Merivoimien kehitysnäkymät

[Analysti]

Kuulostaa pelottavan kokeilevalta. Onko näitä tehty muihin laivoihin ja jos ei, miksi me olemme koekaniineina?

Täytyy kyllä sanoa, että sinulla se kuppi on AINA puoliksi tyhjä. Ei ikinä puoliksi täysi.

Koko alusta ei ole vielä tehty kellekään muulle. Mutta semmoista se elämä on, jonkun täytyy aukaista latua. Esim meillä taitaa olla se ero, että sinä et siihen pysty ja minä pystyn. Pitää visioida ja nähdä tulevaan. Ne, jotka tuijottaa vain kengänkärkiinsä, kompastuu ensimmäiseen kiveen. Se on sodankäynnissäkin näin.

Itse integroitu mastohan on kokoelma erilaisia merisodan sensori- ja vaikuttamisjärjestelmiä, esim tutkat, EW-laitteet, optroniset sensorit, ECM-laitteet jne jne... Kun ne ovat vain huippuluokkaa, kyllä masto kyetään suunnittelussa ja mallintamisessa suunnittelemaan toimivaksi. Ensimmäisiin integroituihin mastoihin (esim Thales i-Mast) verrattuna on alan yleinen tietous kasvanut paljon ja esim Mogami-luokan (omituisesti lähes samanlainen) masto on ihan onnistunut. Siellä japanilaisilla laitteilla.

En näe mastossa mitään erityistä riskiä verrattuna yleisesti siihen riskiin, että luodaan ja suunnitellaan moderni, kansainväliset mittasuhteet täyttävä yleistaistelualus maassa, jolla ei ole asiasta aiempaa kokemusta laisinkaan. Olisko tämän tekijöille vaikka pullakahvit sodessa, jos menee hyvin?

 

[Analysti]

Ihmishahmoista saa hyvän käsityksen minkä kokoluokan aluksista on kyse.

Niin, pelkkä korsteeni on suurinpiirtein saman kokoinen kuin Helsinki-luokan kansirakenne...

 

[Rannari]

Täytyy kyllä sanoa, että sinulla se kuppi on AINA puoliksi tyhjä. Ei ikinä puoliksi täysi.

Koko alusta ei ole vielä tehty kellekään muulle. Mutta semmoista se elämä on, jonkun täytyy aukaista latua. Esim meillä taitaa olla se ero, että sinä et siihen pysty ja minä pystyn. Pitää visioida ja nähdä tulevaan. Ne, jotka tuijottaa vain kengänkärkiinsä, kompastuu ensimmäiseen kiveen. Se on sodankäynnissäkin näin.

Itse integroitu mastohan on kokoelma erilaisia merisodan sensori- ja vaikuttamisjärjestelmiä, esim tutkat, EW-laitteet, optroniset sensorit, ECM-laitteet jne jne... Kun ne ovat vain huippuluokkaa, kyllä masto kyetään suunnittelussa ja mallintamisessa suunnittelemaan toimivaksi. Ensimmäisiin integroituihin mastoihin (esim Thales i-Mast) verrattuna on alan yleinen tietous kasvanut paljon ja esim Mogami-luokan (omituisesti lähes samanlainen) masto on ihan onnistunut. Siellä japanilaisilla laitteilla.

En näe mastossa mitään erityistä riskiä verrattuna yleisesti siihen riskiin, että luodaan ja suunnitellaan moderni, kansainväliset mittasuhteet täyttävä yleistaistelualus maassa, jolla ei ole asiasta aiempaa kokemusta laisinkaan. Olisko tämän tekijöille vaikka pullakahvit sodessa, jos menee hyvin?

Maston veroisia riskipaikkoja löytyy aluksista varmasti kymmenittäin. Ja niistä osa varmaan toteutuukin. Siis siinä mielessä että käyttäjät ajattelevat miten tuonkin olisi voinut suunnitella toisin. Ehkä olisi ja ehkä ei. Kaikki kuitenkin vaikuttaa kaikkeen.

 

[KymJP2K]

Täytyy kyllä sanoa, että sinulla se kuppi on AINA puoliksi tyhjä. Ei ikinä puoliksi täysi.

Koko alusta ei ole vielä tehty kellekään muulle. Mutta semmoista se elämä on, jonkun täytyy aukaista latua. Esim meillä taitaa olla se ero, että sinä et siihen pysty ja minä pystyn. Pitää visioida ja nähdä tulevaan. Ne, jotka tuijottaa vain kengänkärkiinsä, kompastuu ensimmäiseen kiveen. Se on sodankäynnissäkin näin.

Itse integroitu mastohan on kokoelma erilaisia merisodan sensori- ja vaikuttamisjärjestelmiä, esim tutkat, EW-laitteet, optroniset sensorit, ECM-laitteet jne jne... Kun ne ovat vain huippuluokkaa, kyllä masto kyetään suunnittelussa ja mallintamisessa suunnittelemaan toimivaksi. Ensimmäisiin integroituihin mastoihin (esim Thales i-Mast) verrattuna on alan yleinen tietous kasvanut paljon ja esim Mogami-luokan (omituisesti lähes samanlainen) masto on ihan onnistunut. Siellä japanilaisilla laitteilla.

En näe mastossa mitään erityistä riskiä verrattuna yleisesti siihen riskiin, että luodaan ja suunnitellaan moderni, kansainväliset mittasuhteet täyttävä yleistaistelualus maassa, jolla ei ole asiasta aiempaa kokemusta laisinkaan. Olisko tämän tekijöille vaikka pullakahvit sodessa, jos menee hyvin?

Väärin. Minun kuppini on aivan täysin tyhjä merivoimien kokeilevan ostamisen suhteen, vai puhutaanko katanpään rakennuksesta, Rauman peruskorjauksesta vai kenties eteläafrikkalaisesta ohjuksesta joita on maailmassa alle 100? Voidaan myös puhua 1/3 alibudjetoidusta aluksesta joka tulee myöhästymään pahimmillaan 5 vuotta. Masto voi olla huippuluokkaa, tai se voi olla merivoimien perusprojekti. "Track record" on vain niin ala-arvoinen että itse odotan kauhulla saadaanko aluksia ikinä. Hiilikuitu muuten palaa aika kivasti kaikista palonestoaineista huolimatta.

Meillä on se ero että minä olen työkseni projektiostanut teollisuudessa vajaan 10 vuotta kokoluokassa 100miljoonaa per proggis. Kyynisyys kasvaa kokemuksen myötä.

P.S. Jos se olisi oikeasti hyvä, näitä olisi myyty kirjat täyteen varsinkin tässä suhdanteessa. Eipä ole tilauksia näkynyt.

 

[Rannari]

Väärin. Minun kuppini on aivan täysin tyhjä merivoimien kokeilevan ostamisen suhteen, vai puhutaanko katanpään rakennuksesta, Rauman peruskorjauksesta vai kenties eteläafrikkalaisesta ohjuksesta joita on maailmassa alle 100? Voidaan myös puhua 1/3 alibudjetoidusta aluksesta joka tulee myöhästymään pahimmillaan 5 vuotta. Masto voi olla huippuluokkaa, tai se voi olla merivoimien perusprojekti. "Track record" on vain niin ala-arvoinen että itse odotan kauhulla saadaanko aluksia ikinä. Hiilikuitu muuten palaa aika kivasti kaikista palonestoaineista huolimatta.

Meillä on se ero että minä olen työkseni projektiostanut teollisuudessa vajaan 10 vuotta kokoluokassa 100miljoonaa per proggis. Kyynisyys kasvaa kokemuksen myötä.

P.S. Jos se olisi oikeasti hyvä, näitä olisi myyty kirjat täyteen varsinkin tässä suhdanteessa. Eipä ole tilauksia näkynyt.

Eikö Katanpään kohdalla pelattu varman päälle ja tilattiin alukset maailman johtavalta valmistajalta? Saman tyypin aluksia oli maailmalla käytössä kymmeniä. Olisiko silloin pitänyt mieluummin tehdä ihan ite?

Umkhontolla ja Crotalella on vähän samaa tyyppiä oleva tarina. Lupaava uusi asejärjestelmä liki ensimmäisenä käyttöön mutta muita käyttäjiä ei sitten juurikaan ilmaantunut. Arvaan että taustalla on vaikuttanut voimakkaasti käytössä ollut rahoitus. Merivoimien rahoitus on perinteisesti ollut varsin nirkoista.

Korvettien kohdalla on riittänyt mielenkiintoisia käänteitä. Aika näyttää milloin valmis laivue purjehtii sotasatamaan. Vientikauppoja en ehkä odottelisi. Niin mielellään vähän jokainen rakentaa itse sotalaivansa.

 

[Huhta]

Eikö Katanpään kohdalla pelattu varman päälle ja tilattiin alukset maailman johtavalta valmistajalta? Saman tyypin aluksia oli maailmalla käytössä kymmeniä. Olisiko silloin pitänyt mieluummin tehdä ihan ite?

Pelattiin varman päälle ja toimitukset myöhästyivät vuodella, koska telakalla tulvi.

Varman päälle pelaamista olisi ollut ostaa käytettyä kalustoa suoraan rivistä. Tässä tapauksessa on paha brassailla edes uushankintakaluston 1A Superilla, kun sellaista ei ole.

Erityisen hauskaa on, että jenkki pisti 90-luvulla rakennetut Ospreyt pakettiin 2006-2007 ja myikin monet niistä ulkomaille. Suomi allekirjoitti marraskuussa 2006 rakennussopimuksen samansukuisista Katanpäistä.

No, varmaan joku EU-virkanimitys vaati italialaisten lämmittelyä...

 

[MeriTJ]

Väärin. Minun kuppini on aivan täysin tyhjä merivoimien kokeilevan ostamisen suhteen, vai puhutaanko katanpään rakennuksesta, Rauman peruskorjauksesta vai kenties eteläafrikkalaisesta ohjuksesta joita on maailmassa alle 100? Voidaan myös puhua 1/3 alibudjetoidusta aluksesta joka tulee myöhästymään pahimmillaan 5 vuotta. Masto voi olla huippuluokkaa, tai se voi olla merivoimien perusprojekti. "Track record" on vain niin ala-arvoinen että itse odotan kauhulla saadaanko aluksia ikinä. Hiilikuitu muuten palaa aika kivasti kaikista palonestoaineista huolimatta.

Meillä on se ero että minä olen työkseni projektiostanut teollisuudessa vajaan 10 vuotta kokoluokassa 100miljoonaa per proggis. Kyynisyys kasvaa kokemuksen myötä.

P.S. Jos se olisi oikeasti hyvä, näitä olisi myyty kirjat täyteen varsinkin tässä suhdanteessa. Eipä ole tilauksia näkynyt.

Katanpäät nyt sattuu olemaan ihan maailmanluokan vehkeitä hommassaan MHC (mine hunter coastal) joten en ymmärrä miksi siellä synnytät. Saivat homman maaliin vaikka tosiaan tulvat huuhtoi telakan hitolleen kesken projektin joten tuollaiseen tosielämän sodan kitkaan peilattuna meni loppupeleissä ihan maaliin. Sotalaiva on sen verran paljon kompleksisempi ja uraauuratavampi laite kuin vaikka paperikone joten sinällään ihan turha peilata tavan teollisuutta sotakaluston tekoon.

 

[Rannari]

Pelattiin varman päälle ja toimitukset myöhästyivät vuodella, koska telakalla tulvi.

Varman päälle pelaamista olisi ollut ostaa käytettyä kalustoa suoraan rivistä. Tässä tapauksessa on paha brassailla edes uushankintakaluston 1A Superilla, kun sellaista ei ole.

Erityisen hauskaa on, että jenkki pisti 90-luvulla rakennetut Ospreyt pakettiin 2006-2007 ja myikin monet niistä ulkomaille. Suomi allekirjoitti marraskuussa 2006 rakennussopimuksen samansukuisista Katanpäistä.

No, varmaan joku EU-virkanimitys vaati italialaisten lämmittelyä...

Enemmänkin vissiin vuosilla kuin vuodellakin. Olisihan se mielenkiintoista nähdä mikä olisi lopputulos jos olisi tehty kotimaassa. Lerici-johdannaisiahan on rakennettu ihan viime vuosinakin jos ei peräti ole edelleen tuotannossa. Lähtökohtaisesti ilmeisen soiva peli. Ei kai uushankinta ole käytettyä riskaabelimpi jos konstruktio on koeteltu.

USA:sta olisi tosiaan saanut samaa sukua vähän ajettuna. Olikohan joku niistä tulossa Baltiaankin? Liettua? Jenkkien hankinnat ovat olleet käsittämätöntä turaamista niin miinantorjunnan kuin LCS:n osalta. Uudenkarheita aluksia lähtenyt toistuvasti luiskaan. Ainahan nuo poistot ovat jollekin liittolaiselle kelvanneet.

 

[Analysti]

Väärin. Minun kuppini on aivan täysin tyhjä merivoimien kokeilevan ostamisen suhteen, vai puhutaanko katanpään rakennuksesta, Rauman peruskorjauksesta vai kenties eteläafrikkalaisesta ohjuksesta joita on maailmassa alle 100? Voidaan myös puhua 1/3 alibudjetoidusta aluksesta joka tulee myöhästymään pahimmillaan 5 vuotta. Masto voi olla huippuluokkaa, tai se voi olla merivoimien perusprojekti. "Track record" on vain niin ala-arvoinen että itse odotan kauhulla saadaanko aluksia ikinä. Hiilikuitu muuten palaa aika kivasti kaikista palonestoaineista huolimatta.

Meillä on se ero että minä olen työkseni projektiostanut teollisuudessa vajaan 10 vuotta kokoluokassa 100miljoonaa per proggis. Kyynisyys kasvaa kokemuksen myötä.

P.S. Jos se olisi oikeasti hyvä, näitä olisi myyty kirjat täyteen varsinkin tässä suhdanteessa. Eipä ole tilauksia näkynyt.

Sinä et tiedä näistä asioista yhtään mitään ja sen kyllä huomaa. Pohjanmaat myöhästyvät ehkä 2 - 3 vuotta ja se ei ole kansainvälisesti katsottuna mitenkään huono suoritus. Aika normaali viive vaihtelee 2 - 14 vuoden välillä.

Umhontoa maailmassa alle 100? Etelä-Afrikan ohjukset? Suomen ohjukset? Algerian ohjukset? Tietenkin tuotantomäärä on pieni verrattuna esim ESSM:ään, mutta se on kuitenkin useita satoja. Lisäksi ohjus on tulee käyttöön maasijoitteisessa ilmatorjunnassa. Itse ashan on myös muunnos ilmataisteluohjuksesta.

Eli esim Visby-lk vain odottaa roihahtamistaan? Luuletko tosiaan, että VAIN SINÄ tiedät noiden materiaalien ominaisuudet eikä esim Kockums tiedä niitä laisinkaan? Voi voi, en muuta sano.

Pohjanmaiden myynti muualle on mahdollista, mutta ensin on saatava referenssialus vesille ja käyttöön. Se on ihan selvä.

Sinunlaisia jatkuvan valituksen nojatuoliasiantuntijoita mahtuu 13 tusinaan. Ja niitä kaikkia tuntuu juuri Merivoimat vituttavan erityisesti. Jonnin joutavaa länkytystä tietämättä itse asiasta yhtään mitään.

 

[Analysti]

Eikö Katanpään kohdalla pelattu varman päälle ja tilattiin alukset maailman johtavalta valmistajalta? Saman tyypin aluksia oli maailmalla käytössä kymmeniä. Olisiko silloin pitänyt mieluummin tehdä ihan ite?

Umkhontolla ja Crotalella on vähän samaa tyyppiä oleva tarina. Lupaava uusi asejärjestelmä liki ensimmäisenä käyttöön mutta muita käyttäjiä ei sitten juurikaan ilmaantunut. Arvaan että taustalla on vaikuttanut voimakkaasti käytössä ollut rahoitus. Merivoimien rahoitus on perinteisesti ollut varsin nirkoista.

Korvettien kohdalla on riittänyt mielenkiintoisia käänteitä. Aika näyttää milloin valmis laivue purjehtii sotasatamaan. Vientikauppoja en ehkä odottelisi. Niin mielellään vähän jokainen rakentaa itse sotalaivansa.

Tuo jalkavälimehen jatkuva nillitys vailla todellista tietoa, miten asiat ovat menneet ja mikä niihin on vaikuttanut on jotenkin ihan sairasta. Jatkuvasti sama virsi.
Ensinnäkään Merivoimat ei osta yhtään mitään, ostaja on Logistiikkalaitos, joka omistaa sotakaluston. Merivoimat on vain käyttäjä. Toisekseen, ostaminen ei ole mitään "kokeellista", koetoiminta on ihan eri juttu. Sitäkin harjoitetaan kyllä. Toisekseen, esim Rauma-lk:n peruskorjauksessa EI MENNYT mikään vikaan. Aluksen väsymisilmiöt ovat siitä aivan erillinen juttu. Aluksia vaan käytetään yli laskennallisen käyttöiän, tämä on oma arvioni. Alumiinivene kestää normaalisti ehkä 20 v ja niillä on jo neljäs vuosikymmen menossa...

Pohjanmaiden budjetti ei ole 30% alimitoitettu, mutta jonkin verran kyllä. Sitä onkin paikattu pariin kertaan, mikä sekään ei ole kansainvälisesti katsoen sotalaivahankkeissa millään tavoin poikkeuksellista. Jälleen kerran tuo ei tiedä, että siihen tulee myös paljon ns. GFE:tä eli valtion toimittamaa varustusta, mitä ei ole hankintabudjetissa mutta on tietenkin hankkeen kokonaisarvossa. Eli ei ne alukset niin halvat ole kuin alunperin 1,32 miljardia jaettuna neljällä on. En tiedä julkistaako valtio joskus sitten kokonaislaskun, toivottavasti.

Peruskysymys on se, että nämä laivat ovat Suomelle aivan välttämättömät ja minimitarve. Siitä ei ole minkäänlaista epäilystä. Valmista laivaa ei tähän tarpeeseen maailmalla ole. Tarve tämäntyyppiselle alukselle on muutamalla muullakin maalla. Niillä ei ole minkäänlaista omaa sotalaivanrakennusteollisuutta, joten vientiponnisteluihin kannattaa ryhtyä. Ehdottomasti.

 

[Rannari]

Tuo jalkavälimehen jatkuva nillitys vailla todellista tietoa, miten asiat ovat menneet ja mikä niihin on vaikuttanut on jotenkin ihan sairasta. Jatkuvasti sama virsi.
Ensinnäkään Merivoimat ei osta yhtään mitään, ostaja on Logistiikkalaitos, joka omistaa sotakaluston. Merivoimat on vain käyttäjä. Toisekseen, ostaminen ei ole mitään "kokeellista", koetoiminta on ihan eri juttu. Sitäkin harjoitetaan kyllä. Toisekseen, esim Rauma-lk:n peruskorjauksessa EI MENNYT mikään vikaan. Aluksen väsymisilmiöt ovat siitä aivan erillinen juttu. Aluksia vaan käytetään yli laskennallisen käyttöiän, tämä on oma arvioni. Alumiinivene kestää normaalisti ehkä 20 v ja niillä on jo neljäs vuosikymmen menossa...

Pohjanmaiden budjetti ei ole 30% alimitoitettu, mutta jonkin verran kyllä. Sitä onkin paikattu pariin kertaan, mikä sekään ei ole kansainvälisesti katsoen sotalaivahankkeissa millään tavoin poikkeuksellista. Jälleen kerran tuo ei tiedä, että siihen tulee myös paljon ns. GFE:tä eli valtion toimittamaa varustusta, mitä ei ole hankintabudjetissa mutta on tietenkin hankkeen kokonaisarvossa. Eli ei ne alukset niin halvat ole kuin alunperin 1,32 miljardia jaettuna neljällä on. En tiedä julkistaako valtio joskus sitten kokonaislaskun, toivottavasti.

Peruskysymys on se, että nämä laivat ovat Suomelle aivan välttämättömät ja minimitarve. Siitä ei ole minkäänlaista epäilystä. Valmista laivaa ei tähän tarpeeseen maailmalla ole. Tarve tämäntyyppiselle alukselle on muutamalla muullakin maalla. Niillä ei ole minkäänlaista omaa sotalaivanrakennusteollisuutta, joten vientiponnisteluihin kannattaa ryhtyä. Ehdottomasti.

Eikä kokeilemista kannata yleensäkään katsoa kieroon. Ei joku yksittäinen protoalus ole mikään katastrofi. Väkipakolla aloitettu sarjatuotanto voisi ollakin jos värkki on ensin todettu epäkurantiksi tai muusta syystä meille sopimattomaksi.

Mitä vientiin tulee niin aika harva Euroopan maa ostaa uusia aluksia ulkomailta. Onneksi yksi tarvitsija voisi olla länsinaapurimme. Ja viedä voi tietysti myös suunnittelua ja teknologiaa vaikka runko hitsattaisiinkin muualla.

 

[Analysti]

Eikä kokeilemista kannata yleensäkään katsoa kieroon. Ei joku yksittäinen protoalus ole mikään katastrofi. Väkipakolla aloitettu sarjatuotanto voisi ollakin jos värkki on ensin todettu epäkurantiksi tai muusta syystä meille sopimattomaksi.

Mitä vientiin tulee niin aika harva Euroopan maa ostaa uusia aluksia ulkomailta. Onneksi yksi tarvitsija voisi olla länsinaapurimme. Ja viedä voi tietysti myös suunnittelua ja teknologiaa vaikka runko hitsattaisiinkin muualla.

Minulla olisi lähinnä mielessä Etelä-Amerikan maat. Niillä vanhenee paljon Meko-pohjaista kalustoa eikä takuulla ole varaa enää saksalaiseen. Siellä olisi paikka nyt tehdä vientiponnisteluja.
Ja Ruotsi tietenkin, hehän etsii nyt alusta ulkomailta. Arvaan, että siellä on joillakin mielessä talousfregatti Arrowhead, mutta se on (minusta) turhan iso ja kömpelö vehje Ruotsille.

 

[Rannari]

Minulla olisi lähinnä mielessä Etelä-Amerikan maat. Niillä vanhenee paljon Meko-pohjaista kalustoa eikä takuulla ole varaa enää saksalaiseen. Siellä olisi paikka nyt tehdä vientiponnisteluja.
Ja Ruotsi tietenkin, hehän etsii nyt alusta ulkomailta. Arvaan, että siellä on joillakin mielessä talousfregatti Arrowhead, mutta se on (minusta) turhan iso ja kömpelö vehje Ruotsille.

Rungon muodoista sun muista kun en mitään ymmärrä niin mieleen nousee kysymys siitä onko tuo miten hyvä jatkuvaan valtamerikäyttöön? Eihän sen tietysti tarvitse olla yksi yhteen samanlainen.

Etelä-Amerikkaanhan taitaa olla viety ainoat Suomesta uutena tilatut sotalaivat. Vai onko historiassa muita vientikauppoja kuin Kolumbian R-veneet?

 

[Analysti]

Rungon muodoista sun muista kun en mitään ymmärrä niin mieleen nousee kysymys siitä onko tuo miten hyvä jatkuvaan valtamerikäyttöön? Eihän sen tietysti tarvitse olla yksi yhteen samanlainen.

Etelä-Amerikkaanhan taitaa olla viety ainoat Suomesta uutena tilatut sotalaivat. Vai onko historiassa muita vientikauppoja kuin Kolumbian R-veneet?

Juu, ei mitään ongelmia rungonmuodossa. Mikä voisi olla? Tyypillinen nopean aluksen runkomuoto ja vahva (jäävahvistus, mistä jotkut Etelä-Amerikan maat voisi tykätä, siellä on ajojäätä helpostikin). Ehdottomasti runko ja erää muut asiat yksi yhteen, ne ovat juuri se hankala asia uudelleen suunnitella. Sen sijaan alukseen asennettava taistelujärjestelmä voisi olla joku muu kuin Saab. Esim LMC:n CMS330 tai Atlas kävisi hyvin... toki muutkin.

 

[Rannari]

Juu, ei mitään ongelmia rungonmuodossa. Mikä voisi olla? Tyypillinen nopean aluksen runkomuoto ja vahva (jäävahvistus, mistä jotkut Etelä-Amerikan maat voisi tykätä, siellä on ajojäätä helpostikin). Ehdottomasti runko ja erää muut asiat yksi yhteen, ne ovat juuri se hankala asia uudelleen suunnitella. Sen sijaan alukseen asennettava taistelujärjestelmä voisi olla joku muu kuin Saab. Esim LMC:n CMS330 tai Atlas kävisi hyvin... toki muutkin.

Monessakin käänteessä on korostettu miten alukset ovat erityisesti Itämeren olosuhteisiin suunniteltuja ja mm. matalakulkuisia. Jotain erityistä näissä vesissä ainakin Merivoimien mielestä on. Mut ehkä se tarkoittaa ominaisuuksissa vain plussaa muun päälle?

 

[lääkAU]

Monessakin käänteessä on korostettu miten alukset ovat erityisesti Itämeren olosuhteisiin suunniteltuja ja mm. matalakulkuisia. Jotain erityistä näissä vesissä ainakin Merivoimien mielestä on. Mut ehkä se tarkoittaa ominaisuuksissa vain plussaa muun päälle?

Itämeren keskisyvyys on 55 metriä, puolet matalampi kuin Pohjanmeri, ja viisi kertaa matalampi kuin Adrianmeri. On siinä tietyt rajoitteensa. Karibianmerellä mennään taas nopeasti rannasta 2000 metrin syvyyteen. Itämerellä jos missä on aidosti näitä kuuluisia "erityisolosuhteita".

 

[Rannari]

Itämeren keskisyvyys on 55 metriä, puolet matalampi kuin Pohjanmeri, ja viisi kertaa matalampi kuin Adrianmeri. On siinä tietyt rajoitteensa. Karibianmerellä mennään taas nopeasti rannasta 2000 metrin syvyyteen. Itämerellä jos missä on aidosti näitä kuuluisia "erityisolosuhteita".

Varmasti näin. Nyt kai onkin kysymys siitä heikentääkö Itämeren olosuhteiden huomiointi rungon ominaisuuksia maailman valtamerillä?

 

[Analysti]

Varmasti näin. Nyt kai onkin kysymys siitä heikentääkö Itämeren olosuhteiden huomiointi rungon ominaisuuksia maailman valtamerillä?

Kun aluksen syväys on n. 5 m, on aivan sama onko meri 50, 200 vaiko 2000 m syvä. Jos runko kestää Itämeren lyhyen ja rasittavan aallon, se kestää missä vaan. Eli, täällä on vaatimammat olosuhteet kuin yleensä. Tosin ei ne olosuhteet niin isosti poikkea, että mitään ongelmia siitä koituisi. Pohjanmaa on itse asiasssa suunniteltu kyllä täysin valtamerikelpoiseksi.

 

[lääkAU]

Pohjanmaa on itse asiasssa suunniteltu kyllä täysin valtamerikelpoiseksi.

Paitsi toiminta-ajan suhteen. Kahden viikon merelläolon jälkeen joutuu kuulemma keräämään sadevettä ja ottamaan pussinuudelit ja tonnikalapurkit esiin.

 

[Rannari]

Paitsi toiminta-ajan suhteen. Kahden viikon merelläolon jälkeen joutuu kuulemma keräämään sadevettä ja ottamaan pussinuudelit ja tonnikalapurkit esiin.

Miinakannelle voi ottaa joitain kymmeniä tonneja nötköttiä ja tillilihaa. Niillä jaksaa hetken. Täytyyhän noilla saada tehtyä myös pitkät koulutuspurjehdukset reippaasti normaalia suuremmalla miehityksellä joten luulisi pelivaroja löytyvän.