Merivoimien kehitysnäkymät

Tässä kustannustehokas ratkaisu oikeaan sodankäyntiin.

Asetan tähän vielä kepiksi porkkanalle vai miten se oli ,että miksi ei rakenneta yksinkertaisesti saaristoon veden alle upotettavia kasetteja, jotka sisältää ohjuskuorman. Sitten nappia painamalla se lavetti nousee ilmatyynyjen täyttyessä ja ampuu tarvittaessa lastinsa, meritorjuntaohjuksen tai ilmatorjuntaohjuksen. Siellä veden alla ne on kyllä ihanasti piilossa ja ne kasetit voidaan hinata ihan normi purtiloilla paikalle. Yhtä lailla veden alle voisi asetella muutaman torpedon laukaisimen. Ei niiden tarvii liikkuu mihinkään, kun käsittävät +10km tuhoetäisyyden. Toisin sanoen ei tarvita mitään miinalaivoja, vaan 3kpl pelkkiä lauttoja, jotka hinailee kasetteja saaristossa. Näiden lisäksi siis tarvitaan maalinpaikannus ja tulenjohto.

Tommonen hinauslautta ei maksa 50 miljoonaa enempää/kpl. Tommosen kasetin hinta ei voi maksaa 3 miljoonaa enempää/kpl, jossa 4 ohjusta tai torpedoa (no ehkäpä 2kpl paketti olisi parempi?). Toisin sanoen kasetteja saataisiin saaristoon 300 miljoonalla yhteensä 100kpl ja yhteensä 400kpl erilaisia ohjuksia ja torpedoja. Siihen sitten vähän maalinpaikannusta lisää. Vaikka boteilla.
 
Entäs vaan laserit pikaveneeseen;
attachment.php
 
Keskittäminen ja hajauttaminen, miten senkin nyt ottaa? Ehkäpä veneet hajautetaan, ainakin jonkin verran, mutta tuli keskitetään kun ampumaetäisyydet ovat kuitenkin jo kohtalaiset.
 
Mitä merivoimien tulveisuudennäkymiin tulee niin katselin wikipediasta Umkhonton tietoja ja siellä sanotaan että eteläafrikkalaiset ovat testiampuneet Umkhonto-ER -ohjuksen jonka kantamaksi sanotaan jossain jo 30 kilometriä ja testiammunnasa on pudotettu kohteet 15 ja 20 km etäisyyksiltä. Ohjuksen ulkomitat ovat samat.
 
En ole löytänyt tietoja Umkhonton kyvystä torjua matalalla lentäviä meritorjuntaohjuksia. Varsinaiseen ilmatorjuntaan se sopinee, mutta ne MTO:t? Merivoimien tulevaisuudennäkymät vaikuttavat musta hiukan masentavilta. Miinoituskykyvystä lähtee karkeasti yksi kolmasosa jo ensi vuonna ja muutaman vuoden sisällä ohjusveneiden määrä puolittuu. OK, tuolla toisessa ketjussa on pohdittu Pohjanmaan ( ja Rauma-lk ) seuraajaa, välillä aika villeinkin ideoin. Pessimisti kun olen, niin niitä ei tule kuin 2-3 ja koko jää sinne 1000-1500 tonniin, sanovat muut mitä tahansa. Hämeenmaa-luokkakaan ei kovin pitkään enää palveluksessa ole ja niiden poistuessa se miinoituskyky alkaa olla jo alarajoilla. Miinat ja ohjukset ovat kuitenkin ne merivoimien pääaseet ja kyllä niitä pitää sitten myös pystyä käyttämään. Miinat eivät ehkä ole se mediaseksikkäin asetyyppi, mutta ne ovat erittäin hyviä meidän olosuhteisiimme. Kohtuullisen halpoja ja niillä voidaan sitten sulkea sopivasti väyliä. Passiivinen ase, ja ehkäpä juuri siksi hyvä pelote. 2020 meillä lienee laivasto, jossa on 2-3 korvettia, 4 ohjusvenettä ( jotka alkavat olla jo elinkaarensa loppupuolella ) ja ne 3 miinantorjunta-alusta, niistäkin yksi korvetti ehkäpä varattuna kv tehtäviin. 9-10 taistelualusta ja merialuetta ( rannikkoa ) riittää. Kyllä nuo määrät pitäisi olla tuplat ja siihen vielä 1-2 miinalaivaa ja jos saa todella unelmoida, niin 3-4 sukellusvenettä. Semmoisella laivastolla olisi Itämeren puitteissa jo merkitystä. Mutta kun ei ole rahaa... Onko edes tahtoa?
 
En ole löytänyt tietoja Umkhonton kyvystä torjua matalalla lentäviä meritorjuntaohjuksia. Varsinaiseen ilmatorjuntaan se sopinee, mutta ne MTO:t? Merivoimien tulevaisuudennäkymät vaikuttavat musta hiukan masentavilta. Miinoituskykyvystä lähtee karkeasti yksi kolmasosa jo ensi vuonna ja muutaman vuoden sisällä ohjusveneiden määrä puolittuu. OK, tuolla toisessa ketjussa on pohdittu Pohjanmaan ( ja Rauma-lk ) seuraajaa, välillä aika villeinkin ideoin. Pessimisti kun olen, niin niitä ei tule kuin 2-3 ja koko jää sinne 1000-1500 tonniin, sanovat muut mitä tahansa. Hämeenmaa-luokkakaan ei kovin pitkään enää palveluksessa ole ja niiden poistuessa se miinoituskyky alkaa olla jo alarajoilla. Miinat ja ohjukset ovat kuitenkin ne merivoimien pääaseet ja kyllä niitä pitää sitten myös pystyä käyttämään. Miinat eivät ehkä ole se mediaseksikkäin asetyyppi, mutta ne ovat erittäin hyviä meidän olosuhteisiimme. Kohtuullisen halpoja ja niillä voidaan sitten sulkea sopivasti väyliä. Passiivinen ase, ja ehkäpä juuri siksi hyvä pelote. 2020 meillä lienee laivasto, jossa on 2-3 korvettia, 4 ohjusvenettä ( jotka alkavat olla jo elinkaarensa loppupuolella ) ja ne 3 miinantorjunta-alusta, niistäkin yksi korvetti ehkäpä varattuna kv tehtäviin. 9-10 taistelualusta ja merialuetta ( rannikkoa ) riittää. Kyllä nuo määrät pitäisi olla tuplat ja siihen vielä 1-2 miinalaivaa ja jos saa todella unelmoida, niin 3-4 sukellusvenettä. Semmoisella laivastolla olisi Itämeren puitteissa jo merkitystä. Mutta kun ei ole rahaa... Onko edes tahtoa?

Mutta ne uhkakuvat ;) Katsos siinä missä muualla uhkakuvat muodostetaan ympäristön ja sen muutosten mukaan niin Suomessa uhkakuvat ja niiden muodostaminen seuraa käytettävissä olevia resursseja = rahaa... Eli kun tulee tarve päättää laivaston kohtalosta niin uhkakuvat muutetaan vastaamaan käytettävissä olevaa rahoitusta. Tällöin meille riittää 4-5 paattia (jos ei lasketa alle 100t paatteja) kokonaisuudessaan pitäen sisällään katanpää luokan.
 
Mutta ne uhkakuvat ;) Katsos siinä missä muualla uhkakuvat muodostetaan ympäristön ja sen muutosten mukaan niin Suomessa uhkakuvat ja niiden muodostaminen seuraa käytettävissä olevia resursseja = rahaa... Eli kun tulee tarve päättää laivaston kohtalosta niin uhkakuvat muutetaan vastaamaan käytettävissä olevaa rahoitusta. Tällöin meille riittää 4-5 paattia (jos ei lasketa alle 100t paatteja) kokonaisuudessaan pitäen sisällään katanpää luokan.

Valitettavasti taidat olla oikeassa.
 
Näyttäisi ihan normaalilta miehistön ampumataidon ylläpidolta. Liikkuvan laivan kannelta kelluvaan maaliin osuminen on kuitenkin kertaluokkaa vaikeampaa kuin ampumaradalla, ja mielestäni täysin mahdollinen tilanne vaikkapa torjuttaessa vihollisen erikoisjoukkoja, jotka ovat päässeet pujahtamaan liian lähelle kumiveneineen, tai räjähteillä lastatun pikaveneen yllättäessä satama-altaassa muiden laivojen keskellä.
 
Näyttäisi ihan normaalilta miehistön ampumataidon ylläpidolta. Liikkuvan laivan kannelta kelluvaan maaliin osuminen on kuitenkin kertaluokkaa vaikeampaa kuin ampumaradalla, ja mielestäni täysin mahdollinen tilanne vaikkapa torjuttaessa vihollisen erikoisjoukkoja, jotka ovat päässeet pujahtamaan liian lähelle kumiveneineen, tai räjähteillä lastatun pikaveneen yllättäessä satama-altaassa muiden laivojen keskellä.

Tuosta tulee mieleen eräs tapaus toisen maailmansodan ajoilta, kun muistaakseni Saksalainen sukellusvene oli upotettu, niin miehistöllä oli vielä intoa yrittää heitä noukkimaan tulevan korvetin valtaamista. Ja miksipä ei, jos miehistöllä ei olisikaan ollut Thompson kp:itä, vaan normaalit kiväärit ja joitakin pistooleja?
 
Miksi mikään laivasto, varsiinkaan raskaasti aseistetun aluksen päällikkö määräisi miehistön tekemään tälläistä?

NQWtd5H.jpg


http://www.militaryphotos.net/forum...er-17th-2013&p=6888261&viewfull=1#post6888261

Tuossa on sekin pointti, että sitä ampumataitoa ja aseiden käsittelytaitoa täytyy pitää yllä myös purjehduksilla, jotka voivat kestää useita viikkojakin. Siellä kun ei ole ampurataa eikä muuutakaan sopivaa paikkaa, joten se aluksen sääkansi toimii sitten treenipaikkana.
 
Ja voihan olla niinkin, että nuo jasperit ovat menossa suorittamaan tehtävää jonnekin ja aikovat pitää jyvän kunnossa? Tai ovat menossa harjoituksiin tai ovat jo harjoituksissa.
 
Tuon RPK:n käytön harjoittelun ymmärrän kyllä mutta tuota jamppaa siinä vierellä tihrustamassa läpi pistoolin tähtäimien en todellakaan. Eikä sille mikään satamaaltaan mahdollinen terroristikikkailu anna mitään järkeä, koska en todellakaan usko, että ukko voisi mitenkään vaikuttaa pistoolitulella, joka on montaa kertaluokkaa heikompi verrattuna kevyen kk:n tuleen.
 
Tuon RPK:n käytön harjoittelun ymmärrän kyllä mutta tuota jamppaa siinä vierellä tihrustamassa läpi pistoolin tähtäimien en todellakaan. Eikä sille mikään satamaaltaan mahdollinen terroristikikkailu anna mitään järkeä, koska en todellakaan usko, että ukko voisi mitenkään vaikuttaa pistoolitulella, joka on montaa kertaluokkaa heikompi verrattuna kevyen kk:n tuleen.

No, tuosta pistoolin käytöstä voi olla monta mieltä. Toisaalta pistooli voi olla ihan hyvä peli laivan sisäosissa ( silloin toki ollaan jo kusessa, mutta jootainhan sielläkin pitää pystyä tekemään ). Kyll, esim. Royal Navy treenaa pistoolin käyttöä säännöllisesti purjehdusten aikana. En muuista kuinka usein, mutta kuitenkin. Ja se treeni tehdään sääkannella.
 
Tuossa on sekin pointti, että sitä ampumataitoa ja aseiden käsittelytaitoa täytyy pitää yllä myös purjehduksilla, jotka voivat kestää useita viikkojakin. Siellä kun ei ole ampurataa eikä muuutakaan sopivaa paikkaa, joten se aluksen sääkansi toimii sitten treenipaikkana.
Minä olen nähnyt samantapaisen kuvan tositilanteesta. Espanjan laivasto pysäytti jonkun ohjus/aserahtilaivan p-koreasta vai mistä Iranista nyt olikaan . Kuva levisi missä kaveri makasi kannella aseen kanssa varmistamassa toisen osaston laivaan nousua. Eikä varmana ollut ainoa. Tosin ase oli kiikarikivääri mutta kuitenkin. Tuo on hyvä tapa kun pysäytellään Somppujen "kalastus"laivoja. Ollaan suht lähtellä ja toinen porkukka on menossa tutkimaan. Ei viitsi oikein sillä laivatykillä varmistella.
 
Vaimon kannettavalla on kolmen vuoden takuu.

http://www.talouselama.fi/uutiset/merivoimien uusi alus saman tien remonttiin edelliselle kavi viela ikavammin/a2211577
Merivoimien uusi alus saman tien remonttiin - edelliselle kävi vielä ikävämmin
Kimmo Lundén
22 min. sitten

miinantorjuntalaiva.jpg

Miinantorjuntalaiva MHC Purunpää

Italialaiselta Intermarinen telakalta merivoimille tilattujen miinantorjunta-alusten kova onni jatkuu. Talouselämän tietojen mukaan elokuussa Suomeen toimitetun miinantorjujan MHC (Mine Hunter Coastal) Purunpään tykkilavetti ohjausjärjestelmineen pitää asentaa uusiksi, jotta tykillä ylipäätään pystyy ampumaan syksyn koeammunnoissa.

”Purunpää valmistautuu kokeisiin ja ammuntoihin. Katsomme, että tykki ja suuntain ovat hyvin kiinni ja jotain lisätuentoja ja tasoitusta joudutaan ehkä tekemään”, myöntää Merivoimien huoltopäällikkö kommodori Pasi Pajunen.


Kommodori Pajusen mukaan ei pidä paikkaansa, että alusta olisi varsinaisesti jouduttu purkamaan. Purunpäässä ja viime vuonna käyttöön otetussa Katanpäässä on Pajusen mukaan tullut Suomessa esiin sellaista, mitä täytyy korjata ja fiksata.

”Se on ihan normaalia.”

Pajunen korostaa, että korjaukset ovat takuun alaista työtä. Italialaistelakka Intermarinen takuut ulottuvat vuodeksi aluksen luovutuksesta.

”Ei voi moittia heikosta työnjäljestä. Verrattuna ensimmäiseen alukseen, Katanpäähän, toinen alus oli valmiimpi ja viimeistellympi”, Pajunen vertaa.

Hän arvioi takuunalaisten töiden korjauskustannuksiksi koko laivatilauksessa ”satoja tuhansia euroja”.

Suomi tilasi kolme miinantorjunta-alusta jo vuonna 2006. Hinta oli 245 miljoonaa euroa.


Merivoimat valitsi edullisimmat toimitusehdot tarjonneen Intermarinen – ohittaen muun muassa STX:n Rauman telakan. Puolustusministerinä toimi tuolloin keskustan Seppo Kääriäinen.Rauman telakka toimi tuolloin vielä Aker Finnyardsin nimellä.

STX:n telakka saakin nyt lisätöitä korjatessaan merivoimien oman henkilöstön rinnalla Intermarinen Katanpää-luokan aluksia. STX Finland toimii Intermarinen sopimustelakkana Suomessa.

MHC Purunpää on toinen merivoimien tilaamasta kolmesta Katanpää-luokan miinantorjunta-aluksesta. Kova onni on alusta saakka seurannut lasikuiturunkoisia ja huippuelektroniikkaa käyttäviä miinanetsijöitä. Molemmat alukset kärsivät vesivahinkoja jo rakennusvaiheessa. Aluksista ensimmäisen toimitus viivästyi lähes vuodella, kun se upposi mutaan Italian Sarzanaa kohdanneissa tulvissa.

Myös toinen alus eli Purunpää joutui tulvan koettelemaksi Intermarinen telakalla. Vesi kuivattiin pilsseistä ja laitteista, ja Purunpää luovutettiin Merivoimille 20. elokuuta.

Huoltopäällikkö Pajunen kehuu Katanpään runko-osien kestävyyttä, taistelujärjestelmien toimivuutta ja herätteitä. Nämä ovat vastanneet hyvin vaatimuksia.

Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala luovutti sarjan toisen aluksen eli Purunpään juhlallisesti 4. lokakuuta Turussa. Saaristomeren meripuolustusalueen käyttöön.

Huoltopäällikkö Pajunen odottaa, että kolmas sarjan alus saadaan Suomeen ensi vuonna, arviolta loppukesästä.

Italialainen Intermarine sai 245 miljoonan euron miinalaivat rakentaakseen puolustushankintojen vastakauppoja vastaan. Työ- ja elinkeinoministeriön kompensaatiotoimikunnan pääsihteeri Marjaana Aarikka kertoo, että tähän mennessä Intermarine on täyttänyt noin puolet vastakauppasummasta. Vastakauppavelvoite tulee sopimuksen mukaan täyttyä vuonna 2015.

edit: Lainauksesta puuttui kosolti tekstiä
 
Viimeksi muokattu:
Talouselämä tietää seuraavaa:

Purunpään tykkilavetti ohjausjärjestelmineen pitää asentaa uusiksi, jotta tykillä ylipäätään pystyy ampumaan syksyn koeammunnoissa.

”Purunpää valmistautuu kokeisiin ja ammuntoihin. Katsomme, että tykki ja suuntain ovat hyvin kiinni ja jotain lisätuentoja ja tasoitusta joudutaan ehkä tekemään”, myöntää Merivoimien huoltopäällikkö kommodori Pasi Pajunen.

(lähde)

Vuoden takuu on aika normaali laivakaupoissa. Myös Suomessa rakennettavissa laivoissa on sellainen ja takuukorjauksia joudutaan tavallisesti tekemään jonkin verran.
 
Talouselämä tietää seuraavaa:



Vuoden takuu on aika normaali laivakaupoissa. Myös Suomessa rakennettavissa laivoissa on sellainen ja takuukorjauksia joudutaan tavallisesti tekemään jonkin verran.
Tuosta ei ihan vielä käy ilmi se todellinen vika, siis että onko kannen ja rungon materiaalit vahvistettava tms vai onko tykki asennettu väärin, että sen suuntaaminen tai takaliike ei onnistu. Jälkimmäinen olisi noloa ainakin piirustuskonttorin väelle.
 
Tällä tavalla taas saatana. Kykeneekö sotateollisuus tuottamaan enää muutakin kuin tuhtaa? Alkaa olla melko turha nauraa räkättää venäläisten vehkeille. Tilataan vehkeitä, jotka "vievät Merivoimien suorituskyvyn uudelle aikakaudelle"....ja ohhoi, kuinkas kävikään. Pitää ensin rakentaa puoli laivaa uusiksi, että hups hups voidaan ampua edes tykillä. Insinööriselitys on: "no nämä ovat haastavia järjestelmiä blaablaa". Mikä on ostajan selitys? En kehtaa edes arvailla.
 
Miksi ostajan täytyy selitellä mitään?
Jatkuvastihan teknisiä tuotteita korjataan takuuhuolloissa,esimerkiks autoja,joten miksi uusi alustyyppi olis sen kummempi.
 
Back
Top