Hämeenmaalle olisi ehkä sopinut isompikin laukaisin. Umkhonton laukaisin on edullinen tilankäytön suunnittelun kannalta.
Kirjoitat täyttä soopaa ja luulisi sinun itsekin sen tajuavan. Suomessa ei projekti, joka on tuossa vaiheessa, ole kuollut koskaan, eikä kuole nytkään. Mitään 10 vuoden myöhästymistä ei myöskään ole näköpiirissä, taidetaan puhua parista vuodesta kokonaisuudessaan. Se on ihan normaalitapaus näissä kuvioissa.
Ymmärrän Umkhonton hiertämisen käytännössä A) Vitsinä (kuulun itse vahvasti tähän porukkaan) ja B) Toimittajan luotettavuuden näkökulmasta. Jälkimmäinen ei nyt valitettavasti ollut tiedossa 2000-luvun alussa kun Umkhontoa alettiin pulttaamaan, joten mielestäni se on nykypäivänä hieman turha syy jatkuvalle narinalle.
Etelä-Afrikka tuotti hyvinkin kehittynyttä aseteknologiaa 1980-luvulla apartheid-aikana. Maalla oli oma ydinohjelma ja ydinaseen prototyyppi, itse kehitetty taisteluhelikopteri (ennen kuin rahat loppuivat), kehittyneet maavoimien taistelujärjestelmät ja kehittynyt ohjusteknologia. Ei ole mitään syytä, miksi Umkhonto ei olisi omassa luokassaan vähintään kelvollinen tuote. Sitä arvostelevat asiasta tietämättömät ja erilaiset oman elämänsä don Quijotet, jotka käyvät omaa epäonnista sotaansa merivoimia vastaan.
Äkkiä tulee mieleen:
Juu, ESSM:stä ei tuohon aikaan voinut olla puhettakaan. Se on realistinen laite vasta nyt oikeaan sotalaivaan. Laukaisimen puolesta siihen ei sitten jääkään mitään rajoituksia, mitä vain PV päättää hankkia ja integroida ja USA suostuu myymään, voidaan käyttää. Tämäkin on jääkäripataljoonan mielestä tietenkin perseestä, mutta mitäpä siitä.
Jatkan tähän sen verran, että töiden osalta on tullut aivan omakohtaista kokemusta Etelä-Afrikan maariskeistä. Asiakkaani hankki 2010-luvulla Etelä-Afrikasta järjestelmän, jonka teknologia oli mielenkiintoista ja kehittynyttä. Asiakas hankki järjestelmän, mutta jo sen käyttöönottovaiheessa maariski alkoi näkyä. Käyttöönotot olivat aika tuskaisia, kun yhtäkkiä sähköt saattoivat katketa Johannesburgissa moneksi tunniksi. Teams-yhteydet saattoivat katketa päiviksi, kun ei vaan enää internetiä ollut tarjolla kokoaikaisesti Etelä-Afrikassa. Johannesburg alkoi käyttöönottoaikana muuttua slummiksi ja yksi toisensa jälkeen toimittajan avainhenkilöistä muutti Etelä-Afrikasta pois lähinnä Australiaan. Järjestelmä saatiin haasteiden jälkeen käyttöön, mutta sen jälkeen toimittajan tuki on ollut aivan järkyttävän huonoa, kun tukiorganisaatio ja pääkehittäjät ovat muuttaneet Australiaan. Paikalliset olivat hyvin surullisia siitä, että aikanaan ihan kehittynyt maa muuttui hetkessä Zimbabweksi...
No, siitä voi vetää johtopäätöksiä siitä, että miksi tietyt maat on kehitysmaita eikä mikään maailman rahan kaataminen sinne asiaa muuksi muuta.
Mietin vain, että kun kerran noin valtava remppa tehdään, niin mahtaisiko olla järkevää tehdä kokonainen MLU vielä tuolle? Työmäärältäänhän se olisi iso, mutta hoituisi ehkä samalla kun alus on telakalla koneiden vaihdon vuoksi. Jos Hämeenmaa-luokassa on hyväksi todettu runko, niin mikä ettei?Talousteoreettisesti ei, mutta kokonaisturvallisuuden kannalta voi olla hyväksi käyttää vähän rahaa myös ystävällisten naapurien aseistamiseen.
Kyllähän se hyvin pitkälle uppoumarunkoisen maksiminopeuden määrittää. Jos hiha-stetson-menetelmällä arvioi vesilinjan pituudeksi 70 metriä, niin runkonopeuslaskuri antaa ulos noin 20 solmua eli sen mitä noille nytkin mainitaan huippunopeudeksi. Sen yli jos haluaa niin runko alkaa nousta keula-aallon päälle eli aletaan puhua puoliliukuvasta kulusta. Tehovaatimus vaan alkaa kasvaa eksponentiaalisesti tuossa kohdassa, joten tuskin sinne konehuoneeseen niin paljon moottoria saadaan että nopeudenlisää voisi toivoa. Ellei runkoa pidennetä... (just joo)
Jäissä liikkumiseen lisäteho voisi antaakin iloa. Tai sitten SUTO-ominaisuuksia halutaan parantaa asentamalla moottorit vaimentaville alustoille, mikä voi vaatia moottorien vaihtamisen fyysisesti pienempiin. (Niin kuin kirjoitin, mahdollisuuksia on äärettömästi ja tietoa niiden suodattamiseen ei riittävästi.)
Toisen yksilön käyttöiän pidentämiseen tarvitaan varaosia kaikille laivan järjestelmille. Niitä saisi purkamalla sen käytöstä pois jäävän yksilön järjestelmistä. Mutta sieltä saisi sitten varaosia myös niihin moottoreihin, eli moottorien vaihtamista sekään ei selitä...
Pitäisin CAMMia todennäköisimpänä, jos ohjusta vaihdetaan. Mk41 ei ole Lockmartin kuvastoissa enää kuin strike-pituisena eli yli 7 metrin kokoisena. Umkhonton n.4m kokoluokassa löytyy kyllä valinnanvaraa, kuten Sylver A-43, ExLS Standalone ja useampien ohjuksien omia siiloja. CAMM olisi mahdollista integroida kaikilla noista. MICA VL vaatisi Sylverin tai oman siilon, Aster-15 tai VT1 Sylverin. Viimeksi mainitulle riittäisi kyllä A-35, mutta sehän on komento-ohjattu Crotalen ohjus eli aika vanha. Kuitenkin ainoa joka menee Sylveriin monipakattuna, ja Sylver on pienimmässäkin asussaan varsin iso ja kolho miinalaivan kokoiseen alukseen. ExLS Standalone olisi kolme siiloa joihin voi pakata neljä CAMMia kuhunkin. Yksittäissiiloja sitten menisi luultavasti about samalla tiheydellä kuin Umkhontonkin. Kuvista katselemalla tiukasti ahtamallakin tuo noin 12 ohjusta on melko lailla maksimi mitä siihen tilaan saa ahdettua. Lisäksi CAMM + ExLS on Ruotsin valinta Visbyille, eli tilaukset yhdistämällä saataisiin hintaetua. Mutta sen verran kalliiksi tuo tulisi, että uuden rungon rakentaminen ei enää paljoa lisää maksaisi.
Alan kyllä itse kallistua pelkästään Pohjanmaiden myöhästymisen kannalle rempan syynä. Merivoimat on joskus kirjoittanut, että Raumat saavuttavat käyttöikänsä lopun 2025 ja Hämeenmaat jo sitä ennen, eli jatkoajalla mennään jo miinalaivojen osalta. Ehkä Hämeenmaa on sen verran ok kunnossa, että kestää palveluksessa siihen asti, että Uusimaa on remontoitu?
Tämä varmaankin siis tarkoittaisi tarvetta koko taistelujärjestelmän uusimiselle, jos esim. ilmatorjuntaohjukset vaihdettaisiin CAMMiin? Tässä varmaankin olisi sitten aika yhdentekevää, asennetaanko Sylver vai ExLS, työmäärän puolesta, toisaalta tilankäytön osalta ExLS lienee tehokkaampi? Toisaalta A-43:een ilmeisesti mahtuisi CAMM-ER (ja CAMM A-35:een), joka ei välttämättä mahdu ExLS:iin? Yhteen 8-kanisteriseen Sylveriin mahtuisi siis MBDA:n mukaan neloispakattuna 32 CAMMia (tavallinen tai ER, jos A-43), toisaalta olisiko kaksi ExLS:ia tehokkaampaa tilankäyttöä (tähän kuitenkin menisi 24 CAMMia)?
Saattaisipa se olla. Toisaalta olisi se myös sen verran kalliimpi. Ja täysi MLU vaatisi myös enemmän suunnitteluresurssia, joka saattaa olla hyvinkin tiukasti sidottuna Pohjanmaiden saamiseen palvelukseen. Jos pidetään vanhat järjestelmät, niin varaosia ylläpitoon saadaan alkuun sisaralukselta ja myöhemmin ehkä Haminoilta, jos niiden poistumiseen asti selvitään. Ja Haminoiden todellinen korvaaja saatettaisiin kuitenkin haluta suunnitella tyhjältä pöydältä vapaana rauhansopimuksen tonnistorajoista.
Tämän mahtuvuuden arvioiminen vaatisi sellaista mittailua kuvista mihin minulla ei juuri nyt ole mahdollisuutta. Mutta taistelujärjestelmää ei ehkä tarvitsisi täysin uusia. Onhan Ruotsikin tilaamassa CAMMia Visbyille, jotka käyttävät samaa Saabin 9LV-järjestelmää. Toki erilaisia kehityspolvia ja alaversioita on paljon, joten plug'n'play-asennus ei ole taattu...
Miksei samalla tehtäs MLU molemmille laivoille, jos runko on hyvässä kunnossa?
Kyllä se on jo aiemmin todettu liian kalliiksi hyötyyn nähden. Näkisin Hämeenmaa-luokalla jatkomahdollisuuden jonkinlaisena vartioaluksena esim Virossa. He muuten pitävät vanhat aluksen todella hyvässä kunnossa ja siistinä.
Jopa Ruotsi saattaa olla kiinnostunut Hämeenmaasta sen käytön päättyessä Suomessa. Ruotsissa Luleå-luokan ensimmäisten alusten valmistuminen menee aika pitkälle 2030-lukua ja samalla useampi Visby-luokan korvetti tulee HTM-modernisointiin. Pienemmät alusluokat, kuten Stockholm alkavat olla jo todella vanhoja ja poistoiässä. Merikelpoisten alusten lukumäärä tulee tippumaan Ruotsissa radikaalisti 2020-luvun lopulla, elleivät tee joitain nopeita toimenpiteitä.
Minua mietityttää mikä tuossa vanhan laivan MLU päivityksessä maksaa, jos runko on hyvässä kunnossa niin aseistuksen ja taistelukeskuksen sekä tutkan päivitys ei luulisi tulevan niin kalliiksi (moottori on tietysti sitten isompi juttu) ettei niitä kannattas tehä.
Se riippuu täysin siitä, mitä joudutaan uusimaan. Jos Hämeenmaa:sta, jota voitaisiin sanoa vaikka partiokorvetiksi, poistetaan kaikki taistelujärjestelmän osat ja korvataan uusilla vehkeillä, remontin hinnaksi tulee noin 100 miljoonaa per alus. Noin karkeasti. Siihen päälle laivateknolgian korjaukset ja päivitykset. Teräsrakenteiden huollot ja mahdollisten korroosiovaurioiden korjaus jne... Urakka on nopeasti kannattamaton, kun aluksen todellinen sotilaallinen suorituskyky ei niin valtavasti kasva. Jos halutaan esim torpedot ja dronen-torjuntajärjestelmät, on jotain jätettävä pois. Esim miinoituskyky.
Miksi ESSM:n suorituskyky olisi saaristossa alentunut (ainakaan sen enempää kuin minkään muunkaan ohjuksen)?
Jos tutkalla joutuu etsimään tai valaisemaan siten, että taustalla on saari tai manner heikkenee, tutkan suorituskyky heikkentyy aina verrattuna tilaneteeseen, jossa takana on paljas taivas avomerellä. Heikentyykö suorituskyky niin paljon, että sillä on käytännön merkitystä on sitten toinen kysymys ja riippuu paljon lähettimen ja vastaanottimen ominaisuuksista. ESSM on kuitenkin kehitetty ehkä ennen kaikkea valtamerelle, joten maavälkkeen poistaminen ei ehkä ole ollut vaatimuslistan kärjessä.
ESSM on nimenomaan tehty lähialueen torjuntaan (alle 50 km) ja luulisinpa myös, että erityisenä kohteena on ollut sea-skimmerit. Että aaltoja vasten se etsii (lähes) aina. Aalto- ja maavälke on tietty vähän eri juttu, mutta itse arvelen siinä olevan muutaman muunkin homman, jotka auttaa tähän.