Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Se ei käy ihan niin helposti kuin konttien piirtely PowerPointiin. Missä on eri tutkat? Tulenjohtodirektorit/vast? Erilaiset antennit? Millainen on hyrräjärjestelmä? Ballistinen suoja? jne jne jne....

Tuo on ihan huuhaata ja semmoiseksi jää. Oikea taistelualus on aivan eri näköinen ja sen tunnistaa heti.

Miten lie, pystyisikö ESSM ja Gabrie ohjuksia ohjaamaan toisesta aluksesta, korveteista, ja tuo laiva olisi vain laukaisulavettina kun korvetin omat ohjuksen vähissä/loppuneet.
 
Tuosta pikamiinoittaja?
Kelpaa minulle, joskin nopeutta lisää kun on kevyempi lasti, ja siten muokattu että pystyy kuljettamaan myös kontteja (Nemo), joukkoja ja kevyempää kalustoa takarampin kautta vaikka siihen laituriin. Monitoimialukseksi muokattuna. Koko luokka on sitä mitä oon ajatellut.
 
Se ei käy ihan niin helposti kuin konttien piirtely PowerPointiin. Missä on eri tutkat? Tulenjohtodirektorit/vast? Erilaiset antennit? Millainen on hyrräjärjestelmä? Ballistinen suoja? jne jne jne....

Tuo on ihan huuhaata ja semmoiseksi jää. Oikea taistelualus on aivan eri näköinen ja sen tunnistaa heti.

Jos ihan oikein ymmärsin niin tuollaista "modulaarista budjettiluokan nopeaa konttirahtaria" on tarkoitus käyttää alusosaston vahventamiseen. Eli osaston suorituskyky rakennettaisiin modernin taistelukentän tapaan siten että yksi tai useampi kykenee johtamaan, yksi tai useampi kykenee tuottamaan tilannekuvaa ja useammat kykenee ampumaan (ja erilaisin menetelmin). Nykyaikaisessa verkoittuvassakin sotalaivassa on nämä suorituskyvyt samassa rungossa jolloin kustannus ymmärrettävästi kova ja tuolla konseptilla tarkoitus lienee maksimoida "bang for a buck". Ei ole maasodassakaan mitenkään vieras menetelmä että vaikkapa panssarintorjunnalle tilannekuvan tuottaa joku, johtaa toinen ja ampuu kolmas, sama taktinen konsepti vain jalkautettuna merisodankäyntiin aluksille. Sitä en osaa sanoa onko huuhaata vai en mutta en tuomitsisi ennen tutkimusta itse.
 
Täällä kun miina-aseeseen luotetaan maailman hamaan tappiin, niin eikö Hamina luokasta voitaisi 2030 luvulla tehdä nopeita miinoittajia? Rauma-luokasta jo sitä ennen.
 
Jos ihan oikein ymmärsin niin tuollaista "modulaarista budjettiluokan nopeaa konttirahtaria" on tarkoitus käyttää alusosaston vahventamiseen. Eli osaston suorituskyky rakennettaisiin modernin taistelukentän tapaan siten että yksi tai useampi kykenee johtamaan, yksi tai useampi kykenee tuottamaan tilannekuvaa ja useammat kykenee ampumaan (ja erilaisin menetelmin). Nykyaikaisessa verkoittuvassakin sotalaivassa on nämä suorituskyvyt samassa rungossa jolloin kustannus ymmärrettävästi kova ja tuolla konseptilla tarkoitus lienee maksimoida "bang for a buck". Ei ole maasodassakaan mitenkään vieras menetelmä että vaikkapa panssarintorjunnalle tilannekuvan tuottaa joku, johtaa toinen ja ampuu kolmas, sama taktinen konsepti vain jalkautettuna merisodankäyntiin aluksille. Sitä en osaa sanoa onko huuhaata vai en mutta en tuomitsisi ennen tutkimusta itse.
Kyllä maailmassa osataan jo ilman erillistä tutkimista nämä asiat tehdä ja erilaiset reunaehdot on aivan hyvin tiedossa. Maailmalla on toistakymmentä kokenutta ja osaavaa sotalaivatelakkaa ja niillä parisenkymmentä merkittävää laivastoa asiakkaana ja tämä skenen tuntevana sanon, että ne osaa asiansa.

Tällä palstalla on jo ihan peruskäsitteet ovat hukassa. Kuten tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen (on verkottunutta eri toimijoiden välillä), operatiivinen johto (on verkottunut), taistelunjohto (on tapahduttava samassa paikassa kuin tulenjohtosensorit ja -järjestelmät ja aseet on) ja tulenjohto (on tapahduttava ilman CEC -kyvykkyyttä (helvetin kallista ja monimutkaista) samassa paikassa kuin sensorit, aseet ja johtamisjärjestelmät ovat. Tämä on aivan täysin eri asia kuin panssarintorjunnan johtaminen ja toteuttaminen.

Mikään rahtilaiva ei voi toimin minkäänlaisena taistelulavettina 2030 luvulla missään tapauksessa. Se oli ennen vuotta 1943 kun niin voitiin vielä tehdä, silloinkin kohtaamisen oikean taistelualuksen kanssa yleensä päättyi nopeasti...

Kun katsoo, miten maailmassa sotalaivastoja rakennetaan niin sanon kyllä, että veronmaksajien rahojen kuluttajansuojan takia suosittelen olemaan alkamatta kokeilemaan yhtään mitään maavoimataustaista ideaa. Ei tule muuta kuin rahanmenoa siitä touhusta. Ja naurunaihetta maailmalle ja näille palstoille. Kun tekee niin kuin Saksa, Hollanti ja Puola, niin hyvin menee.
 
Kyllä maailmassa osataan jo ilman erillistä tutkimista nämä asiat tehdä ja erilaiset reunaehdot on aivan hyvin tiedossa. Maailmalla on toistakymmentä kokenutta ja osaavaa sotalaivatelakkaa ja niillä parisenkymmentä merkittävää laivastoa asiakkaana ja tämä skenen tuntevana sanon, että ne osaa asiansa.

Tällä palstalla on jo ihan peruskäsitteet ovat hukassa. Kuten tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen (on verkottunutta eri toimijoiden välillä), operatiivinen johto (on verkottunut), taistelunjohto (on tapahduttava samassa paikassa kuin tulenjohtosensorit ja -järjestelmät ja aseet on) ja tulenjohto (on tapahduttava ilman CEC -kyvykkyyttä (helvetin kallista ja monimutkaista) samassa paikassa kuin sensorit, aseet ja johtamisjärjestelmät ovat. Tämä on aivan täysin eri asia kuin panssarintorjunnan johtaminen ja toteuttaminen.

Mikään rahtilaiva ei voi toimin minkäänlaisena taistelulavettina 2030 luvulla missään tapauksessa. Se oli ennen vuotta 1943 kun niin voitiin vielä tehdä, silloinkin kohtaamisen oikean taistelualuksen kanssa yleensä päättyi nopeasti...

Kun katsoo, miten maailmassa sotalaivastoja rakennetaan niin sanon kyllä, että veronmaksajien rahojen kuluttajansuojan takia suosittelen olemaan alkamatta kokeilemaan yhtään mitään maavoimataustaista ideaa. Ei tule muuta kuin rahanmenoa siitä touhusta. Ja naurunaihetta maailmalle ja näille palstoille. Kun tekee niin kuin Saksa, Hollanti ja Puola, niin hyvin menee.
Modulaarinen taisteluosasto ei varsinaisesti ole mikään maavoimien idea. Mutta jos kerta tiedät tämän noin varmaksi niin meidän ei kannata tästä tämän enempää jatkaa, turha noin viisaan miehen kanssa keskustella enempää kun ei keskustelu kiinnosta.
 
Kyllä maailmassa osataan jo ilman erillistä tutkimista nämä asiat tehdä ja erilaiset reunaehdot on aivan hyvin tiedossa. Maailmalla on toistakymmentä kokenutta ja osaavaa sotalaivatelakkaa ja niillä parisenkymmentä merkittävää laivastoa asiakkaana ja tämä skenen tuntevana sanon, että ne osaa asiansa.

Tällä palstalla on jo ihan peruskäsitteet ovat hukassa. Kuten tilannekuvan muodostaminen ja jakaminen (on verkottunutta eri toimijoiden välillä), operatiivinen johto (on verkottunut), taistelunjohto (on tapahduttava samassa paikassa kuin tulenjohtosensorit ja -järjestelmät ja aseet on) ja tulenjohto (on tapahduttava ilman CEC -kyvykkyyttä (helvetin kallista ja monimutkaista) samassa paikassa kuin sensorit, aseet ja johtamisjärjestelmät ovat. Tämä on aivan täysin eri asia kuin panssarintorjunnan johtaminen ja toteuttaminen.

Mikään rahtilaiva ei voi toimin minkäänlaisena taistelulavettina 2030 luvulla missään tapauksessa. Se oli ennen vuotta 1943 kun niin voitiin vielä tehdä, silloinkin kohtaamisen oikean taistelualuksen kanssa yleensä päättyi nopeasti...

Kun katsoo, miten maailmassa sotalaivastoja rakennetaan niin sanon kyllä, että veronmaksajien rahojen kuluttajansuojan takia suosittelen olemaan alkamatta kokeilemaan yhtään mitään maavoimataustaista ideaa. Ei tule muuta kuin rahanmenoa siitä touhusta. Ja naurunaihetta maailmalle ja näille palstoille. Kun tekee niin kuin Saksa, Hollanti ja Puola, niin hyvin menee.
Kuinkas ne maasijoitteiset mto patterit toimii? Ei niilläkään ole tutkat samassa ajoneuvossa ohjusten kanssa (mitä lienee siinä kontiissa ohjaamontakana). Sellainen mto/PTO maalaukaisualusta/kontti korvettien mukana kulkevan huoltoaluksen kannelle ja korvetti hoitaa ampumisen. Ei luulisi olevan mahdoton homma nykytekniikalla kytkeä niitä toisiinsa, onnistuuhan NASAMS järjestelmässäkin.
 
Kuinkas ne maasijoitteiset mto patterit toimii? Ei niilläkään ole tutkat samassa ajoneuvossa ohjusten kanssa (mitä lienee siinä kontiissa ohjaamontakana). Sellainen mto/PTO maalaukaisualusta/kontti korvettien mukana kulkevan huoltoaluksen kannelle ja korvetti hoitaa ampumisen. Ei luulisi olevan mahdoton homma nykytekniikalla kytkeä niitä toisiinsa, onnistuuhan NASAMS järjestelmässäkin.
Pintatorjuntaohjuksen ampuminen on toki näin mahdollista. Se, miten patteri tarkasti ottaen toimii, ei liene julkista tietoa.
Mutta tuollaisen kontin raahaamisessa jonkun rahtilaivan kannelle ei ole kuitenkaan mitään mieltä. Siinä on lukematon määrä yksityiskohtia, miksi homma kannattaa tehdä toisin.
 
Mutta tuollaisen kontin raahaamisessa jonkun rahtilaivan kannelle ei ole kuitenkaan mitään mieltä. Siinä on lukematon määrä yksityiskohtia, miksi homma kannattaa tehdä toisin.
Ei minkä tahansa rahtilaiva vaan sen korvettien mukana kulkevan RAS-huoltolaivan, joka on varustettu sitä varten, siellä kannella kun on jo muutenkin kontteja.
 
Kuinkas ne maasijoitteiset mto patterit toimii? Ei niilläkään ole tutkat samassa ajoneuvossa ohjusten kanssa (mitä lienee siinä kontiissa ohjaamontakana). Sellainen mto/PTO maalaukaisualusta/kontti korvettien mukana kulkevan huoltoaluksen kannelle ja korvetti hoitaa ampumisen. Ei luulisi olevan mahdoton homma nykytekniikalla kytkeä niitä toisiinsa, onnistuuhan NASAMS järjestelmässäkin.
Mitä jos ihan vain ampuisi ohjuksen sieltä maalavetilta? Kantamaa on ihan kiitettävästi. Vai onko tämä joku Suomen erillisoperaatio Kaliningradissa?
 
Mitä jos ihan vain ampuisi ohjuksen sieltä maalavetilta? Kantamaa on ihan kiitettävästi. Vai onko tämä joku Suomen erillisoperaatio Kaliningradissa?
Juuri niin. Siellä on se systeemi mikä toimii ja on kokonaisuuteen sovitettu. Miehitettyyn Königsbergiin jos tarttee ampua, ampujia kyllä riittää liittoumassa. Puolasta kantaa ihan maalaveteilta.
Nyt avatkaa jo vähän näkökantaa.
Kolmannen kerran: Suomen Merivoimat taistelee Itämeren herruudesta Naton merellisten taisteluosastojen mukana ja osana, ja kaikki systeemit pitää tästä eteenpäin rakentaa tämän CONOPS:n mukaan. Ei tartte keksiä mitään ruutia uudelleen.
 
Viimeksi muokattu:
Jos ihan oikein ymmärsin niin tuollaista "modulaarista budjettiluokan nopeaa konttirahtaria" on tarkoitus käyttää alusosaston vahventamiseen. Eli osaston suorituskyky rakennettaisiin modernin taistelukentän tapaan siten että yksi tai useampi kykenee johtamaan, yksi tai useampi kykenee tuottamaan tilannekuvaa ja useammat kykenee ampumaan (ja erilaisin menetelmin). Nykyaikaisessa verkoittuvassakin sotalaivassa on nämä suorituskyvyt samassa rungossa jolloin kustannus ymmärrettävästi kova ja tuolla konseptilla tarkoitus lienee maksimoida "bang for a buck". Ei ole maasodassakaan mitenkään vieras menetelmä että vaikkapa panssarintorjunnalle tilannekuvan tuottaa joku, johtaa toinen ja ampuu kolmas, sama taktinen konsepti vain jalkautettuna merisodankäyntiin aluksille. Sitä en osaa sanoa onko huuhaata vai en mutta en tuomitsisi ennen tutkimusta itse.
Ihan selvyyden vuoksi tarkoitin lainatussa edellä tätä selkeästi Damen-telakan runkoista Fast Supply vessel pohjautuvaa alusta, en mitään Kala-lauttaa NEMO-kontti kannella. Tuosta samasta rungostahan valmistetaan mm superjahdeille "lelunkuljettimia" missä vesilelut sun muut vaihtaa koordinaattia melko ripeästi emoaluksen mukana joten alusosastossa mukana liikkuminen olisi melkoisen sujuvaa. Herätteiden osalta veden yläpuolista muotoa, pintaa jne varmasti pystytään ja pyritään halutessaan optimoida sotilaallisessa sovelluksessa.

https://www.navalnews.com/event-new...rific-low-manned-platform-to-augment-frigate/

1686219379842.png
 
Mie oon miettinyt, pystyykö autolauttujen/ rorolaivojen rampin laskemaan veteen asti, jolloin uintikykyisiä panssariajoneuvoja voisi laskea liikkeelle rannan läheisyydestä. Pitäis ainakin olla tuollaisia laivoja. Rannikojoukoilla voisi olla tällainen maihinnousu pataljoona.
Ei voi suoraan mutta on mahdollista kehittää erillinen ramppi varsinaisen rampin jatkeeksi millä vodaan laskea veteen amfibiovaunuja. Ymmärtääkseni Kiina valmistautuu käyttämään huomattavia määriä siviili-roroaluksia Taiwanin valtaukseen ja on kehitellyt edellämainittuja tekniikoita. Kiinan merivoimien omat alukset eivät yksinkertaisesti riitä kuin sillanpääasemien valtaamiseen, niin massiivinen on maihinnousun oltava, ehkäpä suurin maailmanhistoriassa. Seuraavassa aallossa on tukeuduttava siviilialuksiin. Sen varaan en laskisi että Taiwanin satamiin ajetaan siviilialus armeijan kalusto kyydissään, kyllä niitä satamia puolustetaan viimeiseen mieheen ja tarvittaessa tuhotaan fasiliteetit räjäyttämällä epätoivoisessa tilanteessa.
Vaikeaa nähdä enää minkäänlaista tulevaisuutta edes älykkäämmille merimiinoille. Maihinnousun uhka on negatiivinen eikä muutenkaan vihollinen uskaltaudu lähelle rannikkoa.
Pohjanmaa-luokan kylkeen näkisin lähinnä monitoimikoptereita SH-60. Kauas tulevaisuuteen katsottaessa varmasti erilaiset dronet tulevat olemaan suuressa roolissa. Valvonta, tiedustelu, tulenjohto sekä torjunnan tehtävissä.
Kyllä niillä miinoilla paíkkansa on kun sotatilanteessa "säkitetään" Venäjän laivasto Pietarin edustalle. Miinakenttiä taas valvotaan rannikolta ja tuhotaan vihollisen miinanraivaajat meritorjuntaohjuksin. Älykkäät pohjamiinat on vieläpä siitä hyviä että niillä tuhoaa myös Venäjän sukellusveneet jotka yrittää saarrostuksen läpi luikerrella.
Vaikkei asiasta olekaan julkisesti vielä puhuttu, niin eiköhän Pohjanmaa-luokan jälkeen vuorossa ole käytännössä Haminoiden korvaaminen... ? Voisiko tässä hakea täällä mainittua monikäyttöisyyttä houkuttelemalla Ruotsin liittolaiseksi kehittämään jotakin "Visby 2.0"-tyylistä selkeästi kyrveyttejä pienempää mutta monipuolista alusta...?
Jos Merivoimat luopuu 30-luvulla pienistä ohjusveneistä tarpeettomana niin kannattaako edes aloittaa puhtaalta pöydältä suunnittelemaan taas uutta alusluokkaa kun voisi tilata lisää Pohjanmaa- luokan aluksia, vaikkapa 4xHamina = 2xPohjanmaa vaihtosuhteella?
Tuolla aluksella ei ole varsinaisesti mitään sotilaallisia suorituskykyjä. Lähinnä harmaaksi maalattu "Turva". Ilman tutkaa.
Tästä herää kysymys että kun uusitaan aikanaan tukialuksia niin soveltuisiko Turva- luokan runko siihen tehtävään hyvin? Taas välttyisi turhalta suunnittelutyöltä kun on jo toimivia aluksia rakennettuna ja käytössä Rajavartiolaitoksella.
Täällä kun miina-aseeseen luotetaan maailman hamaan tappiin, niin eikö Hamina luokasta voitaisi 2030 luvulla tehdä nopeita miinoittajia? Rauma-luokasta jo sitä ennen.
Tarkoitatko että niiden elinkaarta pitäisi jatkaa entisestään? Rauma- luokkahan oli jo kertaalleen käyttökiellossa rungon väsymismurtumien vuoksi niin eiköhän ne mene stenattavaksi..

Itse alan pikkuhiljaa kyseenalaistamaan koko miinalaiva-konseptin, en miinoittamista sinänsä. Mutta Suomen olosuhteissa pitäisi suuntauksen olla jatkossa autonomisesti levittäytyviin miinoihin, joita Ruotsissa kehitetään tietääkseni. Elikkä miinaluiska rannalle ja rekkakaupalla miinoja veteen mistä itsestään hakeutuvat sijoilleen.
 
Ei minkä tahansa rahtilaiva vaan sen korvettien mukana kulkevan RAS-huoltolaivan, joka on varustettu sitä varten, siellä kannella kun on jo muutenkin kontteja.
Ei siinäkään olisi mitään järkeä. Uskokaa nyt, että se ei ole vain se kontti, vaan siinä on paljon asioita huomioitavana ja integroitavana jos noin aiotaan tehdä. Nousee huoltoaluksen hinta merkittävästi.

Kyllä siellä Natolla on ohjuksia Itämerellä ihan tarpeeksi. Suomen osuus tietty on merkittävä. Jos ajatellaan, että 30 -luvun puolessa välissä on 8 alusta, joilla jokaisella 8 ohjusta = 64 ohjusta. Siihen Ruotsin ohjukset, Puolan ohjukset, Baltian maiden maalta ammuttavat, Suomen ja Puolan ilmasta ammuttavat... Saksan K-130 (10 kpl!) ohjukset... Naton ohjustäyslaidallinen on hyvinkin yli 200 ohjusta. Loppuu jo kohta maalit kesken...

Kyllä huoltoaluksen pitää olla huoltoalus.

Ja toiseen postaukseen: Turva:n runko ei sovellu huoltoaluksen pohjaksi. Semmoinen oikea huoltoalus on ihan toisenlainen.
 
Itse alan pikkuhiljaa kyseenalaistamaan koko miinalaiva-konseptin, en miinoittamista sinänsä. Mutta Suomen olosuhteissa pitäisi suuntauksen olla jatkossa autonomisesti levittäytyviin miinoihin, joita Ruotsissa kehitetään tietääkseni. Elikkä miinaluiska rannalle ja rekkakaupalla miinoja veteen mistä itsestään hakeutuvat sijoilleen.
Kyllähän miinalaivat ovat katoavaa kansanperinnettä. meiltäkin kyseinen alustyyppi poistuu 20-luvun loppuun mennessä ja on hyvin todennäköistä, että se poistuu lopullisesti. Aluksilta miinoittaminen ei kuitenkaan ole ihan heti loppumassa. Tämä johtuu ihan jo mittakaavasta niin puolustettavan alueen koon, kuin olemassa olevien aseidenkin osalta. Autonomisilla välineillä ei tulla vielä aikoihin millään järjellisellä kustannustasolla saavuttamaan sellaista kattavuutta, että niillä voitaisiin korvata nykymalliset miinoitteet tehojen siitä merkittävästi kärsimättä. Miinoitteethan ovat kyllä kehittyneet ja kehittyvät jatkossakin samaan tahtiin kuin miinojen ominaisuudet kehittyvät. Ja vanhoja miinatyyppejä poistetaan, kun niiden järkevästi ylläpidettävä elinkaari päättyy. Uusien ja vanhojen kierto menee kylläkin tyypillisesti niin, että uudet herätemiinat korvaavat nyt vanhoja herätemiinoja. Kosketusmiinat ovat lähes ikuisia.

Ehkä jossain tien päässä ovat autonomisesti toimivat "vedenalaiset ohjukset", ehkä ei.
 
Back
Top