaivoilla ( suomalaisilla). Ne tosin ovat ihan top-vehkeitä, mutta suunnattu kuitenkin siviilipuolelle. Huoltoaluksissa joillain merivoimilla niitä on, mutta ei tietääkseni varsinaisissa taistelualuksissa muuta kuin noissa meidän miinalaivoissamme.

Niinanraivaus ( ja -torjunta ) on toki suojaamista, mutta se on käytännössä sen verran erilaista kuin muut suojaamiseksi käsitettävät tehtävät, että sitä ei liene järkevää ympätä samaaan pakettiin muiden toimintojen kanssa. Jonkinlaisia "omasuojajärjestelmiä" on joskus miinoja vastaan muissakin aluksissa ollut, mutta eivät ne kuitenkaan varsinaista raivausta/miinatorjuntaa ole mahdollistaneet.

 

[Merten sheriffi]

Ohjusvene Naantalin peruskorjaus on valmistunut ja luovutettu merivoimille Saaristomeren meripuolustusalueella Pansiossa.

Alus otetaan heti käyttöön ja se aloittaa tämän vuoden purjehduskauden osallistuen merivoimien tehtäviin.

Kaikille neljälle Rauma-luokan ohjusveneelle on ollut meneillään peruskorjaus, jolla taataan alusluokan elinikä 2020-luvulle ja päivitetään taistelujärjestelmä vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Peruskorjaus alkoi syksyllä 2010 ja nyt ensimmäinen alus on luovutettu takaisin käyttöön merivoimille.

Seuraavat alukset, Raahe, Porvoo ja Rauma valmistuvat suunnitelman mukaan kuluvan vuoden kevään ja syksyn kuluessa.

Alus ei ole ulkoisesti juuri muuttunut, mutta koko taistelunjohtojärjestelmä on uusittu ja siihen on integroitu aluksessa olemassa olevat aseet ja sensorit.

Sukellusveneen etsintään tarkoitettu syvyytettävä kaikumittainjärjestelmä uusittiin kokonaan ja myös aluksen merenkulkujärjestelmä on päivitetty täydellisesti. Peruskorjauksessa merkittävä osuus on ollut myös kaikkien laivajärjestelmien peruskorjaus ja osittain uusiminen.

Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 70 miljoonaa euroa ja peruskorjauksen päätoimittaja on Patria.

TS

 

[Bodyguard]

Ohjusvene Naantalin peruskorjaus on valmistunut ja luovutettu merivoimille Saaristomeren meripuolustusalueella Pansiossa.

Alus otetaan heti käyttöön ja se aloittaa tämän vuoden purjehduskauden osallistuen merivoimien tehtäviin.

Kaikille neljälle Rauma-luokan ohjusveneelle on ollut meneillään peruskorjaus, jolla taataan alusluokan elinikä 2020-luvulle ja päivitetään taistelujärjestelmä vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Peruskorjaus alkoi syksyllä 2010 ja nyt ensimmäinen alus on luovutettu takaisin käyttöön merivoimille.

Seuraavat alukset, Raahe, Porvoo ja Rauma valmistuvat suunnitelman mukaan kuluvan vuoden kevään ja syksyn kuluessa.

Alus ei ole ulkoisesti juuri muuttunut, mutta koko taistelunjohtojärjestelmä on uusittu ja siihen on integroitu aluksessa olemassa olevat aseet ja sensorit.

Sukellusveneen etsintään tarkoitettu syvyytettävä kaikumittainjärjestelmä uusittiin kokonaan ja myös aluksen merenkulkujärjestelmä on päivitetty täydellisesti. Peruskorjauksessa merkittävä osuus on ollut myös kaikkien laivajärjestelmien peruskorjaus ja osittain uusiminen.

Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 70 miljoonaa euroa ja peruskorjauksen päätoimittaja on Patria.

TS

Askel parempaan. Vielä kun olisi asejärjestelmä, millä oikeasti voisi sitä sukellusvenettä hätyyttää. OK, ohjusveneeseen ei kaikkea mahdu.

 

[Merten sheriffi]

Miksi missään ei ole maintaa Mistral ohjuksien tilasta? Muistaakseni ovat poistuneet jo vanhentuneina käytöstä. No onneksi löytyy aina 23mm Sergei korvaamaan nämä.
Sillä on hyvä lasauttaa jopa monimaalitilanteissa.

 

[baikal]

Otsikkona on Merivoimien kehitysnäkymät. Kun yritetään kurkistaa tavoitetilaa, sanotaan, että noin 15 vuoden päähän, niin mitä tehtäviä Merivoimat kykenee hoitamaan itsenäisesti? Vai joko voidaan ottaa lasiin 10 vuotta näkymä?

 

[Bodyguard]

Voisi olla niin, että 15 vuoden päästä Merivoimien kaksi pääkomponenttiaa, laivastovoimat ja rannikkojoukot pystyisivät hoitamaan seuraavat tehtävät. Pieni laivasto 3-5 modulaarista monitoimialusta ( korvetin kokoisia, 1000-1500 t uppouma suunnilleen ), jotka hoitaisivat sen meriliikenteen varsinaisen suojauksen, hyvä it- ja sutokyky. Muutettavissa kohtuu nopeasti iskualuksiksi ( meritorjuntaohjukset ) tai miinanlaskijoiksi. Näistä yksi "varattu" kv. tehtäviin. Muutama ( se 3, mitä on ostettu ) miinantorjunta-alusta, jotka pitäisivät tärkeimmät väylät auki. Apualuksia lähinnä kuljetustehtäviin ( Jurmo-lk yms., ehkäpä Valas-lk vielä osittain käytössä). Ohjusveneet ehkäpä "koipussissa" ( Hamina&Rauma-lk:t ), mutta ei enää vm-koulutusta niille. Miinalautat vähän kysymysmerkki, mutta sopivat myös kuljetustehtäviin, eli ehkä ovat vielä "elossa".
Rannikkojoukot, merivalvontaa saaristossa ja rannikolla ( VartK ? ). Kyky paikallisiin torjuntatehtäviin ja pieniin maihinnousuihin, eli pari RanJP, muutama erillinen RanJK, muutama RanOhjK ja pari MTOPtri. Ehkäpä vielä pari liikkuvaa tykistöyksikköä. Joku it-yksikkö ja ehkä komppania tai pari pioneereja ja tiedustelijoita.
Eli mihinkään merialueen hallintaan ei ole mahdollisuuksia. Useita samanaikaisia tehtäviä vaikea suorittaa. Perusedellytys erittäin hyvä liikkuvuus. Vartio- ja valvontatehtäviin apua rannikolla olevilta Maavoimien paikallisyksiköiltä.
En tiedä, ehkä jotain tuollaista. Eipä taida resurssit enempään riittää.

 

[Merten sheriffi]

Merivoimat myy käytöstä poistettuja aluksia

Merivoimat myy tarjousten perusteella käytöstä poistettuja ammattikäytössä olleita aluksia.

1. Kuljetusalus Vahakari: valm. 1979, teräs, pit. 30,6 m, lev. 8,2 m, syv. 2,9 m, 1*Wärtsilä 8R 22B
2. Emäalus Mursu: valm. 1980, teräs, pit. 30,9 m, lev. 8,1 m, syv. 3,1 m, 1*Wärtsilä 8R 22B
3. Kaapelialus Putsaari: valm. 1966, teräs, pit.45,7 m, lev.8,7 m, syv. 2,5 m, 1*Wärtsilä 514T
4. Kuljetusalus Valas: valm. 1980, teräs, pit 30,6 m, lev. 8,2 m, syv. 2,9 m, 1*Wärtsilä 8R 22B

Kaikki alukset ovat olleet ammattikäytössä. Alukset on maalattava siten, että ne voidaan erottaa merivoimien aluksista. Alukset eivät ole olleet alusrekisterissä (ja alukset myydään käytöstä poistettuna romuna) ja ostaja vastaa katsastuksista, merikelpoisuudesta, viranomaistarkastuksista ja -luvista ym. rekisteröinneistä.

Vahakarin, Mursun ja Putsaaren näyttö on Upinniemessä 28.5.2013 klo 10.00. Kokoontuminen Upinniemen liikennevartiossa.
Näyttöihin tulevien henkilöiden, jotka ovat Suomen kansalaisia, on ilmoitettava alus, josta on kiinnostunut sekä nimensä ja henkilötunnuksensa 17.5.2013 mennessä sähköpostilla osoitteella [email protected] ja [email protected].
Muiden kuin Suomen kansalaisten on ilmoitettava alus, josta on kiinnostunut sekä nimensä ja kopio passista 10.5.2013 mennessä sähköpostilla osoitteisiin [email protected] ja [email protected].

Valaan näyttö on Pansiossa 23.5.2013 klo 10.00. Kokoontuminen Pansion päävartiossa.
Näyttöihin tulevien henkilöiden, jotka ovat Suomen kansalaisia, on ilmoitettava alus, josta on kiinnostunut sekä nimensä ja henkilötunnuksensa 17.5.2013 mennessä sähköpostilla osoitteella [email protected] ja [email protected].
Muiden kuin Suomen kansalaisten on ilmoitettava alus, josta on kiinnostunut sekä nimensä ja kopio passista 10.5.2013 mennessä sähköpostilla osoitteisiin [email protected] ja [email protected].

Sitovat kirjalliset tarjoukset on jätettävä suljetussa kuoressa 14.6.2013 mennessä osoitteella:
Merivoimien materiaalilaitos, Taloushallintosektori, PL 142, 20251 TURKU. Kuoreen tunnus ”Alusten myynti/aluksen nimi tai alusten nimet ”.
Jokaisesta myytävästä aluksesta on tehtävä oma yksilöity tarjous.

Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset.
Maksuehto on 14 pv netto myyntipäätöksen tiedoksisaannista.
Ostajan on maksettava ostamansa alus maksuehdon mukaisesti ja siirrettävä se omalla kustannuksellaan 30.8.2013 mennessä pois merivoimien alueelta. Tämän ajankohdan jälkeen merivoimat menettelee alueelle jäävien alusten kanssa niin kuin ne olisivat myyjän omaisuutta. Alukset luovutetaan näyttöpaikassa Upinniemessä tai Pansiossa.
Merivoimat ei vastaa alusten säilyvyydestä omistusoikeuden siirtymisen jälkeen.

Yhteyshenkilönä Merivoimien materiaalilaitoksella toimii talouspäällikkö Heikki Heinonen puh. 0299 368 101. Lisätietoja aluksista löytyy osoitteesta www.mil.fi/Merivoimat, kohdasta "Kalustokuvasto".

ALUKSET MYYDÄÄN ROMUNA, KÄYTÖSTÄ POISTETTUINA SIINÄ KUNNOSSA JA NIISSÄ VARUSTUKSISSA KUIN NE MYYNTIHETKELLÄ OVAT (Aluksissa on näytön aikana paikallaan halonsammutusjärjestelmä, joka poistetaan myyjän toimesta ennen aluksen poissiirtoa).
ALUKSET EIVÄT TÄYTÄ TYÖTURVALLISUUDESTA JA ALUSTEN KATSASTUKSISTA ANNETTUJA MÄÄRÄYKSIÄ.

 

[Samses]

Ohjusvene Naantalin peruskorjaus on valmistunut ja luovutettu merivoimille Saaristomeren meripuolustusalueella Pansiossa.

Alus otetaan heti käyttöön ja se aloittaa tämän vuoden purjehduskauden osallistuen merivoimien tehtäviin.

Kaikille neljälle Rauma-luokan ohjusveneelle on ollut meneillään peruskorjaus, jolla taataan alusluokan elinikä 2020-luvulle ja päivitetään taistelujärjestelmä vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Peruskorjaus alkoi syksyllä 2010 ja nyt ensimmäinen alus on luovutettu takaisin käyttöön merivoimille.

Seuraavat alukset, Raahe, Porvoo ja Rauma valmistuvat suunnitelman mukaan kuluvan vuoden kevään ja syksyn kuluessa.

Alus ei ole ulkoisesti juuri muuttunut, mutta koko taistelunjohtojärjestelmä on uusittu ja siihen on integroitu aluksessa olemassa olevat aseet ja sensorit.

Sukellusveneen etsintään tarkoitettu syvyytettävä kaikumittainjärjestelmä uusittiin kokonaan ja myös aluksen merenkulkujärjestelmä on päivitetty täydellisesti. Peruskorjauksessa merkittävä osuus on ollut myös kaikkien laivajärjestelmien peruskorjaus ja osittain uusiminen.

Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 70 miljoonaa euroa ja peruskorjauksen päätoimittaja on Patria.

TS

Askel parempaan. Vielä kun olisi asejärjestelmä, millä oikeasti voisi sitä sukellusvenettä hätyyttää. OK, ohjusveneeseen ei kaikkea mahdu.

Kyllä niissä merivoimien nettisivujen mukaan sekä sutoheitin että syvyyspommit on. Vai tarkoititko jotain vielä jäykempää kuin sutoheitin?

**********************

Tiedot aluksesta:

RAUMA-luokan ohjusveneet

70 Rauma
71 Raahe
72 Porvoo
73 Naantali

Yleiset tiedot:

Pituus: 48 m
Leveys: 8 m
Syväys: 1,5 m
Uppouma: 240 t
Nopeus: ~ 30 sol/kn

Pääkoneet: 2 x MTU 3300 kW
Propulsio: 2 x Riva Waterjet
Henkilöstö: 19+5
Rakennettu 1990-1992
Peruskorjattu 2012-2013

Aseistus:

Meritorjuntaohjukset: 6 x MTO 85M / Saab RBS15
Tykki: 1 x Bofors 40 mm
2 x konekiväärit

Syvyysammusheittimet: 2 x ELMA, Saab, syvyyspommit
Harhamaaliheitin: MASS, Rheinmetal
Taistelunjohtojärjestelmä: Saab 9LV225Mk4
Syvyytettävä kaikumittain: Simrad ST2400
Valvontatutka: Ericsson Sea Giraffe
Tulenjohtoseurain: Saab

Päätehtävät:

Pintatorjunta meritorjuntaohjuksilla
Sukellusveneentorjunta
Ilma- ja pintavalvonta
Meriliikenteen suojaaminen

 

[Bodyguard]

Joo, kyllä mä vähän järeänpää haen kuin tuo Saabin kiinteästi asennettu pikkurakettiheitin tai syvyyspommit. Onhan ne tietty parempi kuin ei mitään, mutta sutotorpedo on nykyään se todellinen sutoase. Ehkäpä ne isommat raketinheittimet oki myös, mutta niitä on vaikeampi ympätä ohjusveneeseen