Tuskinpa. Puolet pois ja ennuste on edelleen optimistinen 10 vuodelle. Ja siitäkin on jo useampi miljardi käytetty. Nyt on pelattu kertaluonteisilla tilapäisillä tasokorotuksilla. Kunhan Ukraina rauhoittuu, niin ne ovat nopeasti historiaa.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Miinakiskojen upotus kuulostaa huollon, kunnossapidon ja päivitettävyyden puolesta melkoiselta katastrofilta. En kuitenkaan ole asiantuntija ja voihan tuo olla ihan mahdollistakin.
Tuossa merivoimien sivuilta/iltapaskasta lainatut kuvat joissa näkyy Hämeenmaa-lkan ja Pansio-lkan miinakiskoja/miinoitusjärjestelmää.
edit: kannattaa huomioida, miten miinojen renkaat kulkevat tuolla kiskon "sisällä" eikä junamaisesti niiden päällä
Ei MITO&SUTO ole ongelma, mikäli ensin mainitussa toimitaan vain miehittämättömien apualusten tukialuksena. Silloin runkoon ei tarvita erityisratkaisuja. Se on totta että vaikkapa Katanpää soveltuisi SUTO-hommiin hyvin huonosti.
Tältä tosiaan näytti vielä hetki sitten pilakuvien muodossa havainnollistettuna.
U
Upotettuja miinakiskoja on kyllä ollut. Esim Länsi-Saksan kylmän sodan aikaiset huoltoalukset oli nimenomaan upotetuilla miinakiskoilla varustettuja miinanlaskijoita. Ratkaisu on kyllä raskas ja monimutkainen, siitä ei pääse mihinkään.
Ukrainasta riippumatta puolustusbudjetin +2 % BKT -taso on kyllä säilytettävä, mikä tekee sen 6 MRD/v. Siitä noin 2500 miljoonaa on vuosittain käytettävissä hankintoihin kun ei vaan sorruta Länsi-Euroopan tautiin. Siten 10 v * 2,5 MRD tekee 25 MRD€.
Ymmärrän kyllä laskukaavan. Valitettavasti bkt-prosentti ei ole maksuväline, vaan tarvitaan ihan oikeita euroja kassaan, eikä niitä ole mistään tulossa. Kun nykymallinen velanotto tulee lähiaikoina tiensä päähän, niin puolustusbudjettikin kokee kovia. Valitettavaa mutta väistämätöntä. Hankintoihin varmaankin jää silti enemmän, kuin mihin on historiallisesti totuttu.
Norfolkista pitää tilata oikeanlaiset viestit poliittiselle johdolle. Paikoin rahaa menee kyllä paljon, esim. RAKH alustojen tuoreuttamiseen puoli miljardia.
Seuraavien alusten tarve/tarinassa pitäisi onnistua hyvin, jotta ne etenee kunnianhimoisena. Kaikkein vaikeinta on saada paras oman lisäoston tae eli kaupat ulkomaille.
Seuraavien alusten tarve/tarinassa pitäisi onnistua hyvin, jotta ne etenee kunnianhimoisena. Kaikkein vaikeinta on saada paras oman lisäoston tae eli kaupat ulkomaille.
Minä luulen, että moni muu, kansakunnan kannalta vähemmän välttämätön, tulee kokemaan kovia.
Jos Suomi ei huolehdi puolustuksestaan, meille käy kusisesti.
Puola laittaa 4% BKT:sta. He eivät enää halua olla ylikäveltävänä.
Se näkee ken elää, minä uskon ja luotan 2%:iin ja sitä kautta n. 6 miljardiin.
Se ei olisi niin vaikeaa kuin moni luulee. Mutta toki, jos se pienkin aloitteellisuus puuttuu, niin ei ainakaan sitten onnistu.
Yrittänyttä ei laiteta.
Raketinheittimet ja niiden ampumatarvikkeet saavat vissiin miljardin. Se on rahaa joka on jätetty antamatta viimeisen 15 vuoden aikana ja jota nyt paikataan Marinin hallituksen antamalla parin miljardin paikkopotilla. Yhteensä ylimääräistä ilmestyy se ja F-35+L2020 huomioiden puolustusbudjettiin noin 15 miljardia.
Koko ajan pitää olla kirkkaana mielessä, että tämä on lähtökohtaisesti poikkeustilanne, ei pysyvä olotila. On suuri vaara sille, että budjetti hakeutuu kohti ankeaa lähtötilannetta kunhan 30-luku koittaa. Ei ole mitään automaatiota, joka pitäisi budjetin kahdessa bkt-prosentissa pidemmällä tähtäimellä. NATO ei ole sellainen, ei myöskään PS tai Kokoomus. Eikä mikään muukaan.
Eli pidetään jokainen asiaa esillä ainakin omien edustajiemme kautta. Ei siinä mitään ainakaan menetä.
Ja minä toivon että olet oikeassa, mutta pessimisti ei pety. Historia on tässä asiassa karua tutkiskeltavaa. Toivottavasti NATO kääntää uuden lehden myös pidemmällä tähtäimellä. Ratkaisevaahan on pitkän aikavälin panostus, ei jonkun yksittäisen hankkeen lisäraha.
Nimenomaan ratkaisevaa on pidemmän ajan panostus. Oikeasti puolustuskykymme nousee tämän nykyisen rahoitustason mukaiseksi vasta 2030-luvulla, kun merkittävät hankkeet valmistuu. Vielä ainakin 3 - 4 vuotta mennä jolkotellaan todellisuudessa sillä missä oltiin kriisin iskiessä päälle. No, jotain käytössä olevan a-tarvikkeen/vast määrät kyllä kasvaa nopeammin kun tehtaat saa tavaraa vaan ulos.
Alusta saakka mitattuna puolustuskykyhanke ottaa sen 15 vuotta ideasta toimivaksi suorituskyvyksi joukoilla. Se on Suomessakin nähty jo monta kertaa.
Merivoimien osalta Nato-jäsenyys muutti strategiaa kaikkein eniten. Maa- ja ilmavoimat tekee edelleen sen minkä ennenkin, noin isossa kuvassa.
Mutta merisodan "rintamalinja" pomppasi kerralla muutaman sata kilometria eteenpäin. Näyttää siltä, että siihen ajatukseen tottumiseen kuluu hiukan aikaa...
Jep. 20-30 vuotta ennustettavaa jatkuvuutta, niin puolustuksen osalta homma toimii. Riuhtomalla ei voi kuitata vuosikymmenien laiminlyöntejä. Vaikka onhan sekin tietysti tyhjää parempi.Nimenomaan ratkaisevaa on pidemmän ajan panostus. Oikeasti puolustuskykymme nousee tämän nykyisen rahoitustason mukaiseksi vasta 2030-luvulla, kun merkittävät hankkeet valmistuu. Vielä ainakin 3 - 4 vuotta mennä jolkotellaan todellisuudessa sillä missä oltiin kriisin iskiessä päälle. No, jotain käytössä olevan a-tarvikkeen/vast määrät kyllä kasvaa nopeammin kun tehtaat saa tavaraa vaan ulos.
Alusta saakka mitattuna puolustuskykyhanke ottaa sen 15 vuotta ideasta toimivaksi suorituskyvyksi joukoilla. Se on Suomessakin nähty jo monta kertaa.
Merivoimien osalta Nato-jäsenyys muutti strategiaa kaikkein eniten. Maa- ja ilmavoimat tekee edelleen sen minkä ennenkin, noin isossa kuvassa.
Mutta merisodan "rintamalinja" pomppasi kerralla muutaman sata kilometria eteenpäin. Näyttää siltä, että siihen ajatukseen tottumiseen kuluu hiukan aikaa...
Merivoimillehan näyttää käyvän vähän niin kuin ilmavoimille 90-luvulla. Oma suorituskyky loikkaa ja samanaikaisesti ainoa uhka kuihtuu. Siitä on hyvä jatkaa.
Kyllä se uhka siellä vielä on, mutta se pitää käydä kohtaamassa liittolaisten kanssa n. 500 - 700 km päässä.
Se vaatii ihan jotain muuta kuin lätäkkölaivaston.
Kunhan ei innoissaan kaikkia voimia vie maailmaan ääriin. Ettei sieltä tarvitse jonkun tulla vastavuoroisesti tänne ja vieläpä kalustolla joka sopii tänne omaamme huonommin. Ensin oma pesä kuntoon. Tylsää mutta välttämätöntä.
Tarvitaanko meitä siellä mihinkään? Eikö riitä, jos keskitymme siihen Itä-Suomenlahteen vv 1941-44 esimerkin mukaisesti. Meillä on kuitenkin 1300 km kaistaa itärajalla, jossa liittolaiset voivat auttaa vain rajallisesti.
Kyllä tarvitaan. Liikaa voimaa ei ole sittenkään kun Puola voi osoittaa Itämerelle 3 fregattia ja pari suvea, Ruotsi 4 fregattia+ 5 korvettia ja 2 - 3 suvea ja Suomi 4 fregattia + 4 partiovenettä ja Saksa siihen päälle 10 korvettia ja 1 - 2 suvea. Lisäksi Pohjoismaat kykenevät tukemaan ilmakomponentilla joka käsittää noin 250 taistelukonetta (näistä meririntamalle ehkä suunnataan 60 - 80 konetta).
Mutta näillä voimilla Itämeri pysyy Nato-järvenä, se on varma. Mutta jokaisen on kannettava kortensa kekoon.
Se Itärintama on maavoimien heiniä.
Emme myöskään millään tavoin keskittyneet itäiseen Suomenlahteen vuosina 1939 - 1945. Päävoimat laivastosta oli lännessä ja esim saattuetoiminta ja sukellusveneentorjunta läntisellä Suomenlahdella ja Ahvenanmerellä oli pääoperaatioita silloisella laivastolla. Itäinen Suomenlahti on nytkin ja tulevaisuudessa Merivoimien taistelun sivusuunta.
Pitää ymmärtää myös Naton merkitys. Ei se ole siinä "auttamisessa". Vaan siinä, että Venäjä joutuu levittämään joukkonsa koko Naton laajuiselle rintamalle. Paljonko jää meidän itärintamalle jää?
Saman verran kun Ukrainassa, oletko ehtinyt seurata sotatapahtumia siellä?
No ei jää. Heillä on varmaan jo 60% käyttökelpoisista etulinjan joukoista Ukrainassa noin 700 - 800 km pitkällä rintamalla. Silti eteneminen on todella takkuista. Vaikka myös maasto suosii NL/Venäjä -tyyppistä toimintaa.
Itse arvelen, että Suomen itärintamalle voisi kohdistaa ehkä enintään 300 000 sotilasta pääsuunnan ollessa tietenkin Keski-Eurooppa. Lisäksi on muistettava Turkki, se on voimakkain Nato-maa itärintamalla, siellä ei venäläisiä paljon naurata...
Mikähän mahtaisi olla Venäjän maavoimien etulinjan joukkojen käytännön LKP-vahvuus, ehkä alle miljoona. Silloinkin osalla on jo aivan antiikkiset varusteet. Nopean toiminnan joukkojenm huippukalusto makaa jo suurelta osin ruostumassa Ukrainan aroilla. Kestää 5 - 10 v palautua siitä.
Nato-jäsenyys pelasti meidät ahdingosta, jossa olimme Talvisodassa: NL:n ainoa aktiivinen rintama. He kykenivät lopulta suuntaamaan Suomen suuntaan aivan ylivoimaisen vahvuuden, jolle pieni Suomi ei enää voinut mitään. Nyt heillä ei ole semmoista ylellisyyttä vaan päinvastoin: vastassa on 10-kertainen sotilasmahti. Sitä vastaan he eivät ikinä lähde. Mutta se edellyttää siis sitä, että pidämme sen 10-kertaisen ylivoiman. Siinä on se Suomen Merivoimienkin tehtävä nyt ja tulevaisuudessa.