Torpeedo liian kova provokaatio Venäjälle?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Merten sheriffi kirjoitti:Torpeedo liian kova provokaatio Venäjälle?
Bodyguard kirjoitti:Joo, kyllä mä vähän järeänpää haen kuin tuo Saabin kiinteästi asennettu pikkurakettiheitin tai syvyyspommit. Onhan ne tietty parempi kuin ei mitään, mutta sutotorpedo on nykyään se todellinen sutoase. Ehkäpä ne isommat raketinheittimet oki myös, mutta niitä on vaikeampi ympätä ohjusveneeseen
Bodyguard kirjoitti:Suomella on kuitenkin olemassa aikamoinen jäänmurtajalaivasto ja niistä ainakin vanhemmat ( Urho-lk ) voidaan muistaakseni aseistaa ( vanhemmissa ruotsalaisissa vastaavissa jäänmurtajissa oli aikanaan aseistus ).
Bodyguard kirjoitti:Se, mitä olen jostain kuvasta nähnyt, niin tuo uusi merivartioston alus muistuttaa hämmästyttävän paljon uusimpia monitoimimurtajiamme muodoiltaan.
Politiikan pelinappulana
Voiman miehityksestä kiisteltiin jo ennen aluksen luovutusta. Hallitus esitti, että jäänmurtajat Voima, Sisu ja Tarmo siirrettäisiin puolustuslaitoksen hallintaan samalla kun Sisulta lakkautettaisiin 14 ja Tarmolta 9 virkaa ja tointa. Valiokuntakäsittelyn jälkeen vain Voimaa ehdotettiin siirrettäväksi sota-alukseksi. Eduskuntakeskustelussa SKDL piti ehdotusta yrityksenä estää jäänmurtajien miehistön lakot.
Siirtoa perusteltiin sillä, että merivoimien 77-vuotias emälaiva von Döbeln olisi aika romuttaa ja korvata uudella aluksella. Koska emälaivaa tarvittiin pääasiassa kesällä ja jäänmurtajia talvella, Voiman katsottiin voivan toimia kesät emälaivana. Eduskunta äänesti 9. helmikuuta 1954 Voiman kohtalosta ja päätti äänin 102–81 siirtää sen puolustusvoimille.
Merimies-Unioni toisti aiemman ilmoituksensa siitä, että sinä hetkenä kun Voima siirtyy sotilasviranomaisten komentoon, poistuu siviilimiehistö aluksesta. Lisäksi se ilmoitti, etteivät kauppalaivat seuraa sota-alusta.
Rakentajatelakka luovutti Voiman kauppa- ja teollisuusministeriölle 12. helmikuuta 1954 ja pian eduskuntakin aloitti vaalilomansa. Seuraavana päivänä Voima aloitti avustustyöt Helsingin edustalla Sammon ja Tarmon seurana. Koska Merimies-Unioni ei hyväksynyt eduskunnan päätöstä, järjestettiin Voimaan alkuvuodeksi merenkulkuhallituksen miehistö. Siirto puolustusvoimille tapahtui 1. toukokuuta 1954.
Parin kuukauden kunnostuksen jälkeen Voima toimi merivoimien koulu- ja harjoitusaluksena. Talvisaikaan Voima oli merenkulkuhallituksen käytössä jäänmurtajana, mutta silloinkin miehistö oli laivastosta.
Talven myötä Suomenlahden jäät vahvistuivat ja 15. helmikuuta 1955 toimitettiin posti ensi kertaa jäitse Haapasaareen ja Kaunissaareen. Seuraavana päivänä Voima oli avustamassa laivoja Kotkan ulkopuolella, kun Merimies-Unioni julisti ne vedet saartoon joissa Voima operoi. Unioni katsoi ettei meriturvallisuuden vuoksi kauppamerenkulkua voida harjoittaa, jos alukset alistetaan sotaväen miehittämän murtajan komentoon. Voiman teki sotalaivaksi miehistönä olevat merisotilaat ja perässä liehuva puolustusvoimien lippu. Unionin puheenjohtajan Niilo Wällärin näkemyksiä ei muuttanut muistuttaminen siitä, että Ruotsin ja Neuvostoliiton murtajat toimivat turvallisesti laivaston hoidossa. Ainakaan suomalaiset laivat eivät enää liikkuneet Kotkan vesillä eivätkä satamajäänmurtajat avustaneet laivoja Kotkassa. Myös Laivanpäällystöliitto ja Konemestariliitto ilmoittivat kannattavansa siviilimiehitystä.
Koska Kotkassa oli 20 laivaa, kutsuttiin Voima Helsinkiin ja Sisu siirtyi Kotkaan. Hallitus puuttui asiaan ja osapuolet aloittivat neuvottelut Voiman levätessä Hietalahden laiturissa. Hallitus totesi lopulta olevansa voimaton ja päätti iltakoulussaan 23. helmikuuta ettei hallitus ota itselleen valtuuksia muuttaa eduskunnan päätöksiä. Voima ei siis enää sen talven aikana avustaisi laivoja. Se lähtikin 2. maaliskuuta koepurjehdukselle Pohjanlahdelle, Ahvenanmerelle ja Saaristomerelle poiketen myös Turun Pansioon, jossa alukseen asennettiin kaksi tykkiä.
Seuraavaksi kiista siirtyi eduskuntaan: 11. maaliskuuta Eino Saari ja muut allekirjoittajat jättivät välikysymyksen Voimasta. Saman kuun lopulla pääministeri Urho Kekkonen vastasi kysymykseen ja eduskunta äänesti asiasta. Hallitus nautti edelleen eduskunnan luottamusta. Kiistely vaimeni ja ilman suurempaa dramatiikkaa hallitus päätti 1. joulukuuta 1955 siirtää Voiman merenkulkuhallituksen hallintaan. Asia ratkaistiin näin lopullisesti, sillä siitä lähtien Suomen jäänmurtajissa on ollut siviilimiehitys ja murtajien henkilöstö on voinut lakoilla tehostaa neuvotteluvaatimuksiaan.
yrjö kirjoitti:Eri sivuilla netistä löytyi arvio, et esim. phalanx maksais 5-6 miljoonaa dollaria per pala. Aika halpa mielestäni. Ehkä toi vois toimiakin, ehkä noilla olis käyttöä maissakin tukikohtien tms. suojaamisessa. Muutamalla kymmennellä miljoonalla noita sais useampia. Painaa päälle 6 tonnia eli ihan pikkupaattiin ei noita saa.
Muistaakseni se ei tarvinnut paljon muuta kuin sähkö- ja vesiliitännän.
Merten sheriffi kirjoitti:Eikö harjaantunut Sergei miehistö vastaa nyt tätä revolveritykkiä?
:a-rolleyes:
Tups kirjoitti:Kun noista lyhyen kantaman omasuojajärjestelmistä puhutaan, niin mitenkäs 35-millinen Oerlikon Millennium? Wikipedia tietää seuraavaa:
"The Millennium gun is easy to install as it requires no through deck penetration and needs no supply of coolant, air or ship's power to operate. However, it does need a power supply to recharge its batteries. Installation can take as little as sixty minutes and requires only six square metres of deck space. A Millennium gun and 252 rounds weighs 3,200 kg. The gun's cupola is claimed to have a low radar cross section."
http://en.wikipedia.org/wiki/Oerlikon_Millennium_35_mm_Naval_Revolver_Gun_System
Hinta voi toki muodostua esteeksi, mutta toisaalta kaliiberi on suurempi (35 mm) ja paketti vaikuttaa muutenkin kompaktimmalta.
Bodyguard kirjoitti:Tups kirjoitti:Kun noista lyhyen kantaman omasuojajärjestelmistä puhutaan, niin mitenkäs 35-millinen Oerlikon Millennium? Wikipedia tietää seuraavaa:
"The Millennium gun is easy to install as it requires no through deck penetration and needs no supply of coolant, air or ship's power to operate. However, it does need a power supply to recharge its batteries. Installation can take as little as sixty minutes and requires only six square metres of deck space. A Millennium gun and 252 rounds weighs 3,200 kg. The gun's cupola is claimed to have a low radar cross section."
http://en.wikipedia.org/wiki/Oerlikon_Millennium_35_mm_Naval_Revolver_Gun_System
Hinta voi toki muodostua esteeksi, mutta toisaalta kaliiberi on suurempi (35 mm) ja paketti vaikuttaa muutenkin kompaktimmalta.
Miksipä ei, Oerlikon on kokenut it-aseiden valmistaja. Sveitsiläisyys taannee laadun, mutta myös korkean hinnan. Voipi olla kokonaispainoltaankin hivenen kevyempi kuin Phalanx, torni 3300 kg+ase 450 kg, eli noin 4 tonnia plus sitten muu tarvittava kama.
Tups kirjoitti:Onko tuossa sama ampumatarvike kuin 35 ItK 88:ssa ja ITPSV 90:ssa? Tosin synergiaetuja tuskin tulee, koska edellä mainittu kalusto poistunee jollain aikataululla ja viimeksi mainittu on jo siirretty koipussiin.
Tvälups kirjoitti:Tups kirjoitti:Onko tuossa sama ampumatarvike kuin 35 ItK 88:ssa ja ITPSV 90:ssa? Tosin synergiaetuja tuskin tulee, koska edellä mainittu kalusto poistunee jollain aikataululla ja viimeksi mainittu on jo siirretty koipussiin.
35 x 228 mm eli sama kaliiberi.