Merivoimien kehitysnäkymät

Laiva tuo ei ole miltään muotoa, pitää verrata lentokoneeseen. Mitkä ovat ekranoplanin edut lentokoneeseen verrattuna?

Ei tarvitse päällystettyä kiitorataa (tarvitsee riittävän ison suojaisan nousualueen)

Pystyy kuljettamaan useita useiden tonnien painoisia merimaaliohjuksia.

Lentokonetta pienempi polttoaineen kulutus matkalennossa (samalla moottoriteknologialla).

Turvallisempi operoida matalalla.

Vieläkö löytyy muuta?

Tarvitsemmeko ja pystymmekö hyödyntämään tuollaisia ominaisuuksia? Onko sama saavutettavissa lentokoneilla ja nykyaikaisilla aseilla?

Itse tulen äkkiä johtopäätökseen, että ekranoplaanit ovat kehitetty paikallisiin erikoisolosuhteisiin. Edit: ja täsmennyksenä: kyse ei ole meidän erityisolosuhteista.
 
Viimeksi muokattu:
Huhta kirjoitti:
Olisiko Tetran toisaalle postaamasta ekranoplaanista(?) Suomen rannikkopuolustukseen? Helvetin nopea, lentää matalalla ja toimii myös jään päällä.

Ainoa huono puoli on, että ei löydy kaupan hyllyltä. HX-vastakauppoihin tällainen kehitystyö sopisi kyllä paremmin kuin lentävän sähkötaksin kehittäminen...
Klikkaa laajentaaksesi...

Helikopteri voisi olla monipuolisempi laite jos ei välttämättä halua kehittää uutta käkätintä.
 
mechanicus kirjoitti:
Laiva tuo ei ole miltään muotoa, pitää verrata lentokoneeseen. Mitkä ovat ekranoplanin edut lentokoneeseen verrattuna?

Ei tarvitse päällystettyä kiitorataa (tarvitsee riittävän ison suojaisan nousualueen)

Pystyy kuljettamaan useita useiden tonnien painoisia merimaaliohjuksia.

Lentokonetta pienempi polttoaineen kulutus matkalennossa (samalla moottoriteknologialla).

Turvallisempi operoida matalalla.

Vieläkö löytyy muuta?

Tarvitsemmeko ja pystymmekö hyödyntämään tuollaisia ominaisuuksia? Onko sama saavutettavissa lentokoneilla ja nykyaikaisilla aseilla?

Itse tulen äkkiä johtopäätökseen, että ekranoplaanit ovat kehitetty paikallisiin erikoisolosuhteisiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä kyse on suurvaltatason laitteesta. Suomen Merivoimien vuosibudjetilla ei päästäisi kehitystyössä vielä luonnoksia pidemmälle. Miksi laittaa pari miljardia (jos riittääkään) tuollaisen kehittelyyn, kun parilla sadalla miljoonalla saa valmiit hekot?
 
Analysti kirjoitti:
En tarkoittanut tuota kaaviota, siinä ei ole mitään muuta vikaa, muuta kuin se, ettei tykkivenettä vielä tiedetty millainen se tulee olemaan... Tarkoitin muita lähteitä, joita selvästi on käytetty. Esim siitä tykistä, niissä on virheitä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pahoittelut väärinkäsityksestä, jatkakaa! :salut:
Ja juu 'tykkiveneen' käsite oli joustava. Usein projektivaiheessa alusten tyyppinimitykset on muutenkin tehty enemmän poliittisista syistä. "Vartiovene" kuulostaa harmittomalta, "ohjus/torpedovene" on aggressiivinen ja hyökkäyksellinen...
 
mechanicus kirjoitti:
Ei tarvitse päällystettyä kiitorataa (tarvitsee riittävän ison suojaisan nousualueen)

Lentokonetta pienempi polttoaineen kulutus matkalennossa (samalla moottoriteknologialla).

Turvallisempi operoida matalalla
Klikkaa laajentaaksesi...
Erkanoplane on laiva. Sillä tulee olla merikapteeni kipparina.
Tarvitsee todella hyvin Suojatun lähtöalueen JA AINA VASTATUULEEN!
lentokoneen polttoaineen kulutus on 1/10 Erkanoplanen kulutuksesta.
Jäätävää kyytiä matalalla, kun vauhtia on satoja solmua tunnissa ja lentokorkeus vain kymmenkunta metriä, niin takaan että kun istahdat puikkoihin ja työnnetään tehokahvat eteen, niin hikivanallasi sammutetaan suurtulipalo! Äärimmäisen stressaavaa lentämistä verrattuna ihan mihin tahansa korkealla lentävään laitteeseen.
Esim meidän ah niin kaunis mutta kallis saaristomme edellyttää kyllä helikoptereita, ennenkuin erkanoplanea. Miten turvallisuus liittyy matalalla lentämiseen?
 
Voishan sillä kuljettaa nopeasti joukkoja Ahvenanmaalle... muuta etua en oikein näe. Taitaa kääntösädekin olla sitä luokkaa joka saa lentotukialuksen näyttämään ketterältä...
 
@TBman Ekranoplan on toki merenkulkuoikeudellisesti ja myös kuljetustehtävässä verrannollinen laivaan. Aselavettina sillä ei kuitenkaan ole laivalle tavoiteltavia ominaisuuksia: kyky operoida pitkiä ajanjaksoja yhtäjaksoisesti, riippumattomuus harvoista tukeutumispaikoista ja kyky valvoa ja vaikuttaa vedenalaisiin kohteisiin.

Polttoaineenkulutksesta haluaisin kuulla perustelut, miksi Ekranoplaan kuluttaa 10-kertaisesti polttoainetta lentokoneeseen nähden. Oma tarkasteluni tarkoitti toimintaa samassa operointiympäristössä, lentokorkeuden kasvattaminen toki parantaa polttoainetaloutta merkittävästi. On myös totta, että neuvostoliittolaiset sovellukset kuluttavat järjettömiä määriä polttoainetta, mutta paljonko kuluttaisi sama hyötykuorma samalla moottoritekniikalla varustetussa lentokoneessa samalla korkeudella operoituna?

Lisäksi uskon hikoilevani myös melkoisesti lentäessäni TU-16:ta alle 10 metrin korkeudessa huonohkossa kelissä.

Jos jäi epäselväksi, en usko ekranoplaanin olevan missään tilanteessa millekään sotavoimalle järkevä investointi, mutta fysikaalisesti sillä on joitakin etuja toimiessaan omassa kapeassa laatikossaan.
 
mechanicus kirjoitti:
@TBman Ekranoplan on toki merenkulkuoikeudellisesti ja myös kuljetustehtävässä verrannollinen laivaan. Aselavettina sillä ei kuitenkaan ole laivalle tavoiteltavia ominaisuuksia: kyky operoida pitkiä ajanjaksoja yhtäjaksoisesti, riippumattomuus harvoista tukeutumispaikoista ja kyky valvoa ja vaikuttaa vedenalaisiin kohteisiin.

Polttoaineenkulutksesta haluaisin kuulla perustelut, miksi Ekranoplaan kuluttaa 10-kertaisesti polttoainetta lentokoneeseen nähden. Oma tarkasteluni tarkoitti toimintaa samassa operointiympäristössä, lentokorkeuden kasvattaminen toki parantaa polttoainetaloutta merkittävästi. On myös totta, että neuvostoliittolaiset sovellukset kuluttavat järjettömiä määriä polttoainetta, mutta paljonko kuluttaisi sama hyötykuorma samalla moottoritekniikalla varustetussa lentokoneessa samalla korkeudella operoituna?

Lisäksi uskon hikoilevani myös melkoisesti lentäessäni TU-16:ta alle 10 metrin korkeudessa huonohkossa kelissä.

Jos jäi epäselväksi, en usko ekranoplaanin olevan missään tilanteessa millekään sotavoimalle järkevä investointi, mutta fysikaalisesti sillä on joitakin etuja toimiessaan omassa kapeassa laatikossaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Polttonesteen kulutus on matalalla radikaalisti kovempaa kuin korkealla, koska lämpö, tiheys, vastus, ahtosuhde. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suihkumoottori
 
Viimeksi muokattu:
Juu, olemme tästä yksimielisiä, mutta jos on operatiivinen pakko/hyöty operoida aivan pinnoissa, ekranoplan on ainakin teoriassa lentokonetta polttoainetaloudellisempi.
 
Pohdittiinkohan Suomessa koskaan lankaohjattujen torpedojen hankkimista? Suomessahan oli ikuisuushankkeena kotimaisen lankaohjatun sähkötorpedon valmistaminen, mutta oliko hankinta koskaan mielessä? Sinänsä NL ei välttämättä olisi myynyt, mutta ehkäpä esim. Ruotsista Torped 61 olisi irronnut, sitähän myytiin ainakin Tanskaan ja Norjaan?

Sinänsä Särkänniemen torpedokoeasema olisi ollut kiva, olisikohan sen voinut integroida delfinaarioon?
 
Viimeksi muokattu:
mechanicus kirjoitti:
Laiva tuo ei ole miltään muotoa, pitää verrata lentokoneeseen. Mitkä ovat ekranoplanin edut lentokoneeseen verrattuna?

Ei tarvitse päällystettyä kiitorataa (tarvitsee riittävän ison suojaisan nousualueen)

Pystyy kuljettamaan useita useiden tonnien painoisia merimaaliohjuksia.

Lentokonetta pienempi polttoaineen kulutus matkalennossa (samalla moottoriteknologialla).

Turvallisempi operoida matalalla.

Vieläkö löytyy muuta?

Tarvitsemmeko ja pystymmekö hyödyntämään tuollaisia ominaisuuksia? Onko sama saavutettavissa lentokoneilla ja nykyaikaisilla aseilla?

Itse tulen äkkiä johtopäätökseen, että ekranoplaanit ovat kehitetty paikallisiin erikoisolosuhteisiin. Edit: ja täsmennyksenä: kyse ei ole meidän erityisolosuhteista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kerran venäläiset suunnittelivat ekranoplaania myös sukellusveneiden pelastustehtäviin, niin se varmaan toimisi myös sukellusveneen torjunnassa? Meritorjuntalentokone ei laske kaikumittainta (muuta kuin poijun), mutta ekranoplaani laskeutuu ja "rullaa" pinnalla.

Laitteen koon pitäisi tietysti olla vähän pienempi Suomenlahdella kuin Mustalla merellä. Ja periaatteessa on kyllä ihan aiheellinen kysymys, että eikö merivalvontalentokone hoitaisi samat hommat. Näin se varmaan on ja kai niilläkin lentää riittävän hyvin pinnoissa.

Rannari kirjoitti:
Helikopteri voisi olla monipuolisempi laite jos ei välttämättä halua kehittää uutta käkätintä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Huomattavasti hitaampi ja kuormankantokyky lienee yleisesti ottaen heikompi.
 
Huhta kirjoitti:
Kerran venäläiset suunnittelivat ekranoplaania myös sukellusveneiden pelastustehtäviin, niin se varmaan toimisi myös sukellusveneen torjunnassa? Meritorjuntalentokone ei laske kaikumittainta (muuta kuin poijun), mutta ekranoplaani laskeutuu ja "rullaa" pinnalla.

Laitteen koon pitäisi tietysti olla vähän pienempi Suomenlahdella kuin Mustalla merellä. Ja periaatteessa on kyllä ihan aiheellinen kysymys, että eikö merivalvontalentokone hoitaisi samat hommat. Näin se varmaan on ja kai niilläkin lentää riittävän hyvin pinnoissa.



Huomattavasti hitaampi ja kuormankantokyky lienee yleisesti ottaen heikompi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kerta venäläisillä oli jollakin lailla toimiva ekranoplane ja se ei silti yleistynyt niin kertoo karua kieltä tehokkuudesta.
 
Kun ekranoplaani ei ottanut tuulta alleen, niin mitenkäs olisi vesitaso pyörillä? Canadair CL-415 lentäisi ja lilluisi. Ainoastaan nopeus jäisi kyseenalaiseksi, ei juuri helikopteria kummoisempi. SUTO-varustus voisi myös olla vaihtokelpoinen merimiinojen kanssa. :geek:
 
Jos nopeata kuljetusalusta haluttaisiin niin eiköhän ratkaisu olisi jotakin EPF-tyyppistä kuten US NAVY hankkii? Austal on tehnyt myös EPF- Spearheadista 72 m pituisen version, jota Oman hankki 2 kpl vuonna 2016. Jäätähän tuolla ei särjetä, mutta kuljettaa se aika vauhdilla 260 sotilas istuinpaikoilla + ajoneuvot, joten ei mikään ihan turhake!
 
mechanicus kirjoitti:
@TBman Ekranoplan on toki merenkulkuoikeudellisesti ja myös kuljetustehtävässä verrannollinen laivaan. Aselavettina sillä ei kuitenkaan ole laivalle tavoiteltavia ominaisuuksia: kyky operoida pitkiä ajanjaksoja yhtäjaksoisesti, riippumattomuus harvoista tukeutumispaikoista ja kyky valvoa ja vaikuttaa vedenalaisiin kohteisiin.

Polttoaineenkulutksesta haluaisin kuulla perustelut, miksi Ekranoplaan kuluttaa 10-kertaisesti polttoainetta lentokoneeseen nähden. Oma tarkasteluni tarkoitti toimintaa samassa operointiympäristössä, lentokorkeuden kasvattaminen toki parantaa polttoainetaloutta merkittävästi. On myös totta, että neuvostoliittolaiset sovellukset kuluttavat järjettömiä määriä polttoainetta, mutta paljonko kuluttaisi sama hyötykuorma samalla moottoritekniikalla varustetussa lentokoneessa samalla korkeudella operoituna?

Lisäksi uskon hikoilevani myös melkoisesti lentäessäni TU-16:ta alle 10 metrin korkeudessa huonohkossa kelissä.

Jos jäi epäselväksi, en usko ekranoplaanin olevan missään tilanteessa millekään sotavoimalle järkevä investointi, mutta fysikaalisesti sillä on joitakin etuja toimiessaan omassa kapeassa laatikossaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Maaefektikulkuvälineen koko idea on pienemmässä tehontarpeessa ja nosteeseen tarvittavassa vastuksessa verrattuna lentokoneeseen:
Given similar hull size and power, and depending on its specific design, the lower lift-induced drag of a GEV, as compared to an aircraft of similar capacity, will improve its fuel efficiency and, up to a point, its speed. GEVs are also much faster than surface vessels of similar power, because they avoid drag from the water
Klikkaa laajentaaksesi...
en.wikipedia.org

Ground-effect vehicle - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
 
StmSvejk kirjoitti:
Pohdittiinkohan Suomessa koskaan lankaohjattujen torpedojen hankkimista? Suomessahan oli ikuisuushankkeena kotimaisen lankaohjatun sähkötorpedon valmistaminen, mutta oliko hankinta koskaan mielessä? Sinänsä NL ei välttämättä olisi myynyt, mutta ehkäpä esim. Ruotsista Torped 61 olisi irronnut, sitähän myytiin ainakin Tanskaan ja Norjaan?

Sinänsä Särkänniemen torpedokoeasema olisi ollut kiva, olisikohan sen voinut integroida delfinaarioon?
Klikkaa laajentaaksesi...

Särkänniemen torpedokoeasema.
Muille tiedoksi, niin koeasemia ollut kaksi Suomessa. Isosaaressa ja Upinniemessä. Tulevaisuudessa testit tehdään paikassa XXXXX.
 
PM04 kirjoitti:
Särkänniemen torpedokoeasema.
Muille tiedoksi, niin koeasemia ollut kaksi Suomessa. Isosaaressa ja Upinniemessä. Tulevaisuudessa testit tehdään paikassa XXXXX.
Klikkaa laajentaaksesi...

Särkänniemeen oli tarkoitus perustaa uusi torpedokoeasema - varmaan myös ehkä vaikeuttamaan tiedustelua, siksi kai ruotsalaistenkin torpedokoeasema on Vätternillä.

Ajatusta kotimaisen torpedon valmistamisesta ei haudattu sodan päättymisen jälkeen ja uudet neuvottelut torpedojen valmistuksesta käytiin merivoimien ja Valmet OY:n välillä 1950-luvun alkupuolella. Tuolloin keskusteltiin Helsingin laivastoasemalla jatkosodan aikana suunnitellun prototyyppitorpedon teollisen tuotannon aloittamisesta. Valmistus suunniteltiin toteutettavan Valmetin Siuron ja Tampereen tehtailla ja Särkänniemen alueelle valmistauduttiin rakentamaan torpedokoeasema koeammuntoja varten.

https://journal.fi/ta/article/view/49384 s.180

Tai ehkäpä ne delfiinit olivatkin oikeasti kaksikäyttödelfiinejä - reservin taisteludelfiinejä ;) Myös delfinaarion käyttötarkoitus paljastui!
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top