Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Euroopassa harvemmin käytetty ratkaisu, parempia ja halvempia on jo. Toki jos halutaan ensiluokan BMD-kyky kehiin nopeasti niin Aegis voi silloin olla kätevämpi vaihtoehto. Mutta luulisi kotimaisen teollisuuden lobbaavan CDS:ään perustuvan järjestelmän, jos ei kukaan muu. F124:hän pystyy ballistisia maaleja seuraamaan päivityksen jälkeen ja siihen voisi SM-3:nkin integroida.
 
Euroopassa harvemmin käytetty ratkaisu, parempia ja halvempia on jo. Toki jos halutaan ensiluokan BMD-kyky kehiin nopeasti niin Aegis voi silloin olla kätevämpi vaihtoehto. Mutta luulisi kotimaisen teollisuuden lobbaavan CDS:ään perustuvan järjestelmän, jos ei kukaan muu. F124:hän pystyy ballistisia maaleja seuraamaan päivityksen jälkeen ja siihen voisi SM-3:nkin integroida.
Kyllä se AEGIS on vaan se paras. Se on tämän asian RollsRoyce. Samankaltaisia toiminnallisuuksia on vähän joka CMS:ssä nykyään, ei se siitä ole kiinni. Mutta mikään niistä ei ole eräissä asioissa AEGIS:n tasolla. Eikä tule olemaan. Rahasummat ovat siellä jotain ihan muuta.

Ballististen maalien seurantakyky on enemmän tutkasta/tutkista kuin CMS:stä kiinni.
 
RMC:llä tunnelmat luettuaan tästä:
reaction s replies GIF
 
Tämänkaltaiset uutiset voivat olla oikeastaan totta ja tarua yhtä aikaa. Omalta alalta tiedän useampiakin osa-alueita, joiden suunnitteluun on jo olemassa "tekoälyratkaisuja" (lainausmerkit, koska oikeasti teknisessä mielessä kyse on yleensä koneoppimisesta, mutta arkikielessä menee tekoälyn alle). Jekku näissä on yleensä se, että softa osaa jo suunnitella toimivan jutun, mutta kuinka hyvä se ratkaisu on onkin sitten eri asia. Eli voi sanoa, että "tekoäly" on tämän suunnitellut, mutta käytännössä joku ihminen joutuu vielä vähintäänkin tarkastamaan, yleensä myös säätämään ja korjailemaan. Käytännössä siis tulos voi olla mitä tahansa väliltä "softa teki suunnitelmat, jotka ovat täysin kelvottomat käytännössä" - "softa teki suunnitelmat, jotka olivat pienellä viilauksella iha ok".

Se, mistä tässä on paljon hyötyä, ovat vaivalloiset rutiinikeissit. Sen sijaan, että insinööri käyttää vaikka paljon aikaa jonkin osa-alueen suunnitteluun, voi hän napata "pohjat" softan puolesta ja sitten vain katselmoida ja viilata sen tuottaman ratkaisun järkeväksi ja toteuttamiskelpoiseksi. Joissain tilanteissa vain tuo viilaaminen voi viedä jo enemmän aikaa kun olisi vienyt tehdä koko homma alusta. Ja erityisesti laadunvarmistukseen jne pitää näissä (ainakin vielä) käyttää reippaasti aikaa. Joskus softa voi tehdä ratkaisuja, jotka ovat paperilla toimivia ja täyttävät reunaehdot, mutta kukaan ihminen ei moista ikinä suunnittelisi, koska siinä on itsestäänselviä ongelmia. Toisaalta nämä täysin kahjotkin tuotokset softalta voivat joskus tuoda suunnittelijalle ahaa-elämyksiä.
 
Minusta AI yleisesti on mennyt tällä vuosisadalla paljon eteenpäin ja Kiinassa on paljon tämän alan kärkiosaamista. Uskoisin että esim 2050 on käytössä paljon sellaisia tekoälyn sovelluksia militääripuolella että tämän hetken ero niihin on yhtä suuri kuin vertaisi vaikka Falklandin sodan aikaisia tekniikoita 2020-lukuun.
 
Minusta AI yleisesti on mennyt tällä vuosisadalla paljon eteenpäin ja Kiinassa on paljon tämän alan kärkiosaamista. Uskoisin että esim 2050 on käytössä paljon sellaisia tekoälyn sovelluksia militääripuolella että tämän hetken ero niihin on yhtä suuri kuin vertaisi vaikka Falklandin sodan aikaisia tekniikoita 2020-lukuun.
Kiina tekee samaa kuin Venäjä, väittää paljon mutta ei anna mitään todellisia todisteita väitetystä asiasta.
 
Kiina tekee samaa kuin Venäjä, väittää paljon mutta ei anna mitään todellisia todisteita väitetystä asiasta.
Aika paljon löytyy amerikkalaistenkin kirjoituksia Kiinan osaamisesta kuten:

Minusta Kiina ja USA ovat ihan eri tasolla kuin Venäjä.
 
Aika paljon löytyy amerikkalaistenkin kirjoituksia Kiinan osaamisesta kuten:

Minusta Kiina ja USA ovat ihan eri tasolla kuin Venäjä.
On myös huomattava että USAssa luodaan tälläisiä ulostuloja tarkoituksellisesti. On herätettävä tyytyväinen kansa uuteen uhkaan ja saatava ihmiset uskomaan että nyt on kiire ellei jo melkein myöhäistä.
 
Kyllä tekoälyyn törmää monessa paikassa jo nykyisin. Varmasti myös laivan suunnittelussa myöskin. Tekoäly ei ole taikaluoti nykyisin mutta uskon kyllä, että se nykyisin osaa esimerkiksi suunnitella vaikkapa laivan sähköjärjestelmän siinä missä vaikkapa kiinteistön tai yhteiskunnankin sähköjärjestelmän. Ei kiina ole mikään kehitysmaa ja siellä on teknologia puolella nykyisin paljon osaamista. Suurin osa elektroniikasta taidetaan nykyisin valmistaa siellä.
 
Kyllä tekoälyyn törmää monessa paikassa jo nykyisin. Varmasti myös laivan suunnittelussa myöskin. Tekoäly ei ole taikaluoti nykyisin mutta uskon kyllä, että se nykyisin osaa esimerkiksi suunnitella vaikkapa laivan sähköjärjestelmän siinä missä vaikkapa kiinteistön tai yhteiskunnankin sähköjärjestelmän. Ei kiina ole mikään kehitysmaa ja siellä on teknologia puolella nykyisin paljon osaamista. Suurin osa elektroniikasta taidetaan nykyisin valmistaa siellä.
Toki mahdollista. Mutta voi olla, että suunnittelun suunnittelu tulee kalliimmaksi kuin itse suunnittelu...

Ainakin sotalaivan sähköjärjestelmä eroaa tavallisen laivan sähköjärjestelmästä kuin yö päivästä.
 
Tämänkaltaiset uutiset voivat olla oikeastaan totta ja tarua yhtä aikaa. Omalta alalta tiedän useampiakin osa-alueita, joiden suunnitteluun on jo olemassa "tekoälyratkaisuja" (lainausmerkit, koska oikeasti teknisessä mielessä kyse on yleensä koneoppimisesta, mutta arkikielessä menee tekoälyn alle). Jekku näissä on yleensä se, että softa osaa jo suunnitella toimivan jutun, mutta kuinka hyvä se ratkaisu on onkin sitten eri asia. Eli voi sanoa, että "tekoäly" on tämän suunnitellut, mutta käytännössä joku ihminen joutuu vielä vähintäänkin tarkastamaan, yleensä myös säätämään ja korjailemaan. Käytännössä siis tulos voi olla mitä tahansa väliltä "softa teki suunnitelmat, jotka ovat täysin kelvottomat käytännössä" - "softa teki suunnitelmat, jotka olivat pienellä viilauksella iha ok".

Se, mistä tässä on paljon hyötyä, ovat vaivalloiset rutiinikeissit. Sen sijaan, että insinööri käyttää vaikka paljon aikaa jonkin osa-alueen suunnitteluun, voi hän napata "pohjat" softan puolesta ja sitten vain katselmoida ja viilata sen tuottaman ratkaisun järkeväksi ja toteuttamiskelpoiseksi. Joissain tilanteissa vain tuo viilaaminen voi viedä jo enemmän aikaa kun olisi vienyt tehdä koko homma alusta. Ja erityisesti laadunvarmistukseen jne pitää näissä (ainakin vielä) käyttää reippaasti aikaa. Joskus softa voi tehdä ratkaisuja, jotka ovat paperilla toimivia ja täyttävät reunaehdot, mutta kukaan ihminen ei moista ikinä suunnittelisi, koska siinä on itsestäänselviä ongelmia. Toisaalta nämä täysin kahjotkin tuotokset softalta voivat joskus tuoda suunnittelijalle ahaa-elämyksiä.
Ainakin teräsrakenteiden puolella ongelma on se, että softa ei osaa huomioida kaikkia osa-alueita (stabiliteetti, valmistus, kustannukset jne). Yksinkertaisin tapa mitä itse tulee käytettyä on antaa koneen päättää joku muoto, ja sitten toteuttaa se itse ns. perinteisesti. Tällä lailla saa optimoitua isoja juttuja (esimerkiksi juuri rakenteen muoto) tai yksityiskohtia (esimerkiksi nivelsarana). Ongelmana on se, että reunaehdot pitäisi pystyä kuvaamaan jollain matemaattisella mallilla, jolloin ne ovat aina yksinkertaistuksia ja abstraktoituja.
 
Tässä kiinan keississähän tekoäly oli saanut aimoannoksen historiatietoa myös alustukseksi. Tekoälyä oli siis opetettu. Kun tekoäly tietää mitä sen halutaan tekevän niin se tekee asioita tehokkaammin kuin ihminen. Ihan samalla tavalla kuin tekoäly osaa mallintaa asioita tehokkaammin kuin ihminen. Kun mennään soveltamisen puolella jossa pitää tyhjiä kohtia täyttää niin siinä ihmisaivot lienevät vielä pitkään tehokkaampia. Mutta laivanrakennuksessakin tulevaisuudessa tekoäly voi auttaa tuottamaan optimaalisia rungon muotoja joilla saadaan esim. energiatehokkuutta aikaan. Samoin tekoälyllä voidaan hakea laivan muotoon sen havaittavuutta pienenteviä muotoja yms. Mikse myös kuten kiinassa ilmeisesti on tehty niin antaa sen suunnitella sähköjärjestelmää.
 
Back
Top