Merivoimien kehitysnäkymät

Nyt tapahtui muutos, joka käytännössä johtaa koko perinteisen rannikkopuolustuksen lopettamiseen ja jonkun muun jutun tulemiseen sen tilalle. Nato-järveä pitkin ei maihinnousuhyökkäystä Suomeen enää tule. Se ns. kuluu matkalla päätyen kalojen ruuaksi. Itäiselle Suomenlahdelle jää jonkinlaisen pienimuotoisen merkikoukkauksen uhka, mutta ei mitään merkittävää. Jos saan arvata, siihen vastaamaan rakennetaan 2026 - 2034 joku uusi järjestelmä- ja joukkokonsepti.
Uusi joukkokonsepti voi toki olla isompi tai raskaampikin kuin nykyinen. Potentiaalisena toimita-alueena voi jatkossa olla koko Nato-järvi, skenaarioina mm. Ahvenanmaan/Gotlannin/Saarenmaan takaisinvaltaamisen aloittava maihinnousu tai Suomenlahden jompaakumpaa rantaa etenevän vihollismassan selustaan iskeminen. Myös Königsbergin suunnalla voi löytyä käyttöä pätevälle amfibiojoukolle.

Tällainen joukko toki olisi varmasti useimpien rantavaltioiden yhdessä kokoama. Suomen ja Ruotsin jo hyvin alkuun päässyt yhteistyö luultavasti toimisi hyvänä runkona laajemmalle järjestelylle. Pataljoona+tukevat osat per Suomi, Ruotsi, Puola ja komppaniallinen jokaisesta baltian maasta? Tuo olisi jo iso nyrkki koko Itämeren alueella.

Mielenkiintoista nähdä lähivuosina kun suunnitelmat alkavat muuttua järjestelyiksi, että mitä tälläkin saralla tapahtuu.
 
Uusi joukkokonsepti voi toki olla isompi tai raskaampikin kuin nykyinen. Potentiaalisena toimita-alueena voi jatkossa olla koko Nato-järvi, skenaarioina mm. Ahvenanmaan/Gotlannin/Saarenmaan takaisinvaltaamisen aloittava maihinnousu tai Suomenlahden jompaakumpaa rantaa etenevän vihollismassan selustaan iskeminen. Myös Königsbergin suunnalla voi löytyä käyttöä pätevälle amfibiojoukolle.

Tällainen joukko toki olisi varmasti useimpien rantavaltioiden yhdessä kokoama. Suomen ja Ruotsin jo hyvin alkuun päässyt yhteistyö luultavasti toimisi hyvänä runkona laajemmalle järjestelylle. Pataljoona+tukevat osat per Suomi, Ruotsi, Puola ja komppaniallinen jokaisesta baltian maasta? Tuo olisi jo iso nyrkki koko Itämeren alueella.

Mielenkiintoista nähdä lähivuosina kun suunnitelmat alkavat muuttua järjestelyiksi, että mitä tälläkin saralla tapahtuu.
Kyllä se maihinnousulaivasto ei ensinnäkään saa luotua minkäänlaisia edellytyksiä maihinnousuoperaatiolle. Ja jos mielestään saa, se retkue upotetaan/ ammutaan alas jo kaukana merellä.

Sotahistoriasta voimme oppia, että nykyaikaisen sodankäynnin aikana (1900 -->) jos maihinnousuun on lähdetty, se on myös yhtä poikkeusta lukuunottamatta (Gallipoli, Dieppe oli pikemminkin jonkilainen harjoitus kuin vakava yritys päästä mantereelle) onnistunut, ja aina on myös käynyt niin, että maihinnoussut osapuoli on voittanut koko sodan.

Eli, maihinnousuoperaation edellytyksiä ei pidä päästää syntymään lainkaan, vaan ilma- ja merivoimalla pidetään Nato-järven herruus 100-%:sesti omassa hallussa, jolloin koko maihinnousun torjuntavoimaa ei tarvita pääteasemalla lainkaan. Kokonaan uusi ajattelu nyt.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se maihinnousulaivasto ei ensinnäkään saa luotua minkäänlaisia edellytyksiä maihinnousuoperaatiolle. Ja jos mielestään saa, se retkue upotetaan/ ammutaan alas jo kaukana merellä.

Sotahistoriasta voimme oppia, että nykyaikaisen sodankäynnin aikana (1900 -->) jos maihinnousuun on lähdetty, se on myös yhtä poikkeusta lukuunottamatta (Gallipoli, Dieppe oli pikemminkin jonkilainen harjoitus kuin vakava yritys päästä mantereelle) onnistunut, ja aina on myös käynyt niin, että maihinnoussut osapuoli on voittanut koko sodan.

Eli, maihinnousuoperaation edellytyksiä ei pidä päästää syntymään lainkaan, vaan ilma- ja merivoimalla pidetään Nato-järven herruus 100-%:sesti omassa hallussa, jolloin koko maihinnousun torjuntavoimaa ei tarvita pääteasemalla lainkaan. Kokonaan uusi ajattelu nyt.
No unohdetaan tuosta nuo saarten valtaamiset, vaikka sodan ykkössääntö onkin varautua myös epätodennäköisiin tilanteisiin. Rannan suuntaisesti etenevän vihollisen selustaan on edelleen hyvä iskeä mereltä käsin. Tai rannan suuntaisesti perääntyvän myös.
 
Haitta se on pienikin haitta. Linnakkeet voisi olla hyödyllisiä edes valvontamielessä, vaikka sinne ei sitä terävintä keihäänkärkeä laittaisikaan.

Vastustaja joutuisi ainakin arvailemaan, onko siellä pelkät meva-ressut katselemassa maisemia lämmitetyssä tornissa, joku äpäkämpi ohjusporukka näreen alla pötköllään vai onko vaan nostettu peruslämpöjä vittuilumielessä.

Saaressa makaavan desantin vitutus nousisi pelkästä 100TK räimeestä, samalla voi miettiä tyytyykö makaamaan ihan hissukseen siinä kivensyrjällä, vai rimpuileeko ja ottaako jotain isompaa niskaan.

Sit vaan makkaranpaistajat busteriin ja takas rannikolle, antaa rysyn ampua tyhjää peruskalliota rauhassa.
 
Todennäköinen vihollinen korkeintaan suorittaisi terrori-iskuja Suomeen kuten Ukrainassa. En siis odota maihinnousuosastoa mutta joltain kauppalaivalta lähetettävät räjähtävät dronet ovat hyvinkin mahdollisia. Tällaisesta iskusta olisi hyvin hankala saada minkäänlaista ensitietoa. Merivoimilla tulisi olla korkea valmius torjua tämän tyyppinen isku 24/7. Myös talvella.
 
Sotahistoriasta voimme oppia, että nykyaikaisen sodankäynnin aikana (1900 -->) jos maihinnousuun on lähdetty, se on myös yhtä poikkeusta lukuunottamatta (Gallipoli, Dieppe oli pikemminkin jonkilainen harjoitus kuin vakava yritys päästä mantereelle) onnistunut, ja aina on myös käynyt niin, että maihinnoussut osapuoli on voittanut koko sodan.

Whataboutismini kasvaa... entä Falklandit? Entä japanilaiset Tyynellä merellä?
 
Whataboutismini kasvaa... entä Falklandit? Entä japanilaiset Tyynellä merellä?
Niin, argentiinalaisten tulo saarille ei ollut maihinnousu sotilaallisessa mielessä, vain joukkojen siirto-operaatio. Britit taas puolestaan teki maihinnousun, siihen oli luotu edellytykset ennen kuin sinne mentiin, maihinnousu onnistui ja he myös voittivat koko sodan.

Sama analogia koskee myös Japanin levittäytymistä Tyynellemerelle, ei siellä juuri vastarintaa ollut monessakaan kohtaa. Kyllä kyseessä oli sotilaallisen tyhjiön täyttäminen lähes pelkillä kuljetusoperaatioilla. Laivastojen väliset taistelut Japani voitti aina Midwaylle saakka suhteellisen helposti. Ja samalla analogialla, amerikkalaiset joutuivat tekemään sarjan mahinnousuja miehitetyille ja puolustetuille saarille monimutkaisilla operaatioilla johon kuului taistelutilan valmistelu, eristäminen, tulivalmistelu, maihinnousu ja sitten kohteen puhdistaminen ja miehittäminen. Ilman sitä valmistelua ei se olisi ollut mahdollista.

Mikään edellämainituistakaan tapahtumista EI TUE teoriaa siitä, että Venäjä voisi ja kykenisi maihinnousuihin Itämerellä sen jälkeen kun Ruotsi on Naton jäsen. Voin sanoa: s e e i k y k e n e s i i h e n.

Venäjä ei voi saada alueella ilmaherruutta. Venäjä ei voi saada alueella merenherruutta, tuskin edes neulanpiston suuruisesti kiistää Naton merenherruutta. Mahdollisen Naton ja Venäjän välisessä sodassa Itämeren osalta tapahtuu se, että Venäjän Itämeren laivasto lakkaa olemasta tunneissa. Ei päivissä.
 
No unohdetaan tuosta nuo saarten valtaamiset, vaikka sodan ykkössääntö onkin varautua myös epätodennäköisiin tilanteisiin. Rannan suuntaisesti etenevän vihollisen selustaan on edelleen hyvä iskeä mereltä käsin. Tai rannan suuntaisesti perääntyvän myös.
En väheksyisi sitä, että jo lähtökohtaisesti PV:lla tulee olla kyky toimia uskottavasti koko valtakunnan alueella. Myös saaristossa.
 
Epäilemättä, mutta millä tavalla ja millaisella joukolla onkin sitten jo ihan eri juttu. Entä jos se on pelkkä massa-droonipilvi?
Ei ole mikään kärkisuorituskyky. Eikä tietysti ole ollut tähän mennessäkään. Pelkillä drooneilla homma ei hoidu, mutta niistä voi varmasti saada ison avun. Olettaisin että veneillä siirtyvä pataljoonan tst-osasto löytyy luetteloista jatkossakin.

Helikopterikuljetteinen joukko olisi monikäyttöisempi, muttei varmaankaan realistinen kustannusten puolesta.
 
Ei ole mikään kärkisuorituskyky. Eikä tietysti ole ollut tähän mennessäkään. Pelkillä drooneilla homma ei hoidu, mutta niistä voi varmasti saada ison avun. Olettaisin että veneillä siirtyvä pataljoonan tst-osasto löytyy luetteloista jatkossakin.

Helikopterikuljetteinen joukko olisi monikäyttöisempi, muttei varmaankaan realistinen kustannusten puolesta.
Helikopterit kävi kyllä heti mielessä. Veneet on hitaita ja ei liiku jäissä, jotka ei kuitenkaan vielä kanna mitään.
 
Helikopterit kävi kyllä heti mielessä. Veneet on hitaita ja ei liiku jäissä, jotka ei kuitenkaan vielä kanna mitään.
Helikopteri olisi taktisesti houkutteleva vaihtoehto. Ongelma tulee siinä että vaikkapa Jehu-luokan hinnalla voisi saada tuskaisesti yhden NH90:n, kun huomioidaan hankinta-ja käyttökustannukset. Toisaalta on myös niin että ei vaikkapa Ahvenanmaata oteta haltuun rannikkojoukkojen venekalustolla, vaan hommaan tarvitaan rahtilaivoja.
 
Helikopteri olisi taktisesti houkutteleva vaihtoehto. Ongelma tulee siinä että vaikkapa Jehu-luokan hinnalla voisi saada tuskaisesti yhden NH90:n, kun huomioidaan hankinta-ja käyttökustannukset. Toisaalta on myös niin että ei vaikkapa Ahvenanmaata oteta haltuun rannikkojoukkojen venekalustolla, vaan hommaan tarvitaan rahtilaivoja.
Toisaalta rahtilaivaa ei ajeta laituriin ennen kuin siellä on omat miehet maissa ja tarpeeksi pitkälle ettei sitä laivaa ihan RPG:llä ja PKM:llä roimita kylkeen. Molempia tarvitaan, se kärkijoukko joka pystyy ottamaan palan rantaa haltuun ja se iso joukko joka tulee perässä hoitamaan loput. Helikopterit ovat kalliita, joten tarpeeksi ison kärkijoukon pääasiallinen liikkumisväline on jatkossakin vene. Ei se estä kouluttamasta helikoptereiden kanssa toimintaa ja hyödyntämästä niitä sopivissa kohdissa. 100% suorituskykyä helikoptereiden kanssa ei tietenkään pystytä tuolleen sivussa kouluttamaan, mutta niihin paikkoihin missä sitä tarvitaan menevätkin sitten Utin pojat.
 
Toisaalta rahtilaivaa ei ajeta laituriin ennen kuin siellä on omat miehet maissa ja tarpeeksi pitkälle ettei sitä laivaa ihan RPG:llä ja PKM:llä roimita kylkeen. Molempia tarvitaan, se kärkijoukko joka pystyy ottamaan palan rantaa haltuun ja se iso joukko joka tulee perässä hoitamaan loput. Helikopterit ovat kalliita, joten tarpeeksi ison kärkijoukon pääasiallinen liikkumisväline on jatkossakin vene. Ei se estä kouluttamasta helikoptereiden kanssa toimintaa ja hyödyntämästä niitä sopivissa kohdissa. 100% suorituskykyä helikoptereiden kanssa ei tietenkään pystytä tuolleen sivussa kouluttamaan, mutta niihin paikkoihin missä sitä tarvitaan menevätkin sitten Utin pojat.
Nyt Nato-jäsenyyden myötä koptereiden erinomainen liikkuvuus ja suuri määrä (liittolaisten vahvistukset, siis) puoltaa sekin osaltaan veneisiin panostamista. Tarpeen tullen kuljetuskoptereita saadaan nopeastikin paikalle, eikä niihin tarvitse sitä odotellessa upottaa suurta rahamäärää omasta budjetista.
 
Nyt Nato-jäsenyyden myötä koptereiden erinomainen liikkuvuus ja suuri määrä (liittolaisten vahvistukset, siis) puoltaa sekin osaltaan veneisiin panostamista. Tarpeen tullen kuljetuskoptereita saadaan nopeastikin paikalle, eikä niihin tarvitse sitä odotellessa upottaa suurta rahamäärää omasta budjetista.
Ei se niin mene. Ei kellään eikä missään ole mitään suuria määriä koptereita odottamassa tänne lähtöä. Ne on yleensä sidottu omiin ilmakuljetteisiin joukko-osastoihin eikä mihinkään muiden maiden tukemiseen. Ne tulee tänne vain jos se joukkokin tulee.
Kunkin jäsenmaan pitää hoitaa ITSE oma tonttinsa, se on se Naton periaate. Sillä tavalla yhteisrintamasta tulee liian vahva mahdolliselle hyökkääjälle (Venäjä).
 
Toisaalta rahtilaivaa ei ajeta laituriin ennen kuin siellä on omat miehet maissa ja tarpeeksi pitkälle ettei sitä laivaa ihan RPG:llä ja PKM:llä roimita kylkeen. Molempia tarvitaan, se kärkijoukko joka pystyy ottamaan palan rantaa haltuun ja se iso joukko joka tulee perässä hoitamaan loput. Helikopterit ovat kalliita, joten tarpeeksi ison kärkijoukon pääasiallinen liikkumisväline on jatkossakin vene. Ei se estä kouluttamasta helikoptereiden kanssa toimintaa ja hyödyntämästä niitä sopivissa kohdissa. 100% suorituskykyä helikoptereiden kanssa ei tietenkään pystytä tuolleen sivussa kouluttamaan, mutta niihin paikkoihin missä sitä tarvitaan menevätkin sitten Utin pojat.
Jep. Yhteistoimintaa tarvitaan tässäkin. Jos kaikki menee niin kuin pitäisi, niin maissa on hyvissä ajoin riittävä määrä merivartijoita.
 
Ei se niin mene. Ei kellään eikä missään ole mitään suuria määriä koptereita odottamassa tänne lähtöä. Ne on yleensä sidottu omiin ilmakuljetteisiin joukko-osastoihin eikä mihinkään muiden maiden tukemiseen. Ne tulee tänne vain jos se joukkokin tulee.
Kunkin jäsenmaan pitää hoitaa ITSE oma tonttinsa, se on se Naton periaate. Sillä tavalla yhteisrintamasta tulee liian vahva mahdolliselle hyökkääjälle (Venäjä).
Kyllä. Mutta kun Suomen on priorisoitava hankintojaan rajallisten resurssien puitteissa, kuljetuskopterit eivät ole aivan kärkipäässä - varsinkaan nyt, kun kaikkea ei rakenneta pelkästään kansallisen puolustuksen varaan.

Vastaavasti sukellusveneiden hankinta ja operointi ei ole Tanskalle kaikkein olennaisinta, kuten muut liittolaisetkin heille huomauttivat.
 
Back
Top