Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tähystäjä kirjoitti:
Niin lähinnä viittaan tällä siihen, että suorituskyvyssä on todennäköisesti ollut ihan merkittävää eroa ja taas arvailun puolelle menee, mutta hyvin mahdollista, että Gabrielilla on ollut tarjottavaa sellaisilla suorituskykyalueilla joihin RBS-15 ei yksinkertaisesti kykene.

Logiikka sanoo, että jos hinnat ja suorituskyky olisivat olleet lähellä toisiaan niin todennäköisesti RBS-15 olisi valikoitunut helpoimman integroitavuuden ja paremman huoltovarmuuden ansiosta unohtamatta aiemman käyttöhistorian merkitystä.

RBS-15 olisi kuitenkin mennyt sukkana sisään Saabin taistelunjohtojärjestelmään, nyt jouduttuttiin Hamina-luokan kattoa korottamaan yms. Tuskin tähän kaikkeen olisi ryhdytty jos ero suorituskyvyssä olisi ollut ihan pientä...
Klikkaa laajentaaksesi...

Niinhän ne ruotsalaiset Greippiäkin yrittivät kaupitella ysärin alussa ja olivat hoomoilasena, kun kauppa menikin Amöriikkaan... :D
 
Analysti kirjoitti:
Miksi hekokansi pitäisi poistaa? Sehän on valmis avoin kansi ja jopa helpommin varusteltavissa erilaisiin tehtäviin kuin VL Turvan kansi, jossa hinausvarustus näyttelee melkoista osaa...

Tuo kuvapari ei muutenkaan oikein kerro totuutta, toisessa on kiinteät miinanlaskulaitteet ja toisessa kuvassa vaan avointa kantta... Eli eihän mistään tarvitse poistaa mitään kylkilevyjä eikä semmoinen ratkaisu toimi muutenkaan. Tuo hekon operointi keulassa... huonoa se on. Muutenkin nuo offshore-alusten rungot ei sovi sota-alukseksi missään mielessä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hekokansi on ehkä aavistuksen korkealla, mutta ennen kaikkea sen kantavuus lienee mitoitettu helikopteria varten. NH90:n maksimilentoonlähtöpaino on vajaa 11 tonnia. Tuolla saa ehkä kontin tai kaksi puomia, mutta ei keräyssäiliöitä, ei kemikaaleja, ei mitään raskasta.
 
Tups kirjoitti:
Mitä taas runkomuotoihin tulee, niin olet toki oikeassa siinä mielessä, että offshore-aluksen runko ei sovellu nopealle sota-alukselle. Jos nopeudesta kuitenkin tingitään, ei kuitenkaan ole mitään syytä, miksei sellaista voisi käyttää esimerkiksi rajavartiolaitoksen aluksille kuten on jo tehty niin meillä kuin muuallakin. Nopeakulkuisessa sota-aluksessa on niin ikään elementtejä, jotka ovat ristiriidassa Rajan nykyisten tehtävien kanssa (pieni kantavuus, huono ohjailukyky alhaisilla nopeuksilla, huono hinauskyky).

Jos nyt palataan laivatekniikasta takaisin perimmäisten kysymysten äärelle, niin näen "sotalaivamaisten" ulkovartiolaivojen hankkimisessa suureimpana ongelmana sen, että niihin tehtäviin, joihin kyseinen alus ei kykene, pitää hankkia muuta kalustoa. Tämä voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kahden monitoimiulkovartiolaivan sijaan Raja saattaakin saada vain yhden "sotalaivamaisen ulkovartiolaivan" ja loput määrärahat menevät vaikkapa Meritaidolle.

edit: Mikä muuten estää käyttämästä Turvan kaltaista alusta miinoittamiseen (olettaen, että mukana on vaikkapa yksi Pohjanmaa hoitamassa omasuojaa)?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä estäisi hypoteettisessa Raja-Pohjanmaassa pidemmän hekokannen teleskooppihangaarilla - tai vaikkapa vain pidemmän hekokannen ilman hangaaria - ja vaadittavien asennusten tekemistä irrotettavina? Jos puhutaan LKP:stä, kaipa nyt pollareita ehtisi siinä vaiheessa irroittelemaankin?

Turvan tyyppisen aluksen suurimmaksi ongelmaksi siviilirakennusstandardien ja tilavarausten puuttumisen lisäksi noussee nopeus, joka ei riitä saattotehtäviin. Jos jotain OPV-sota-alus kompromissia haluaa etsiä, niin hitaampikin alus kelpaisi tulevaisuudessa erinäisten miehittämättömien laitteiden tukialukseksia, miinantorjuntaan ja miinoituseen. PTO:n laukaisualustoista tuskin on pulaa. Tilavaraus ITO:lle, ja voi olla että tulevaisuudessa alus-ITO:n ratkaisuna voi olla maalta toimivan järjestelmän käyttö aluksessa Ameriikan malliin, siellähän käytetään USMC:n Avengereita alusilmatorjuntaan.
 
StmSvejk kirjoitti:
Mikä estäisi hypoteettisessa Raja-Pohjanmaassa pidemmän hekokannen teleskooppihangaarilla - tai vaikkapa vain pidemmän hekokannen ilman hangaaria - ja vaadittavien asennusten tekemistä irrotettavina? Jos puhutaan LKP:stä, kaipa nyt pollareita ehtisi siinä vaiheessa irroittelemaankin?

Turvan tyyppisen aluksen suurimmaksi ongelmaksi siviilirakennusstandardien ja tilavarausten puuttumisen lisäksi noussee nopeus, joka ei riitä saattotehtäviin. Jos jotain OPV-sota-alus kompromissia haluaa etsiä, niin hitaampikin alus kelpaisi tulevaisuudessa erinäisten miehittämättömien laitteiden tukialukseksia, miinantorjuntaan ja miinoituseen. PTO:n laukaisualustoista tuskin on pulaa. Tilavaraus ITO:lle, ja voi olla että tulevaisuudessa alus-ITO:n ratkaisuna voi olla maalta toimivan järjestelmän käyttö aluksessa Ameriikan malliin, siellähän käytetään USMC:n Avengereita alusilmatorjuntaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Käytetäänkö tosiaan? Egyptihän tuota kyllä tekee.

ukdefencejournal.org.uk

Egypt using deck parked Avenger SAM system to protect Mistral class amphibious assault ships

In what has been described as an unconventional move, Egypt is using the Avenger self-propelled surface-to-air missile system to protect its assault ships.
ukdefencejournal.org.uk ukdefencejournal.org.uk
 
Huhta kirjoitti:
Käytetäänkö tosiaan? Egyptihän tuota kyllä tekee.

ukdefencejournal.org.uk

Egypt using deck parked Avenger SAM system to protect Mistral class amphibious assault ships

In what has been described as an unconventional move, Egypt is using the Avenger self-propelled surface-to-air missile system to protect its assault ships.
ukdefencejournal.org.uk ukdefencejournal.org.uk
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä, Stingereitä, Avengereita ja HIMARS:eja on käytetty alukselta käsin. Ilmapuolustukseen tuollainen konseptihan sopisi myös kauppa-aluksille. En muista, milloin olen nähnyt USMC:n Avengereita ilmapuolustustehtävissä, voi toki olla että kyseessä on ollut vain artikkeli jossa ko. tehtävää on ehdotettu. Stingereitä ja HIMARS:eja on käytetty USN aluksilta.

Periaatteessa ihannehan voisi olla, että joskus tulevaisuudessa kauppa-alus voisi toimia myös auttavasti sotalaivana. Kannella voisi olla HIMARS, Moukari, ITO05 vastine ja NASAMS-vastine. Ei missään nimessä sotalaivojen korvaajana, vaan "apuristeilijänä" esim. maihinnousun tukena, omasuojaa varten ym. Tulevaisuudessa taktinen ohjus, tykistöraketti ja ito lähtenevät vielä samalta lavetilta, vähän samaan tapaan kuin VLS-kennostoilta voi laukaista eri tyyppisiä ohjuksi.

(Ei, en unohtanut toki syvän reservin miehittämiä Sergeitä)
 
Huhta kirjoitti:
Ihan vain kysymyksenä, estääkö jokin aluksen aseistamisen jo hyvissä ajoin ennen kriisiä? Muutkin kuin imagosyyt? Joku taisi mainita, että Välimerellä on käyty tykkiaseistuksen kanssa, vaikka kotimaassa se ei olekaan yleensä mukana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Merikarhu riisuttiin aseista, ennen välimerelle lähtöä. Mielestäni jo kertoo kurvareiden sotaisuudesta. En laskisi maanpuolustuksen suhteen mitään kyseisen organisaation varaan.
 
Muut ulkovartiolaivat eivät ole pitäneet enään aikoihin aseistusta kannellaan. Muutama syvyyspommi takakannella ja laatikollinen käsisyvyyspommeja, siinä kaikki.
Passintarkastusorganisaatio tänä päivänä, ei sen kummempaa.
 
Huhta kirjoitti:
Hekokansi on ehkä aavistuksen korkealla, mutta ennen kaikkea sen kantavuus lienee mitoitettu helikopteria varten. NH90:n maksimilentoonlähtöpaino on vajaa 11 tonnia. Tuolla saa ehkä kontin tai kaksi puomia, mutta ei keräyssäiliöitä, ei kemikaaleja, ei mitään raskasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Päinvastoin, hekokansi kestää huomattavan paljon. Kriittinen luku ei olekaan se lentoonlähtö, vaan se laskeutuminen... Siinä otetaan huomioon myös sen 11 tonnin tuleminen siihen kanteen aika vauhdilla. Eli ns. rysälasku, jossa helikopteri saa mennä aivan läjään, mutta kansi ei. Koskee myös kaikkia luukkuja yms siinä kannen alueella. Eli staattisia kuormia saa olla aika paljon.
 
PM04 kirjoitti:
Muut ulkovartiolaivat eivät ole pitäneet enään aikoihin aseistusta kannellaan. Muutama syvyyspommi takakannella ja laatikollinen käsisyvyyspommeja, siinä kaikki.
Passintarkastusorganisaatio tänä päivänä, ei sen kummempaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuri näin. Merellisessä rajavartiotoiminnassa ei ole jäljellä juuri mitään puolustusvoimia hyödyttävää. Tai, ei oikeastaan ole enää mitään. Dornieritkin ovat siviilirekisterissä ---> ei mitään military-varustusta koneessa. :-(
 
Huhta kirjoitti:
Ihan vain kysymyksenä, estääkö jokin aluksen aseistamisen jo hyvissä ajoin ennen kriisiä? Muutkin kuin imagosyyt? Joku taisi mainita, että Välimerellä on käyty tykkiaseistuksen kanssa, vaikka kotimaassa se ei olekaan yleensä mukana.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei estä. Kun vaan hallinto päättää niin, niin asennus ja valmistelutyöt voidaan tehdä. Se, koska alus siirtyy merivoimien organisaatioon, on sitten toinen ajanhetki, jolloin vaaditaan päätöksiä.
 
Huhta kirjoitti:
Joo, ihan paskoja vehkeitä. Kovassa merenkäynnissä ja huonoissa näkyvyysolosuhteissa tietysti rajoittuneita.

Katso liite: 39238

Stinger Lv M/93 (1993- )

Datablad for Stinger Lv M/93 (1993- )
navalhistory.dk

Katso liite: 39239




www.theamericanconservative.com

The Return of the Stinger Missile

Soon our "allies" will have fresh supplies of these MANPADS, too. What could possibly go wrong?
www.theamericanconservative.com www.theamericanconservative.com
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin, onhan näitä nähty jo vuosikymmeniä. Suomessakin taisi Streloja/Igloja olla jo Nuoli-luokalla. Se kantama vaan on niin sairaan lyhyt, ettei sillä kovin kummoista merkitystä aluksen omasuojankaan kannalta ole. Lisäksi tuollainen amerikkalainen maihinnousutukialus 30 000 tonnin uppoumalla on aika vakaa alusta ampujalle.

Sinällään näiden pienten ohjusten lisääminen joko pienemmän aluksen parhaaksi it-järjestelmäksi tai isomman aluksen "CIWS"-järjestelmäksi, on aika suosittua. Sitä löytyy monelta alukselta. Mutta silloin pitää käyttää ja käytetään aluksen taistelujärjestelmään integroitua vakautettua alustaa. Niitä on esim 2, 4 tai jopa 6:lle ohjukselle. Tällöin tuon pikkupuikonkin käytettävyys paranee huomattavasti. Järjestelmän "perässä" sillä on tarkka maali, myös sen etäisyys ja tarkat liiketekijät, ja ennakkopiste ja laukaisuhetki voidaan määrittää tarkasti. Paljon tarkemmin mitä tuollaisen manbad- ampumalaitteen operaattori voi käytettävissä olevilla laitteillaan tehdä.

Myös Suomessa tämä idea oli käytössä ennen Umkhontoa Rauma- ja Hämeenmaa-luokkien Mistral-järjestelmässä.
 
PM04 kirjoitti:
Merikarhu riisuttiin aseista, ennen välimerelle lähtöä. Mielestäni jo kertoo kurvareiden sotaisuudesta. En laskisi maanpuolustuksen suhteen mitään kyseisen organisaation varaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä kaikilla aluksilla (vene- ja laivaluokka) lienee asennusvalmius 12,7/23mm kalustolle ja mahd suto-kalustolle. Aseet varastoituna ja asennettaneen viimeistään rajajoukkokokoonpanoon siirryttäessä ja PV:lle alistettaessa?
 
Commander kirjoitti:
Kyllä kaikilla aluksilla (vene- ja laivaluokka) lienee asennusvalmius 12,7/23mm kalustolle ja mahd suto-kalustolle. Aseet varastoituna ja asennettaneen viimeistään rajajoukkokokoonpanoon siirryttäessä ja PV:lle alistettaessa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Juurikin näin. 23mm hemmetin pätevä vartiolaivoille. Sillä voidaan ampua suorasuuntausta kuten myös ilmamaaleja rajoitetusti. Ei sitä saa siitä syystä unohtaa, kun on ruma ja jopa meemiksi muodostunut asejärjestelmä.
 
Talvela kirjoitti:
Mihin merivartioston tehtäviin Knud Rasmussen-luokka ei pysty?
Klikkaa laajentaaksesi...

Knud Rasmussen -luokka vaikuttaisi kyllä olevan päältä päin katsoen lähempänä Turvaa kuin Pohjanmaa-luokkaa. Käytännössä ainut merkittävä ero sotalaivamaisemman ulkomuodon lisäksi on Stanflex-moduulipaikoissa. Toki ilman tarkempia teknisiä tietoja tietoa on vaikea sanoa suuntaan tai toiseen. Tehtävät ovat jotakuinkin samat kuin Turvalla, joskin pienemmässä rungossa.

StmSvejk kirjoitti:
Turvan tyyppisen aluksen suurimmaksi ongelmaksi siviilirakennusstandardien ja tilavarausten puuttumisen lisäksi noussee nopeus, joka ei riitä saattotehtäviin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kakkos-Turvassa (Lisä-Turvassa? Täyskaskossa?) nuo kaksi ensiksi mainittua on helppo ratkaista suunnitteluvaiheessa, mutta tuo rajallinen nopeus on toki ongelma ja sille ei oikein voi tehdä mitään helposti. Parinkymmenen solmun jälkeen alkaa ylämäki käydä jyrkäksi.
 
Tups kirjoitti:
Kakkos-Turvassa (Lisä-Turvassa? Täyskaskossa?) nuo kaksi ensiksi mainittua on helppo ratkaista suunnitteluvaiheessa, mutta tuo rajallinen nopeus on toki ongelma ja sille ei oikein voi tehdä mitään helposti. Parinkymmenen solmun jälkeen alkaa ylämäki käydä jyrkäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

No, jos oletetaan että RVL Kasko ja RVL Tuplabonus eivät kykene saattamiseen, olisi niille kuitenkin tarjolla hyödyllisiä merivoimatehtäviä. RVL Turhapuro säilynee kuitenkin palveluksessa pitkään.

Mieleen tulevat tehtävätyypit ovat:

- Miinantorjunta
- Miinoittaminen
- Tukialuksena erilaisille droneille toimiminen
- Suto

Voisiko tarvittava varustus olla laitettavissa konteilla aluksille? Vakiona 57mm ja TRS-3D Hämeenmaalta ja Uusimaalta ja tilavaraus ohjuskennostolle, mikä ei paljoa maksaisi.
 
Olkapääohjusryhmät taistelualuksilla oli kehissä jo ysärillä
 
Analysti kirjoitti:
Päinvastoin, hekokansi kestää huomattavan paljon. Kriittinen luku ei olekaan se lentoonlähtö, vaan se laskeutuminen... Siinä otetaan huomioon myös sen 11 tonnin tuleminen siihen kanteen aika vauhdilla. Eli ns. rysälasku, jossa helikopteri saa mennä aivan läjään, mutta kansi ei. Koskee myös kaikkia luukkuja yms siinä kannen alueella. Eli staattisia kuormia saa olla aika paljon.
Klikkaa laajentaaksesi...

No joo, on siinä kieltämättä moninkertaisesti enemmän kantavuutta kuin ajattelin. Helikopterikansista löytyy näköjään standardikin, CAP 437 (kolmosluvussa nuo kuormitukset). Pakkolaskun varalle 2,5 x MTOW heikoimpaan osaan kantta. Staattista kuormaa taas 1 x MTOW missä hyvänsä helikopterille mahdollisessa kohdassa kantta sekä 2 kN per neliömetri. Harkitsisin tosin yhä telakan konsultointia ennen kannen vetämistä piukeaksi keräyssäiliöitä, mutta kyllä sinne enemmän saa kuin aiemmin esitin. Perun puheeni ja seison korjattuna. :salut:
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top