Merivoimien kehitysnäkymät

Hieman lisää hiekkaa rattaisiin, että en usko, että S300 osuisi kohteeseen 10 machin nopeudella. Se saattaa tehdä niin alkukiihdytyksessä ja etenkin hieman korkeammalle kerettyään, mutta sen jälkeen ohjuksen rakettimoottorista loppuu ajoaine ja mennään liitämällä. Ja kun ohjus alkaa palailla pintaan, niin kysymys kuuluu, että onko se ohjus edes siihen tehty? Kyseessä on kuitenkin ohjus joka on tarkoitettu käytettäväksi kohteita vastaan, jotka loppujenlopuksi lentävät tutkahorisontin yllä, eli kestääkö se ne nopeudet lähellä pintaa palamatta? Mikä ohjus muuten olisi kyseessä? 40N6?

Mutta sinällään en oikeastaan näe mitään vikaa tuossa ideassa, tuon kokoinen ohjus luultavasti sammuttaa suuren osan laivasta pelkällä osumalla ja taistelukärki voitaisiin oikeastaan räjäyttää herätteellä, jolloin sirpaleet levittävät vahinkoa vielä lisää. Ehkä isoin parannus mikä tuohon voitaisiin tehdä, olisi se että se kakkosveiheen rakettimoottori deaktivoidaan ja lennetään maaliin ykkösvaiheen antamalla korkeudella ja liikevoimalla. En tiedä, että miten paljon nopeutta tai kantamaa siitä saisi, mutta sen kakkosvaiheena olleen raketin vaikutus maalissa olisi jotakin ennen näkemätöntä.
400km kantama olisi tietysti mukava. Ohjuksen mitat taisi olla se 9m/0,5m tai sitä luokkaa ainakin...? Oleellista tuossa on tietysti ajoaineen ja nopeuden sovittaminen ajateltuun etäisyyteen siten, että loppuvaiheessa päästään siihen esimerkiksi nyt mach 10, kuten sanoitkin ja jos korkeutta haetaan, saadaan enemmän nopeutta, kuin matalalla. Yhtä kaikki nopeutta perkeleesti. Mach 5:kin matalla on hirveä nopeus. Mutta kuten sanoitkin, materiaalimuutoksia tulisi tehdä itse ohjukseen myöskin, mikäli sitä ajatellaan pintakohteisiin käytettäväksi. Aiemmin ehdotinkin mm. wolframia. Mutta toteutuessaan tuommoinen olisi hyvin monikäyttöinen ohjus ennen raidetykkiä, paitsi että ohjus on ketterämpi ja voi kiihdytellä lopussa. Kyllä siinä varmasti pistäisi pohdituttamaan venäläistäkin, että mitenhän tuommoinen oikein torjutaan? Tuon kokoinen ohjus kun menee vaikka rekan perävaunussa, merikonteissa tai mihin nyt niitä keksii laitella. Enää sitten pitää osoittaa tuolle helvetin miekalle kohde.
 
Miten muuten mahtaa olla, onko laivastolla aikomus saattaa laivat Kaliningradin ohi, vaiko pelkästään lyhintä reittiä Ruotsin aluevesille? Jos tarkoitus on päästä Kaliningradin ohi, niin silloin niitä MTO:ita saattaisi tarvita laivoilla ja mahdollisesti Hornettien kyydissä.
 
Miten muuten mahtaa olla, onko laivastolla aikomus saattaa laivat Kaliningradin ohi, vaiko pelkästään lyhintä reittiä Ruotsin aluevesille? Jos tarkoitus on päästä Kaliningradin ohi, niin silloin niitä MTO:ita saattaisi tarvita laivoilla ja mahdollisesti Hornettien kyydissä.

Tätähän muistaakseni sivuttiin jo aiemmin ja minusta on ihan selvää, että missään suuremmassa konfliktissa Suomella ei ole resursseja suojata laivoja kuin lähimpään suojaisaan satamaan saakka, eli käytännössä Ruotsiin.
 
Trimaraanin etuja ovat ensisijaisesti pienempi kulkuvastus, parempi vakavuus ja suurempi kansipinta-ala, ja sitä myötä esimerkiksi mahdollisuus tilavammalle hangaarille ja laajemmalle hekokentälle. Aluksen omapaino on kuitenkin suurempi kuin vastaavankokoisella yksirunkoisella aluksella, joten kantavuutta on vähemmän. Näin ollen siirtyminen yksirunkoisesta kolmirunkoiseen ei ratkaise sitä ongelmaa, että tuollainen S300:n kaltainen ohjus painaa laukaisulaitteineen parituhatta kiloa per laukaus. Toki 2000 tonnin laivassa on enemmän kantavuutta kuin 200 tonnin ohjusveneessä...

Kyllä 9-metrinen ohjus pystyyn mahtuu, jos se sijoitetaan kansirakennukseen. Purkautumiskanavaa ei kuitenkaan voi johtaa suoraan mereen, joten laukaisulaitteiden alle tarvitaan tilaa kaksoispohjalle. Noh, tämä on kyllä pienin ongelmista...
 
Selittäkääpä minulle pölhölle maakravulle, että miksi ne alueit-ohjukset ylipäätään pitää sijoittaa laivaan? Koska laivaliikenne kriisitilanteessa on vain Ruotsiin, niin miksi ihmeessä ei ammuta niitä ohjuksia kuorma-auton lavalta rannalta? Aika hurjasti sekä halvempaa, että pienempi tappioriski. S-300 se ohjus ei tietenkään tulisi olemaan, tunnetuista syistä.
 
Otetaans viikonlopun kunniaksi: MERIVOIMIEN kehitysnäkymät

Jos unohdetaan haavetoive-unet pariksi päiväksi ja katsotaan, mitä Merivoimien rahoituksella oikeasti voidaan saada aikaan?

Onko Merivoimilla kaksi painopistettä? Eli kansainväliset tehtävät ja kansallinen puolustus. Ovatko nuo ristiriidassa keskenään? Sanoisin: harvinaisen vähän. Ainoastaan rahoituskapeikko on haastava. Mihin kv-tehtäviin suomalaiset voivat antaa panoksensa? Ja toisaalta, miten rakentaa kansallisen puolustuksen kykyä edelleen? Kehno tietää vielä, mitä aluksia pannaan koipussiin tai loppusijoitetaan, en ole lainkaan niin varma, että Merivoimat olisi antanut täyttä panostaan, hmmm, muutoksille.
 
Otetaans viikonlopun kunniaksi: MERIVOIMIEN kehitysnäkymät

Jos unohdetaan haavetoive-unet pariksi päiväksi ja katsotaan, mitä Merivoimien rahoituksella oikeasti voidaan saada aikaan?

Onko Merivoimilla kaksi painopistettä? Eli kansainväliset tehtävät ja kansallinen puolustus. Ovatko nuo ristiriidassa keskenään? Sanoisin: harvinaisen vähän. Ainoastaan rahoituskapeikko on haastava. Mihin kv-tehtäviin suomalaiset voivat antaa panoksensa? Ja toisaalta, miten rakentaa kansallisen puolustuksen kykyä edelleen? Kehno tietää vielä, mitä aluksia pannaan koipussiin tai loppusijoitetaan, en ole lainkaan niin varma, että Merivoimat olisi antanut täyttä panostaan, hmmm, muutoksille.
Sikäli mikäli lama tästä edelleen syvenee, niin en miettisi tämän hetkisiä rahallisia resursseja. Juustohöylä tulee käymään vielä rumalla tavalla. Sorry pessimistisyyteni mutta tätä mieltä olen.
Kansainvälisille vesille mennään jatkossakin mutta olemassa olevilla miinalaivoilla.
 
Silmiini osui Turun Sanomien juttu viime viikolta liittyen miinalaiva Hämeenmaan siirtoon Upinniemeen.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/541403/Miinalaiva+Hameenmaa+lahti+Pansiosta

Kommodori Timo Hirvonen totesi artikkelissa, että Hämeenmaa ei ota miinalaiva Pohjanmaan roolia merivoimien lippulaivana, vaan tulee vastaamaan "operatiiviseen tarpeeseen Suomenlahdella" (ts. toimimaan johtoaluksena ja miinoittajana). Tarkoittaako tämä sitä, että ML Uusimaasta tulee siis laivaston uusi lippulaiva vai aikooko merivoimat pärjätä jatkossa / väliaikaisesti kokonaan ilman sellaista? Onko Suomessa koskaan ollut tilannetta, ettei merivoimilla olisi ollut omaa lippulaivaa?
 
Silmiini osui Turun Sanomien juttu viime viikolta liittyen miinalaiva Hämeenmaan siirtoon Upinniemeen.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/541403/Miinalaiva+Hameenmaa+lahti+Pansiosta

Kommodori Timo Hirvonen totesi artikkelissa, että Hämeenmaa ei ota miinalaiva Pohjanmaan roolia merivoimien lippulaivana, vaan tulee vastaamaan "operatiiviseen tarpeeseen Suomenlahdella" (ts. toimimaan johtoaluksena ja miinoittajana). Tarkoittaako tämä sitä, että ML Uusimaasta tulee siis laivaston uusi lippulaiva vai aikooko merivoimat pärjätä jatkossa / väliaikaisesti kokonaan ilman sellaista? Onko Suomessa koskaan ollut tilannetta, ettei merivoimilla olisi ollut omaa lippulaivaa?

Jos nyt muistan oikein, niin olisiko ollut merivoimien komentaja, joka on jossain artikkelissa todennut, että Pohjanmaan poistuessa ( 2015 ), merivoimille ei hommata uutta koululaivaa, vaan Hämeenmaa-lk:n alukset vuorottelisivat koululaivatehtävissä. Olisi siis kaksi alusta, joista aina toinen olisi lippulaivana.
 
Jos nyt muistan oikein, niin olisiko ollut merivoimien komentaja, joka on jossain artikkelissa todennut, että Pohjanmaan poistuessa ( 2015 ), merivoimille ei hommata uutta koululaivaa, vaan Hämeenmaa-lk:n alukset vuorottelisivat koululaivatehtävissä. Olisi siis kaksi alusta, joista aina toinen olisi lippulaivana.

Kiitos vastauksesta. Niinhän tuo olikin...

Onko kenelläkään muuten tietoa merivoimien NEMO-projektin nykytilanteesta? Onko se laitettu jäihin vai aiotaanko kyseisiä heittimiä hankkia ja jos kyllä, niin onko suunniteltu, että alustana toimisi Kuljetusvene 2016 eli U700-sarjan alus? Ja olisiko Suomen merivoimille mielestänne tulevaisuudessa hyötyä moottoritykkiveneistä/kevyistä partioveneistä? Tuo U700-luokka ei mitoiltaan hirveästi entisestä Nuoli-luokasta eroa ja Nemon lisäksi alukselle voisi saada mahdutettua IT-KK:ta jämerämmän konetykin à la 30mm Bushmaster tai Rheinmetall 27mm sekä tilanteen mukaan vaihdettavaa aseistusta (syvyyspommeja/miinoja/Spike-ER-ohjuksia). Hirveän kauas avomerelle MTV-viirikko ei tietenkään kauppamerenkulkua suojaisi, mutta saattaisi olla oiva lisä saaristossa...
 
Kiitos vastauksesta. Niinhän tuo olikin...

Onko kenelläkään muuten tietoa merivoimien NEMO-projektin nykytilanteesta? Onko se laitettu jäihin vai aiotaanko kyseisiä heittimiä hankkia ja jos kyllä, niin onko suunniteltu, että alustana toimisi Kuljetusvene 2016 eli U700-sarjan alus? Ja olisiko Suomen merivoimille mielestänne tulevaisuudessa hyötyä moottoritykkiveneistä/kevyistä partioveneistä? Tuo U700-luokka ei mitoiltaan hirveästi entisestä Nuoli-luokasta eroa ja Nemon lisäksi alukselle voisi saada mahdutettua IT-KK:ta jämerämmän konetykin à la 30mm Bushmaster tai Rheinmetall 27mm sekä tilanteen mukaan vaihdettavaa aseistusta (syvyyspommeja/miinoja/Spike-ER-ohjuksia). Hirveän kauas avomerelle MTV-viirikko ei tietenkään kauppamerenkulkua suojaisi, mutta saattaisi olla oiva lisä saaristossa...

Olen untamo merivoima-asioissa(kin ;)), mutta muistelen lukeneeni että se Nemo-Jurmo ei toiminut. Liian kova rekyyli kevyeen paattiin (rakenteet hajoilivat) ja liian pieni paatti (keikkuu). Paremmin tietävät korjatkoot jos muistin väärin. U700-paatin kuljetusversioihin on tulossa joko 7,62 kk + 12,7 rskk tai 7,62 kk + 40 krkk - yhdistelmät, ilmeisesti siten että että osastossa on molempia sekaisin.

Joku vedenpäällisistä vehkeistä ymmärtävä saa kommentoida olisiko uusi venetyyppi teoreettisesti sen verran isompi ja vakaampi kuin Jurmo että NEMO-torni saattaisi siinä toimia.
 
Samaa diipadaapaa ilman mitään uutta.
Aikas harvoin tuollaisissa tarinoissa yleensäkään mitään uutta on. Onhan siinä kuitenkin liturgiaa yhdessä nyytissä melko laajalla skaalalla.

Tämä osio hieman hymyilytti:

"Taistelualusten suorituskyvyillä kyetään ulottamaan pinta- ja ilmatorjunnan kantamat rantaviivasta kauas merelle ja siten luomaan ilmapuolustuksen merellinen painopiste. Laivasto- ja rannikkojoukkojen suorituskyvyillä kyetään eristämään taistelutila mereltä ja näin suojaamaan maa- ja ilmavoimien merellinen sivusta. "

Tuli mieleen vanha sanonta, ei mopolla mahdottomia.
 
Aikas harvoin tuollaisissa tarinoissa yleensäkään mitään uutta on. Onhan siinä kuitenkin liturgiaa yhdessä nyytissä melko laajalla skaalalla.

Tämä osio hieman hymyilytti:

"Taistelualusten suorituskyvyillä kyetään ulottamaan pinta- ja ilmatorjunnan kantamat rantaviivasta kauas merelle ja siten luomaan ilmapuolustuksen merellinen painopiste. Laivasto- ja rannikkojoukkojen suorituskyvyillä kyetään eristämään taistelutila mereltä ja näin suojaamaan maa- ja ilmavoimien merellinen sivusta. "

Tuli mieleen vanha sanonta, ei mopolla mahdottomia.

No missäs tuossa sitten on se saattotehtävä? täh
 
Onkohan kyseessä ns. äkillinen ja yllättävä muutos strategisessa toimintaympäristössä?

Niinhän se tietysti. Saattotehtävä on höpötystä. Ohjusveneet ovat hyökkäyspelejä piste.

Jokuhan voisi katsoa muutenkin mittatikulla, mitä tarkoittaa suomeksi Kaliningrad? Jos sen pohjoisrannalla on röyhäkkä MTO-rypäs, Ilmavoimia ja sukellusvenetukikohta. Sitten jatketaan keskustelua siitä, miten Suomi, tai edes Ruotsi saattomerivoimittaa kuljetuksensa. Pah. Ihan joutavaa liirumlaarumia.
 
Niinhän se tietysti. Saattotehtävä on höpötystä. Ohjusveneet ovat hyökkäyspelejä piste.

Jokuhan voisi katsoa muutenkin mittatikulla, mitä tarkoittaa suomeksi Kaliningrad? Jos sen pohjoisrannalla on röyhäkkä MTO-rypäs, Ilmavoimia ja sukellusvenetukikohta. Sitten jatketaan keskustelua siitä, miten Suomi, tai edes Ruotsi saattomerivoimittaa kuljetuksensa. Pah. Ihan joutavaa liirumlaarumia.

Aamen, tosin ohjusveneiden hyökkäys aseistus taitaa olla aikalailla kertakäyttöistä... Ellei sitten käy hyvä munkki. Tosin ideahan taitaa olla että noita käytetään suhteellisen suurena kokonaisuutetan eikä hajautettuna? Jolloin saadaan mahdollisimman suuri tulivaikutus viholliseen Ja jollei vihollinen käytä ilmavoimiaan niin ohjusveneet ovat varmaankin suhteellisen hyvässä turvassa karikkoisessa ja sokkeloisessa saaristossa... Mikäli taas vihollisen imavoimat syystä tai toisesta pystyvät alueella +100km (hatusta heitetty arvio) toimimaan niin silloin ollaankin ongelmissa...
 
Aamen, tosin ohjusveneiden hyökkäys aseistus taitaa olla aikalailla kertakäyttöistä... Ellei sitten käy hyvä munkki. Tosin ideahan taitaa olla että noita käytetään suhteellisen suurena kokonaisuutetan eikä hajautettuna? Jolloin saadaan mahdollisimman suuri tulivaikutus viholliseen Ja jollei vihollinen käytä ilmavoimiaan niin ohjusveneet ovat varmaankin suhteellisen hyvässä turvassa karikkoisessa ja sokkeloisessa saaristossa... Mikäli taas vihollisen imavoimat syystä tai toisesta pystyvät alueella +100km (hatusta heitetty arvio) toimimaan niin silloin ollaankin ongelmissa...

Tuollaisen venemäärän teho on nimenomaan keskittämisessä, ja tuo keskitetty voima on myös ilmasuojattavissa paremmin meidän resursseilla. Saaristosta käsin limppuja liikenteeseen, saaristoon on mahdollista hyölätä vähän lisä-it:aa ja kenties jopa omaa hävittäjäsuojaakin, en tiedä. Minnekään avomeren kilpapurjehdukseen en noilla lähtisi, se on vissi.
 
Back
Top