Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Näin on. Jos kone modataan meriversioksi, on yksi tehtävä lisätä tuo koneistettu kääntäminen. Ne voidaan kyllä kääntää käsinkin, mutta siihen kuluu vaan sitten aikaa. Tietenkin pitää lisätä myös tutka, sonar, mahdollisesti torpedonpudottimet ja operaattorikonsolit. Näin on Ruotsin Merivoimien NH90:set tehty, ne eivät siis ole alunperin NFH-versiota, vaan TTH:sta tehty. Sama voidaan tehdä Suomessakin, jos halutaan. Kannattaisi haluta.
Tästä samaa mieltä kyllä.
Ja Pohjanmaa-lk on täysin kykenevä operoimaan niitä tukeutuminen mukaanluettuna.
Kuten sanoin, voidaan operoida, mutta ei tukeutua. Tukeutuminen arktisilla alueilla vaatii suojaa ja muutakin kuin tankkauskyvyn. Se varmasti tuonne tulee, todennäköisesti myös leijunnassa.
Herkkä ja kallisarvoinen heko ei säily kauaa tuolla aluksella kunnossa tyrskyjen, suolan, jään ja lumen armoilla. Siksi monille aluksille on lisätty nuo hangaarit suojaamaan. Tiedät kyllä hyvin itsekin tämän.

Jopa jäätiedustelussa käytetty Bell Jetikka, joka toimi aikanaan murtajilta, oli survottu rungon osalta suojaan. Muuten roiskuva merivesi jäädyttää ja korrosioi koneen pilalle.
Lynx-helikoptereilla on operoitu muuten vuosikymmeniä myös valtamerillä, ne olivat monen laivaston pääkalustoa pitkään. Ja ovat vieläkin. Esim Norja operoi niillä myös arktisella alueella.
Hienoa!
Muuten einomiehen pitkä sitaatti PLM:n julkaisusta... se on niin vanhentunut viimeisen 18 kk aikana, ettei siitä ole juuri mitään jäljellä. Muutenkin se on sitä Suomessa aiemmin niin tarpeellista jargonia, kun asioita ei sanottu niin kuin ne on.
Miten se on on vanhentunut? NATOssa ollaan kyllä, mutta ei se tarkoita että luopuisimme oman maan ja aluevesiemme suojelusta. Onhan tämä sanottu suoraan moneen kertaan että kansallisten valtioiden puolustusvoimat ovat ne NATO-joukot. Ne taistelevat ja puolustavat yhdessä jäsenmaita. On kuitenkin suuri ero olla venäjän rajavaltio tai keskellä eurooppaa. Onneksi muut maat tulevat avuksi, mutta kyllä suomen päätehtävä on edelleen puolustaa NATOn itärajaa ja omaa aluettaan. Muuallakin täytyy varautua taistelemaan, mutta koska vastassa on venäjä, ei täältä voida lähettää suuria määriä joukkoja muualle.

On tuolla sanottu ihan suoraan asiat ja ne on kerrottu merivoimien tehtävissäkin jos ne vain haluaa nähdä.

Jos asiat muuttuvat, ne muuttuvat ja sitten nähdään. En kuitenkaan usko sinun kuvitelmia asiasta.
Pitkässä vuodatuksessa on tässä tilanteessa enää vähän asiaa jäljellä. Suomen merisodankäynti integroidaan Naton puolustussuunnitelmaan eikä se ole enää yhden rannikon puolustamista tai yhden AVR:n kyttäämistä. Ei, vaan aivan jotain muuta. Sittenpähän näette.
Kukahan tässä vuodatti ja mitä?

Jos suomen asevoimat luopuvat oman alueensa ja rajojensa puolustamisesta, ei puolustusliittoon liittyminen lisää turvallisuutta vaan vähentää sitä. Kai tuon nyt Hentun Liisakin tajuaa.

Suomen turva on oman puolustuksen lisäksi tuo liittouma, jonka komentoon kontribuoidaan joukkoja x-määrä. Tilanne vaikuttaa tietysti puolustussuunnitteluun, mutta meillä on edelleen oma päätösvalta oman alueemme puolustamisesta. Ei sitä NATO vie mihinkään. Kuten jo sanoin, eri mailla on eri tehtävät riippuen sijainnista, asevoimien koosta, kyvyistä ja valmiudesta.

Reserviläisliiton NATO-tiedotuswebinaari antoi aikalailla erilaisen kuvan suomen NATO-edustuston ja kenraalin kautta tuosta liitosta, mitä media siitä heittää. NATO perustaa päätöksentekonsa demokraattisten periaatteiden varaan ja päätökset ovat poliittisia. Sotilaat eivät siellä päätä vaan suunnittelevat ja toteuttavat.

Kukaan ei myöskään määrää että mitä joukkoja me asetamme valmiuteen NATO-operaatioihin. Sen tekee suomi poliittisen päätöksenteon kautta, jossa päätetään että miten ja millä porukalla osallistutaan. Puolustussuunnitelmissa on tietysti valmiiksi suunnitellut joukot, mutta koska suomella on reserviin perustuva armeija, ei meillä ole sellaista valmiutta kuin suurilla mailla, joissa on ammattiarmeijat. Se rajoittaa kyllä operatiivisia siirtoja ulkomaille nopealla aikataululla.
 
...
Reserviläisliiton NATO-tiedotuswebinaari antoi aikalailla erilaisen kuvan suomen NATO-edustuston ja kenraalin kautta tuosta liitosta, mitä media siitä heittää. NATO perustaa päätöksentekonsa demokraattisten periaatteiden varaan ja päätökset ovat poliittisia. Sotilaat eivät siellä päätä vaan suunnittelevat ja toteuttavat.

Kukaan ei myöskään määrää että mitä joukkoja me asetamme valmiuteen NATO-operaatioihin. Sen tekee suomi poliittisen päätöksenteon kautta, jossa päätetään että miten ja millä porukalla osallistutaan. Puolustussuunnitelmissa on tietysti valmiiksi suunnitellut joukot, mutta koska suomella on reserviin perustuva armeija, ei meillä ole sellaista valmiutta kuin suurilla mailla, joissa on ammattiarmeijat. Se rajoittaa kyllä operatiivisia siirtoja ulkomaille nopealla aikataululla.
Yksinkertaistaen:
- Kyse sotilasliitosta, ei siitä että mystinen NATO korvaa meidän PV:n ja voisimme ajaa omaa armeijaa alas.
- Suunnitellaan ja allokoidaan joukkoja. Varmaan täältä "etulinjasta" ei massiivisia joukkoja muualle aleta siirtää. Silti samalla: hyökkäys yhtä NATO-maata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.
On aivan eri tilanne hyökkääkö Venäjä vain tänne, vai onko käytännössä koko "NATO-raja" sotatoimialuetta. Massiiviset ilmavoimat, Baltia, Puola etelämpänä jne. Tässä joutuu Venäjä repimään (tällä hetkellä) surkeat resurssinsa laajalle alueelle tehokkaita armeijoita vastaan. Tilanne on muuttunut menneistä vuosista aivan radikaalisti.

Jos länsi vain pysyy yhtenäisenä, on Venäjältä täysi itsemurha tänne yrittää mitään..
 
Tästä samaa mieltä kyllä.

Kuten sanoin, voidaan operoida, mutta ei tukeutua. Tukeutuminen arktisilla alueilla vaatii suojaa ja muutakin kuin tankkauskyvyn. Se varmasti tuonne tulee, todennäköisesti myös leijunnassa.
Herkkä ja kallisarvoinen heko ei säily kauaa tuolla aluksella kunnossa tyrskyjen, suolan, jään ja lumen armoilla. Siksi monille aluksille on lisätty nuo hangaarit suojaamaan. Tiedät kyllä hyvin itsekin tämän.

Jopa jäätiedustelussa käytetty Bell Jetikka, joka toimi aikanaan murtajilta, oli survottu rungon osalta suojaan. Muuten roiskuva merivesi jäädyttää ja korrosioi koneen pilalle.

Hienoa!

Miten se on on vanhentunut? NATOssa ollaan kyllä, mutta ei se tarkoita että luopuisimme oman maan ja aluevesiemme suojelusta. Onhan tämä sanottu suoraan moneen kertaan että kansallisten valtioiden puolustusvoimat ovat ne NATO-joukot. Ne taistelevat ja puolustavat yhdessä jäsenmaita. On kuitenkin suuri ero olla venäjän rajavaltio tai keskellä eurooppaa. Onneksi muut maat tulevat avuksi, mutta kyllä suomen päätehtävä on edelleen puolustaa NATOn itärajaa ja omaa aluettaan. Muuallakin täytyy varautua taistelemaan, mutta koska vastassa on venäjä, ei täältä voida lähettää suuria määriä joukkoja muualle.

On tuolla sanottu ihan suoraan asiat ja ne on kerrottu merivoimien tehtävissäkin jos ne vain haluaa nähdä.

Jos asiat muuttuvat, ne muuttuvat ja sitten nähdään. En kuitenkaan usko sinun kuvitelmia asiasta.

Kukahan tässä vuodatti ja mitä?

Jos suomen asevoimat luopuvat oman alueensa ja rajojensa puolustamisesta, ei puolustusliittoon liittyminen lisää turvallisuutta vaan vähentää sitä. Kai tuon nyt Hentun Liisakin tajuaa.

Suomen turva on oman puolustuksen lisäksi tuo liittouma, jonka komentoon kontribuoidaan joukkoja x-määrä. Tilanne vaikuttaa tietysti puolustussuunnitteluun, mutta meillä on edelleen oma päätösvalta oman alueemme puolustamisesta. Ei sitä NATO vie mihinkään. Kuten jo sanoin, eri mailla on eri tehtävät riippuen sijainnista, asevoimien koosta, kyvyistä ja valmiudesta.

Reserviläisliiton NATO-tiedotuswebinaari antoi aikalailla erilaisen kuvan suomen NATO-edustuston ja kenraalin kautta tuosta liitosta, mitä media siitä heittää. NATO perustaa päätöksentekonsa demokraattisten periaatteiden varaan ja päätökset ovat poliittisia. Sotilaat eivät siellä päätä vaan suunnittelevat ja toteuttavat.

Kukaan ei myöskään määrää että mitä joukkoja me asetamme valmiuteen NATO-operaatioihin. Sen tekee suomi poliittisen päätöksenteon kautta, jossa päätetään että miten ja millä porukalla osallistutaan. Puolustussuunnitelmissa on tietysti valmiiksi suunnitellut joukot, mutta koska suomella on reserviin perustuva armeija, ei meillä ole sellaista valmiutta kuin suurilla mailla, joissa on ammattiarmeijat. Se rajoittaa kyllä operatiivisia siirtoja ulkomaille nopealla aikataululla.
Pari kommenttia: mistä sinä päättelet, ettei "Pohjanmaa"-lk voi tukeuttaa keskiraskasta helikopteria? Se nimittäin voi. Aluksen hangaari on täysmittainen hangaari. Mistä ihmeestä muu mielikuva on syntynyt muuten?

Toinen pointti: tietenkään ei Nato-jäsenyys poista oman alueen puolustamista eikä sitä, että se on edelleen Puolustusvoimiemme päätehtävä. Mutta merisodankäynnin osalta etulinjan paikka vaihtuu: liittoutumattomana ja vailla avomeritoimintakykyä meidän oli (ikävä kyllä) varauduttava siihen, että vastustaja pääsee käytännössä meidän kiintomerkkialueen rajalle ilman merkittäviä tappioita ja, että Itämeren hallinta on siitö kriisin muodosta katsoen vastustajalla. Ts. Nato, tai kukaan muukaan EI OLISI puuttunen NL:n/Venäjän laivaston toimintaan Suomea vastaan.

Se on se muutos mikä tapahtui nyt. Merivoimien osalta tapahtuu suurin doktriinin ja strategian muutos meidän puolustushaaroistamme. Maavoimat pitää edelleen itärajan (nyt sinne vain voi tulla ehkä kolmannes siitä voimasta, mikä olisi voinut tulla liittoutumatonta Suomea vastaan) ja Ilmavoimien tehtävä on edelleen ihan sama: torjua Venäjän ilmahyökkäykset Suomeen ja tukea muita puolustushaaroja.

Mutta Merivoimien osalta kaikki muuttuu: nyt se Nato pitää koko Itämeren herruuden käsissään. Se tapahtuu enemmän perinteisen avomerisodankäynnin tavoin kuin meidän oman rannikon puolustaminen. Siellä ei ole enää ketään näes tulossa: he eivät koskaan pääse enää saaristomme reunaan tai yleensäkään Suomen aluevesien tuntumaan. Heidät tuhotaan jo lähtökohtaisesti satamaan tai sitten viimeistään meritaistelussa keskisellä Itämerellä. Yksikään heidän alus ei saa meidän rannikkoa enää koskaan taistelutilanteessa horisonttiinsa. Ei ikinä.

Tämä muutos johtaa muutokseen myös Suomen merivoimien doktriinissa, taktiikassa ja kalustossa. "Pohjanmaa"-luokka on siitä ensi airut.
 
Viimeksi muokattu:
Epäilemättä yhtään jäsen Analystin tietämystä merisodankäynnistä, tulee väistämättä mieleen vaikutelma, että varaudutaan vain tuohon yhteen skenaarioon. Siis perinteiseen avomerisodankäyntiin.
Eikö kuitenkin olisi viisautta ylläpitää myös saaristossa operointikyky, ainakin UudPr.n joukkojen ja venekaluston voimin.
 
Epäilemättä yhtään jäsen Analystin tietämystä merisodankäynnistä, tulee väistämättä mieleen vaikutelma, että varaudutaan vain tuohon yhteen skenaarioon. Siis perinteiseen avomerisodankäyntiin.
Eikö kuitenkin olisi viisautta ylläpitää myös saaristossa operointikyky, ainakin UudPr.n joukkojen ja venekaluston voimin.
Kyllä se säilyy myös. Mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa.
 
Epäilemättä yhtään jäsen Analystin tietämystä merisodankäynnistä, tulee väistämättä mieleen vaikutelma, että varaudutaan vain tuohon yhteen skenaarioon. Siis perinteiseen avomerisodankäyntiin.
Eikö kuitenkin olisi viisautta ylläpitää myös saaristossa operointikyky, ainakin UudPr.n joukkojen ja venekaluston voimin.
Laivue 2020:n ideana nimenomaan on että se tarjoaa monipuolista suorituskykyä (mukaan lukien meriliikenteen suojaus, omien alusten & rannikkojoukkojen suojaus, rauhanturva/yms. kv-operaatiot) eikä ole sidottu vain yhteen skenaarioon. Suurmaihinnousun uhka pääosin katosi jo 20 vuotta sitten, eikä juuri äskettäin Nato-jäsenyyden myötä.

Henk.koht olen sitä mieltä, että laivoille tuli näihin vaatimuksiin hiukan liikaa mission creeppiä ja sitä myötä kokoa, liki 117 metriä/4500 tonnia rupeaa olemaan saaristossa jo hankala. Toisaalta Nato-jäsenyys hiukan muuttaa tehtäväkenttää, vaikken uskokaan että niillä tullaan operoimaan Pohjois-Atlantilla, saati sitten jossain Tyynellämerellä. Ja eihän meillä kuitenkaan kevyempi aluskanta kokonaan poistu, Haminat jää ainakin joksikin aikaa jne.
 
Laivue 2020:n ideana nimenomaan on että se tarjoaa monipuolista suorituskykyä (mukaan lukien meriliikenteen suojaus, omien alusten & rannikkojoukkojen suojaus, rauhanturva/yms. kv-operaatiot) eikä ole sidottu vain yhteen skenaarioon. Suurmaihinnousun uhka pääosin katosi jo 20 vuotta sitten, eikä juuri äskettäin Nato-jäsenyyden myötä.

Henk.koht olen sitä mieltä, että laivoille tuli näihin vaatimuksiin hiukan liikaa mission creeppiä ja sitä myötä kokoa, liki 117 metriä/4500 tonnia rupeaa olemaan saaristossa jo hankala. Toisaalta Nato-jäsenyys hiukan muuttaa tehtäväkenttää, vaikken uskokaan että niillä tullaan operoimaan Pohjois-Atlantilla, saati sitten jossain Tyynellämerellä. Ja eihän meillä kuitenkaan kevyempi aluskanta kokonaan poistu, Haminat jää ainakin joksikin aikaa jne.
Nato -laivastojen tärkeimpien alusluokkien vahvuudet:

Lentotukialukset: 16 (+USA:n WASP-lk 7 kpl)
Hävittäjät 135
Fregatit 112
Partioalukset 295
Sukellusveneet 143

Suomelta lisää 4 partioalusta ja 4 fregattia (2028 alkaen)
Ruotsilta 7 partioalusta ja 5 sukellusvenettä.

Kyllä Suomen ja Ruotsin kalusto pysyy Itämerellä ja Nato itse asiassa joutuu suuntaamaan jonkun verran kalustoa muualta tänne täysimittaisen sodan sattuessa.

Mutta luvut ovat murhaavat Venäjän kannalta, se on ihan 6 - 0 kun Nato on hoitanut Venäjän merivoimat. Varsinkin kun muistetaan murhaava ilmaylivoima, n. 10000 taistelukonetta vs n. 1000 taistelukonetta.
 
Nato -laivastojen tärkeimpien alusluokkien vahvuudet:

Lentotukialukset: 16 (+USA:n WASP-lk 7 kpl)
Hävittäjät 135
Fregatit 112
Partioalukset 295
Sukellusveneet 143

Suomelta lisää 4 partioalusta ja 4 fregattia (2028 alkaen)
Ruotsilta 7 partioalusta ja 5 sukellusvenettä.

Kyllä Suomen ja Ruotsin kalusto pysyy Itämerellä ja Nato itse asiassa joutuu suuntaamaan jonkun verran kalustoa muualta tänne täysimittaisen sodan sattuessa.

Mutta luvut ovat murhaavat Venäjän kannalta, se on ihan 6 - 0 kun Nato on hoitanut Venäjän merivoimat. Varsinkin kun muistetaan murhaava ilmaylivoima, n. 10000 taistelukonetta vs n. 1000 taistelukonetta.
Ja näkisin lukumäärä tärkeämpänä sen, että NATO maat kykenevät rakentamaan uusia taistelualuksia sekä modernisoimaan niitä, ei ehkä niin tehokkaasti kuin pitäisi, mutta kuitenkin. Venäjällä on vaikeuksia pitää nykyinen laivasto pinnalla purjehduskelpoisena ja sen viimeisimmät modernisointihankkeet ovat olleet aikamoisia mahalaskuja. Kuten aiemmin toisessa ketjussa kirjoitin niin ostaessaan kasapäin vanhoja loppuu kuluneita öljytankkereita mm. Kreikalta sen on päätettävä muutaman vuoden sisällä kumpia se pitää merikelpoisena, niitä öljytankkereita vai laivastoaan. Telakka-aika, raha ja muut resurssit mm. työvoima ei riitä kaikkien ylläpitoon joten raakaa priorisointia on luvassa. Modernisoinnit pienille aluksille voivat olla mahdollisia, mutta suuren kokoluokan telakat eivät riitä kaikkeen.
 
Tästä samaa mieltä kyllä.

Kuten sanoin, voidaan operoida, mutta ei tukeutua. Tukeutuminen arktisilla alueilla vaatii suojaa ja muutakin kuin tankkauskyvyn. Se varmasti tuonne tulee, todennäköisesti myös leijunnassa.
Herkkä ja kallisarvoinen heko ei säily kauaa tuolla aluksella kunnossa tyrskyjen, suolan, jään ja lumen armoilla. Siksi monille aluksille on lisätty nuo hangaarit suojaamaan. Tiedät kyllä hyvin itsekin tämän.

Jopa jäätiedustelussa käytetty Bell Jetikka, joka toimi aikanaan murtajilta, oli survottu rungon osalta suojaan. Muuten roiskuva merivesi jäädyttää ja korrosioi koneen pilalle.

Hienoa!

Miten se on on vanhentunut? NATOssa ollaan kyllä, mutta ei se tarkoita että luopuisimme oman maan ja aluevesiemme suojelusta. Onhan tämä sanottu suoraan moneen kertaan että kansallisten valtioiden puolustusvoimat ovat ne NATO-joukot. Ne taistelevat ja puolustavat yhdessä jäsenmaita. On kuitenkin suuri ero olla venäjän rajavaltio tai keskellä eurooppaa. Onneksi muut maat tulevat avuksi, mutta kyllä suomen päätehtävä on edelleen puolustaa NATOn itärajaa ja omaa aluettaan. Muuallakin täytyy varautua taistelemaan, mutta koska vastassa on venäjä, ei täältä voida lähettää suuria määriä joukkoja muualle.

On tuolla sanottu ihan suoraan asiat ja ne on kerrottu merivoimien tehtävissäkin jos ne vain haluaa nähdä.

Jos asiat muuttuvat, ne muuttuvat ja sitten nähdään. En kuitenkaan usko sinun kuvitelmia asiasta.

Kukahan tässä vuodatti ja mitä?

Jos suomen asevoimat luopuvat oman alueensa ja rajojensa puolustamisesta, ei puolustusliittoon liittyminen lisää turvallisuutta vaan vähentää sitä. Kai tuon nyt Hentun Liisakin tajuaa.

Suomen turva on oman puolustuksen lisäksi tuo liittouma, jonka komentoon kontribuoidaan joukkoja x-määrä. Tilanne vaikuttaa tietysti puolustussuunnitteluun, mutta meillä on edelleen oma päätösvalta oman alueemme puolustamisesta. Ei sitä NATO vie mihinkään. Kuten jo sanoin, eri mailla on eri tehtävät riippuen sijainnista, asevoimien koosta, kyvyistä ja valmiudesta.

Reserviläisliiton NATO-tiedotuswebinaari antoi aikalailla erilaisen kuvan suomen NATO-edustuston ja kenraalin kautta tuosta liitosta, mitä media siitä heittää. NATO perustaa päätöksentekonsa demokraattisten periaatteiden varaan ja päätökset ovat poliittisia. Sotilaat eivät siellä päätä vaan suunnittelevat ja toteuttavat.

Kukaan ei myöskään määrää että mitä joukkoja me asetamme valmiuteen NATO-operaatioihin. Sen tekee suomi poliittisen päätöksenteon kautta, jossa päätetään että miten ja millä porukalla osallistutaan. Puolustussuunnitelmissa on tietysti valmiiksi suunnitellut joukot, mutta koska suomella on reserviin perustuva armeija, ei meillä ole sellaista valmiutta kuin suurilla mailla, joissa on ammattiarmeijat. Se rajoittaa kyllä operatiivisia siirtoja ulkomaille nopealla aikataululla.
Tuosta poliittisesta päätöksenteosta.
Suomi sai Yhdysvalloilta ison avun kun meidät autettiin NATO:n suojaan.
Jenkit kuitenkin odottavat saavansa apua jos/kun sitä pyytävät. Se tarkoittaa, että jos he pyytävät meiltä laivoja jollekkin eteläiselle valtamerelle mukaan heidän operaatioihinsa, me menemme mukaan, koska velat on maksettava. Siksi operointi jollain kaukaisella merellä on osa kotimaan puolustusta.
Tosiasia joka saattaa satuttaa jonkun tunteita, mutta kuten vanha sananlasku sanoo, ei ole ilmaisia lounaita. Poliitikot tietävät kyllä tämän, koska politiikka on jokapaikassa palvelusten vaihtamista.
Toisaalta ei olisi ensimmäinen kerta historiassa, olihan meillä SS-pataljoona, ihan tällä vuosituhannella operointia Afganistanissa ja merirosvojahti Somalian rannikolla.
 
Tuosta poliittisesta päätöksenteosta.
Suomi sai Yhdysvalloilta ison avun kun meidät autettiin NATO:n suojaan.
Jenkit kuitenkin odottavat saavansa apua jos/kun sitä pyytävät. Se tarkoittaa, että jos he pyytävät meiltä laivoja jollekkin eteläiselle valtamerelle mukaan heidän operaatioihinsa, me menemme mukaan, koska velat on maksettava. Siksi operointi jollain kaukaisella merellä on osa kotimaan puolustusta.
Tosiasia joka saattaa satuttaa jonkun tunteita, mutta kuten vanha sananlasku sanoo, ei ole ilmaisia lounaita. Poliitikot tietävät kyllä tämän, koska politiikka on jokapaikassa palvelusten vaihtamista.
Toisaalta ei olisi ensimmäinen kerta historiassa, olihan meillä SS-pataljoona, ihan tällä vuosituhannella operointia Afganistanissa ja merirosvojahti Somalian rannikolla.
Juuri näin on asianlaita. Mutta siinä tapauksessa, että Nato ja Venäjä ajautuu sotaan, Suomen kaikki (merelliset) voimat tarvitaan Itämerellä. Mutta muissa tilanteissa pitää valmistautua alusten/joukkojen/koneiden lähettämiseen myös muualle.
 
Ja näkisin lukumäärä tärkeämpänä sen, että NATO maat kykenevät rakentamaan uusia taistelualuksia sekä modernisoimaan niitä, ei ehkä niin tehokkaasti kuin pitäisi, mutta kuitenkin. Venäjällä on vaikeuksia pitää nykyinen laivasto pinnalla purjehduskelpoisena ja sen viimeisimmät modernisointihankkeet ovat olleet aikamoisia mahalaskuja. Kuten aiemmin toisessa ketjussa kirjoitin niin ostaessaan kasapäin vanhoja loppuu kuluneita öljytankkereita mm. Kreikalta sen on päätettävä muutaman vuoden sisällä kumpia se pitää merikelpoisena, niitä öljytankkereita vai laivastoaan. Telakka-aika, raha ja muut resurssit mm. työvoima ei riitä kaikkien ylläpitoon joten raakaa priorisointia on luvassa. Modernisoinnit pienille aluksille voivat olla mahdollisia, mutta suuren kokoluokan telakat eivät riitä kaikkeen.

No, kyllä ja ei. Sotalaivoja tuottavat telakat alkavat olla harvassa, jokaisesta NATO:n rannikkovaltiosta niitä ei enää löydy. Käsittääkseni esim. Tanskalla ei ole eikä Norjallakaan. Monet niistäkin, joilta sellainen löytyy, tuskailevat asian kanssa, ml. Suomi ja RMC. Valitettavasti edes Yhdysvallat ei tee poikkeusta.


Ja ihan kuin tässä ei olisi riittävästi, niin siviililaivojen rakentaminen on siirretty vahvasti Koreaan, Kiinaan ja muualle Aasiaan. Kapasiteettia on siis vaikea taikoa lisääkään, jos tarve yhtäkkiä ilmaantuu.
 
Tuosta poliittisesta päätöksenteosta.
Suomi sai Yhdysvalloilta ison avun kun meidät autettiin NATO:n suojaan.
Jenkit kuitenkin odottavat saavansa apua jos/kun sitä pyytävät. Se tarkoittaa, että jos he pyytävät meiltä laivoja jollekkin eteläiselle valtamerelle mukaan heidän operaatioihinsa, me menemme mukaan, koska velat on maksettava. Siksi operointi jollain kaukaisella merellä on osa kotimaan puolustusta.
Tosiasia joka saattaa satuttaa jonkun tunteita, mutta kuten vanha sananlasku sanoo, ei ole ilmaisia lounaita. Poliitikot tietävät kyllä tämän, koska politiikka on jokapaikassa palvelusten vaihtamista.
Toisaalta ei olisi ensimmäinen kerta historiassa, olihan meillä SS-pataljoona, ihan tällä vuosituhannella operointia Afganistanissa ja merirosvojahti Somalian rannikolla.
Tämä olisi erittäin kyseenalaista, koska Nato-jäsenyyttä on suomalaisille nimenomaan myyty sillä argumentilla, ettei se velvoita meitä osallistumaan mihinkään 'ristiretkiin' Naton artikloissa mainittujen alueiden (Eurooppa ja Pohjois-Atlantti) ulkopuolella.
Tietysti erilaisia rauhanturva- ja humanitäärisiä operaatioita voi tulla ja tuleekin, ja tapauskohtaisesti katsotaan jos niihin osallistutaan joko Naton tai jonkun muun puulaakin nimissä. Mutta väitän että jos vaikka seuraava USAn presidentti päättää että nyt hoidellaan Iranin ajatollahit pois vallasta, niin ei siihen 'halukkaiden koalitioon' Suomi tule liittymään.
 
Tämä olisi erittäin kyseenalaista, koska Nato-jäsenyyttä on suomalaisille nimenomaan myyty sillä argumentilla, ettei se velvoita meitä osallistumaan mihinkään 'ristiretkiin' Naton artikloissa mainittujen alueiden (Eurooppa ja Pohjois-Atlantti) ulkopuolella.
Tietysti erilaisia rauhanturva- ja humanitäärisiä operaatioita voi tulla ja tuleekin, ja tapauskohtaisesti katsotaan jos niihin osallistutaan joko Naton tai jonkun muun puulaakin nimissä. Mutta väitän että jos vaikka seuraava USAn presidentti päättää että nyt hoidellaan Iranin ajatollahit pois vallasta, niin ei siihen 'halukkaiden koalitioon' Suomi tule liittymään.
NATO:a yritettiin vuosikymmeniä "myydä" seikalla jos toisella. Liiton kannalle kansa ja päättäjät tulivat vasta kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime vuonna.
 
Tämä olisi erittäin kyseenalaista, koska Nato-jäsenyyttä on suomalaisille nimenomaan myyty sillä argumentilla, ettei se velvoita meitä osallistumaan mihinkään 'ristiretkiin' Naton artikloissa mainittujen alueiden (Eurooppa ja Pohjois-Atlantti) ulkopuolella.
Tietysti erilaisia rauhanturva- ja humanitäärisiä operaatioita voi tulla ja tuleekin, ja tapauskohtaisesti katsotaan jos niihin osallistutaan joko Naton tai jonkun muun puulaakin nimissä. Mutta väitän että jos vaikka seuraava USAn presidentti päättää että nyt hoidellaan Iranin ajatollahit pois vallasta, niin ei siihen 'halukkaiden koalitioon' Suomi tule liittymään.
Uskot ilmaisiin lounaisiin?
Sillä mitä joku on sanonut, ei ole mitään merkitystä. Sitä paitsi oikeasti se taisi olla, "me päätämme itse mihin osallistumme" ja se on tietysti totta. Meidän tulee kiitenkin toimia omien etujemme mukaisesti ja väitän, että meidän etumme on osallistua kaikenlaiseen mitä jenkit pyytävät.
Toki vain oma mielipide ja aika tulee näyttämään kuka on oikeassa.
 
Tämä olisi erittäin kyseenalaista, koska Nato-jäsenyyttä on suomalaisille nimenomaan myyty sillä argumentilla, ettei se velvoita meitä osallistumaan mihinkään 'ristiretkiin' Naton artikloissa mainittujen alueiden (Eurooppa ja Pohjois-Atlantti) ulkopuolella.
Tietysti erilaisia rauhanturva- ja humanitäärisiä operaatioita voi tulla ja tuleekin, ja tapauskohtaisesti katsotaan jos niihin osallistutaan joko Naton tai jonkun muun puulaakin nimissä. Mutta väitän että jos vaikka seuraava USAn presidentti päättää että nyt hoidellaan Iranin ajatollahit pois vallasta, niin ei siihen 'halukkaiden koalitioon' Suomi tule liittymään.
Siis asiahan on juuri niin. Koko Naton osalta: Nato voi lähteä johonkin "ei-5.Artiklan" -operaatioon vain yksimielisellä päätöksellä. Suomi pystyy yksin estämään koko tapahtuman, jos semmoinen on agendalla ja Suomi katsoo, ettei se sovi eikä ole Naton sääntöjen mukaista.
Näinhän moni maa toimi Irakin sodan suhteen.
Sen sijaan Serbian kysymyksessä Nato teki (yksimielisen) päätöksen kv-yhteisön toiveesta lähteä operaatioon.

Sivumennen sanoen nämä "Naton myyntipuheet tai vastakkaiset" näkemykset oli vuosien mitaan semmoista sontaa ettei mitään määrää. Valehdeltiin tai ei tiedetty juuri mitään koko asiasta. Tv:ssä istui illasta iltaan kaverit jotka ei olleet edes koko peruskirjaa lukeneet! Tai sitten valehtelivat ihan tietoisesti kansalle, kuten esim Kangaspuro. Sen puheet oli täysin ristiriitaisia ja osin ihan selvää valetta. Esim tämä: "Suomi joutuu lähettämään omat poikansa USA:n sotiin" ja sitten seuraavassa lauseessa: "apu Suomelle voi olla perunakappa". Mitä sontaa, oli siinä kyllä vaikea pysyä sohvalla. Muutama tv taisi saada tiiliskivestä...

Tilannehan ratkesi täysin Kremlin toimesta ja nopeasti. Kun hetki löi.
 
Uskot ilmaisiin lounaisiin?
Sillä mitä joku on sanonut, ei ole mitään merkitystä.
Aha, okei. Minusta taas on aika paljonkin merkitystä sillä mitä sanotaan, ja erityisesti sillä mitä lukee paperissa jonka alle nimet laitetaan. Missään ei ole esiintynyt tällaisia 'velvoitteita', ja sellaisten olemassaolo kiistettiin julkísuudessa, korkeilta tahoilta, moneen kertaan. Väitän että tulee kyllä olemaan todella korkea kynnys miltään hallitukselta lähettää suomalaisia kuolemaan johonkin Turjastanin vuoristoon Nato-jäsenyyden, tai Yhdysvaltain liittolaissuhteen varjolla, koska heti kysyttäisiin, että eihän näin pitänyt käydä? Eri asia, jos tulee joku selkeästi Artikla IV/V:n alle lankeava konflikti, tai joku enempi humanitäärinen tai rauhanturvaamiseen liittyvä operaatio: Pohjanmaa-luokan vaatimuksissahan aivan alunperinkin mainittiin tällaiset käyttökohteet.

On toki mahdollista että Yhdysvalloissa uskotaan 'implisiittiseen liittolaissuhteeseen' quid pro quo-periaatteen pohjalta, ja petytään jos Suomi ei sellaiseen lähdekään. Jos näin, niin sitten systeemissä on valuvika. Nato ei kuitenkaan kaatunut siihen että suuri osa Yhdysvaltain Nato-liittolaisista suhtautui erittäin kriittisesti Irakin-sotaan.

Onneksemme ei näytä todennäköiseltä että mitään sotaretkiä olisi lähivuosina tulossa. Yhdysvalloissa on taas muodissa isolationistiset tuulet eikä kelkka varmaan heti käänny. Ainoa mahdollinen interventio-kohde tuntuisi olevan Bosnia tai Kosovo. Siitä tietysti jouduttaisiin ottamaan kantaa myös EUn puolesta.
 
Mielipiteeni on, että 117m paatilla pärjää saaristossa vielä aivan hyvin. Se vaan tuntuu isolta, koska verrataan sotalaivoihin, joita meillä on ollut. Kaikkien laivojen joukossa se on kuitenkin pienehkö. Se nyt tietenkin päivänselvä asia, että vettä pitää löytyä se 5m+varavesi kun aiemmin ei tarvinnut. Se mitä uuden luokan myötä saadaan ylittää sen, mikä koossa koetaan menetettävän.
 
Back
Top