Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
yrjö
Ylipäällikkö
Tulevaisuuden näkymät ovat nämä: torpedoa ei ole eikä tule. Huikeaan suto-kykyyn turha satsata vähiä rahoja koska sukellusveneen uhka on ensisijassa avomerellinen ja sinne ei ole asiaa vihollisen pinta-, ilma, ja sukellusveneuhan takia kuin hetkellisesti eli tilannekuvan niin salliessa. Mutu-pohjalta luulen, et torpedon tehokas käyttö edellyttäisi sille sopivaa alustaa eli sukellusvenettä tai suto-hekoa joita ei ole eikä tule. Ampuminen edellyttää havaintoa ja sitä ei meikäläisellä kalustolla taida saada tarpeeksi ajoissa ja tarkasti. Sukellusvene kuulee pinta-aluksen varmaan aina enemmin kuin pinta-alus sukellusveneen. Tasajako ei ole taktiikkaa muutenkaan, niinpä en näe tulevaisuutta torpedolle Suomessa lähiaikoina.
Tiedossa on jo et tulee monitoimialus MTA 2020. Eka uuden luokan paateista toimii koululaivana. Rauma-luokka, Pohjanmaa, Hämeenmaa ja Uusimaa korvataan näillä, sekin tiedossa. Uutta luokkaa voidaan rakentaa jopa suurempi määrä kuin mitä arvuutellaan. Jos laivoja poistuu 7, voi olla ettei 7 kpl saada tilalle, mut 4-6. Kolmea pitäisin surkeana lopputuloksena. Miinakapasiteetti ja tappionsietokyky pienenee liikaa. Isopmpi luokka laskee hiukan hankinnan ykisikkökustannuksia. Paatteja tehdään n. 10 vuoden periodilla, niin et ekan jälkeen on muutaman vuoden tauko ja sit tulee loput eli kustannukset jakautuvat usealle vuodelle. Kunhan saavat valmiiksi ennen kuin hornet-kaluston uusinta alkaa. Raumat, Hämeemaa ja Uusimaa palvelevat uusien rinnalla vielä vuosia.
Aseteknologian kehitys on nyt niin huimaa, et suunnitelmat varmaan muuttuu jonkin verran koko ajan ja kokemustietoa maailman merivoimilta saadaan, esim. jenkkien littoral combat ship ja muut. Moduleissa on varmasti onglemansa ja mikä toimii paperilla hienosti on saletisti todellisuudessa eri asia. Runko ehkä 80-100 metrin kiepukoissa. Tulee UMKHONTO tai sen seuraaja. Puhutaan varmaan n. 15+ km torjuntakorkeuksista, SeaRAM tai vast omasuoja ja 57mm viimeinen inkarnaatio. Suto-touhu edelleen suhteellisen kevyttä ym. syistä. Laivastossa luotetaan operointiin suojasilla merialueilla. Laivoissa kohtalainen miinoituskyky, mut kapasiteetti on per alus monitoimisuuden takia pienempi kuin miinalaivoissa. Hämeenmaa ja Uusimaa jatkavat pitempään kuin kuviteltu. Senkin takia on pakko olla tarpeeksi laivoja et voidaan miinoittaa kun se on koko touhun kulmakivi. Kaikkia aseita ei tule kaikkiin, parhaat ohjusmodulit rajoittuu lukumäärältään pieneksi. Luotetaan et tollasia moduuleja ja/tai aseita saadaan jos tarve ilmenee ja niitä hankitaan vuosien välein et saadaan kuranttia kalustoa aina silloin tällöin ja koska ne ovat pirun kalliita. Tuleeko edes mitään "moduleita" vai aseita joita voi vaihtaa lähes "päittäin"? Sekin on mahdollista, et uusi alusluokka jakaantuu kahteen isoon ja pienempiin periaatteessa melkein samanlaisiin aluksiin. Pari isoa ja 3 tai 4 pientä, mut ohjusvenettä isompaa, +60m. Eka iso on koululaiva ja hoitaa KV-tehtävät. Tällä saadaan kustannuksia hiukan alas, lukumäärää ehkä ylös ja pikkulaivoihin saadaan mahdollisesti pienempi syväys. Mut perusratkaisut, osat, aseet, koneet jne. ovat pitkälti samoja. "MTA 2020" hanke muuttuu "laivue 2020" hankkeksi vielä ennen vuosikymmenen loppua. Lopulta pienet ovat lähinnä ohjusveneen sukulaisia, mut hiukan raskaampia ja isot miinalaivan sukulaisia mun nopeampia ja tulivoimaisempia.
MTA 2020 hankkeen lisäksi on tiedossa, et uusia älykkäitä merimiinoja tulee ja laivastolle tulee multilink- tai link16/22 -järjestelmä. Sitä on jo testattu:
http://www.asdnews.com/news-47747/3SDL_supports_Finnish_Navy_with_Sea_Acceptance_Testing.htm
http://www.viestiupseeriyhdistys.fi/viestimies/vm2_10/Merivoimat%20Multilink_vm_02_10.pdf
Vuosikymmenen lopulla intin pääkalusto on järjestelmiä myöten päätöstä vaille valmis natoon ja jo nyt paljon paremmalla nato-tolalla kuin vähäisillä jäsenmailla. Ja vaikka ei liityttäis niin hyvät systeemit on kuitenkin.
MTO-kalusto päivittyy mark IV versioon jossain vaiheessa kun ase valmistuu. Kantomatka saattaa periaatteessa ylittää jopa 1000 km, mitä sopii hyvinkin epäillä. Joka tapauksessa kantama pitenee huomattavasti. Ensin kokeiluerä ja maasijoitteinenkin kalusto päivittyy. Uusi ohjus on paljon nopeampi tai muuten vaikeampi torjua koska muuten tossa ei ole järkeä. Siksi se ei välttämättä ole Mark IV.
Katanpää-luokan myötä Merivoimiin tulee osaaminen AUV-laitteista ja AUV-vehkeet ovat jokeri. Toinen jokeri on konttisijoitteinen ohjusaseistus jota voidaan siirtää mihin alukseen tahansa, jopa siviilialukseen. Kolmas jokeri on merivoimein tiedustelu-UAV jopa alussijoitteisenakin, kelpaa myös KV-poliisi operaatioihin. Neljäs jokeri on merivoimien heko. Itse veikkaan et Merivoimat tulee olemaan melko konservatiivinen, mut mahdollisuuksia on. Miten raha jaetaan on pirun suuri kysymys.
Suhteellisen pienissä rungoissa on ja tulee vastedeskin olemaan elektroniikkaa jota maailmalla on isommissa laivoissa pitäen ELTI ja ELSO-kyvyn suhteellisen korkeatasoisena.
Tiedossa on jo et tulee monitoimialus MTA 2020. Eka uuden luokan paateista toimii koululaivana. Rauma-luokka, Pohjanmaa, Hämeenmaa ja Uusimaa korvataan näillä, sekin tiedossa. Uutta luokkaa voidaan rakentaa jopa suurempi määrä kuin mitä arvuutellaan. Jos laivoja poistuu 7, voi olla ettei 7 kpl saada tilalle, mut 4-6. Kolmea pitäisin surkeana lopputuloksena. Miinakapasiteetti ja tappionsietokyky pienenee liikaa. Isopmpi luokka laskee hiukan hankinnan ykisikkökustannuksia. Paatteja tehdään n. 10 vuoden periodilla, niin et ekan jälkeen on muutaman vuoden tauko ja sit tulee loput eli kustannukset jakautuvat usealle vuodelle. Kunhan saavat valmiiksi ennen kuin hornet-kaluston uusinta alkaa. Raumat, Hämeemaa ja Uusimaa palvelevat uusien rinnalla vielä vuosia.
Aseteknologian kehitys on nyt niin huimaa, et suunnitelmat varmaan muuttuu jonkin verran koko ajan ja kokemustietoa maailman merivoimilta saadaan, esim. jenkkien littoral combat ship ja muut. Moduleissa on varmasti onglemansa ja mikä toimii paperilla hienosti on saletisti todellisuudessa eri asia. Runko ehkä 80-100 metrin kiepukoissa. Tulee UMKHONTO tai sen seuraaja. Puhutaan varmaan n. 15+ km torjuntakorkeuksista, SeaRAM tai vast omasuoja ja 57mm viimeinen inkarnaatio. Suto-touhu edelleen suhteellisen kevyttä ym. syistä. Laivastossa luotetaan operointiin suojasilla merialueilla. Laivoissa kohtalainen miinoituskyky, mut kapasiteetti on per alus monitoimisuuden takia pienempi kuin miinalaivoissa. Hämeenmaa ja Uusimaa jatkavat pitempään kuin kuviteltu. Senkin takia on pakko olla tarpeeksi laivoja et voidaan miinoittaa kun se on koko touhun kulmakivi. Kaikkia aseita ei tule kaikkiin, parhaat ohjusmodulit rajoittuu lukumäärältään pieneksi. Luotetaan et tollasia moduuleja ja/tai aseita saadaan jos tarve ilmenee ja niitä hankitaan vuosien välein et saadaan kuranttia kalustoa aina silloin tällöin ja koska ne ovat pirun kalliita. Tuleeko edes mitään "moduleita" vai aseita joita voi vaihtaa lähes "päittäin"? Sekin on mahdollista, et uusi alusluokka jakaantuu kahteen isoon ja pienempiin periaatteessa melkein samanlaisiin aluksiin. Pari isoa ja 3 tai 4 pientä, mut ohjusvenettä isompaa, +60m. Eka iso on koululaiva ja hoitaa KV-tehtävät. Tällä saadaan kustannuksia hiukan alas, lukumäärää ehkä ylös ja pikkulaivoihin saadaan mahdollisesti pienempi syväys. Mut perusratkaisut, osat, aseet, koneet jne. ovat pitkälti samoja. "MTA 2020" hanke muuttuu "laivue 2020" hankkeksi vielä ennen vuosikymmenen loppua. Lopulta pienet ovat lähinnä ohjusveneen sukulaisia, mut hiukan raskaampia ja isot miinalaivan sukulaisia mun nopeampia ja tulivoimaisempia.
MTA 2020 hankkeen lisäksi on tiedossa, et uusia älykkäitä merimiinoja tulee ja laivastolle tulee multilink- tai link16/22 -järjestelmä. Sitä on jo testattu:
http://www.asdnews.com/news-47747/3SDL_supports_Finnish_Navy_with_Sea_Acceptance_Testing.htm
http://www.viestiupseeriyhdistys.fi/viestimies/vm2_10/Merivoimat%20Multilink_vm_02_10.pdf
Vuosikymmenen lopulla intin pääkalusto on järjestelmiä myöten päätöstä vaille valmis natoon ja jo nyt paljon paremmalla nato-tolalla kuin vähäisillä jäsenmailla. Ja vaikka ei liityttäis niin hyvät systeemit on kuitenkin.
MTO-kalusto päivittyy mark IV versioon jossain vaiheessa kun ase valmistuu. Kantomatka saattaa periaatteessa ylittää jopa 1000 km, mitä sopii hyvinkin epäillä. Joka tapauksessa kantama pitenee huomattavasti. Ensin kokeiluerä ja maasijoitteinenkin kalusto päivittyy. Uusi ohjus on paljon nopeampi tai muuten vaikeampi torjua koska muuten tossa ei ole järkeä. Siksi se ei välttämättä ole Mark IV.
Katanpää-luokan myötä Merivoimiin tulee osaaminen AUV-laitteista ja AUV-vehkeet ovat jokeri. Toinen jokeri on konttisijoitteinen ohjusaseistus jota voidaan siirtää mihin alukseen tahansa, jopa siviilialukseen. Kolmas jokeri on merivoimein tiedustelu-UAV jopa alussijoitteisenakin, kelpaa myös KV-poliisi operaatioihin. Neljäs jokeri on merivoimien heko. Itse veikkaan et Merivoimat tulee olemaan melko konservatiivinen, mut mahdollisuuksia on. Miten raha jaetaan on pirun suuri kysymys.
Suhteellisen pienissä rungoissa on ja tulee vastedeskin olemaan elektroniikkaa jota maailmalla on isommissa laivoissa pitäen ELTI ja ELSO-kyvyn suhteellisen korkeatasoisena.
Vuosia sitten luin jonkun ulkolaisen merikarhun tekstiä: "sukellusvenesotaa on mahdotonta hallita, pitää tyytyä kontrolliin". Viittasi muun ohessa siihen, että edelleen sukellusveneet ovat pirullisia kapineita, joiden kanssa merisodassa saa olla aina varpaillaan, eikä "tietoon" voi koskaan luottaa. Liekö edelleen kurantti väite?
Alusmäärän kehittyminen vanhoja uusilla korvattaessa on yksi mielenkiintoisimpia asioita tulevaisuuteen katseltaessa. Sen verranhan tuosta on kokemusta, että laadukkaampaa tavaraa tilalle hankittaessa on määrä ainakin aiemmin supistunut merkittävästi. Esim. Hamina-luokan neljällä ohjusveneellä korvattiin muodollisesti kaksi tykkivenettä, viisi vartiovenettä ja neljä ohjusvenettä.
En pidä realistisena Veli Yrjön ennakoimaa jopa kuuden uuden aluksen rakentamista, kun jokikinen olisi merkittävästi korvattavia aluksia suurempi ja rahoitusikkunakin on vain 4-5 vuoden mittainen. Merivoimissa on aiemmin ajettu uusien alusten hankintoja eteenpäin vaikka väkisin, joten mikäli MTA2020 osoittautuu yllättävän hinnakkaaksi, niin kuin olettaa saattaa, niin Hamina-luokka saa väistyä. Virallinen perustelu voi talouden sijasta olla sitten vaikka yllättävä muutos toimintaympäristössä.
En pidä realistisena Veli Yrjön ennakoimaa jopa kuuden uuden aluksen rakentamista, kun jokikinen olisi merkittävästi korvattavia aluksia suurempi ja rahoitusikkunakin on vain 4-5 vuoden mittainen. Merivoimissa on aiemmin ajettu uusien alusten hankintoja eteenpäin vaikka väkisin, joten mikäli MTA2020 osoittautuu yllättävän hinnakkaaksi, niin kuin olettaa saattaa, niin Hamina-luokka saa väistyä. Virallinen perustelu voi talouden sijasta olla sitten vaikka yllättävä muutos toimintaympäristössä.
yrjö
Ylipäällikkö
Kaikki mitä kirjoitat voi hyvinkin olla noin, paitsi Haminoita ei saletisti pistetä ennen aikojaan pois. Siinä vaan ei olis mitään järkeä. Kyl onnistuneet hankinnat on ajettu perinteisesti ihan loppuun. Nyt Pohjanmaa ja Putsaari. Aiemmin tykkiveneet, hesarit ja parhaat olivat R-luokka ja Keihässalmi. Pansio, Porkkala ja Kustaanmiekka olivat kans tosi vanhoja kun menivät poistoon. Tuima-luokkaakin yritettiin väkisin tekohengittää "taktisina miinoittajina" vaikka parasta ennen pvm oli jo mennyt.
yrjö kirjoitti:
Poikkeuksena kuitenkin Hesarit, jotka poistettiin n. 20 vuoden käytön jälkeen samalla mallilla, kuin mitä pelkään tulevan Hamina-luokan osalle. Peruskorjaus oli ovella, mutta rahat loppuivat ja uushankinnat piti saada vietyä läpi vaikka väkisin. Tuossa vaiheessa toki oli se poikkeava tekijä, että Helsinki-luokan poistolla vältettiin myös uuden MTO-tyypin hankkiminen Haminoille. Siinäkin olisi palanut pitkä penni.
Mielenkiintoista nähdä mitä MTA2020-hanke tuo tullessaan. Toivon olevani väärässä useammassakin kohdassa.
Eikö Euroviisujen isäntämaalla ole jokin 2020 projekti
myös meneillään?
Visby-luokkaa suuremmasta kysymys.
Rahaa naapurista ainakin löytyy hankintoihin.
myös meneillään?
Visby-luokkaa suuremmasta kysymys.
Rahaa naapurista ainakin löytyy hankintoihin.
Vaikuttaako Merivoimien pitkän tähtäimen tavoitteisiin se, että Itämeri ei ole vain kaasuputkiväylä, vaan myös muun liikenteen suurväylä, eikä kasvu ole vielä tavannut tappiaan?
Sanotteko nyt selkeästi maakravulle, mitä tarkoittaisi seuraava tahtotila hankintojen puolesta:
valvonta, voimannäyttö, kriisinhallinta kotivesillä tarvittaessa, sitoutuminen kv-tehtäviin, kv-harjoitukset, ja tarvittaessa tulenavaus plus? Mikä kalusto hoitaa ym. paketin? Onko edes haaveiden rajoissa nykyrahoituksella hoitaa tuota pakettia? Epäilen, mutta en toki tiedä.
Sanotteko nyt selkeästi maakravulle, mitä tarkoittaisi seuraava tahtotila hankintojen puolesta:
valvonta, voimannäyttö, kriisinhallinta kotivesillä tarvittaessa, sitoutuminen kv-tehtäviin, kv-harjoitukset, ja tarvittaessa tulenavaus plus? Mikä kalusto hoitaa ym. paketin? Onko edes haaveiden rajoissa nykyrahoituksella hoitaa tuota pakettia? Epäilen, mutta en toki tiedä.
Bodyguard
Kenraali
Täällä on kovasti oltu sitä mieltä, että torpedo olisi "turha-ase" meille. Perusteluina käytetty sitä, että se vaatisi "oikean" alusta, eli sukellusveneen ja/tai helikopterin. Siinä mielessä ihan perusteltuja mielipiteitä, koska noilla vehkeillä siitä torpedosta saadaan se paras hyöty irti. Sekin on totta, että sukellusveneitä ei ole eikä tule, liian kallista. Helikoptereitakaan tuskin tulee.
Joten, mitä jää jäljelle? Pinta-alus, mihin mielestäni helposti voidaan asentaa yksi 2-3 putken sutotorpedoputkiyksikkö, ei vie hirveästi tilaa, enkä usko että on älyttömän kalliskaan. Ei niitä torpedoita tarvitse olla mukana kuin ehkäpä 3-4 täyttöä, eli kymmenkunta.
Mun pointtini on, että jos laivastovoimien yksi päätehtävä tulevaisuudesssaa on meriliikenteen suojaaminen ( mikä tietääkseni on suunnitelmissa juurikin se tehtävä ), niin se tarkoittaa kriisitilanteessa ensisijaisesti reittiä Vaasa - Uumaja ja tottakai sen pienen rannikkoporukan roudaaminen Ahvenanmaalle kuuluu samaan. Joka tapauksessa hirveästi ei Suomenlahdella kauppamerenkulku liiku ( todnäk ). sanotaan nyt, että Turun saaristosta pohjoiseen olisi se kauppalaivojen toiminta-alue. Saariston ulkopuolella on kyllä avovettä, missä sukellusveneet toimvat ja saalistavat. Ei tietenkään ole mikään Atlantti, mutta riitttävästi sitä avonaista on. Ovathan ne suvet toimineet meidän nurkillamme ihan niin kauan kuin niitä on ollut olemassa.
En ole tarkoittanut, että noita torpedoita ympättäisiin jokaiseen paattiin, mutta mun ajatus siitä modulaarisesta paatista pitää sisällään kolme varusteluvaihtoehtoa kiinteän omasuoja-aseistuksen lisäksi. Eli: omasuojana 1 yleistykki ( 57mm/76mm/100mm riippuen paatin koosta ), 1 revolveritykki ja lähi-it ohjukset, sekä ehkäpä syvyyspommit ja sutoraketit. Iskualus- vaihtoehdossa peruskaman lisäksi meritorjuntaohjukset. Saatto-/suojausvarustuksessa pidemmän kantaman it-ohjukset ja sutotorpedot. Miinoittajana perusvarustuksen lisäksi tietty miinoja. Aiemmin olen puhunut myös heko-valmiudesta, mutta se voitaneen unohtaaa, ellei sitten hommata miehittämättömiä pikkuhekoja, jotka voidaan myös aseistaa ( esim. Eurocopter Panther ). Niiden hintaa en tiedä, joten voipi tietty olla, että nekin ovat liian kalliita.
Joten, mitä jää jäljelle? Pinta-alus, mihin mielestäni helposti voidaan asentaa yksi 2-3 putken sutotorpedoputkiyksikkö, ei vie hirveästi tilaa, enkä usko että on älyttömän kalliskaan. Ei niitä torpedoita tarvitse olla mukana kuin ehkäpä 3-4 täyttöä, eli kymmenkunta.
Mun pointtini on, että jos laivastovoimien yksi päätehtävä tulevaisuudesssaa on meriliikenteen suojaaminen ( mikä tietääkseni on suunnitelmissa juurikin se tehtävä ), niin se tarkoittaa kriisitilanteessa ensisijaisesti reittiä Vaasa - Uumaja ja tottakai sen pienen rannikkoporukan roudaaminen Ahvenanmaalle kuuluu samaan. Joka tapauksessa hirveästi ei Suomenlahdella kauppamerenkulku liiku ( todnäk ). sanotaan nyt, että Turun saaristosta pohjoiseen olisi se kauppalaivojen toiminta-alue. Saariston ulkopuolella on kyllä avovettä, missä sukellusveneet toimvat ja saalistavat. Ei tietenkään ole mikään Atlantti, mutta riitttävästi sitä avonaista on. Ovathan ne suvet toimineet meidän nurkillamme ihan niin kauan kuin niitä on ollut olemassa.
En ole tarkoittanut, että noita torpedoita ympättäisiin jokaiseen paattiin, mutta mun ajatus siitä modulaarisesta paatista pitää sisällään kolme varusteluvaihtoehtoa kiinteän omasuoja-aseistuksen lisäksi. Eli: omasuojana 1 yleistykki ( 57mm/76mm/100mm riippuen paatin koosta ), 1 revolveritykki ja lähi-it ohjukset, sekä ehkäpä syvyyspommit ja sutoraketit. Iskualus- vaihtoehdossa peruskaman lisäksi meritorjuntaohjukset. Saatto-/suojausvarustuksessa pidemmän kantaman it-ohjukset ja sutotorpedot. Miinoittajana perusvarustuksen lisäksi tietty miinoja. Aiemmin olen puhunut myös heko-valmiudesta, mutta se voitaneen unohtaaa, ellei sitten hommata miehittämättömiä pikkuhekoja, jotka voidaan myös aseistaa ( esim. Eurocopter Panther ). Niiden hintaa en tiedä, joten voipi tietty olla, että nekin ovat liian kalliita.
yrjö
Ylipäällikkö
baikal kirjoitti:
Pakkohan ton on vaikuttaa tai jengi on totaalisen kuutamolla.
Mä en nyt näistä tiedä kuin hiukan. Pahin on just sellanen joka tietää sen verran et ei edes tajua et ei tajua sitä ettei todellakaan tiedä tarpeeksi. Mä sentään tajuan sen, et mä en tajua lähellekään tarpeeksi. Mut voihan sitä ajan kuluks tarinoida. Kyl mä luulen, et nykyisenlaisella kalustolla noi voidaan tehdä, valvonta on jo nyt on erinomaisella tasolla, voimannäyttöön löytyy paatteja, sitoutuminen KV-tehtäviin on niin ja näin kun jos kauas lähdetään. Olis käytännön asioiden (asuminen, varastotilat, merenkäynti) puolesta jo hyvä et löytysi isompi paatti, kv-harjoitukset hoituu nykykalustolla ja tulenavaus. Se plussa onkin sit isompi kysymys. Vaikka olis isokin plussa voi toheloinnilla kaikki mennä äkkiä, mut pikkuplussaa voi taitavalla käytöllä pitkittää. Kovin suuriin plussiin ei ole vaan rahaa. Nykyisenlainen tarkoittaa suunilleen saman kokoluokan laivastoa. Onko joku paatti nyt 80 vai 100 metriä pitkä ei ole niin iso ero kuitenkaan. Sama suuruusluokka, alusten lukumäärät hiukan vaihtelee, kunhan ovat ajanmukaista kalustoa. Lukumäärää ei oikein voi kovin paljoa vähentää tai sit käy niin et kun kolme käysää on ammuttu seulaksi niin ei ole laivastossa kuin pari kolme jäljellä. KV-tehtäviin nyt vaan olis parempi saada ainakin yksi isompi paatti ja merenkulkua ei vaan opi jos seilaa Saimaalla.
Uskottavuus tulee pääkyvyistä eli ohjustulesta ja miinoituksesta. Näillä torjutaan hyökkäys Itämereltä ja kontrolloidaan Suomenlahtea. Kyky kontrolloida Venäjän pääväylää on laivaston ässä hihassa. Toi on sitä uskottavuutta ja tällä on mielestäni enemmän kynnysvaikutusta kuin mitä puolustushaaran vähäinen koko antaa ymmärtää pelkkien numeroiden valossa. Osaaminen on kans erittäin tärkeää uskottavuuden kannalta. Siksi harjoitustoiminta on tärkeää, samoin Suomen KV-toiminta eli harjoitukset ja operaatiot osoittavat osaamista, kyl niille sijansa on minusta laivastossa. Ja jos samalla saa ulkopoliittisia irtopisteitä niin minusta kannatta poimia aina kun tulevat ns. "helpolla". Uskottavuuden kannalta toiminta eli se et laivat ajaa merellä on samalla tavalla tärkeää kuin et lentäjät lentää. Kyl sieltä oppia ja praktiikkaa tulee kunhan nyt joku raja rahan käytössä pysyy ja mun mielestä on ihan hyvin pysynyt. Kyl noi Suomen symboliset osallistumiset hyttysen kusta ovat maailman mittakaavassa mut ei meidän. Meitäkin avioidaan jatkuvasti jossain luolassa ja kyl mä luulen et sotilasasiamiehet jotka niitä raportteja duunailee niin eivät arvioi sitä mikä vaikutus Suomen osallistumisella maailmalle on vaan sitä, et ko. maalla on uskottava kyky meidän kotivesillä. Eli heidän mielestä voi olla aika isokin juttu jos Suomi ihan oikeasti kykynee sulkemaan esim. Suomenlahden. Jos meiltä on maailmalla jengiä jotka ei tumpuloi niin voivat olettaa et meidän vaikella vesilläkin osaavat koska sielläkin ajellaan ja harjoitellaan jatkuvasti. Se ei riitä et Merivoimien esikunta tietää.
Kyl mä sen ymmärrän et toi hiertää kun rahaa ei ole, mut Itämeren arvo tuntuu vain nousevan ja Suomellakin on omat intressinsä kun se on meidän tärkein kauppareitti ja koko suomalainen elämäntapa on tosta kauppareitistä kiinni.
Jos merliikennettä suojataan muuallakin Itämerellä se edellyttäisi väistämättä jotain kansainvälistä yhteistoimintaa tai sit laivastolle on ihan oikeasti saatava parempia vehkeitä jotka voivat vastata ilma- ja sukellusveneuhkaan. Parin kolmen veneen sukellellusveneluokka olis todella kova sana. Ruotsilla olis. Mut sit ollaan jo miljardikaupoissa? Tai sit ei. Käytetty Södermanland-vene kun ruotsalaiset saa uudet a-26 veneet valmiiksi ja sit sopimus et Suomi hankkii tulevaisuudessa 1-2 a-26 venettä kunhan ruotsalaiset ovat saaneet veneensä valmiiksi ja lastentaudit poistettua. Tai edes Gotland-vene jos a-26 on liian kallis. Mitä se varmasti on. Jos Suomi hankkisi Hornetin seuraajan Ruotsista niin sukellusvenkauppa voitais kepulaisittain koplata tähän ja saada koko diilin hankintahintaa alas. Saatana kun niillä ei ole kurantteja koneita ja Annika et al kyl sais varsinaisen paskaslaagin jos sukellusveneisiin ryhdytään.
Pakkohan täälä omasta tontista on huoli pitää ja rantaviivasta kanssa. Sitä vaan ei saa ilmaiseksi. Vaikka konnat pysyis poissa kotoa niin kauppaankin olis kiva päästä edes joskus käymään.
Tvälups
Ylipäällikkö
SuTo-Miina on ase/-järjestelmä jota merivoimat himoitsee... ns. miinakentän lasku voidaan suorittaa pienillä, nopeilla aluksilla tai ilmasta käsin.
Perinteinen merimiina on edelleenkin vakava hidaste mille tahansa merivoimalle. Se terästettynä sutomiinoin ja MTO:ksin onkin jotain melko ohittamatonta.
Esimerkkinä torpedomiina http://www.fas.org/man/dod-101/sys/dumb/mk60.htm
Perinteinen merimiina on edelleenkin vakava hidaste mille tahansa merivoimalle. Se terästettynä sutomiinoin ja MTO:ksin onkin jotain melko ohittamatonta.
Esimerkkinä torpedomiina http://www.fas.org/man/dod-101/sys/dumb/mk60.htm
Uusiin monitoimialuksiin näyttää liittyvän merkittävä periaatteellinen näkemysero. Toiset näkevät ne merkittävänä kehittämisohjelmana alueilmatorjuntaohjuksineen kaikkineen. Minä tulkitsen hankkeen viimeisenä kouristuksenomaisena yrityksenä estää laivaston täydellinen surkastuminen.
Nähdäkseni hankkeella on kolme merkittävää tavoitetta:
-hankitaan riittävän suuria aluksia kv-tehtäviin
-säilytetään nykytasoinen miinoitus- ja valvontakyky
-istutetaan aluksiin sen verran aseistusta, että voidaan pokerinaamalla väittää niiden korvanneen poistuneiden ohjusveneiden suorituskyvyn
Alusten koolla on valtava merkitys juuri päätehtävän, eli pitkien kv-purjehdusten suorittamisessa. Mahdollisimman suuri koko tullee olemaan merkittävimpiä tavoiteltavia asioita. Jos halutaan parantaa tilannetta nykyisestä, niin satametriset rungot ovat todennäköisiä.
Nähdäkseni hankkeella on kolme merkittävää tavoitetta:
-hankitaan riittävän suuria aluksia kv-tehtäviin
-säilytetään nykytasoinen miinoitus- ja valvontakyky
-istutetaan aluksiin sen verran aseistusta, että voidaan pokerinaamalla väittää niiden korvanneen poistuneiden ohjusveneiden suorituskyvyn
Alusten koolla on valtava merkitys juuri päätehtävän, eli pitkien kv-purjehdusten suorittamisessa. Mahdollisimman suuri koko tullee olemaan merkittävimpiä tavoiteltavia asioita. Jos halutaan parantaa tilannetta nykyisestä, niin satametriset rungot ovat todennäköisiä.
Kyllä. Surunmaa sekä Kurjala.Hejsan kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Onhan noita ollut jokunen, esimerkiksi koululaiva Matti Kurki (94 m), panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen (93 m) sekä saattajat Hämeenmaa ja Uusimaa (91 m), kaikki rapiat parikymmentä metriä Turunmaa-luokkaa pidempiä.
Suomen laivaston kaikkien aikojen pisin laiva taitaa olla Suomen Joutsen (96 m).
Rauma-luokan ohjusvene on valmistunut peruskorjauksesta
Ohjusvene Naantali, ensimmäinen neljästä peruskorjattavasta Rauma-luokan ohjusveneestä on valmistunut ja luovutettu merivoimille Turun Pansiossa tänään.
Tiedot aluksesta:
RAUMA-luokan ohjusveneet
70 Rauma
71 Raahe
72 Porvoo
73 Naantali
Yleiset tiedot:
Pituus: 48 m
Leveys: 8 m
Syväys: 1,5 m
Uppouma: 240 t
Nopeus: ~ 30 sol/kn
Pääkoneet: 2 x MTU 3300 kW
Propulsio: 2 x Riva Waterjet
Henkilöstö: 19+5
Rakennettu 1990-1992
Peruskorjattu 2012-2013
Aseistus:
Meritorjuntaohjukset: 6 x MTO 85M / Saab RBS15
Tykki: 1 x Bofors 40 mm
2 x konekiväärit
Syvyysammusheittimet: 2 x ELMA, Saab, syvyyspommit
Harhamaaliheitin: MASS, Rheinmetal
Taistelunjohtojärjestelmä: Saab 9LV225Mk4
Syvyytettävä kaikumittain: Simrad ST2400
Valvontatutka: Ericsson Sea Giraffe
Tulenjohtoseurain: Saab
Päätehtävät:
Pintatorjunta meritorjuntaohjuksilla
Sukellusveneentorjunta
Ilma- ja pintavalvonta
Meriliikenteen suojaaminen
Lähde: PV kotisivu
Ohjusvene Naantali, ensimmäinen neljästä peruskorjattavasta Rauma-luokan ohjusveneestä on valmistunut ja luovutettu merivoimille Turun Pansiossa tänään.
Tiedot aluksesta:
RAUMA-luokan ohjusveneet
70 Rauma
71 Raahe
72 Porvoo
73 Naantali
Yleiset tiedot:
Pituus: 48 m
Leveys: 8 m
Syväys: 1,5 m
Uppouma: 240 t
Nopeus: ~ 30 sol/kn
Pääkoneet: 2 x MTU 3300 kW
Propulsio: 2 x Riva Waterjet
Henkilöstö: 19+5
Rakennettu 1990-1992
Peruskorjattu 2012-2013
Aseistus:
Meritorjuntaohjukset: 6 x MTO 85M / Saab RBS15
Tykki: 1 x Bofors 40 mm
2 x konekiväärit
Syvyysammusheittimet: 2 x ELMA, Saab, syvyyspommit
Harhamaaliheitin: MASS, Rheinmetal
Taistelunjohtojärjestelmä: Saab 9LV225Mk4
Syvyytettävä kaikumittain: Simrad ST2400
Valvontatutka: Ericsson Sea Giraffe
Tulenjohtoseurain: Saab
Päätehtävät:
Pintatorjunta meritorjuntaohjuksilla
Sukellusveneentorjunta
Ilma- ja pintavalvonta
Meriliikenteen suojaaminen
Lähde: PV kotisivu
Meriliikenteen suojaaminen vaatii myös ilmatorjuntaohjuksia.
Haminan ja Hämeenmaa-luokan Umhkonto kykenee lähinnä antamaan suojaa itselleen. Ei suojattaville alukselle. Rauma-luokka olisi tarvinnut uuden Bofors 40mm keulaan joka ampuisi älyammuksia. Nyt ilmeisesti Mistralit on korvattu sillä iki-ihanalla Sergeillä.
Ja Katanpää-luokan miinapaateissa Turunmaa-luokan kannibalisoidut Boforsin 40mm tykit. Pienoismalli joka Katanpäästä tehtiin on varustettu virheellisesti uudemmalla mk3 versiolla. Se kai oli suunnitelmana mut sit rahat suli tai menivät muualle.
Haminan ja Hämeenmaa-luokan Umhkonto kykenee lähinnä antamaan suojaa itselleen. Ei suojattaville alukselle. Rauma-luokka olisi tarvinnut uuden Bofors 40mm keulaan joka ampuisi älyammuksia. Nyt ilmeisesti Mistralit on korvattu sillä iki-ihanalla Sergeillä.
Ja Katanpää-luokan miinapaateissa Turunmaa-luokan kannibalisoidut Boforsin 40mm tykit. Pienoismalli joka Katanpäästä tehtiin on varustettu virheellisesti uudemmalla mk3 versiolla. Se kai oli suunnitelmana mut sit rahat suli tai menivät muualle.
Raveni
Greatest Leader
Hande kirjoitti:
Se on hyvä suojata muita aluksia kun ei auttavasti kykene suojaamaan edes itseään. Nuo ohjusveneethän ovat lähinnä liikkuvia lavettaja ja rannikko paatteja. Samat tehtävät kyettäisiin hoitamaan lähestulkoon maalta. Hommataan pidemmän kantaman mto:ta niin saaristokaan ei muodostu ongelmaksi.
yrjö
Ylipäällikkö
Aika merkillistä dumata ohjusveneiden it-aseistusta kun koko puolustuvoimien tuleva pääasiallinen it-systeemi, nasams, on numeroarvoiltaan vain jonkin verran parempi. Torjuntaetäisyyksissä ei ole julkisuuden tietojen mukaan ole kauhean merkittävää eroa nasamsin eduksi, varsinkin kun on kyse 50m paatin omasuojasta vs. pääkaupungin ja pääaseistuksen oma-/aluesuoja. Jos Haminoiden omasuoja on paskaa niin Stadin suoja se vasta paskaa onkin. Tietty kun ammutaan pistemäisestä kohteesta merellä asia on eri kuin jos ammutaan maista verkostoituneesta järjestelmästä. Ymmärrän et it-aseistukseen vaikutaa paljon muutakin kuin jotkut wikipediassa ilmoitetu äärikantamat, mut multa ei juuri ton parempaa tietoa löydy. Niinpä on kysyttävä miksi Haminoiden it-asesitus on niin huono? Suomen puolustustarvike-arsenaalissa laivaston umkhontot näyttäis it-maallikon silmin olevan parhaasta päästä mitä sotavaltion inventaariosta ylipäätään ilmatorjuntaan löytyy. Jos laivastolla olis aster tai mikä vaan tykimpi systeemi kuin nasams niin mikä huuto siitä nyt vielä tulis. Tuskin tollaseen olemattomaan runkoon mitään mannerten välistä rakettia edes saa. Kallistun sille kannalle, et tilas merivoimat mitä tahansa se on kuitenkin aina perseestä. Joko laatu on surkeaa tai sit määrä on olematon.