Merivoimien kehitysnäkymät

Onnistuihan meilläkin viimeksi tukkipöllit tankin kylkeen ja molotovit kouraan, mutta ei niissä mitään kadehtimista ole rauhan aikana.

Ohjus on sen verran herkkä kapistus, että se on kallis ja hyödytön jos tietyt edellytykset ei täyty. Pelkässä kohteiden tunnistamisessa oleva ongelma johtaa helposti itsetuhoisaan tekemiseen kuten Bukit Iranissa ja Itä-Ukrainassa on pariin kertaan osoittaneet.
 
Analysti taitaa olla joku insinööri joka ei osaa tai pysty improvisoimaan, kaikki pitää tehdä täydellisesti ja viimeisen päälle.

Noh, ollaanpas nyt.

Loppukäyttäjä määritelkööt tehtävät saamiensa ohjeiden mukaan ja insinöörit sitten suunnitelkoot sellaisen ulkovartiolaivan, joka ne parhaiten suorittaa. Jos halutaan aseistusta (tai tilavaraus sille), sellainen laitetaan. Jos halutaan sotalaivatason vaurionsietokykyä, lisätään osastointia. Jos halutaan suurta nopeutta, nostetaan tehoa ja muutetaan runkomuotoa tämän mahdollistamiseksi. Jos halutaan ristiriitaisia ominaisuuksia, katsotaan, kummalla on suurempi painoarvo ja siirretään kompromissin painopistettä sen suuntaan. Jos halutaan laiva joka "näyttää" aggressiiviselta (sotalaivalta), niin sellainekin varmasti onnistuu. Tämä kaikki on normaalia suunnittelutyötä.

...ja jos halutaan Pohjanmaa-luokan korvetteja valkoiseksi maalattuna, niin eiköhän Rauman telakka sellaisetkin myy.
 
Tosin USN lähtee takamatkalta nyt kun vastassa on miinoja kylvävät Kiina ja Venäjä.

Suomi on onneksi tässäkin maailman huippua ja meidän tietämys varmaan hyvää valuuttaa Yhdysvaltojen suuntaan.

Katanpää-luokan Mitot ovat kyllä hyviä, mutta Suomen miina-ase ei ole kovinkaan monipuolinen, vaikka uudet herätemiinat lienevät ihan hyvä. Suomesta puuttuvat torpedomiinat, itse uivat miinat ja ilmapudotteiset miinat. Toivottavasti puutteet korjautuvat lähivuosina. Ikävää, että TMS-projekti aikoinaan haudattiin, muistaakseni Suomi oli siinä mukana.

 
Merimiinoitus kulkee samanlaista polkua, kuin panssarintorjunta jokseenkin. Kehitetään ase ja sitten kehitetään sille vastalääkettä.
Täällä paljon muutamien tahojen parjaamat kosketusmiinat ovat nk. kylmää rautaa, eivätkä välitä mistään vastalääkkeistä.
Suomalainen merimiinaosaaminen on maailman huipputasoa ja tuotantoa ja kehitystyötä on koko ajan. Ei tarvitse ukot häpeillä
maamme touhua tämän suhteen.
 
Merimiinoitus kulkee samanlaista polkua, kuin panssarintorjunta jokseenkin. Kehitetään ase ja sitten kehitetään sille vastalääkettä.
Täällä paljon muutamien tahojen parjaamat kosketusmiinat ovat nk. kylmää rautaa, eivätkä välitä mistään vastalääkkeistä.
Suomalainen merimiinaosaaminen on maailman huipputasoa ja tuotantoa ja kehitystyötä on koko ajan. Ei tarvitse ukot häpeillä
maamme touhua tämän suhteen.

Kosketusmiinat voi väistää kun ne havaitaan sonarilla, toki se vaatii joko riittävän hiljaista ajoa - tai sitten miehittämättömän tiedustelualuksen tiedustelemaan reitin. Suomalainen merimiinaosaaminen on varmaan herätemiinojen osalta hyvää, ei ole syytä epäillä muuta, mutta itseliikkuvuus puuttuu, joten miina pystyy vaikuttamaan vain omalta paikaltaan ja hyökkäyksellinen kyky puuttuu. Samoin toki ilmasta laskettavat miinat.
 
Näyttäkää minulle se kippari, joka kokka kohisten ajaa aluksellaan miinavaaralliselle merialueelle. Näyttäkää minulle se taistelija, joka painaa rinta rottingilla miinoitetulle maaperälle.
Tai se panssarivaununjohtaja jne... Miina-aseen pelkkä psykologinen vaikutus on kamala.
 
Kosketusmiinat voi väistää kun ne havaitaan sonarilla, toki se vaatii joko riittävän hiljaista ajoa - tai sitten miehittämättömän tiedustelualuksen tiedustelemaan reitin. Suomalainen merimiinaosaaminen on varmaan herätemiinojen osalta hyvää, ei ole syytä epäillä muuta, mutta itseliikkuvuus puuttuu, joten miina pystyy vaikuttamaan vain omalta paikaltaan ja hyökkäyksellinen kyky puuttuu. Samoin toki ilmasta laskettavat miinat.

Miinoittamisella suljetaan alueita. Näin voidaan keskittää omaa tulivoimaa muualle, halutulle painopisteelle.
 
Näyttäkää minulle se kippari, joka kokka kohisten ajaa aluksellaan miinavaaralliselle merialueelle. Näyttäkää minulle se taistelija, joka painaa rinta rottingilla miinoitetulle maaperälle.
Tai se panssarivaununjohtaja jne... Miina-aseen pelkkä psykologinen vaikutus on kamala.

Ankkuroitavat kosketusmiinat voidaan nykyään tiedustella miehittämättömillä aluksilla, ne ovat yksinkertaisia havaita, merkata metrin tarkkuudella ja sitten neutralisoida. Vaikea nähdä, että ne edustavat mitään uhkaa n. +10v perspektiivillä, mutta etenkin Ahvenanmeren kapeikkojen osalta ne lienevät vielä erittäin hyödyllisiä. Herätemiinat ovat asia erikseen, tulevaisuuden itseliikkuvat / torpedomiinat ovatkin sitten erittäin pelottavia, sillä ne voivat väijyä ja iskeä vaikka muutaman kilometrin päähän sijaintipaikastaan. Ensimmäinen oli CAPTOR 1970-luvulla. Tulevaisuudessa sama teknologia on käyttökelpoinen myös Itämeren tapaisilla merialueilla.

 
Kosketusmiinat voi väistää kun ne havaitaan sonarilla, toki se vaatii joko riittävän hiljaista ajoa - tai sitten miehittämättömän tiedustelualuksen tiedustelemaan reitin. Suomalainen merimiinaosaaminen on varmaan herätemiinojen osalta hyvää, ei ole syytä epäillä muuta, mutta itseliikkuvuus puuttuu, joten miina pystyy vaikuttamaan vain omalta paikaltaan ja hyökkäyksellinen kyky puuttuu. Samoin toki ilmasta laskettavat miinat.

Meidän miinoitteemme ovat aina valvottuja, jos sinne mennään raivaamaan niin sinne ammutaan.
 
Miinoittamisella suljetaan alueita. Näin voidaan keskittää omaa tulivoimaa muualle, halutulle painopisteelle.
Mitä jos vihollisella ei ole edes intressejä lähestyä aluevesiä jonne niitä miinotteita on laskettu? älymiinat hemmetin hyviä mutta kosketusmiinat ovat kuten rannikkolinnoituksetkin fossiileja.
 
Mitä jos vihollisella ei ole edes intressejä lähestyä aluevesiä jonne niitä miinotteita on laskettu? älymiinat hemmetin hyviä mutta kosketusmiinat ovat kuten rannikkolinnoituksetkin fossiileja.

Ne fossiilit kuitenkin täytyy raivata tieltä jos ne haluaa ohittaa, siihen menee aikaa ja resursseja jonka tarkoitus on juuri ettei kellään ole intressiä lähestyä niitä.

Tämä on tällaista aika simppeliä kivi-paperi-sakset peliä.
 
Ne fossiilit kuitenkin täytyy raivata tieltä jos ne haluaa ohittaa, siihen menee aikaa ja resursseja jonka tarkoitus on juuri ettei kellään ole intressiä lähestyä niitä.

Tämä on tällaista aika simppeliä kivi-paperi-sakset peliä.

Tiedustelu ja raivaaminen voidaan tehdä nykyään etänä robotein, eli eivät oikein tarjoa hidastetta. Veikkaisin stetson-arviona kosketusmiinoille noin kymmenen vuoden hyödyllistä elinkaarta.
 
Mitä jos vihollisella ei ole edes intressejä lähestyä aluevesiä jonne niitä miinotteita on laskettu? älymiinat hemmetin hyviä mutta kosketusmiinat ovat kuten rannikkolinnoituksetkin fossiileja.

No silloinhan ne lasketut miinoitteet täyttävät tehtävänsä. Kosketusmiinoilla edelleen kyky myös sukellusveneitä vastaan. Kuten sanoin jo aiemmin, kylmää / tyhmää rautaa, mutta täysin toimivaa. Täällä pitäisi vissiin alkaa jakamaan laivastonristejä hurjimmille kippareille. :)

Sitä miinanraivaamistakin on ikävä suorittaa ohjustulen alla...
 
Sitä miinanraivaamistakin on ikävä suorittaa ohjustulen alla...

Entä kun sen väylän on tiedustellut tällainen kala, eikä ohjustulesta tarvitse välittää? Kuvassa Suomenkin käytössä oleva HUGIN.

The-HUGIN-1000-AUV-just-before-launch-from-HNoMS-Karmoy-in-February-2004.png

Seuraavaksi noihin kaloihin laitetaan vieläpä tällaiset kalat, jotka eliminoivat tarpeelliset kosketusmiinat miinariveistä. Nyt vielä tarvitsee ihmisohjausta, mutta tuskin periaatteellista tarvetta olisi nytkään. Kuvassa Suomenkin käytössä oleva Seafox.

1l-Image-7.jpg
 
Back
Top