Merivoimien kehitysnäkymät

[fulcrum]

No ei se mitään offtopikkia ole, merivoimien tulevaisuudennäkymistähän tässä puhutaan Olen samaa mieltä että kv. operaatiot kuuluvat uusien alusten pirtaan. Nato-jäsenyyden myötä uusia käyttötarpeita voi tulla lisää, lähinnä varmaan Välimerelle.
En kuitenkaan usko, että me alamme Yhdysvalloille joksikin laivareserviksi. Kyllä he edelleen saavat omat sotkunsa hoitaa itse. Jos tulisi joku poliittisesti epäsuosittu operaatio - sanotaan nyt hypoteettisesti vaikka, että pyydettäisiin laivoja auttamaan Saudeja Jemenin sodassa - niin väitän, että vastauksemme on "tehkää ite".

 

[Rantojen mies]

Meinaatko, että nämä mainitsemani esimerkit Afganistanista ja Afrikan sarvesta olivat jotain "rauhanturva" operaatioita?
Kannattaa muistaa, että Afganistanissa kuoli suomalainen sotilas vihollisen ied:n takia. Suomalaiset erikoisjoukot suorittivat aktiivisia sotatoimia vihollista vastaan ja tavallisemmatkin joukot taistelivat vihollista vastaan.

Ei ne ollut sodankäyntiä. Aseelliseen konfliktiin osallistumista ehkä, tosin voimankäytön säädökset ja toiminnan tarkoitus ei oikein sovi edes siihen määritelmään. Suomalaisilla joukoilla ei ollut vihollista Afganistanissa. Ei toki muuta sitä, että vaarallista toimintaa ajoittain.

 

[kimmo.j]

En jaksa väitellä sematiikasta, mutta jos pudotetaan/ohjataan pommeja toisten ihmisten niskaan etsitään heitä ajatuksella , että ammutaan heidät, niin en tiedä miksi sitä pitäisi kutsua.

Kuitenkin siellä oltiin luomassa suhdetta yhdysvaltoihin ja kuten nähtiin se toimi.
Suurin kipuilu tuli kotimaassa jossa osa kauhistuu tappamista ja osa yhteistyötä jenkien kanssa.

 

[Einomies1]

Pari kommenttia: mistä sinä päättelet, ettei "Pohjanmaa"-lk voi tukeuttaa keskiraskasta helikopteria? Se nimittäin voi. Aluksen hangaari on täysmittainen hangaari. Mistä ihmeestä muu mielikuva on syntynyt muuten?

Pohjanmaa on 114-117m pitkä ja 16 m leveä. Onko maailmassa missään tuon kokoista fregattia/korvettia, josta käsin toimii keskiraskas heko? Lähin verrokki, jonka keksin on Norjan Fridtjof Nansen- luokan fregatti, johon NH-90 kyllä tukeutuu(korvataan MH-60R:ä). Nansen on kuitenkin 134m pitkä eli n. 20 metriä pidempi ja uppoumaltaan(5290 tn.)selvästi suurempi kuin Pohjanmaa-luokka (n. 3900 tn). Tiedän että NH-90 vaatii maassa 30x30 m kokoisen alueen ja koska aluksilla on vapaa ulottuma sivuilla niin se ei ole ongelma, mutta kopterin kulkusuunnassa vaatimus on. Eli 30 m + 19,56 m (kopterin rungon pituus) tekee 50 m karkeasti, jos noudatetaan näitä perusteita. Se siis edellyttää että kopterissa on taittuvat pääroottorin siivekkeet. Tuo vaatisi lähes puolet aluksen kannen päällisestä tilasta. Koska Pohjanmaille tulee monitoimikansi suojaan, on toki mahdollista teoriassa että tuonne mahtuu, mutta sitten mukaan ei saada RHIB-veneitä. Niitä taas tarvitaan kyllä merellä melkoisen paljon, eli en karsisi pois.

Jos sinulla on tietoa, jota ei löydy julkisuudesta niin kerro toki. Tuskin hekon tukeutuminen noille aluksille on mikään sotasalaisuus? Mistään julkisista lähteistä tai aluksen suunnitteluvaatimuksista en ole löytänyt mainintaa että aluksilta pitäisi pystyä suto-kopterin toimimaan pidempään.

Aluksille tulee NH90-koptereillekin soveltuva laskeutumiskansi, mutta pysyvä tukeutuminen ei liene suunnitelmissa. Myös kauko-ohjattuja ilma-aluksia voidaan operoida takaosan hangaarista.
https://reservilainen.fi/laivue-2020-korvetit-rakennetaan-katon-alla/

Mutta Merivoimien osalta kaikki muuttuu: nyt se Nato pitää koko Itämeren herruuden käsissään. Se tapahtuu enemmän perinteisen avomerisodankäynnin tavoin kuin meidän oman rannikon puolustaminen. Siellä ei ole enää ketään näes tulossa: he eivät koskaan pääse enää saaristomme reunaan tai yleensäkään Suomen aluevesien tuntumaan. Heidät tuhotaan jo lähtökohtaisesti satamaan tai sitten viimeistään meritaistelussa keskisellä Itämerellä. Yksikään heidän alus ei saa meidän rannikkoa enää koskaan taistelutilanteessa horisonttiinsa. Ei ikinä.

Olen kyllä erimieltä tästä. Suomen rannikko tarvitsee puolustusta ihan samalla tavalla kuin tähänkin saakka. Syynä on se että rannikko on vaikeasti valvottava ja katveinen. Neljä fregattia ja neljä ohjusvenettä partioveneiden kanssa eivät riitä millään valvomaan ja puolustamaan laajaa rannikkoamme. Näistä vain 4 alusta kykenee liikkumaan ympäri vuoden varmuudella merellä. NATO ei välttämättä sijoita joukkoja valmiuteen ja tukikohtiin rannikollemme tai lisää tutkia. Kyllä ne ovat suomen itsensä vastuulla.

Itämeren heikoin lenkki on baltia ja Viro. Jos venäjä meidän näkökulmastamme tekee mahdottoman ja haastaa NATO:n, se tapahtuu varmuudella baltiassa ja vasta toissijaisesti etelä-suomessa. Enhanced Forward Presence eFP (4 pataljoonaa) ei riitä alkuunkaan kunnollista hyökkäystä vastaan. Tietenkään kaikki ei tapahdu yllättämättä, mutta selvää on että baltia säilyy haasteena kun maiden kansallisilla armeijoilla ei ole kunnollista kapasiteettia haastaa venäjää.

"Ei vara venettä kaada" sanoi vanha väki, kuten "ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi". Kannattaa olla valppaana eikä sortua liikaan itsevarmuuteen.

Tämä muutos johtaa muutokseen myös Suomen merivoimien doktriinissa, taktiikassa ja kalustossa. "Pohjanmaa"-luokka on siitä ensi airut.

Varmasti, mutta kyllähän ilmavoimienkin doktriini muuttuu. Suomeen tulisi useita lennostoja ja Norjasta sekä Ruotsista käsin lennettäisiin myös suomen ilmatilaa puolustamaan. Suomen ilmavoimat myös joutuvat lisäämään osallistumista operaatioihin sekä harjoituksiin. Kapasiteetiltaan se ei tule varmaankaan olemaan juuri enempää kuin nyt, eli parvi kerrallaan todennäköisesti lähetetään muualle.

Maavoimat myös joutuvat lisäämään vähintään esikuntahenkilöstöä ja erikoisjoukkoja sekä ehkä helikoptereita pooliin. Tällä hetkellä laki ei tietääkseni mahdollista varusmiesten tai reserviläisten määräämistä ulkomaiden operaatioihin. Se voi kuitenkin muuttua kun puolustussuunnittelu etenee.

Kyllä tuo muutos koskee kaikkia puolustushaaroja, mutta hieman eri tavoin. Olisi hullua jos laivasto laittaisi kaikki toimintakykyiset fregattinsa NATO-operaatioon, kauas kotimaasta. Kyllä merivoimien tehtävä on edelleen suojella suomen aluevesiä ja estää aseellinen hyökkäys. Nyt saamme ja jaamme apua kuitenkin uskottavasti koalitiossa. En usko tai toivo muuta muutosta tässä asiassa.

Mielipiteeni on, että 117m paatilla pärjää saaristossa vielä aivan hyvin. Se vaan tuntuu isolta, koska verrataan sotalaivoihin, joita meillä on ollut. Kaikkien laivojen joukossa se on kuitenkin pienehkö. Se nyt tietenkin päivänselvä asia, että vettä pitää löytyä se 5m+varavesi kun aiemmin ei tarvinnut. Se mitä uuden luokan myötä saadaan ylittää sen, mikä koossa koetaan menetettävän.

Uusilla aluksilla on voimakkaat sensorit ja ne kykenevät suojaamaan itseään sekä tuottamaan tilannekuvaa ennennäkemättömän hyvin. Se kuitenkin edellyttää toimintaa kauempana saariston katveita. Tässä suhteessa uudet alukset tulevat olemaan enemmän avomerellä kuin miinalaivat aikanaan saariston suojissa lymyilemässä. Pohjanmaat ovat paremmassa turvassa ilma-uhkilta merellä kuin aikaisemmat alukset. Alukset kyllä tukeutuvat edelleen saaristossa oleviin tukikohtiin ja niiden pitää sielläkin liikkua.

Kannattaa muistaa Falklandin opetukset tässä. Ne eivät ole merkittävästi muuttuneet.

 

[Einomies1]

Tuosta poliittisesta päätöksenteosta.
Suomi sai Yhdysvalloilta ison avun kun meidät autettiin NATO:n suojaan.
Jenkit kuitenkin odottavat saavansa apua jos/kun sitä pyytävät. Se tarkoittaa, että jos he pyytävät meiltä laivoja jollekkin eteläiselle valtamerelle mukaan heidän operaatioihinsa, me menemme mukaan, koska velat on maksettava. Siksi operointi jollain kaukaisella merellä on osa kotimaan puolustusta.
Tosiasia joka saattaa satuttaa jonkun tunteita, mutta kuten vanha sananlasku sanoo, ei ole ilmaisia lounaita. Poliitikot tietävät kyllä tämän, koska politiikka on jokapaikassa palvelusten vaihtamista.
Toisaalta ei olisi ensimmäinen kerta historiassa, olihan meillä SS-pataljoona, ihan tällä vuosituhannella operointia Afganistanissa ja merirosvojahti Somalian rannikolla.

Kyllähän se näin on mutta tässä oli kyse siitä että minkälaisilla resursseilla sinne osallistutaan. Yksi fregatti ja henkilökuntaa sinne on iso ponnistus. Harjoittelu on suhteellisen helppoa lähellä, mutta edelleenkin kannattaa nyt muistaa että meillä on reserviläisistä ja varusmiehistä koostuvat asevoimat. Ei lainsäädäntö mahdollista vielä ihan mitä vaan ja siihen tulee varmasti muutoksia. Ensiksi pitää muuttaa se että asevelvollisia voidaan määrätä sotilaallisiin operaatioihin ulkomaille ja ymmärtää konkreettisesti sen seuraukset. Tarkoittaa siis varusmiesten valmiutta, palkkausta, korvauksia, hoitoa ja loukkaantumisia sekä menehtymisiä siellä.

Esimerkkinä vaikka Pohjanmaan lähettäminen välimerelle, suojaus- tai kriisinhallintaoperaatioon vaatii sen miehistön (70+)ja muuta henkilöstöä, joista suuri osa on varusmiehiä. Sitten pitää olla omat tukeutumisupseerit ja logistiikkaupseerit, jotka hoitavat yhteydenpidon sekä tarvikekuljetukset tukisatamassa. Ei siellä olla USA:n resurssien varassa ainoastaan, kuten ei oltu Afganistanissakaan tietääkseni. Jokainen maa hoitaa resurssit ja henkilöstön + kaluston paikalle itse tai sopimalla jostain tuesta operaation johdon kanssa.

Kyllä me olemme aikalailla oppipoikia tässä ja ihan kuin ensimmäisenä koulupäivänä noihin lähdetään. Se mikä yhteysuseerien lisäksi on olennaista on logistiikka, logistiikka ja logistiikka. Ihan ensimmäiseksi ennenkuin näistä edes haaveillaan, pitää löytää ne n. 100 upseeria sinne NATO:n komentoportaaseen ja aloittaa puolustussuunnittelu. Luulen että tarvitsemme myös jotakin uutta ilma- / merikuljetuskykyä joko liisattuna tai omana. Ja tarkoitan siis strategisiin kuljetuksiin.

Se mikä muuttuu varmasti on se, että näistä ei tule enää suomessa poliittista skandaalia, kuten Afganistanin sodan aikana.

 

[Huhta]

Kyllähän se näin on mutta tässä oli kyse siitä että minkälaisilla resursseilla sinne osallistutaan. Yksi fregatti ja henkilökuntaa sinne on iso ponnistus. Harjoittelu on suhteellisen helppoa lähellä, mutta edelleenkin kannattaa nyt muistaa että meillä on reserviläisistä ja varusmiehistä koostuvat asevoimat. Ei lainsäädäntö mahdollista vielä ihan mitä vaan ja siihen tulee varmasti muutoksia. Ensiksi pitää muuttaa se että asevelvollisia voidaan määrätä sotilaallisiin operaatioihin ulkomaille ja ymmärtää konkreettisesti sen seuraukset. Tarkoittaa siis varusmiesten valmiutta, palkkausta, korvauksia, hoitoa ja loukkaantumisia sekä menehtymisiä siellä.

Esimerkkinä vaikka Pohjanmaan lähettäminen välimerelle, suojaus- tai kriisinhallintaoperaatioon vaatii sen miehistön (70+)ja muuta henkilöstöä, joista suuri osa on varusmiehiä. Sitten pitää olla omat tukeutumisupseerit ja logistiikkaupseerit, jotka hoitavat yhteydenpidon sekä tarvikekuljetukset tukisatamassa. Ei siellä olla USA:n resurssien varassa ainoastaan, kuten ei oltu Afganistanissakaan tietääkseni. Jokainen maa hoitaa resurssit ja henkilöstön + kaluston paikalle itse tai sopimalla jostain tuesta operaation johdon kanssa.

Kyllä me olemme aikalailla oppipoikia tässä ja ihan kuin ensimmäisenä koulupäivänä noihin lähdetään. Se mikä yhteysuseerien lisäksi on olennaista on logistiikka, logistiikka ja logistiikka. Ihan ensimmäiseksi ennenkuin näistä edes haaveillaan, pitää löytää ne n. 100 upseeria sinne NATO:n komentoportaaseen ja aloittaa puolustussuunnittelu. Luulen että tarvitsemme myös jotakin uutta ilma- / merikuljetuskykyä joko liisattuna tai omana. Ja tarkoitan siis strategisiin kuljetuksiin.

Se mikä muuttuu varmasti on se, että näistä ei tule enää suomessa poliittista skandaalia, kuten Afganistanin sodan aikana.

Ei sinne Välimerelle mitään varusmiehiä lähetetä. Eihän niitä tarvittu Atalantaankaan, kun ML Pohjanmaa siellä kävi pyörähtämässä?

Miinalaiva Pohjanmaa on nyt koulutuskäytössä. Jos alus lähetetään Somalian rannikolle, miehistö siihen valitaan samalla tavalla kuin muihinkin rauhanturvaamistehtäviin. Varusmiehiä ei mukaan tulisi.

Suomesta miinalaiva Somaliaan?

Suomi harkitsee miinalaiva Pohjanmaan lähettämistä ensi vuonna EU:n merioperaatioon Somalian rannikkovesille. Miinalaiva olisi alueella muutaman kuukauden ajan.

yle.fi

 

[Huhta]

Ja vapaaehtoisia oli näköjään tuonnekin moninkertaisesti tarpeeseen nähden.

Atalanta-operaatioon lähes tuhat hakemusta​

Somalian rannikolla tapahtuvaan Atalanta -rauhanturvaoperaatioon on tullut runsaasti hakemuksia. EU:n operaatioon haki Suomesta 930 henkilöä, joista 240 kutsutaan valintakokeisiin. Hakijoista noin sata on puolustusvoimain henkilökuntaa ja loput reserviläisiä.

4.10.2010 14:30•Päivitetty 4.10.2010 21:34

Valintakokeet järjestetään Suomenlahden Meripuolustusalueella Upinniemessä 14.-15.10. ja 20.-21.10. Valintakokeessa testataan muun muassa hakijoiden terveys, kunto ja kielitaito.

Suomi lähettää tammikuussa operaatioon Miinalaiva Pohjanmaan, jonka tehtävänä on auttaa elintarvikkeiden kuljettamisessa Somaliaan. Alukselle tulevia tyypillisiä tehtäviä ovat saatto-, suojaus-, tiedustelu-, ja alustarkastustehtävät. Suomalaisen osaston vahvuus on korkeintaan 120 henkilöä.

Atalanta-operaatioon lähes tuhat hakemusta

Somalian rannikolla tapahtuvaan Atalanta -rauhanturvaoperaatioon on tullut runsaasti hakemuksia. EU:n operaatioon haki Suomesta 930 henkilöä, joista 240 kutsutaan valintakokeisiin. Hakijoista noin sata on puolustusvoimain henkilökuntaa ja loput reserviläisiä.

yle.fi

 

[Snautsi]

On hyvinkin todennäköistä, että 1-2 Pohjanmaa-luokan alusta tulee olemaan täysin kantahenkilökunnan operoimana. Näin on toimittu myös muiden monilukuisten alusluokkien kanssa aikaisemmin. Varusmiesten/reserviläisten olemassaolo ei täten tuota mitään ongelma jos tuollainen halutaan laittaa johonkin pidemmäksi aikaa SNMG hommiin tai kurmuttamaan merirosvoja.

 

[Einomies1]

Ei sinne Välimerelle mitään varusmiehiä lähetetä. Eihän niitä tarvittu Atalantaankaan, kun ML Pohjanmaa siellä kävi pyörähtämässä?

Suomesta miinalaiva Somaliaan?

Suomi harkitsee miinalaiva Pohjanmaan lähettämistä ensi vuonna EU:n merioperaatioon Somalian rannikkovesille. Miinalaiva olisi alueella muutaman kuukauden ajan.

yle.fi

Varmasti näin oli. Nyt on puhe jostain pysyvämmästä suorituskyvystä kuitenkin koska olemme sotilasliiton jäseniä. Mikään sotilaallinen konflikti ei välttämättä odota niitä vapaaehtoisia, varsinkin jos ne ovat samaan aikaan sijoitettuna puolustusvoimien reservissä. Harjoitukset, joita suunnitellaan vuosi etukäteen varmasti noin onnistuukin rauhanaikana.

Jos kyse on korkean intensiteetin konfliktista, jossa on muuta vastassa kuin narkki-piraatteja puulaivoilla vastassa niin taistelualuksen järjestelmiä pitää osata operoida kuin vettä vaan, koska siellä ei riitä muutama kk:n sarja keulan eteen.

 

[Huhta]

Varmasti näin oli. Nyt on puhe jostain pysyvämmästä suorituskyvystä kuitenkin koska olemme sotilasliiton jäseniä. Mikään sotilaallinen konflikti ei välttämättä odota niitä vapaaehtoisia, varsinkin jos ne ovat samaan aikaan sijoitettuna puolustusvoimien reservissä. Harjoitukset, joita suunnitellaan vuosi etukäteen varmasti noin onnistuukin rauhanaikana.

Jos kyse on korkean intensiteetin konfliktista, jossa on muuta vastassa kuin narkki-piraatteja puulaivoilla vastassa niin taistelualuksen järjestelmiä pitää osata operoida kuin vettä vaan, koska siellä ei riitä muutama kk:n sarja keulan eteen.

Tuo on järjestelykysymys. Ymmärtääkseni maavoimien puolella on tarjolla ressuille sitoumuksia lähteä tarvittaessa KV-tehtäviin (SKVJ). Kaipa sama onnistuu merivoimissakin - luodaan oma varusmiespalvelusmahdollisuus nimenomaan KV-tehtäviin tähtääville, nimi sitoumukseen ja kotiutumisen jälkeen riittävän tiheä kertausharjoitussykli, jotta operaatioon voidaan tarvittaessa lähteä nopeallakin aikataululla.

 

[fulcrum]

En jaksa väitellä sematiikasta, mutta jos pudotetaan/ohjataan pommeja toisten ihmisten niskaan etsitään heitä ajatuksella , että ammutaan heidät, niin en tiedä miksi sitä pitäisi kutsua.

Kuitenkin siellä oltiin luomassa suhdetta yhdysvaltoihin ja kuten nähtiin se toimi.
Suurin kipuilu tuli kotimaassa jossa osa kauhistuu tappamista ja osa yhteistyötä jenkien kanssa.

Tuskin Suomen Nato-jäsenyys oli kuitenkaan Afganistanin operaatiosta kiinni. Siellä oli paljon maita mukana samanlaisilla pienillä panostuksilla eikä Suomi erottunut joukosta. Muistutan että samaan aikaan Suomi oli hyvin kriittinen Irakin sotaa kohtaan.

Varmasti näin oli. Nyt on puhe jostain pysyvämmästä suorituskyvystä kuitenkin koska olemme sotilasliiton jäseniä. Mikään sotilaallinen konflikti ei välttämättä odota niitä vapaaehtoisia, varsinkin jos ne ovat samaan aikaan sijoitettuna puolustusvoimien reservissä. Harjoitukset, joita suunnitellaan vuosi etukäteen varmasti noin onnistuukin rauhanaikana.

Jos kyse on korkean intensiteetin konfliktista, jossa on muuta vastassa kuin narkki-piraatteja puulaivoilla vastassa niin taistelualuksen järjestelmiä pitää osata operoida kuin vettä vaan, koska siellä ei riitä muutama kk:n sarja keulan eteen.

Se olisi tietysti toivottava asiantila, mutta sodat käydään sillä laivastolla joka on, ei sillä joka haluttaisiin Kyllä Nato-maissakin kipuillaan samanlaisten asioiden kanssa vaikka kokemusta pitäisi olla (mm. viime vuosien kolaroinnit). En usko tämän muodostuvan kynnyskysymykseksi, ainakin niin pitkään kun osallistuva kärki olisi vain luokkaa yksi taistelualus.

 

[kimmo.j]

Varmasti näin oli. Nyt on puhe jostain pysyvämmästä suorituskyvystä kuitenkin koska olemme sotilasliiton jäseniä. Mikään sotilaallinen konflikti ei välttämättä odota niitä vapaaehtoisia, varsinkin jos ne ovat samaan aikaan sijoitettuna puolustusvoimien reservissä. Harjoitukset, joita suunnitellaan vuosi etukäteen varmasti noin onnistuukin rauhanaikana.

Jos kyse on korkean intensiteetin konfliktista, jossa on muuta vastassa kuin narkki-piraatteja puulaivoilla vastassa niin taistelualuksen järjestelmiä pitää osata operoida kuin vettä vaan, koska siellä ei riitä muutama kk:n sarja keulan eteen.

Meinaatko että vain väkipakolla värvätyt varusmiehet sitten osaavat? Miten ihmeessä PV sitten voi edes kuvitella taistelevansa reserviläisten kanssa.

Vähän keksitty argumentti tuo varusmiehet.

 

[Jukkis]

Pohjanmaa on 114-117m pitkä ja 16 m leveä. Onko maailmassa missään tuon kokoista fregattia/korvettia, josta käsin toimii keskiraskas heko? Lähin verrokki, jonka keksin on Norjan Fridtjof Nansen- luokan fregatti, johon NH-90 kyllä tukeutuu(korvataan MH-60R:ä). Nansen on kuitenkin 134m pitkä eli n. 20 metriä pidempi ja uppoumaltaan(5290 tn.)selvästi suurempi kuin Pohjanmaa-luokka (n. 3900 tn). Tiedän että NH-90 vaatii maassa 30x30 m kokoisen alueen ja koska aluksilla on vapaa ulottuma sivuilla niin se ei ole ongelma, mutta kopterin kulkusuunnassa vaatimus on. Eli 30 m + 19,56 m (kopterin rungon pituus) tekee 50 m karkeasti, jos noudatetaan näitä perusteita. Se siis edellyttää että kopterissa on taittuvat pääroottorin siivekkeet. Tuo vaatisi lähes puolet aluksen kannen päällisestä tilasta. Koska Pohjanmaille tulee monitoimikansi suojaan, on toki mahdollista teoriassa että tuonne mahtuu, mutta sitten mukaan ei saada RHIB-veneitä. Niitä taas tarvitaan kyllä merellä melkoisen paljon, eli en karsisi pois.

Vähän vanhemmista löytyy. Fysiikan lait eivät ole muuttuneet, joten pikkaisen isompi NH menee kyllä pikkaisen isommalle Pohjanmaalle ihan yhtä hyvin kuin AB212 Lupolle. Miehistön kutistuminen kolmasosaan antaa tilaa kunnon hangaarille teleskooppiratkaisun sijaan.

En tiedä monestiko tarvitsee muistuttaa, että kaikissa NH90-yksilöissä on ne taittuvat roottorinsiivet ja pyrstöpuomi, mutta selvästi ei vielä ole riittävää toistoa saavutettu. Hydrauliikka olisi kiva lisä mutta käsivoiminkin selvitään sellaisessa merenkäynnissä kuin lentotoiminta on ylipäänsä mielekästä.

Kopterin pituus on maalla sama kuin merellä, eli se 30x30 metriä riittää myös laivalla. Unohdit laskelmastasi kuitenkin että myös perän takana on tyhjää merta. Eli lentokannen pituuden voit suoraan melkein puolittaa. Riittää että takapyörät mahtuvat kohtuudella kannelle. Lupon 25m lentokansi on jo oikein mainio.

Ymmärrän että vituttaa kun PV:n maalitolpat siirtyvät maailman muuttuessa, mutta voisit jo alkaa uskoa että Pohjanmaa on tarpeeksi iso NH:lle. Sen rajaaminen suunnittelulla ulos taas olisi pelkästään tyhmää omien käsien sitomista selän taakse pöytäsirkkelin terää vasten. Vaikka koptereille ei juuri nyt nähtäisi tarvetta, tulevaisuus tuo aina uusia tuulia mukanaan.

 

[Analysti]

Kyllähän se näin on mutta tässä oli kyse siitä että minkälaisilla resursseilla sinne osallistutaan. Yksi fregatti ja henkilökuntaa sinne on iso ponnistus. Harjoittelu on suhteellisen helppoa lähellä, mutta edelleenkin kannattaa nyt muistaa että meillä on reserviläisistä ja varusmiehistä koostuvat asevoimat. Ei lainsäädäntö mahdollista vielä ihan mitä vaan ja siihen tulee varmasti muutoksia. Ensiksi pitää muuttaa se että asevelvollisia voidaan määrätä sotilaallisiin operaatioihin ulkomaille ja ymmärtää konkreettisesti sen seuraukset. Tarkoittaa siis varusmiesten valmiutta, palkkausta, korvauksia, hoitoa ja loukkaantumisia sekä menehtymisiä siellä.

Esimerkkinä vaikka Pohjanmaan lähettäminen välimerelle, suojaus- tai kriisinhallintaoperaatioon vaatii sen miehistön (70+)ja muuta henkilöstöä, joista suuri osa on varusmiehiä. Sitten pitää olla omat tukeutumisupseerit ja logistiikkaupseerit, jotka hoitavat yhteydenpidon sekä tarvikekuljetukset tukisatamassa. Ei siellä olla USA:n resurssien varassa ainoastaan, kuten ei oltu Afganistanissakaan tietääkseni. Jokainen maa hoitaa resurssit ja henkilöstön + kaluston paikalle itse tai sopimalla jostain tuesta operaation johdon kanssa.

Kyllä me olemme aikalailla oppipoikia tässä ja ihan kuin ensimmäisenä koulupäivänä noihin lähdetään. Se mikä yhteysuseerien lisäksi on olennaista on logistiikka, logistiikka ja logistiikka. Ihan ensimmäiseksi ennenkuin näistä edes haaveillaan, pitää löytää ne n. 100 upseeria sinne NATO:n komentoportaaseen ja aloittaa puolustussuunnittelu. Luulen että tarvitsemme myös jotakin uutta ilma- / merikuljetuskykyä joko liisattuna tai omana. Ja tarkoitan siis strategisiin kuljetuksiin.

Se mikä muuttuu varmasti on se, että näistä ei tule enää suomessa poliittista skandaalia, kuten Afganistanin sodan aikana.

Suomi ei kyllä ole mikään oppipoika tässä asiassa. Tästä maasta on lähetetty ulkomaan operaatioihin sotilaita jo vuodesta 1956 ja homma osataan hienosti. Taistelualuksen lähettäminen johonkin operaatioon tai Naton SNMG:hen ei poikkea millään olennaisella osalla siitä, mitä on aiemmin tehty.

Varusmiehiä ei ole koskaan lähetetty ulkomaille, eikä lähetetä "Pohjanmaidenkaan" mukana. Et taida tietää sitä, ettei edes Suomen puolustamiseen laivoja lähetetä varusmiesmiehistöllä? Ne vaihdetaan valittuihin, sijoitettuihin ja kertauskoulutettuihin miehistöihin reservistä. Niin nopeasti ei sota meitä vastaan ala, etteikö sitä ehditä tekemään.

Suomi on aina koonnut ulkomaille lähetettäväksi ammattisotilasjoukon, joissakin paikoissa se on ollut joku komppania, usein jopa kokonainen pataljoona (taisteluosasto), esim Kosovossa. Ja jos et tiedä, joukko oli siellä täysin taisteluvarustuksessa ja valmis aloittamaan sotatoimet välittömästi, jos Serbia olisi hyökännyt KFOR:ia vastaan. Pataljoona oli huomattavasti tavallista suomalaista sen ajan kivääripataljoona paremmin varustettu ja olisi takuulla hoitanut hommansa. Tulituki olisi tullut prikaatin tykistöltä (UK) ja ilmatuki armeijakunnalta (USA). Muuten pataljoona oli täysin varustettu taistelemaan prikaatinsa (Keskinen Prikaati, johtovastuu UK) osana.

Ei yhden "Pohjanmaan" lähettäminen 6 kk operaatioon ole edes niin vaativa tehtävä kuin tuo oli. Ei lähellekään. Emme ole mitään oppipoikia, vaikkei meidän sotaväki varsinaisesti ole tarkoitettu taistelemaan muualla kuin Suomessa.

Se, millaisen logistiikan varassa alus on, riippuu aivan tilanteesta, operaatiosta ja kuinka se suunnitellaan. Esim SNMG:ssä ollaan varmasti jonkun Nato-maan huollon varassa. Jo siitäkin syystä ettei meillä ole semmoista huoltoalusta, joka homman voisi hoitaa.

Nato-tehtävien miehitys on ihan eri ja omanlaisensa juttu. Siihen Suomelle on kai annettu jokunen vuosi aikaa hoitaa homma.

 

[Analysti]

Vähän vanhemmista löytyy. Fysiikan lait eivät ole muuttuneet, joten pikkaisen isompi NH menee kyllä pikkaisen isommalle Pohjanmaalle ihan yhtä hyvin kuin AB212 Lupolle. Miehistön kutistuminen kolmasosaan antaa tilaa kunnon hangaarille teleskooppiratkaisun sijaan.

En tiedä monestiko tarvitsee muistuttaa, että kaikissa NH90-yksilöissä on ne taittuvat roottorinsiivet ja pyrstöpuomi, mutta selvästi ei vielä ole riittävää toistoa saavutettu. Hydrauliikka olisi kiva lisä mutta käsivoiminkin selvitään sellaisessa merenkäynnissä kuin lentotoiminta on ylipäänsä mielekästä.

Kopterin pituus on maalla sama kuin merellä, eli se 30x30 metriä riittää myös laivalla. Unohdit laskelmastasi kuitenkin että myös perän takana on tyhjää merta. Eli lentokannen pituuden voit suoraan melkein puolittaa. Riittää että takapyörät mahtuvat kohtuudella kannelle. Lupon 25m lentokansi on jo oikein mainio.

Ymmärrän että vituttaa kun PV:n maalitolpat siirtyvät maailman muuttuessa, mutta voisit jo alkaa uskoa että Pohjanmaa on tarpeeksi iso NH:lle. Sen rajaaminen suunnittelulla ulos taas olisi pelkästään tyhmää omien käsien sitomista selän taakse pöytäsirkkelin terää vasten. Vaikka koptereille ei juuri nyt nähtäisi tarvetta, tulevaisuus tuo aina uusia tuulia mukanaan.

Näin on. Alus on täysin valmis (valmistuttuaan) operoimaan keskiraskaan meritoimintakoneen kanssa. Lentokansi on mitoitettu täyttämään NH90-vaatimukset ja hangaari samoin. Sertit pitää lentää vaan NH90, Lynx:n ja SeaHawkin kanssa sitten.

 

[fulcrum]

Mitenkäs SuperPuuma, kai se nyt ainakin laskeutumaan mahtuu?

 

[Analysti]

Mitenkäs SuperPuuma, kai se nyt ainakin laskeutumaan mahtuu?

Kyllä mahtuu. Kai se sillekin sertifioidaan kun niitä Suomessa on. En vaan tiedä aiheuttaako se jotain rajoitteita kun ne on siviilirekisterissä. Niissä ei myöskään ole koneen kanteen lukitsevaa "harppuuna"-järjestelmää, mikä olisi hyvä olla. NH90:ssä merikoneessa se on ja samoin Lynx:eissä.

 

[Huhta]

Vähän vanhemmista löytyy. Fysiikan lait eivät ole muuttuneet, joten pikkaisen isompi NH menee kyllä pikkaisen isommalle Pohjanmaalle ihan yhtä hyvin kuin AB212 Lupolle. Miehistön kutistuminen kolmasosaan antaa tilaa kunnon hangaarille teleskooppiratkaisun sijaan.

En tiedä monestiko tarvitsee muistuttaa, että kaikissa NH90-yksilöissä on ne taittuvat roottorinsiivet ja pyrstöpuomi, mutta selvästi ei vielä ole riittävää toistoa saavutettu. Hydrauliikka olisi kiva lisä mutta käsivoiminkin selvitään sellaisessa merenkäynnissä kuin lentotoiminta on ylipäänsä mielekästä.

Kopterin pituus on maalla sama kuin merellä, eli se 30x30 metriä riittää myös laivalla. Unohdit laskelmastasi kuitenkin että myös perän takana on tyhjää merta. Eli lentokannen pituuden voit suoraan melkein puolittaa. Riittää että takapyörät mahtuvat kohtuudella kannelle. Lupon 25m lentokansi on jo oikein mainio.

Ymmärrän että vituttaa kun PV:n maalitolpat siirtyvät maailman muuttuessa, mutta voisit jo alkaa uskoa että Pohjanmaa on tarpeeksi iso NH:lle. Sen rajaaminen suunnittelulla ulos taas olisi pelkästään tyhmää omien käsien sitomista selän taakse pöytäsirkkelin terää vasten. Vaikka koptereille ei juuri nyt nähtäisi tarvetta, tulevaisuus tuo aina uusia tuulia mukanaan.

Juu, ja tähän jatkoksi voisi mainita monta muutakin.

117,5 m ja Seahawk:

Hydra-class frigate - Wikipedia

en.wikipedia.org

116,7-118 m ja Seahawk:

Barbaros-class frigate - Wikipedia

en.wikipedia.org

99,56 m ja Seahawk (mahtuu hangaariin!):

Ada-class corvette - Wikipedia

en.wikipedia.org

Ada class corvettes of the Turkish Navy

Written by D-Mitch TCG Heybeliada , lead ship of the Ada class corvettes The MILGEM project, from the Turkish words Milli Gemi...

www.navalanalyses.com

122 m ja NH90:

Defence and intervention frigate - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Samovarius]

Muutenkin olisi aika hölmöä rakentaa alukseen helikopterikansi ja hangaari, jos ne olisivat liian pieniä käyttötarkoitukseensa. Kyllä niille varmasti käyttöä on ajateltu, mutta siitä voidaan olla montaa mieltä, että vastaavatko hyödyt kustannuksia. Yleensä nuo kopterit ymmärtääkseni ovat sukellusvenetorjuntaroolissa, ja nykytilanteessa Venäjä on aika ahtaassa raossa joka tapauksessa, mikäli yrittäisi operoida sukellusveneitä Itämerellä (joka ei muutenkaan matalana ja rannikoltaan rikkonaisena ole ihan optimiympäristö sukellusvenetoimintaan, vaikka useimmilla reunavaltioilla niitä on tai on ollut) ja mun teitääkseni Itämeren laivastolla onkin vain yksi Kilo-luokan sukellusvene, Dmitrov. Helikopterit ovat toki näppäriä työkaluja, mutta onko investointi ASW-koptereihin sen arvoista? Koptereilla toki voidaan kuljettaa rannikkojääkäreitä kohteeseen, mutta siihenkin hommaan on myös muuta kalustoa eikä mikään edellytä Suomessa mantereelta käsin operoivia rannikkojoukkoja edes tukeutumaan suurempiin laivoihin?

Mutta jos kopterikyky saadaan aluksille kohtuullisin kustannuksin (ainakin päätellen tuosta, miten se on tupattu rakentamaan melkeinpä niin pieniin aluksiin kuin mahdollista, se laskeutumiskpaikka hangaareineen ei ilmeisesti ole erityisen kallis investointi) eikä se varsinaisesti ole pois jostain tärkeämmästä (VLS-siilot alukseen on saatu varmaankin mahdutettua), niin voihan se olla ihan fiksua ne alukseen asentaa ihan future proof -mielessä. Lennokit jo mainittiinkin, ja mitä Ukrainan sodasa on opittu, ovat venedronet vakava uhka aluksille. Niiden havaitsemiseen ja torjuntaan aluksen oma lennokki voi hyvinkin olla pätevä työkalu.

 

[Huhta]

Eikä toki unohdeta Israelin 90-metristä tilaihmettä, jolle ilmeisesti Seahawk voi tukeutua!

Sa'ar 6-class corvette - Wikipedia

en.wikipedia.org

Huomionarvoista on myös, että Seahawk näyttää ainakin kaaviokuvissa selkeästi epäedullisemmalta laskettavalta kuin NH90. Seahawkissa pääroottori on edempänä suhteessa laskutelineisiin kuin NH90:ssä.

Sikorsky SH-60 Seahawk - Wikipedia

en.wikipedia.org

NHIndustries NH90 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Koska Pohjanmaille tulee monitoimikansi suojaan, on toki mahdollista teoriassa että tuonne mahtuu, mutta sitten mukaan ei saada RHIB-veneitä. Niitä taas tarvitaan kyllä merellä melkoisen paljon, eli en karsisi pois.

Kommentoin vielä tähän, koska @Jukkis ei asiaa käsitellyt muutoin ansiokkaassa viestissään.

En näe mitään syytä, miksei tuonne saisi kopterin lisäksi kahta venettä. Veneenlaskuluukut on ainakin kuvissa varsin edessä, joten kopteri mahtunee taitettuna niiden taakse.

Pohjanmaa:




NH90:



Ulkomailta, veneet kopterin etupuolella:



"Pahimmassa" tapauksessa veneiden takapäät ja kopterin keula menevät osin rinnakkain. Mutta vaikka näin olisi, niin onko sekään ongelma? Navy Sealien 11-metrinen RHIB on vain 3,2 metriä leveä ilmat sisällä ja 2,6 metriä leveä tyhjänä. Aiempien kuvien perusteella NH90 on nippuun laitettuna alle 4 metriä leveä. Kun Pohjanmaa on sen 16 metriä leveä, niin kahdelle veneelle ja NH90:lle tulee yhteisleveydeksi ~10 metriä. Vielä jää muutama metri tilaa seinille ja muutama metri työskentelytilaa kopterin kummallekin puolelle. Myöskään varaosien ja työkalujen mahduttamisesta ei tuossakaan skenaariossa tule ongelmaa, koska kopterin keskiosan ja takapään sivuille jää huomattava määrä vapaata tilaa.

Lisäksi on vielä miinakannen (monitoimikannen) mahdollisuudet, jos sille ei ole tähdellisempääkään käyttöä. Pultataan puominosturi miinakannelle ja hoidetaan sillä veneen lasku ja nosto perän luukusta. Tai laitetaan kattoon kiinni teleskooppikisko, joka voidaan työntää ulos avoimesta luukusta, nostetaan vene sen varaan roikkumaan, työnnetään ulos ja lasketaan vesille. Palattaessa tehdään sama käänteisessä järjestyksessä.