Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kyllä. Mutta kun Suomen on priorisoitava hankintojaan rajallisten resurssien puitteissa, kuljetuskopterit eivät ole aivan kärkipäässä - varsinkaan nyt, kun kaikkea ei rakenneta pelkästään kansallisen puolustuksen varaan.

Vastaavasti sukellusveneiden hankinta ja operointi ei ole Tanskalle kaikkein olennaisinta, kuten muut liittolaisetkin heille huomauttivat.
Niin, ei siellä Ahvenanmaallakaan tarvita suuria joukkoja sitä maihinnousua torjumaan. Ei se maihinnousulaivasto pitkälle sieltä Königsbergistä pääse, jos liikkeelle lähtee.

Eli, maihinnousu-uhka Suomeen on muuttunut lähes olemattomaksi koska meren- ja ilmanherruus Itämerellä on Natolla. Kiistämättömästi. Ilman molempia on maihinnousuoperaatiota aivan mahdoton toteuttaa.
 
Niin, ei siellä Ahvenanmaallakaan tarvita suuria joukkoja sitä maihinnousua torjumaan. Ei se maihinnousulaivasto pitkälle sieltä Königsbergistä pääse, jos liikkeelle lähtee.

Eli, maihinnousu-uhka Suomeen on muuttunut lähes olemattomaksi koska meren- ja ilmanherruus Itämerellä on Natolla. Kiistämättömästi. Ilman molempia on maihinnousuoperaatiota aivan mahdoton toteuttaa.
Siitä huolimatta on varauduttava myös maihinnousun torjuntaan ja menetettyjen saarien takaisinvaltaamiseen. Venäjä voi onnistua rakentamaan uudestaan kyvyn uhata Itämeren isoja saaria ja onnistua yllättävässä haltuunottossa, vaikka se miten epätodennäköiseltä tuntuisikin. Tämä voi tapahtua nopeastikin Kiinan avustuksella. Turvallisuutta ei saa rakentaa pelkästään yhden oletuksen varaan. Ensimmäisen suojakerroksen pettäessä pitää alta löytyä lisää kykyjä torjua hyökkäys, kerros kerroksen päällä niin kuin jätissä on. Erityisesti:

Pitää olla kyky pelastaa tilanne vaikka poliitikot peloissaan estäisivät sen maihinnousulaivaston upottamisen ennen kuin saaret on jo menetetty.
 
Siitä huolimatta on varauduttava myös maihinnousun torjuntaan ja menetettyjen saarien takaisinvaltaamiseen. Venäjä voi onnistua rakentamaan uudestaan kyvyn uhata Itämeren isoja saaria ja onnistua yllättävässä haltuunottossa, vaikka se miten epätodennäköiseltä tuntuisikin. Tämä voi tapahtua nopeastikin Kiinan avustuksella. Turvallisuutta ei saa rakentaa pelkästään yhden oletuksen varaan. Ensimmäisen suojakerroksen pettäessä pitää alta löytyä lisää kykyjä torjua hyökkäys, kerros kerroksen päällä niin kuin jätissä on. Erityisesti:

Pitää olla kyky pelastaa tilanne vaikka poliitikot peloissaan estäisivät sen maihinnousulaivaston upottamisen ennen kuin saaret on jo menetetty.
Ihan samalla logiikalla ne poliitikot ei sitten uskalla määrätä sitä vastahyökkäystä saarille, jos ne on miehitetty. Lisäksi kylmä totuus on, ettei Suomen järjestelmät mahdollista tuollaista operaatiota. Se on sitten vasta monen viikon kuluttua kun koko Nato on saanut voiman koottua.

Jos tilanne on se, että maihinnousulaivasto lähtee Königsbergistä ja maihinnousua valmistellaan tulivalmistelulla Ahvenanmaalle tai Gotlantiin (kyllä siellä siis joitakin joukkoja jo silloin on, muttei ehkä samaa mittakaavaa kuin 2000 - 2020 on suunniteltu) niin ei poliitikkojen enää tarvitse mitään päätöksiä tästä tehdä. Ne tehdään jo sotilaiden toimesta siinä Nato-esikunnassa mikä on aluevastuussa. Ja siellä ei enää siinä vaiheessa jauheta paskaa, mihin tämäkin palsta perustuu.

Yhdelläkään Nato-maalla (paitsi Suomella) ei ole enää mitään erillistä rannikkopuolustusta eikä tule olemaan. Torjunta tehdään merellä ja kaukana omasta rannikosta. Se tehdään säilyttämällä meren- ja ilmanherruus ja tuhoamalla vastustaja jo mieluiten lähtösatamassa, kuten Itämeren osalta on helppo tehdä. Näin tulee olemaan asiat myös Suomen osalta.
 
Ihan samalla logiikalla ne poliitikot ei sitten uskalla määrätä sitä vastahyökkäystä saarille, jos ne on miehitetty. Lisäksi kylmä totuus on, ettei Suomen järjestelmät mahdollista tuollaista operaatiota. Se on sitten vasta monen viikon kuluttua kun koko Nato on saanut voiman koottua.

Jos tilanne on se, että maihinnousulaivasto lähtee Königsbergistä ja maihinnousua valmistellaan tulivalmistelulla Ahvenanmaalle tai Gotlantiin (kyllä siellä siis joitakin joukkoja jo silloin on, muttei ehkä samaa mittakaavaa kuin 2000 - 2020 on suunniteltu) niin ei poliitikkojen enää tarvitse mitään päätöksiä tästä tehdä. Ne tehdään jo sotilaiden toimesta siinä Nato-esikunnassa mikä on aluevastuussa. Ja siellä ei enää siinä vaiheessa jauheta paskaa, mihin tämäkin palsta perustuu.

Yhdelläkään Nato-maalla (paitsi Suomella) ei ole enää mitään erillistä rannikkopuolustusta eikä tule olemaan. Torjunta tehdään merellä ja kaukana omasta rannikosta. Se tehdään säilyttämällä meren- ja ilmanherruus ja tuhoamalla vastustaja jo mieluiten lähtösatamassa, kuten Itämeren osalta on helppo tehdä. Näin tulee olemaan asiat myös Suomen osalta.
Ei Suomellakaan ole enää "erillistä" rannikkopuolustusta. Ei ole ollut 25 vuoteen. Muutama hassu tornikanuuna löytyy, eikä niillekään ole kunnollista tukiorganisaatiota. Eikä rantapyssy ole ollut edes aselaji sen merivoimiin liittämisen jälkeen.

Meri/pintatorjuntaohjuksia on maalaveteilla useilla Itämeren rantavaltioilla, Viro ja Latvia ovat viimeisimmät tämän kerhon jäsenet. Myös rannikkojoukkoja, merijalkaväkeä tms on jossain muodossa hyvinkin monella maalla. Meidänkin rannikkojoukkomme varmaan muokkautuvat uusiksi tulevina vuosina, mutta ihan hyvällä tiellä ollaan. Toimintaympäristömme on omintakeinen, joten joukotkin voivat sitä kohtuudella olla.
 
Ei Suomellakaan ole enää "erillistä" rannikkopuolustusta. Ei ole ollut 25 vuoteen. Muutama hassu tornikanuuna löytyy, eikä niillekään ole kunnollista tukiorganisaatiota. Eikä rantapyssy ole ollut edes aselaji sen merivoimiin liittämisen jälkeen.

Meri/pintatorjuntaohjuksia on maalaveteilla useilla Itämeren rantavaltioilla, Viro ja Latvia ovat viimeisimmät tämän kerhon jäsenet. Myös rannikkojoukkoja, merijalkaväkeä tms on jossain muodossa hyvinkin monella maalla. Meidänkin rannikkojoukkomme varmaan muokkautuvat uusiksi tulevina vuosina, mutta ihan hyvällä tiellä ollaan. Toimintaympäristömme on omintakeinen, joten joukotkin voivat sitä kohtuudella olla.
Nimenvaihto merijalkaväeksi kuulostaa hyvältä.
 
Nimenvaihto merijalkaväeksi kuulostaa hyvältä.

Tuolla tiellä on sitten edessä uuden puolustushaaran ja sitä myötä uuden esikunnan perustaminen. Ja sitten ihmetellään, kun ei ole virkoja...
 
Mie oon miettinyt, pystyykö autolauttujen/ rorolaivojen rampin laskemaan veteen asti, jolloin uintikykyisiä panssariajoneuvoja voisi laskea liikkeelle rannan läheisyydestä. Pitäis ainakin olla tuollaisia laivoja. Rannikojoukoilla voisi olla tällainen maihinnousu pataljoona.
 
Tuolla tiellä on sitten edessä uuden puolustushaaran ja sitä myötä uuden esikunnan perustaminen. Ja sitten ihmetellään, kun ei ole virkoja...
Ei suinkaan. Tietenkin Merijalkaväki kuuluu Merivoimiin. Ei uusia esikuntia, ainoastaan uudelleen nimeämistä, uudet tehtävät ja uutta, kansainvälisen vertailun kestävää kalustoa. Kyllä vanhoilla viroilla tässä kohtaa ehkä suurinpiirtein selvitää ainakin hallinnon kannalta. Jos uudet suorituskyvyt niitä edellyttää, niin sitten pitää virkoja perustaa.
 
Mie oon miettinyt, pystyykö autolauttujen/ rorolaivojen rampin laskemaan veteen asti, jolloin uintikykyisiä panssariajoneuvoja voisi laskea liikkeelle rannan läheisyydestä. Pitäis ainakin olla tuollaisia laivoja. Rannikojoukoilla voisi olla tällainen maihinnousu pataljoona.
Veikkaanpa ettei pysty. Miksi joku varustamo olisi semmmoisen rampin tilannut? Jokainen rampin liikkeen aste maksaa rahaa ja painoa kun laivaa suunnitellaan ja rakennetaan.
 
Veikkaanpa ettei pysty. Miksi joku varustamo olisi semmmoisen rampin tilannut? Jokainen rampin liikkeen aste maksaa rahaa ja painoa kun laivaa suunnitellaan ja rakennetaan.
Niinpä. Meidän resursseilla lienee parasta tyytyä Jehuihin ja Jurmoihin ensimmäisessä aallossa. Ajoneuvot tulevat sitten Utöilla ja vastaavilla siviilistä otetuilla kuljetusveneillä, joilla voidaan ajaa rantaviivalle ja ramppi laskeutuu tarpeeksi alas. Näillä on kuitenkin menty harjoittelemaan Gotlantiin asti joten pärjäävät tarpeeksi hyvin Itämeren pääaltaassakin ilman isoja märkäkansialuksia tuomassa rannan lähelle.
 
Niinpä. Meidän resursseilla lienee parasta tyytyä Jehuihin ja Jurmoihin ensimmäisessä aallossa. Ajoneuvot tulevat sitten Utöilla ja vastaavilla siviilistä otetuilla kuljetusveneillä, joilla voidaan ajaa rantaviivalle ja ramppi laskeutuu tarpeeksi alas. Näillä on kuitenkin menty harjoittelemaan Gotlantiin asti joten pärjäävät tarpeeksi hyvin Itämeren pääaltaassakin ilman isoja märkäkansialuksia tuomassa rannan lähelle.
Isoihin joukkosiirtoihin tarvitaan aina satama, tai ainakin kunnollinen laituri. Ahvenanmaalle siirrettävään perussettiin kuuluu kuitenkin jääkäripataljoona, jolla yksinään yli sata ajoneuvoa, joukossa puolen sataa Pasia. Ja tietysti paljon muutakin porukkaa. Veneillä voidaan pörrätä saarilla ja liikutella partioita yms. mutta iso massa liikkuu vain isoilla laivoilla.

- parit typot korjattu
 
Viimeksi muokattu:
Minusta merivoimat jakautuvat tulevaisuudessa kahtia, isoihin korvettiloihin sekä niiden tukialuksiin jotka turvaavat kaupaliikennettä ja sitten Jehun ja Jurmon sekä Utön kokoisiin rannikon tuntumasa ja saariston sisällä toimiviin aluksiin. Suomen ja Viron rannalta laukaistavat ohjuksen sulkevat Suomenlahden tehokkaasti. Tarvitaan vain nopeat miinoittajat Jehun rinnalle.
 
Minusta merivoimat jakautuvat tulevaisuudessa kahtia, isoihin korvettiloihin sekä niiden tukialuksiin jotka turvaavat kaupaliikennettä ja sitten Jehun ja Jurmon sekä Utön kokoisiin rannikon tuntumasa ja saariston sisällä toimiviin aluksiin. Suomen ja Viron rannalta laukaistavat ohjuksen sulkevat Suomenlahden tehokkaasti. Tarvitaan vain nopeat miinoittajat Jehun rinnalle.

Korvetit hoitavat merimiinoittamisen yhdessä vielä jonkin aikaa palvelevien miinalauttojen kanssa.
 
Korvetit hoitavat merimiinoittamisen yhdessä vielä jonkin aikaa palvelevien miinalauttojen kanssa.
Mie kyllä kaipaan noiden miinalauttojen korvaajaksi jotakin, pienempää kuin korvetti mutta isompaa kuin Utöluokan veneet. Nopeita n.30 solmun aseistettuja monitoimialuksia, helposti muunettavissa eri tehtäviin.

Jotain tämän kaltaista ominaisuuksiltaan https://www.bmt.org/vessel-design-portfolio/vessel/2303/30m-Fast-Landing-Craft

Tai

Tämän kaltaista 300- 400 tonnisena Valasluokan tyylistä alusta jäissäkulku kykyisenä mutta nopeampana. https://news.usni.org/2020/02/20/na...of-medium-amphibious-ship-new-logistics-ships

Varustukseen kuuluisi miinakiskot ja jonkinlainen itsepuolustus aseistus.
 
Mie kyllä kaipaan noiden miinalauttojen korvaajaksi jotakin, pienempää kuin korvetti mutta isompaa kuin Utöluokan veneet. Nopeita n.30 solmun aseistettuja monitoimialuksia, helposti muunettavissa eri tehtäviin.

Jotain tämän kaltaista ominaisuuksiltaan https://www.bmt.org/vessel-design-portfolio/vessel/2303/30m-Fast-Landing-Craft

Tai

Tämän kaltaista 300- 400 tonnisena Valasluokan tyylistä alusta jäissäkulku kykyisenä mutta nopeampana. https://news.usni.org/2020/02/20/na...of-medium-amphibious-ship-new-logistics-ships

Varustukseen kuuluisi miinakiskot ja jonkinlainen itsepuolustus aseistus.
Siis tuo ensin mainittuhan ei muunnellu mihinkään muuhun kuin tuohon maihinnousu/kuljetustehtävään. Sinä toivot nyt vähän sitä, että sama auto vetäisi täysperävaunun ja sitten menisi myös F-1 -kisoihin. Samalla tavalla laivasto/merisota-asioissa tuollainen on mahdotonta. Mikä tuollaisen aluksen operatiivinen konsepti olisi, mihin uhkaan se vastaisi ja miten? Ei aluksia tehdä vain sen takia, että aluksia on oltava. Niillä on ensin uhka, sitten sen torjuntakeinot = operatiivinen konsepti. Se voidaan esittää yleensä yhdellä isolla kuvalla (OV-1), jos lyhyesti halutaan esittää.

Tuohon jälkimmäiseen toteaisin, että idean isä ei kyllä ole tainnut tietää laivoista yhtään mitään. Teoriassa ehkä rakennettavissa, mutta käytännössä ei. Propulsion pitäisi perustua täysin jotenkin rungon sisään vedettäviin laitteisiin? Miten ohjaaminen? Nyt tuosta kuvasta puuttuu sekä potkurit/vetolaitteet että peräsimet... Sama kysymys kuin ensimmäiseen, mihin uhkaan ja miten tuollainen 300 - 400 tonnin "Valas" mutta isompana ja nopeampana miinakiskoilla, vastaisi? Minä en keksi yhtään uhkakuvaa, jonka se pystyisi kuvatun tapaisena hoitamaan.
 
Nyt kun kerran ohjussyöksyt saaristosta eivät Nato-merellä ole enää välttämätön suorituskyky ja nykyiset miinalaivat ja -lautat olivat käsittääkseni ennen kaikkea saaneet alkunsa telakkatukena lama-aikaan, tulee mieleen, että ehkä Hamina-, Uusimaa- ja Pansio-luokkien korvaamiseen tarvittava raha kannattaa Nato-Suomen puolustusvoimissa käyttää jonnekin muualle...

Jos joku alusluokka tulisi, se ehkä olisi joku hidas, jäissäkulkukyinen kuljetus-/huoltoalus?
 
Mikä tuollaisen aluksen operatiivinen konsepti olisi, mihin uhkaan se vastaisi ja miten?
Ajatukseni oli että alus toimisi vain alustana, sitten esim. Miinakiskoilla miinoittajana nopeana voi siirtyä paikasta toiseen ja pystyy kuljettamaan riittävän määrän miinoja. Sitten heitetään pari Merinemokonttia kyytiin niin siitä tuli tulituki alus, pystyy vielä jonkun NLOS ohjus ajoneuvon. samaan alukseen laittamaan. Sitten vaikka Grotate tai vastaava ilmatorjunta ajoneuvo kyytiin. Tietysti raskaaman kaluston kuljetus. Pienen syväyksen takia pystyy liikkumaan väylien ulkopuolella tukemassa Jehujen ja Jurmojen toimintaa, nopeana pysyy mukana, Utöluokka on minusta liian pieni .


Tuohon jälkimmäiseen toteaisin, että idean isä ei kyllä ole tainnut tietää laivoista yhtään mitään. Teoriassa ehkä rakennettavissa, mutta käytännössä ei.
Pahus kun en nyt löydä YouTube videota jossa tuollaiseen laivaan lastattiin pyöräkuormaajalla hiekkaa, siis rannasta käsin, eli on olemassa tuollaisia aluksia jo nyt.

Pitää vain hiukan soveltaa.
 
Nyt kun kerran ohjussyöksyt saaristosta eivät Nato-merellä ole enää välttämätön suorituskyky ja nykyiset miinalaivat ja -lautat olivat käsittääkseni ennen kaikkea saaneet alkunsa telakkatukena lama-aikaan, tulee mieleen, että ehkä Hamina-, Uusimaa- ja Pansio-luokkien korvaamiseen tarvittava raha kannattaa Nato-Suomen puolustusvoimissa käyttää jonnekin muualle...

Jos joku alusluokka tulisi, se ehkä olisi joku hidas, jäissäkulkukyinen kuljetus-/huoltoalus?
Miten "hitaalla, jäissäkulkukykyisellä kuljetus- ja huoltoaluksella" pidetään yllä merenherruutta? Kuinka se metsästää sukellusveneitä? Kuinka se ampuu vastustajan aluksen upoksiin mielellään 200 - 300 km päässä? Kuinka se torjuisi rynnäkkölentueen hyökkäyksen?
Ihan sama kuin Nato-Suomessa ehdotettaisiin Hornetien korvaajiksi Casa-295:sia.

Nyt jotain rajaa. Se, ettei ohjusvenetaktiikka ole enää relevantti, poista tarvetta meritaistelukyvyn ylläpitoon ja luomiseen. Suomen on omalta osaltaan huolehdittava se Nato-järven herruuden pitämisestä. Ei meitä ole enää vapaamatkustajina liittoon hyväksytty, vaan lisäämään sen voimaa. Ei tänne Itämerelle riitä isoilta Nato-mailta kuin ehkä yhteensä 2 - 3 fregattia. Suomen, Puolan ja Ruotsin on huolehdittava asiasta kyllä.

Jännä, ettei tätä käsitetä lainkaan, hehkutetaan vain, että Pohjolassa on 250 hävittäjää. Hyvä niin, mutta Pohjolassa on oltava myös laivasto, joka pitää vainolaisen kurissa. Muuten se maihinnousun ja merisaarron uhka palaa.
 
Back
Top